Kirjoittaja: Ari Kaihola
Ari Kaihola on ahkeroinut insuliiniresistenssin parissa. Aika monessa osakirjoituksessa Ari tutustuttaa meidät tähän kaikkien elintasosairauksien äitiin. Ensimmäisessä osassa selvitellään insuliiniresistenssiä koskevien tutkimusten historiaa ja nykypäivää. Toisessa osassa lauotaan elintasosairauksien lähtölaukaus ja kolmannessa osassa sairauksien läpikäynti insuliiniresistenssin näkökulmasta varsinaisesti alkaa (kihti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hedelmättömyys, PCOS ja mielenterveyden häiriöt). Neljännessä osassa tarkastellaan kuolinsyytilastojen kärjessä olevia sairauksia (verenkiertoelinten sairaudet, syöpäsairaudet, dementia ja Alzheimer) ja viidennessä osassa koemme insuliiniresistenssin huipentuman (tyypin-2-diabetes). Kuudennessa osassa länsimainen ruokavalio on luupin alla. Seitsemännessä osassa on älliä tarjolla: liikuntaa, lepoa ja lääkkeitä. Kahdeksannessa ja näillä näkymin viimeisessä osassa hän tarkastelee insuliiniresistenssin aiheuttamia kustannuksia.
Kuva koottu Kraftin ja Reavenin tutkimuksiin nojautuen.
Lyhenteiden selityksiä:
TULE = Tuki- ja Liikuntaelinten sairaudet
TOFI = Thin Outside Fat Inside
PCOS = Polycystic Ovary Syndrom
Historiaa ja kuka kukin on
Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, syndrome X – kaikki luetellut määritteet tarkoittavat jokseenkin samaa asiaa. Gerald M. Reaven toi oireyhtymän yleiseen tietoisuuteen vuonna 1988, jolloin hän käytti siitä nimeä syndrome X. Sittemmin sama asia on tunnettu metabolisena oireyhtymänä, joka määritellään useiden eri aineenvaihdunnallisten oireiden esiintymisenä samaan aikaan (Wikipedia).
Asiaa oli jo tuota ennen tutkittu n. 50 vuotta ja jo hyvin varhaisessa vaiheessa alkoi olla selvää, että insuliinin puutteellisella toiminnalla oli yhteys myös sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, korkeaan verenpaineeseen ja moniin muihin ”elintasosairauksiin”.
Hyvä historiakuvaus löytyy dokumentista: Why Syndrome X? Historical Perspective From Harold Himsworth to the Insulin Resistance Syndrome
Muita insuliiniresistenssin tutkijoita
Gerald Reavenia voi täydellä syyllä tituleerata syndrom X:n isäksi, mutta hän ei ollut ainoa tutkija, joka kiinnitti huomion insuliinin toimintaan ja siihen liittyviin elintasosairauksiin. Toinen merkittävä, vaikkakin suurelle yleisölle tuntemattomampi henkilö on Joseph R. Kraft, joka on kirjoittanut kirjan Diabetes Epidemic and You. Molemmat herrat ovat vielä elossa ja iältään nyt n. 9-kymppisiä.
Kraftin työstä saa parhaiten käsityksen joko lukemalla tuon em. kirjan tai lyhyen katsauksen hänen teorioistaan täältä (kannattaa lukea myös Dr. Stoutin kirjoitus).
Kraftin lausuma
”Sydän- ja verisuonisairautta potevia henkilöitä, joilla ei ole todettu diabetesta, ei yksinkertaisesti ole vielä diagnosoitu”
kiteyttää hyvin hänen ajatuksensa insuliiniresistenssin ja elintasosairauksien yhteydestä.
Katsaus Dr. Kraftin tutkimuksiin
Alla kirjan Diabetes Epidemic and You tietojen perusteella laadittu taulukko, johon on lisätty Suomessa käytetyt mittausarvot (mmol/L) ja ADA luokitukset ADA = American Diabetes Association. Suomessahan esidiabetes alkaa vieläkin vasta 6 mmol/L ylittävillä arvoilla.
Taulukko kertoo pystysarakkeissa kuinka monta % väestöstä asettuu tietyn paastoverensokeritason alle (Normaali) ja kuinka suuri %-osuus heistä on oikeasti Esidiabeetikkoja tai Diabeetikkoja kun heille tehdään Kraftin sokerirasituskoe ja mitataan insuliinitasot. Esimerkiksi 40%:lla suomalaisten raja-arvojen mukaan täysin terveellä veren sokerilla 6.0 varustelulla henkilöllä on oikeasti diabetes! Ja vain 16% on niitä, joilla ei ole minkään tasoista diabetesta!
Sarakkeet
Paasto-VS = alle raja-arvon olevien henkilöiden määrä paastoverensokerimittauksen mukaan.
Esidiabetes = Kraftin mittarin mukaan niiden henkilöiden määrä, joilla on todellisuudessa joko esidiabetes tai diabetes
Diabetes = Kraftin mittarin mukaan todellisuudessa diabetesta sairastavien henkilöiden määrä
Tiedot perustuvat 25 v aikana yli 14000 sokerirasituskokeesta tehtyihin havaintoihin (täydennettynä insuliinimittauksilla), joilla saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tieto henkilön heikentyneestä sokeriaineenvaihdunnasta, huomattavasti aikaisemmin kuin pelkällä paastosokerin mittauksella. Tällöin olisi vielä mahdollista estää elintasosairauksien puhkeaminen.
Kraftin havaitsemat rajat diabetekselle käyvät ihmeen hyvin yhteen Gerald M. Reavenin tutkimuksessa Insulin Resistance as a Predictor of Age-Related Diseases havaitsemaan elintasosairauksien korrelaatioon sokerirasitustulosten kanssa: jos glukoosin määrä on alle 4.4 mmol/L niin sairaudet vähenevät dramaattisesti, käytännössä olemattomiin – huomatkaa Kraftin taulukon Diabetes-sarakkeesta, miten diabetes-% romahtaa myös siellä alle 5.0 mmol/L arvoilla.
Kraft on em. havaintojen ja n. 3000 potilaalle tekemiensä ruumiinavausten perusteella kehitellyt teorian, jonka mukaan esim. sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole kolesterolin aiheuttamia, vaan diabeteksen. Vaikka paastoverensokeri on normaali, insuliini on kuitenkin koholla ja tekee tuhojaan taustalla (sarakkeet Esidiabetes ja Diabetes). Tähän on helppo yhtyä, kun katsoo Why Syndrome X? kirjoituksen taulukossa 2 lueteltuja oireita – jo pelkästään endoteelin toiminnan heikkeneminen, veren hyytymistekijöiden negatiiviset muutokset ja ureahapon lisääntyminen riittävät lisäämään sydänkohtauksen riskiä puhumattakaan tulehduksellisista ja munuaisten toimintaan liittyvistä muutoksista!
Uuden polven edustajat
On mukava havaita, että insuliiniresistenssin tutkimus ei mene hautaan näiden veteraanien mukana, vaan myös uusi lääkäri-tutkija sukupolvi on paneutunut samaan asiaan ja luo uusia näkökulmia. Nykytutkijoista yksi kärkinimi on kanadalainen Jason Fung. Hän on kirjoittanut laajasti T2-diabeteksesta ja sen parantamisesta ilman lääkkeitä omalla sivustollaan täällä.
Hän esittää myös mielenkiintoisen uuden teorian insuliiniresistenssistä: hänen mukaansa myös T2-diabeetikon insuliinireseptorit toimivat normaalisti eivätkä ole insuliiniresistenssin syy. Hämmästyttävän yksinkertainen selitys olisikin se, että kaikki kudokset ovat jo niin täynnä glukoosia, että enempää ei soluihin yksinkertaisesti mahdu!
Tämä sopisi hyvin yhteen myös sen kanssa, että diabeetikoilla syövän esiintyminen on yleisempää kuin muilla: jos solut ovat tupaten täynnä glukoosia, käynnistyy syövän kehittymistä edesauttava hapeton energian tuotto eli fermentoituminen (”sokerin käyminen”) helpommin.
J.Fung on tutkinut myös paaston etuja ja käyttää sitä osana diabeteshoitojaan.
Toinen merkittävä henkilö on eteläafrikkalainen Timothy Noakes. Hän edustaa tutkijoita, jotka ovat itse joutuneet kohtaamaan insuliiniresistenssin – tässä tapauksessa T2-diabeteksen muodossa. Hän oli aikaisemmin hiilihydraattitankkauksen kannattaja urheiluravitsemuksessa ja harrasti itsekin aktiivisesti liikuntaa ja juoksi maratooneja. Liikunnasta huolimatta hän sairastui T2-diabetekseen. Nykyisin hän on kääntänyt kelkkaansa 180 astetta ja puhuu hiilihydraattien vähentämisen puolesta. Hänen onnistui saada diabeteksensa remissioon ruokavalion muutoksella.
Näin tehdessään hän on sattumalta astunut paikallisen ravintoneuvojayhdistyksen (HPCSA, ei aivan vastaa suomalaista Valviraa) varpaille: hän lähetti twiitin, jonka mukaan on sopivaa vierottaa imeväisikäinen LCHF ruokavaliolle. Tästä em. yhdistys pillaistui ja uhkasi viedä Noakesin lääkärin toimiluvan sekä käynnisti häntä vastaan ”oikeudenkäynnin”.
Oikeutta on nyt käyty vuodesta 2014 ja viimeisin kuuleminen on parhaillaan käynnissä (17.-26.10.2016). Koko asia on saanut aivan järjettömät mittasuhteet verrattuna tapahtuman vakavuuteen: ”the hearing had cost millions to date”. Kyseessä näyttäisikin olevan virallisterveellisen linjan arvovalta ja siksi ei voida puhua oikeudenkäynnistä, vaan pikemminkin inkvisitiosta. Ravitsemuksesta ja terveysasioista kiinnostunut yleisö maailmanlaajuisesti seuraa Etelä-Afrikan tapahtumia.
Parhaassa tapauksessa tuosta teatterista poikii yleismaailmallinen tietoisuus insuliiniresistenssin vaaroista ja eri maiden ravitsemusneuvottelukunnat muuttavat ohjeistustaan insuliiniresistenssiä ennaltaehkäisevään suuntaan. Toivotaan ainakin.
Tässä osassa käytiin läpi insuliiniresistenssin taustaa ja historiaa sekä merkittävimpiä tutkimusten/teorioiden esittäjiä.
Seuraavissa osissa lähdetään perkaamaan pyramidin sisältämiä sairauksia aknesta ylöspäin ja viimeisenä pureudutaan pyramidin alimpaan kerrokseen sekä selvitellään insuliiniresistenssin aiheuttamia suoria ja välillisiä kustannuksia Suomen terveydenhuollolle.
Ari on tullut tutuksi useiden vieraskirjoitusten myötä.
Ari Kaihola
Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.
About Author
Suomi on Euroopan ykkösenä sekä T1 diabeteksessa että T2 diabeteksen lisääntymistahdissa. Huh! Ykkössija T2:ssa on vielä Britannialla, mutta eiköhän siinäkin kohta saavuteta kultamitali!
Suomen terveyskasvatus ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja ravitsemusneuvonta on epäonnistunut surkeasti. Olisikohan jo aika myöntää virheet ja korjata suunta? Liikunta on aina terveellistä, mutta ei korjaa koko tilannetta. Ravitsemuksessa tärkeimmät muutokset pitäisi olla sokereiden ja siemenöljyjen vähentäminen, mutta edelleen vaan pelotellaan tyydyttyneistä rasvoista ja suositellaan kokojyvää. Hiilareiden – nopeiden sellaisten – vähentäminen pitää olla riittävän radikaalia ja siemenöljyt (rypsi, rapsi ym.) pitää saada ruokavaliosta kokonaan pois. T2 diabetes voidaan myös peruuttaa, kun toimenpiteet ovat tarpeeksi tehokkaita. Englannin kielen taitoiset voivat käydä lukemassa ohjeita Virta Health:in sivuilta. Yrityksen on perustanut suomalainen Sami Inkinen: https://www.virtahealth.com/
Tässä tämän päivän karmivin uutinen:
Yksi sairaus on lisääntynyt Suomessa nuorilla räjähdysmäisesti – poikkeus koko Euroopassa https://www.is.fi/terveys/art-2000010287793.html
Itse olen nähtävästi TOFI-fenotyyppiä (Thin outside – fat inside), jolloin huomaamaton sisäelinrasvan kertyminen voi olla salakavala ongelma. Koska BMI on oli itsellä normaalipainoisen alueella, minun oli vaikea aluksi uskoa, että olin esi-diabeetikko.
Löysin erään mielenkiintoisen keskustelun sisäelinrasvan (viskeraalirasva) akkumuloitumisen mahdollisesta juurisyystä. Eli mielessäni on ollut pitkään kysymys siitä, että milloin rasva kertyy ihonalaiskudokseen, joka tiettyyn rajaan asti ei ole haitallista, ja milloin rasva taas kertyy sisäelinrasvaksi, joka on haitallista. Tässä Robert Lustig esittää, että viskeraalirasvaa kertyy silloin, kun sympaattinen hermosto on yliaktiivinen ja kortisoni-taso on korkella, mikä siis tapahtuu kroonisessa stressissä:
https://www.youtube.com/watch?v=n_E9bdkr5Qc&t=222s
https://youtu.be/n_E9bdkr5Qc?si=0_xUeuAEkzKp8hyW&t=508
Akuutissa lyhytaikaisessa stressissä em. keskustelun mukaan nor-adrenaliini (epinephrine) taas auttaa vapauttamaan (siselin)rasvaa energiaksi. Nor-adrenaliini-tason nousuun olen törmännyt aikaisemmin mm. tutkimuksissa, joissa on tutkittu avantouinnin terveysvaikutuksia.
Nähtävästi on siten, että miehillä sisäelinrasvan kertyminen on yleisempää kuin naisilla. Sisäelinrasva myös ilmeisesti liittyy maksasairauksiin, joita miehillä on enemmän kuin naisilla. Toisaalta mm. heikkoon sosioekonomiseen asemaan liittyy usein korkea stressitaso, ja miehet ovat yhteiskunnan syrjäytyneissä yliedustettuina (mm. Malcolm Kenrick on kirjoittanut tästä).
Olet oikeilla jäljillä stressin ja siihen liittyvän kortisolin suhteen, Jukka EM! Saman ilmiön ja ehkä vielä selvemmin aiheuttaa vastaava lääkemuotoinen kortisoli eli glukokortikoidit (GC). Tässä on aika tuore katsaus sen vaikutuksista – se ‘liuottaa’ rasvaa ihonalaisesta kerroksesta ja lisää sitä viskeraalivarastoon ja maksaan aiheuttaen samalla verensokerin nousua ja insuliiniresistenssiä: “These GC-induced lipolytic effects are more prominent in subcutaneous adipose tissue (SAT) than in visceral adipose tissue (VAT) [32], and may be further amplified by the GC-induced IR [33].”
Kortisoni (lääke) tai kortisoli (luonnollinen ‘kortisoni’) myös lisäävät proteiinien (lihakset) hajottamista maksan glukoneogeneesin eli verensokerin tuottamista varten: “… contributes to the final steps of gluconeogenesis; GC-induced protein degradation, e.g., in the skeletal muscle, provides amino acids as substrates for hepatic gluconeogenesis; decrease in fatty acid β-oxidation and in VLDL export from the hepatocytes, whereas simultaneously more FFAs enter the hepatocytes, owing to the GC-induced lipolysis in the adipose tissue; consequently, TG are accumulated into the hepatocyte…”
Role of Glucocorticoids in Metabolic Dysfunction-Associated Steatotic Liver Disease, 8.3.2024
https://link.springer.com/article/10.1007/s13679-024-00556-1
Paluuviite:Insuliiniresistenssi ja sen hoito erittäin yksinkertaisesti selitettynä – Turpaduunari
Kraftin ja Reavenin kaltainen tärkeä vanhemman polven tutkija insuliini-asioissa on myös Wolfgang Lutz, jonka alkup. saksankielinen teos(1967) “leben ohne brot” on julkaistu englanniksi (2000) yhdessä Christian B. Allanin kanssa nimellä “My life without bread”. Lutz viittaa kirjassaan myös toisen keskeisen tutkijan Jorgen Scholen tutkimuksiin. Lutzin ja Scholen ajatuksiin törmäsin ensimmäistä kertaa A. Heikkilän “lääkkeetön elämä”-kirjassa.
Oma tulokulmani insuliiniresistanssiasiaan, mikä on metabolisen oireyhtymän komponentti olivat omat todella testosteronitasot, mihin hain selitystä. Tuossa Lutzin kirjassa korkealla olevat insuliinitasot (samanaikaisesti korkean verensokerin kanssa) linkitetään hyvin anabolisten ja katabolisten hormoneiden tasapainoon. Kun insuliinia on jatkuvasti liikaa, vie se tilaa muilta anabolisilta hormoneilta kuten testosteronilta. Sain oman insuliiniresistanssi-asiani kuntoon, ja samalla myös testosteronitasoni palautettua. Tämä ongelma taitaa Suomessa ja muutenkin länsimaissa olla hyvin yleinen keski-ikäisillä miehillä, mutta tietoisuus asiasta (lääkäreilläkin) todella heikkoa.
Myös Antti Heikkilä on saarnannut insuliinin ja testosteronin käänteisestä yhteydestä. Tässä ote hänen kirjastaan Lääkkeetön elämä: “HIIT on siten myös tehokas luonnollinen doping-menetelmä. Kasvuhormoni, testosteroni sekä dihydrotestosteroni nousevat samalla kun insuliinin ja kortisolin tasot laskevat. Tämä muutos lisää luiden tiheyttä ja estää siten osteoporoosia, lisää lihasmassaa, stimuloi rasvan hajoamista ja lisää proteiinien synteesiä. HIIT on todellinen anti-aging-menetelmä.”
Paluuviite:Kaikilla T2-diabeetikoilla on insuliiniresistenssi – Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 3 – Turpaduunari
Paluuviite:Alkoholi, maksa ja siemenöljyt, Osa 3 - Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 4 - Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 6 - Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 5 - Turpaduunari
Paluuviite:Kalsiumin rooli sairauksissa - Turpaduunari
Paluuviite:LCHF elämäntapana - Turpaduunari
Paluuviite:Naccia ei voi patentoida, Osa 2 - Turpaduunari
Paluuviite:Naccia ei voi patentoida, Osa 1 - Turpaduunari
Paluuviite:Kaikilla T2-diabeetikoilla on insuliiniresistenssi - Turpaduunari
Paluuviite:The Widowmaker - leskentekijä - kannattaa katsoa! - Turpaduunari
Pyramidin sijasta asian voi havainnollistaa myös puulla. Tärkeää on pidättäytyä lannoittamasta “sairauksien puuta” väärillä ruoka-aineilla.
http://phoenixvillemedicalweightloss.weebly.com/blog/heres-a-new-graphic-illustrating-metabolic-syndrome
Paluuviite:Insuliinista ja sokeritaudista vielä kerran - Turpaduunari
Paluuviite:Miten niin konsensus?! - Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 8 | Turpaduunari
Dear Ari Kaihola:
It is nice to see your picture here. I was surprised to find that your sentences here can be automatically translated into Japanese, and I can guess roughly what you are writing in this article.
Harumi Okuyama
Paluuviite:Sokeri sairastuttaa | Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 7 | Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 6 | Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 5 | Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 4 | Turpaduunari
Paluuviite:LCHF elämäntapana | Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 3 | Turpaduunari
Paluuviite:Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 2 | Turpaduunari