Rasvahappojen ominaisuudet

Tässä koosteessa esittelen rasvahapot, nuo ihanat terveyteemme paljon vaikuttavat molekyylit. Rasvahapot ovat kiehtoneet minua monen monta vuosikymmentä. Toivottavasti osaan tartuttaa lukijaan innostuksen siemenen näitä ihanuuksia kohtaan. Selkokielistä faktaa! Lue nyt uusin kirjoitus tyydyttyneistä rasvahapoista ja mieti ovatko ne terveellisiä vai epäterveellisiä!

Terveysblogissani rasvahapot esitellään näissä erillisissä kirjoituksissa:

1. Yleistietoa rasvahapoista
2. Tyydyttyneet rasvahapot, terveellisiä vai epäterveellisiä?
3. Tyydyttyneet rasvahapot esittelyssä
4. Kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat erittäin terveellisiä!
5. Kertatyydyttymättömät rasvahapot esittelyssä
6. Monityydyttymättömät rasvahapot ovat tärkeitä terveydelle
7. Monityydyttymättömät rasvahapot esittelyssä
8. Transrasvahapot ja konjugoidut rasvahapot tarkastelussa
9. Transrasvahapot ja konjugoidut rasvahapot esittelyssä
10. Mitä muita rasvahappoja vielä löytyy?

2. Tyydyttyneet rasvahapot, terveellisiä vai epäterveellisiä?

Turhaa tyydyttyneiden rasvojen mollaamista

Tyydyttynyttä rasvaa löytyy esim. lihasta, voista, läskistä, kermasta, maidosta, juustosta, kookosrasvasta ja palmuöljystä. Näistä rasvoista meitä on varoiteltu 1950-luvulta lähtien, koska ne voivat oletettavasti nostaa kolesterolia.

Tämä kolesterolivaroitus on turha, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan tyydyttyneet rasvahapot eivät todellakaan kohota veren kolesterolia eivätkä myöskään aiheuta sydän- ja verisuonitauteja. Monet lääkärit ja tutkijat pitävät kuitenkin itsepintaisesti kiinni 1950-luvun ja erityisesti 1970-luvulla toteutuneen rasvavalistuksen uskomuksista, eivätkä korjaa tietojaan ajantasalle.

Ravitsemustutkimus on jokseenkin pahasti jäänyt junnaamaan paikalleen siihen aivan virheelliseen käsitykseen, ettei tyydyttyneillä rasvoilla voisi olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Kun asenteet rasvoihin selkiintyvät, uskalletaan myönteisiä vaikutuksia kaivaa esille kirjallisuudesta ja käytännön elämästä.

Tutkimukset paljastavat ymmärryksen puutteet

Tuore koontitutkimus nimeltään ”Evidence from randomised controlled trials did not support the introduction of dietary fat guidelines in 1977 and 1983: a systematic review and meta-analysis” (http://openheart.bmj.com/content/2/1/e000196) ei anna tukea yleismaailmallisesti käyttöön otetuille rasvojen saannin rajoituksille. Erityisesti rajoitus koski tyydyttyneitä rasvoja (”kovia rasvoja”). Tieteellisen yhteisymmärryksen puutteesta huolimatta kokonaisia kansoja varoitettiin rasvoista ja erityisesti Yhdysvalloissa ja rasvakammon mallimaassa Suomessa (Pohjois-Karjala-projektin myötä) neuvottiin rajoittamaan rasvan saanti 30 prosenttiin kokonaiskalorimäärästä ja tyydyttyneet rasvat piti laskea 10 prosenttiin. Tämä oli suuri virhe ja johti hyvin vahingolliseen rasvakammoon, joka vasta viime vuosina on hellittänyt. Vieläkin Suomesta löytyy ymmärrystaidottomia professoreita, jotka ovat tavoittelemassa alle 7 prosentin tasoa tyydyttyneissä rasvoissa. Kauheaa!

Jos haluat (en pakota!) lukea oikein järjenvastaista tekstiä, niin tässä on ravitsemus”asiantuntija” Tuija Pusan artikkeli kaikessa karmeudessaan. Se on kirjoitettu tyydyttämään erään kalkkeutuneen professorin mielihaluja, ei ohjaamaan suomalaisia terveyden tielle.

Korjausliike on tehtävä nyt!

Tämä valtava ravintorasvojen virhearviointi korjattiin maailmanlaajuisesti (ja vaiettiin kuoliaaksi Suomessa!) vasta vuoden 2014 paikkeilla kun 76 erillistä tutkimusta ja yli 600 000 osallistujaa 18 maasta käsittänyt systemaattinen tarkastelu totesi: “Nykyinen näyttö ei selvästikään tue sydänterveysohjeita, jotka kannustavat suureen monityydyttymättömien rasvojen kulutukseen ja tyydyttyneiden rasvojen vähentämiseen”. Tutkimuksen nimi oli ”Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk: A Systematic Review and Meta-analysis” ja se julkaistiin arvovaltaisessa tiedejulkaisussa Annals of Internal Medicine. Lue! (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmedhealth/PMH0063835/)

Mielenkiintoista on todeta, että tyydyttyneiden rasvojen uudelleenmuokkauksessa elimistössämme erityisesti tärkkelyksestä, sokerista ja alkoholista on terveydellemme haittaa. Tyydyttynyt rasva nimeltään palmitiinihappo ylenmäärin kiertämässä veressämme sokeripitoisen ruoan jälkeen, on terveysriski. Oikeaan osunut on todennäköisesti ohje välttää hiilihydraatteja ja sen sijaan nauttia luonnollisia rasvoja rajoituksetta. Tätä on suomalaisen vaikea uskoa!

Meidän viralliset asiantuntijamme korostavat miten tärkeää on ylipainoisen laihtua. Jo pienikin painonpudotus näkyy parantuneena terveytenä. Väärin ei kuitenkaan saa sammuttaa niitä hiljaa kyteviä rasvakasoja. Virallista oppia kannattava täti ja setä hermostuu, jos laihtuminen saadaan aikaiseksi esimerkiksi LCHF -menetelmällä.

Tämä outo asetelma johtunee siitä syystä, että viralliset tädit ja sedät ovat niin pitkään haukkuneet karppausta, että nyt heillä poloisilla on tarve olla joko hiljaa karppauksen eduista tai jatkaa älytöntä karppauksen mollaamista. Tämä on erittäin tylsä temppu, johon mm. professori Fogelholm julkisuudessa jatkuvasti syyllistyy. Hänen pitäisi olla rehellinen ja tunnustaa karppauksen toimivuus. Hänen tunnustuksellaan olisi kansakuntaa tervehdyttävä vaikutus. Suomi voisi nousta rasvavalistuksen mallimaaksi! Väärin toteutetusta rasvavalistuksesta on jo yli neljänkymmenen vuoden kokemus.

Luonnolliset rasvalähteet kunniaan!

Kaikkein luonnollisimmat ja ravitsevimmat elintarvikkeet sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Ajattele vaikkapa lihaa, kanamunia, pähkinöitä, siemeniä, kasviöljyjä ja avokadoa. Nämä luonnon omat elintarvikkeet ovat olleet osana ihmisten ruokavaliota satojen tuhansien vuosien ajan (kivikautinen ruokavalio). Näitä ruoka-aineita on syöty mielin määrin ilman haitallisia terveysvaikutuksia. Tarvittiin poloinen nykyihminen sekoittamaan asetelmia! Jatkuva ihan kaikkialla esiintyvä luonnollisen rasvan demonisointi, ajaa ihmiset pois erittäin ravitsevien, käsittelemättömien ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden parista.

Tärkeimpinä tyydyttyneinä rasvahappoina pidetään 16-hiilistä palmitiini- ja 18-hiilistä steariinihappoa. Luonnosta löytyvät tyydyttyneet rasvahapot ovat useimmiten parillisia hiiliatomien lukumäärältään. Kookosöljy ja palmuydinöljy ovat tyydyttynyttä rasvaa, jonka rasvahapot ovat pääosin keskimittaisia (6-8 hiiliatomia) ja niitä merkitään kirjainyhdistelmillä MCFA (medium-chain fatty acids) tai MCT (medium-chain triglycerides). Nämä keskipitkät rasvahapot eivät siirry verenkiertoon, vaan kulkeutuvat porttilaskimon kautta suoraan maksaan, jossa ne palavat energiaksi. Maidossa on runsaasti lyhyitä ja keskimittaisia tyydyttyneitä rasvahappoja, joita pidetään erityisen terveellisinä.

Runsaasti lisätietoja saatavilla

Olen koonnut vuosikymmenten varrella valtavasti tietoa lähinnä omaan käyttöön. Pientä maksua vastaan voit saada nauttia tästä materiaalista. Tiedustele lisätietoja ja runsaasti nippelitietoa tyydyttyneistä rasvahapoista mainitsemalla tämä tiedosto ”SearchResults_saturated_fat.csv”, johon olen kerännyt suuren määrän yleistä tietoa tyydyttyneistä rasvahapoista (maksullinen palvelu, materiaali on englanninkielistä). Tiedot voin toimittaa tilavaan sähköpostipalveluun, pilvipalvelun kautta, muistitikulle ladattuna tmv. tavalla.

Virhe: Yhteydenottolomaketta ei löytynyt.

Seuraavassa osassa käydään sitten läpi yksittäisiä rasvahappoja! Rasvaista päivää sinulle!

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts