Kirjoittaja: Ari Kaihola

YLE heitti ämpärillisen kylmää kurria suomalaisten – erityisesti pienten lasten vanhempien – niskaan 22.8.2017 tällä uutisellaan: Monessa koulussa ja päiväkodissa juodaan nyt vain rasvatonta maitoa – “Sääli, että vaihtoehto jäi pois”

Tuetun maidon piiriin jäi enää rasvaton maito – kurri eli pluttana – ja uutisen mukaan moni kunta reagoikin muutokseen siirtymällä täysin rasvattomiin maitotuotteisiin.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi maidon prosessointia, maitorasvojen terveysvaikutuksia ja mahdollisia taloudellisia motiiveja sille, miksi kaikkein ravitsevin osa maidosta viedään lastemme suista.

Maito on politiikkaa

Hallitus on huolissaan lähinnä kurrin menekistä: ”Viime vuosina nestemäisten maitotuotteiden käyttö on vähentynyt ja rasvattoman maidon kulutus vähenee jo toista vuotta perättäin.” Ei sitten tullut mieleen, että kansa on jo saanut tarpeekseen kurrin tuputtamisesta? Siinä syy, miksi kulutus vähenee; kun ei sitä kukaan halua!

Syynä pelkästään rasvattoman maidon tukipäätökseen ei ole suinkaan lasten terveys, vaan pikemminkin näyttää siltä, että taustalta löytyy meijeriteollisuuden intressit.

Hyvällä tahdollakaan ei voi sanoa, että päätöksen perusteena olisi ollut lasten terveys ja hyvinvointi. Myöskään EU:n määräys ei voi olla taustalla, vaan kyseessä on aivan kotikutoinen sumpliminen, kuten Turpaduunari niin oivaltavasti artikkelissaan kirjoittaa. Pääasiassa meijeriteollisuuden rahoittaman Maitopropagandatoimiston, nykyiseltä nimeltään Maito ja Terveys Ry, viestintäpäällikkö Lallukka puhuu siis vaihtoehtoista totuutta sanoessaan tässä YLE:n 31.8.2017 julkaisemassa artikkelissa ”Taustalla ovat uudet ravitsemussuositukset ja EU:n koulumaidolle maksaman tuen ehtojen muutokset. Lallukka sanoo, että vanhemmat voivat luottaa ravitsemussuosituksiin.”

THL:n tuore Syödään ja opitaan yhdessä -julkaisu määrittelee ”Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, 2014, määrätään mm., että kouluruokailu järjestetään siten, että se tukee oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.”

Miten rasvaton maito tukee oppimista, monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia? Se toivon mukaan selviää, kun olette päässeet tämän kirjoituksen loppuun. Täyttyykö sen avulla edes tuo 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman määräys?

Maidon prosessointi

Kerman kuorinta

Rasvatonta maidosta tehdään poistamalla siinä luontaisesti oleva rasva, jota on olosuhteista riippuen vähän yli 4%. Rasvan poistamista nimitetään kuorimiseksi. Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli kuoritusta maidosta kertoo seuraavaa:

“Rasvaton maito on pastöroitua ja homogeenistettua kurria, jonka rasvapitoisuus on enintään 0,3 prosenttia. Sitä on saatavilla myös iskukuumennettuna, luomuna, kalsiumilla rikastettuna sekä rasvattomana maitojauheena.

D-vitamiini poistuu maidosta rasvaliukoisena maitorasvan mukana separoinnissa. Sen vuoksi sitä lisätään Suomessa rasvattomaan maitoon maissiöljyyn liuotettuna ennen homogenointia.”

Kuvituskuva maitopurkkini kyljestä (homogenoimatonta luomumaitoa).

Homogenointi

Homogenointi tehdään maidolle siksi, että rasva ei nousisi maidon pintaan. Sillä on siis lähinnä kosmeettinen tarkoitus. Suomen Kuvalehden artikkeli ”HYVÄ, PAHA MAITO” (PDF) vuodelta 2000 on taas ajankohtainen. Se on kokonaisuudessaankin lukemisen arvoinen, mutta erityisen mielenkiintoinen on tämä lause: ”Maito kuitenkin muuttuu kahdella tavalla homogenoinnissa: fysiologisesti ja kemiallisesti. Koko ketju on monimutkainen, mutta mekaanisesti tapahtuma on seuraavanlainen:

Wikipedian maito-artikkeli puolestaan kertoo, että ”Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta” ja ”professori Tapani Alatossavan mukaan homogenointi saattaa olla maitoyliherkkyyksien takana. Hänen mukaansa maidon osuutta suomalaisten terveysongelmissa ei kuitenkaan voida tutkia, sillä maitoteollisuus on kieltäytynyt tutkimusyhteistyöstä.”

Homogenoinnista kertova Wikipedia-artikkeli kuvaa asian näin: “raakamaito johdetaan korkeassa paineessa homogenisaattorissa olevan kapean raon läpi, jolloin sen rasvapalloset pilkkoutuvat ja niiden kalvo rikkoutuu”

ja

“Samalla rasvapallosia ympäröivä kelmu rikkoutuu ja sen korvaa lähinnä kaseiinista syntynyt kelmu. Homogenoinnista voi seurata maitorasvan pilaantumista kun rasvapallot pilkkoutuvat, niiden suojaava pintakerros rikkoutuu ja maitoproteiini hajoaa. Homogenointi aktivoi myös lipaasi-entsyymiä. Näiden seurauksena maitoon voi syntyä hapettunut ja eltaantunut maku, joita pyritään ehkäisemään lämpökäsittelyllä.”

Kaseiinihan nostaa insuliinia tehokkaasti, mikä saattaa lisätä riskiä hyperinsulinemialle ja sen pitkään jatkuessa insuliiniresistenssille ja metaboliselle oireyhtymälle.

”Suomessa maidot homogenoidaan useimpia luomumaitoja lukuun ottamatta. Myös esimerkiksi jogurtin, piimän ja jäätelön valmistuksessa käytetty maito tai massa on homogenoitua. Viiliä ei sen sijaan homogenoida, koska siinä kerman halutaan nousevan pinnalle. Kuohukermaa, smetanaa ja voihin käytettävää maitoa ei myöskään homogenoida. Juuston valmistuksessa homogenointi on harvinaista, ja sitä käytetään lähinnä runsasrasvaisten ja sinihomejuustojen valmistuksessa.” jatkaa Wikipedian Homogenointi-artikkeli.

Artikkelin lopusta löytyy myös linkki tähän mielenkiintoiseen Youtube videoon (n. 30min, Silminnäkijä – Pilattu maito), joka on varmaankin hyvä palauttaa lukijoiden mieleen tässä yhteydessä.

Maidosta jauheeksi

Suomenkielisiltä sivuilta ei oikein löytynyt kunnollista kuvausta maitojauheen valmistusprosessista. USA:sta sen sijaan löytyi. Uskoisin, että Suomessa käytetään jompaa kumpaa menetelmää – suuttimien läpi hienoksi sumuksi tai “atomeiksi”. En tiedä käytetäänkö tuota 204C (400F) lämpötilaa molemmissa, mutta selvää on että tuollainen käsittely muuttaa proteiinien ja rasvojen rakennetta ja/tai hapettaa niitä. Jo alkuvaiheessa tehty saostus kaikelle maidolle 57C (135F) lämpötilassa käsittääkseni “kypsentää” proteiineja.

Itse ainakin yritän vältellä moisen prosessin läpikäyneitä meijerituotteita ja ostan luomumaitoa (siis sitä oikeaa) mahdollisuuksien mukaan. Kokonaanhan se ei tietenkään onnistu, koska esim. juustojen kohdalla on mahdoton tietää niiden raaka-aineiden käsittelyä, vaikka luomua olisivatkin. Monesti pakkauksessa ei mainita onko tehty pastöroimattomasta ja homogenoimattomasta raakamaidosta.

Väärennetty luomumaito

Wikipedian jo aikaisemmin viitattu maitoartikkeli kuvailee Luomumaitoa näin: ”Luonnonmukaisesti tuotettu maito voi lopputuotteesta riippuen olla jatkokäsitelty esimerkiksi pastöroinnilla, homogenoinnilla, rasvan vähentämisellä tai laktoosin poistamisella.

Luomulaatuiset maitotuotteet sisältävät enemmän CLA:ta ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaiset maitotuotteet.”

Anteeksi vaan, mutta mielestäni kaikki toimenpiteet, joilla alkuperäisestä tuotteesta otetaan jotain pois tai siihen jotain lisätään, romuttavat sen Luomu-statuksen. Sehän käy ilmi jo tuon lainauksen jälkipuoliskosta – Luomu sisältää enemmän mainittuja terveydelle edullisia ainesosia; kun rasvaa poistetaan, poistetaan samalla myös suuri osa Luomun eduista. Siksi on aivan käsittämätöntä, että koulumaitotukea annetaan kaikkein eniten luomukurrille, jossa aidosta luomusta ei ole jäljellä oikeastaan mitään muuta kuin nimitys!

Toinen räikeä esimerkki Luomu-määritelmän venyttämisestä uskottavuuden ulkopuolelle tulee Valiolta. He kehtaavat nimittää Luomuksi jogurttia, joka on suorastaan äärimmäinen esimerkki siitä, mitä kaikkea mahdollista prosessointia maitotaloustuotteille voidaan ylipäätään tehdä! Alkuperäinen Luomu-maito pastöroidaan, siitä poistetaan rasva ja se muutetaan maitojauheeksi. Lopuksi nämä prosessoidut ainesosat yhdistellään uudestaan eri suhteissa ja lopputulosta kutsutaan – simsalabim – LUOMU jogurtiksi!

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, mitä luomusta on enää jäljellä, kun rasva on otettu pois ja maito on sumutettu yli 200 asteen lämpötilassa maitojauheeksi? Sekin vähä rasva ja kolesteroli, mitä sattuu olemaan jäljellä, saadaan näin tehokkaasti hapetettua ja muostettua juuri sellaisia rasvoja, jotka ovat sydänterveyden kannalta ongelmallisia. Ja noita sitten vielä tungetaan tuotteeseen, jota ihmiset ostavat sydänterveellisenä! Häpeä, Valio!

Maitorasvojen terveysvaikutukset eli mitä menetetään rasvan mukana?

Transrasvat, jotka ovat terveellisiä

Kaikki ovat varmaan kuulleet niistä epäterveellisistä transrasvoista, joita vielä joku aika sitten oli runsaasti margariineissa. Nyt ei ole kyse niistä, vaan luonnon muodostamista transrasvoista, joiden terveysvaikutukset ovat kaikkea muuta kuin haitallisia.

CLA:sta kirjoittaa Tohtori Tolonen näin: ”Ruuasta saadun CLA:n määrä on valitettavasti vähenemässä sitä mukaa, kun ihmiset syövät kevyemmin ja välttävät eläinrasvoja sisältäviä maitotaloustuotteita ja kolesterolia sisältäviä kananmunia.”

Artikkeli on varsin kattava, kunhan muistaa suodattaa kaikki puheet sen nauttimisesta lisäravinteena. CLA:n käyttöä lisäravinteiden muodossa ei voi suositella, koska näyttöä on pikemminkin haitoista kuin eduista. Se on viisainta ottaa luonnollisessa muodossaan rasvaisista meijerituotteista.

Luomumaidossa CLA:n, kuten myös monien muiden terveyttä edistävien rasvahappojen pitoisuus on suurempi kuin tavanomaisessa maidossa. ”Luonnonmukaisesti tuotetun maidon monityydyttymättömien rasvahappojen, konjugoidun linolihapon (CLA), alfalinoleenihapon ja omega-3 -rasvahappojen pitoisuus oli suurempi kuin tavanomaisesti tuotetun. Lisäksi luonnonmukaisesti tuotetun maidon omega-3- ja omega-6- rasvahappojen suhde oli suurempi kuin tavanomaisesti tuotetussa.”

Mitä järkeä on siis rasvattomassa ”luomu”maidossa? Ensin viljelijä hoitaa lehmänsä hyvin, ne tuottavat terveellisiä rasvoja sisältävää maitoa, joista meijeri vie kaiken arvokkaan ja toimittaa sitten jätökset koululapsille! Ja Suomi maksaa tälle sirkukselle suurinta koulumaitotukea ja viranomaiset valehtelevat sen olevan EU:n vaatimus.

CLA:sta voitte lukea lisää kirjoittamani osteoporoosia käsittelevän artikkelisarjan 2. osan lopusta. Siitä on hyötyä myös luiden terveydelle.

Vakseenihappo on toinen maidon sisältämistä terveellisistä transrasvoista. Se toimii CLA:n esiasteena ja myös ihmisillä on kyky muuntaa se CLA:ksi. Sitä esiintyy luontaisesti märehtijöiden rasvassa sekä maitotuotteissa.

D-vitamiini

”D-vitamiini poistuu maidosta rasvaliukoisena maitorasvan mukana separoinnissa. Sen vuoksi sitä lisätään Suomessa rasvattomaan maitoon maissiöljyyn liuotettuna ennen homogenointia.”

Todella hienoa – ensin maidosta otetaan kaikki rasva pois ja sen jälkeen lisätään takaisin omega-6 pitoista maissiöljyä (!), että edes jotenkin saataisiin D-vitamiini pysymään liuoksessa.

Teknisten syiden vuoksi D-vitaminointi pitää suorittaa homogenoinnin yhteydessä. Tämän artikkelin mukaan päiväkoteihin ja kouluihin tarjotaan ainoastaan D-vitaminoitua maitoa. Tuo tarkoittaa myös sitä, että perinteisesti homogenoimaton luomumaito muuttuu koulumaidoksi, jonka jälkeen se on homogenoitua ja D-vitaminoitua kurria ja siten vain varjo aidosta luomumaidosta. Itse en moista litkua kehtaisi sillä nimellä kutsua.

K2-vitamiini kuten D-vitamiinikin, on rasvaliukoinen.

Jos maidosta poistetaan rasva, poistuu myös valtaosa K2-vitamiineista. Tässä kirjoituksessa on kohtuullisen hyvä katsaus kaikkiin eri tyyppisiin K2-vitamiinin muotoihin (menakinonit), joita löytyy kaikista rasvaisista maitotaloustuotteista sekä lisäksi joistakin käymisellä kypsytetyissä kasvisruoissa (esim. hapahkaali). K2-vitamiini on erittäin tärkeää sekä luiden että sydämen terveydelle. Tässä myös hyvä, tiivis katsaus K2-vitamiinin hyötyihin.

K2-vitamiinista voitte lukea lisää kirjoittamani osteoporoosia käsittelevän artikkelisarjan 3. osasta.

Pitääkö huolestua tyydyttyneestä rasvasta?

Tämän katsauksen kohdassa ”Saturated fatty acids” luetellaan ensin huikea määrä terveyttä edistäviä ominaisuuksia, joita maidon rasvoilla on. Seuraavassa kappaleessa nostetaan esiin näiden rasvojen kolesterolin kokonaistasoa nostava vaikutus: maidon rasvat nostavat sekä ”hyvää” (HDL) että ”pahaa” (LDL) kolesterolia. Suhde siis säilyi ennallaan. Katsaus on jo 10v vanha ja sen jälkeen käsitys tyydyttyneiden rasvojen epäterveellisestä vaikutuksesta sydänterveyteen on kumottu useampaan kertaan. Myös kolesteroliteoria vetelee jo viimeisiään. Voitte lukea lisää artikkelista Tyydyttynyt rasva ei tuki valtimoita ja LDL-kolesteroli – miksi sitä pitäisi alentaa? Suurin uhka sydänterveydelle on insuliiniresistenssi, jota rasvaton maito pahentaa enemmän kuin rasvainen (insuliini-indeksit: rasvaton / täysrasvainen – 60/24).

Maidon rasvapalloset (Milk Fat Globule Membrane, MFGM)

Luomuinstituutti kuvailee rasvapallosten ominaisuuksia (PDF) näin: ”Maidon rasvapalloset ovat myös monenlaisten bioaktiivisten komponenttien lähde. Lehmän maidon rasvapalloset koostuvat polaarisista lipideistä, kolesterolista ja proteiineista, jotka voivat vaikuttaa myös ihmisen elimistössä. Polaarisilla lipideillä on useita tärkeitä biologisia funktioita. Useat maidon rasvapallosten proteiineista liittyvät isäntälajin immuunipuolustukseen. Maidon prosessointi vaikuttaa rasvapallosten kokoon ja koostumukseen”.

Aihepiiriä tutkiessa törmäsin tähän artikkeliin ja sen linkkaamaan mielenkiintoiseen katsaukseen maito”pallosten” kuorirakenteen (MFGM) terveysvaikutuksista. Todella mielenkiintoista, mitä kaikkia terveysvaikutuksia heitetään surutta menemään maidon homogenoinnilla! Sivustolla on myös kuva (alla) maitopallosen kuorikerroksesta ja sen sisältämistä monista terveysvaikutteisista rasvoista ja proteiineista:

Katsaus (PDF) maidon rasvapallosten kuorikerroksen koostumukseen, ominaisuuksiin ja ravitsemuksellisiin näkökohtiin sisältää yli 300 tutkimusviitettä!

”homogenointi tuottaa uudelleen muodostuneita pintarakenteita, jotka koostuvat pääosin kaseiinista (casein) ja herasta (whey)”

”homogenoinnin jälkeen vain 10% on alkuperäisessä muodossaan olevaa MFGM:ää. Uudelleen muodostetut rasvapalloset ovat fyysisiltä ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisia. Lisäksi maitopallosten rakenne on vioittunut ja ne reagoivat kaseiiniin ja heraproteiiniin siten, että se vaikuttaa maitotuotteen ominaisuuksiin”.

Tuon dokumentin mukaan siis n. 90% MFGM:stä menetetään homogenoinnissa. Älytöntä, varsinkin, kun ottaa huomioon kyseisen aineen valtavan markkinapotentiaalin puhumattakaan sen terveyttä edistävistä vaikutuksista.

Kuten alla oleva kaavio osoittaa, kurri erotetaan heti alussa maidon arvokkaimmista osista, joita ovat voi, kerma ja MFGM-tiiviste, jolla on käyttöä eri teollisuuden aloilla.

Ehkä parasta antia koko paperissa ovat taulukot 6 ja 7, joissa on vedetty yhteen kaikki (noissa 300 edellämainituissa tutkimuksissa) löytyneet terveysvaikutukset. Huomattavaa on myös, että taulukoiden jokaisen terveysväittämän tueksi löytyy viite tutkimuslähteeseen. Otetaanpa malliksi muutamia terveyshyötyjä selvällä suomen kielellä:

• Syöpäkasvaimen tyyppi useimmin hyvänlaatuinen pahanlaatuisen sijaan
• Suojaa maksaa rasvoittumiselta
• Kolesterolin haittoja vähentävä (antikolesteroleminen)
• Keskushermoston myeliinivaipan kehitystä edistävä (luultavasti edistää lasten aivojen kehittymistä?)
• Positiivisia vaikutuksia Alzheimer-potilaisiin
• Suojaa ihmisen ruoansulatuskanavaa toksisia aineita vastaan
• MS-taudin hillitseminen
• Suojaava vaikutus rotavirusta vastaan
• Rintasyöpää estävä vaikutus
• Suoja erilaisia viruksia vastaan suolistossa
• Keskushermoston synapsien aktiivisuutta parantava vaikutus (leikkaa paremmin?)
• Paksusuolen syöpää vastustava vaikutus
• Estää ruoansulatuskanavan sairauksia hillitsemällä Helicobacter Pylorin toimintaa

Tuossa oli vasta osa. Ja tuo kaikki viedään lastemme nenän edestä mainostamalla rasvatonta maitoa terveelliseksi! Pahimman laatuista sumutusta. Hävetkää, päättäjät!

MFGM on arvokas terveysravinne

Hyvä yhteenveto maidon rasvapallosten kuorikerrosproteiinien (MFMG) terveysvaikutuksista löytyy myös tämän katsauksen abstraktista: ”MFGM:n terveysvaikutteita ovat kolesterolin alentaminen, syöpäsolujen kasvun estäminen, vitamiinien kuljetus, Helicobacter pylorin ja Echerichia colin kasvun estäminen, bakteereja torjuvan xanthine oxidasen muodostaminen, mahdollisesti MS-tautia torjuvan butyrophilinin tuotanto ja fosfolipidien tuottaminen torjumaan paksusuolen syöpää, suolistokanavan taudinaiheuttajia, Alzheimerin tautia, masennusta ja stressiä. Kaikki ylläoleva taivuttelee meidät määrittelemään naudan MFGM:n mahdolliseksi terveysravinteeksi”.

Nämä maidon rasvapallosten ominaisuudet saattavat olla yksi selitys sille, miksi täysrasvainen maito peittosi rasvattoman Turpaduunarin järjestämässä maitojen välisessä kaksinkamppailussa 41-6.

En yhtään ihmettelisi, vaikka Valiolla (ja kenties muillakin meijereillä) jo olisi valmiit myyntikanavat MFGM:lle, jota se saa meidän lapsiltamme riistetystä maitorasvasta. Äidinmaitokorvikkeisiin lisättynä se on myyntivaltti vailla vertaa, koska sen avulla voidaan esittää noita edellä mainittuja terveysväittämiä. Kuulen setelien kahinaa…

Ja kuinka ollakaan: ”useimmat vanhemmat venyvät suuriin ponnistuksiin yrittäessään hankkia lapselleen hyvää ravitsemusta, joka voi auttaa heidän lastaan kehittymään fyysisesti ja henkisesti erityisesti ensimmäisen 5 ikävuotensa aikana, jolloin 90% aivojen kehittymisestä tapahtuu. Ja viimeisin läpimurto lasten ravitsemuksessa saattaa tarjota juuri sen avun, jota vanhemmat tarvitsevat” kertoo tämä 29.8.2017 julkaistu artikkeli.

Mutta miksi ihmeessä se MFGM pitää ensin erotella maidosta ja laittaa sitten takaisin? Eikö olisi halvempaa ja yksinkertaisempaa juottaa lapsille homogenoimatonta täysmaitoa, jolloin he saavat sen mukana tuon superterveellisen ja lapsen kehittymistä edistävän ravintolisän? Ai niin, mutta sitten meijeri ym. -teollisuus ei saisi siivuaan siitä välistä…

MFGM:n käyttö teollisuudessa

Ote edellämainitusta 300 viitteen katsauksesta toteaa MFGM:stä myös seuraavaa: ”Niitä käytetään leipomisen paranneaineina vähentämään rasvan hajoamista ja pitämään leipää tuoreena, suklaan lisäaineena vähentämään viskositeettia ja estämään kiteytymistä, kosteuden lisääjänä ja stabiloijana pikatuotteissa ja stabiloijana margariinissa estämään sen roiskumista ja ruskistumista. Polaarisia lipidejä käytetään muilla teollisuuden aloilla, kuten lääkeaineiden kuljetuksessa elimistöön sekä rasvan liuottamisessa nahkateollisuuden käyttöön, jne. Poiketen kasvien polaarisista lipideistä, meijerituotteiden vastaavista rasvoista suuri osa on sphingolipidejä, joita voidaan käyttää keramidien tuotannossa raaka-aineena. Keramideja käytetään kosmetiikan tuotannossa. Johtuen niiden tärkeästä vettä sitovasta ominaisuudesta orvaskedessä, keramideilla on suuri kaupallinen potentiaali kosmeettisessa ja lääketeollisuudessa, sellaisissa sovelluksissa kuten hiusten ja ihonhoitotuotteet.” Lisää setelien kahinaa…

Maidon haitat

Rasvaton maito lihottaa ja tyhmentää

Skim Milk, Whey, and Casein Increase Body Weight and Whey and Casein Increase the Plasma C-Peptide Concentration in Overweight Adolescents -nimisessä tutkimuksessa kohteena oli 12-15 vuotiaita lapsia, joilla oli hieman ylipainoa.

Kirjoituksen alusta varmaan muistatte, kuinka maidon homogenointi muutti rasvapallosten rakennetta lisäten maidon kaseiinipitoisuutta. Tämä tapahtuu tietysti riippumatta siitä, onko kyseessä rasvaton vai rasvainen maito. Tässä tutkimuksessa rasvaista vaihtoehtoa ei ollut. 12 viikkoa kestäneen kokeen aikana kaseiinilla (casein) ja heralla (whey) höystetyt juomat lihottivat eniten, seuraavana tuli rasvaton maito (skim milk). Vesi oli kaikkein painoystävällisin. Huolestuttavinta noissa kuvaajissa on ehkä voimakas nousu insuliinissa (B), kehon painossa (C) ja ikäryhmän mukaisessa painoindeksissä BAZ (D) verrattuna ennen testiä tehtyihin mittauksiin (ensimmäinen pylväs). Vain vesiryhmässä näitä negatiivisia muutoksia ei tapahtunut.

Tähän kokeeseen osallistuneet olivat 8-vuotiaita poikia. Heille juotettiin rasvatonta maitoa ja verrokkiryhmä sai saman määrän proteiinia vähärasvaisesta lihasta. Viikossa koeryhmän sokeriaineenvaihdunta suistui raiteiltaan: heidän insuliininsa oli pysyvästi koholla ja heille kehittyi selvät insuliiniresistenssin oireet. Lihaproteiinin syöjillä vastaavia muutoksia ei tapahtunut. Maitoryhmä myös lisäsi kalorien saantia 13%, kun verrokeilla lisäystä tuli vain 3%. Kuva alla:

Maidon rasvapallosten koontitutkimus keräsi tiedot 6 satunnaistetusta kaksoissokkotutkimuksesta, joissa tutkittiin MFGM:n lisäämistä imeväisikäisten tai vanhempien lasten ruokavalioon. ”Tulosten mukaan MFGM:n lisääminen on turvallista ja sillä on positiiviset vaikutukset sekä hermoston kehittymiseen että vastustuskykyyn erilaisia infektioita vastaan”. Entä mitä tapahtuu, jos ruokavaliosta otetaan MFGM pois? Päinvastaisia asioita tietenkin. Sillä on negatiivisia vaikutuksia älylliseen kehittymiseen ja vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan heikkenee. Äidin rintamaito sisältää aitoja ihmisen rasvapallosia, joten MFGM:n lisäämisellä äidinmaitovastikkeeseen tutkimus arvelee pienennettävän kuilua rintaruokittujen ja vastiketta saavien välillä kognitiivisessa suorituskyvyssä ja infektioiden torjumisessa.

Ja mitä tehdään Suomessa? OTETAAN MAIDOSTA MFGM POIS! Että pistää vihaksi…

Maitokapinan käynnistäminen

Oliko tämä jo viimeinen pisara – kirjaimellisesti? Emme varmaankaan toivo, että lapsistamme tulee tyhmiä ja lihavia! Nyt on korkea aika nousta vastarintaan. Vähintäänkin kurriboikotti olisi paikallaan ja jos se onnistutaan tekemään koordinoidusti ja samanaikaisesti kaikissa julkisissa syöttölöissä, menee viesti päättäjille parhaiten perille.

2.10.2017 voisi olla hyvä aloitusajankohta maitokapinalle. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen jättää kurriannoksen käyttämättä tuon viikon aikana ja mahdollisesti siitä eteenkinpäin ja juo sen sijaan joko rasvaisempaa maitoa (jos vielä jossain mahdollista) tai raikasta vettä. Aktiiviset vanhemmat voivat levittää sanaa sosiaalisessa mediassa. Kaikki mukaan!

Annetaan päättäjille palautetta! Kun kaikki kurri julkisissa ruokaloissa joudutaan kaatamaan viemäriin niin luulisi päättäjienkin havahtuvan.

Tämä teksti voisi olla hyvää tietoa myös kunnallisille päättäjille, jotka siitä koulumaidon ostosta päättävät. Veikkaan, että he eivät tiedä mitä tekevät.

Saa jakaa.

Linkkejä

The Role of Dietary Fat in Child Nutrition and Development: Summary of an ASNS Workshop http://jn.nutrition.org/content/129/11/2094.full

Fat Globule structure & function https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3868455/

MFGM:n käyttö erilaisissa toiminnallisissa elintarvikkeissa

https://scholar.google.com/scholar?lookup=0&q=Use+of+milk+fat+globule+membranes+as+functional+food+ingredients&hl=en&as_sdt=0,5

Tietoa MFGM:stä: googlaa MFGM

Kirja: Dairy-Derived Ingredients: Food and Nutraceutical Uses

https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=cI2kAgAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=Use+of+milk+fat+globule+membranes+as+functional+food+ingredients&ots=JSpO3tN_Xn&sig=STJ8ZKQsLxUWh3Vk4MidOK-KTOE&redir_esc=y#v=onepage&q=Use%20of%20milk%20fat%20globule%20membranes%20as%20functional%20food%20ingredients&f=false

Infants, Toddlers Should Not Restrict Fat Intake, Experts Say

https://www.sciencedaily.com/releases/1998/02/980204072045.htm

”children under age 5 — especially infants — are getting too little fat in their diets.”

Bovine milk in human nutrition – a review

https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/1476-511X-6-25

”Gangliosides are one of these components found in milk. Gangliosides (with more than one sialic acid moiety) are mainly found in nerve tissues, and they have been demonstrated to play important roles in neonatal brain development, receptor functions, allergies, for bacterial toxins etc [94].”

Role of insulin, insulin-like growth factor-1, hyperglycaemic food and milk consumption in the pathogenesis of acne…

https://www.researchgate.net/profile/Bodo_Melnik/publication/26769095_Role_of_insulin_insulin-like_growth_factor-I_hyperglycaemic_food_milk_consumption_in_the_pathogenesis_of_acne_vulgaris/links/0deec524b170a48304000000.pdf

Evidence for Acne-Promoting Effects of Milk and Other Insulinotropic Dairy Products

https://www.researchgate.net/publication/49850224_Evidence_for_Acne-Promoting_Effects_of_Milk_and_Other_Insulinotropic_Dairy_Products

 

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author