Kirjoittaja: Ari Kaihola

Suomalainen tutkimus havaitsi: ”Lonkkamurtumien määrä melkein tuplaantui 10 vuodessa” 80-luvulta 90-luvulle. Syy jäi epäselväksi. Yritämme nyt tässä kirjoitussarjassa tuoda esille todennäköisiä syitä luiden haurastumiseen noin lyhyessä ajassa.

Mitä muutoksia ympäristössä tapahtui 80-luvulta 90-luvulle?

Tuon suomalaistutkimuksen syiden taustalla voisivat olla vaikkapa:

• Ravitsemussuositukset tulivat voimaan 1987 ja ne aiheuttivat seuraavia muutoksia
  • suolan rajoittamisesta tuli hyve (joka on edelleen voimassa), osa 1
  • omega-6 rasvahappojen määrä lisääntyi kasviöljyjen suosimisen myötä, osa 2
  • maitorasvojen ja niihin sitoutuneiden K2-vitamiinien määrä väheni, osa 3
  • hiilihydraattien määrä lisääntyi, samoin diabetes, osa 4
• Uusia lääkkeitä lanseerattiin
  • PPI-vatsahappolääkkeet tulivat markkinoille 1988, osa 5
  • statiinit tulivat laajemmin käyttöön 90-luvulla, osa 5
  • bisfosfonaatit tulivat markkinoille 1995 , osa 6
  • SSRI-lääkkeet alkoivat Suomessa yleistyä vuonna 1990, osa 6
  • Verenpainelääkkeet (Tiazidit, ACE-inhibitorit ja kalsiumblokkaajat), osa 6
• Muutos D-vitamiinin suosituksessa 1992 (25µg → 10µg), osa 7

Monityydyttymättömät rasvat ja omega-6/-3 suhde

Missään ruoaksi tarkoitetussa rasvassa ei ole pelkästään yhtä rasvaa – esimerkiksi tyydyttyneeksi rasvaksi määritelty voi sisältää tyydyttynyttä 52,8, kertatyydyttymätöntä 19,4 ja monityydyttymättömiä 2,6g / 100g.

Kasveista puristetuissa siemenöljyissä monityydyttymättömiä (PUFA) on suhteellisesti eniten. Ne jakautuvat vielä omega-6 ja omega-3 rasvoihin. Kasviöljyjen omega-3:lla ei ole siihen yhdistettyjä terveysvaikutuksia. Se muuntuu huonolla hyötysuhteella aktiivisiksi elimistössä vaikuttaviksi EPA ja DHA-rasvoiksi. Kalojen rasvat ovat jo valmiiksi tuossa muodossa ja siten elimistön käytettävissä suoraan.

Omega-6 rasvojen sisältö joissakin ravintorasvoissa Fineli-tietokannan mukaan (100 g kohti):

Voi:            1,3g
Oliiviöljy:  10,4g
Rypsiöljy:  22,1g
Soija      :  51,8g
Aur.kukka: 62,3g

Omega-6 rasvat aiheuttavat tulehdusta ja ne on yhdistetty lisääntyneisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairaus, lihavuus, ärtyvä paksusuoli, niveltulehdus ja syöpä. Omega-3 taas vaikuttaa päinvastoin – se hillitsee tulehdusta ja estää siihen liittyviä sairauksia.

PUFAn vaikutuksia luihin ja lihaksiin useissa eri tutkimuksissa on käyty läpi tässä katsauksessa. Se toteaa lievän positiivisen vaikutuksen luuntiheyteen, vaikkakin tiedot ovat ristiriitaisia. EPA & DHA saannin lisäämistä ja pientä omega-6/3 suhdetta pidetään tavoittelemisen arvoisena.

Tässä 266 postmenopausaalista naista käsittävässä tutkimuksessa ei löytynyt mitään etua edes omega-3 rasvoista. Mitä suurempi annos PUFAa, sitä suurempi oli luuntiheyden menetys.

Kertatyydyttymätön (MUFA, käytännössä oliiviöljy) ja PUFA laitettiin tässä tutkimuksessa vastakkain. Tulokseksi saatiin merkittävästi suurempi riski luunmurtumille PUFA-ryhmässä – ero oli jopa moninkertainen: ”Löysimme suuremman riskin PUFAn saannilla ja erityisesti omega-6 rasvoilla”. Ao. taulukosta nähdään, että riski kasvoi käyttömäärän lisääntyessä, toisin kuin tyydyttyneellä rasvalla (SFA), jonka riski oli pienin suurimmalla määrällä. Oliiviöljy oli suvereeni voittaja.

On myönnettävä, että PUFA-määrät olivat tuossa suuremmat kuin mitä suositellaan. Koe kuitenkin todisti niiden haittojen lisääntyvän sitä enemmän, mitä suurempia määriä käytettiin. Monityydyttymättömien öljyjen käyttömäärien kanssa pitää siis olla varovaisempi kuin esim. voin ja oliiviöljyn, joilla suuretkaan määrät eivät aiheuta ongelmia (tämän tutkimuksen mukaan).

4-HNE ja muut hapetustuotteet selitys PUFAn haitoille?

4-HNE:n tärkeimmät lähteet ovat linolihappo ja arakidonihappo, molemmat omega-6 rasvoja. Niiden hapettuessa syntyy myrkyllistä 4-HNE:tä.

Kuva tästä tutkimuksesta, jossa 4-HNE on yhdistetty lihavuuteen, metaboliseen syndroomaan, sydän-verisuonitauteihin ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin.

”HNE voi vahingoittaa haiman beta-soluja ja heikentää lihasten ja maksan kykyä reagoida insuliiniin. HNE saattaa edistää ateroskleroosia muokkaamalla lipoproteiineja ja voi aiheuttaa sydänsoluille vaurioita vioittamalla metabolisia entsyymejä. HNE:llä on myös haitallinen vaikutus aivoihin lihavuudessa ja metabolisessa syndroomassa. Näin osoittavat tutkimukset, joiden mukaan HNE-pitoisuudet ovat lisääntyneet ikääntyneiden ja Alzheimeria sairastavien aivoissa.”

Tasapaino omega-6 rasvojen saannissakin on oleellista, koska niiden puutekin voi johtaa ongelmiin. Parhaiten ongelmia estetään hankkimalla omega-6 rasvat luonnollisista lähteistä, kuten pähkinöistä ja syömällä vastapainoksi kalaa tai muuta omega-3:a eläinperäisessä muodossa (EPA+DHA) sisältävää ruokaa.

Mitä pitkäketjuisempi rasva on (enemmän PUFAa), sitä herkemmin se hapettuu ja muodostaa esim. 4-HNE:tä, joka on myrkyllistä soluille. 4-HNE:n määrä lisääntyy myös ikääntymisen seurauksena, joten tästä voisi vetää johtopäätöksen, että PUFA ja ikääntyminen sopivat erityisen huonosti yhteen.

Increased Lipid Oxidation Causes Oxidative Stress… tutkimuksessa käsiteltiin juuri tuota 4-HNE:tä ja seurattiin sen kertymistä hiirien luihin iän karttuessa. Sen määrä lisääntyi kuvan 1 osoittamalla tavalla.

”Sen päättelemiseksi johtuiko lisääntynyt osteoblastien kuolema, jonka raportoimme aikaisemmin B6-hiirillä, lisääntyneestä rasvojen hapettumisesta, me mittasimme hapettuneen PUFAn ja 4-HNE:n määrän vaikutukset osteoblastien kuolemaan kudosviljelmässä. Jokainen PUFAn hapettunut sidostyyppi aiheutti kuolemaa C2C12 soluissa annosriippuvasti… Me totesimme myös, että 4-HNE aiheutti kuolemaa annosriippuvasti osteoblastisoluissa OB-6 ja C2C12”.

Ikääntyminen ja oksidatiivinen stressi: Uusi katsaus vanhaan luuhun -nimisestä tutkimuksesta on lainattu seuraava kuva.

Monityydyttymättömien, herkästi hapettuvien rasvojen hapetustuotteet (4-HNE) yhdessä ikääntymisen kanssa lisäävät luurangon oksidatiivista kuormaa muodostaen myrkyllisiä lopputuotteita (ROS). Tämä vähentää osteoblastien lukumäärää. Kuvassa osteoblastien uusmuodostus vähenee, rasva lisääntyy luukudoksessa, osteoblastien ja osteosyyttien kuolemat lisääntyvät ja verisuonten kasvu heikkenee.

Tämäkin tutkimus toteaa oksidatiivisen stressin aiheuttavan osteoblastien kuolemaa (apoptosis).

“Oksidatiivisen stressin on pitkään arveltu aiheuttavan luuhun liittyviä sairauksia, ml. osteoblastien kuolemaa ja osteoporoosia. Molekyylistason mekanismeja, jotka aiheuttavat osteoblastien kuolemaa, ei vielä täysin ymmärretä… Löydöksemme viittaavat siihen, että 4-HNE saattaa aiheuttaa dramaattista tulehdusta ja kuolemaa osteoblasteissa”.

Yhteistä yllä oleville tutkimuksille näyttäisi olevan, että monityydyttymättömät rasvat aiheuttavat tulehdusta, mikä ei ole luillekaan hyväksi.

Tämä on seurausta ravintorasvojen muuttumisesta suositusten myötä entistä ”juoksevammiksi”; tämä on lisännyt rasvamolekyylien hapettumista ja muodostaa myrkyllisiä 4-HNE molekyylejä, jotka vähentävät luuta rakentavien solujen lukumäärää aiheuttamalla niiden ennenaikaisen kuoleman

Omega-6 / omega-3 suhde

Punaisista verisoluista mitattu alfalinoleenihapon (omega-3 rasvahappojen esiaste) ja EPA sekä kokonais-omega-3 määrä saattaa ennustaa matalampaa lonkkamurtuman riskiä. Vastaavasti, korkeampi punasoluista mitattu omega-6/-3 suhde saattaa ennustaa korkeampaa lonkkamurtumariskiä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Tieto on peräisin Women’s Health Initiative tutkimuksesta.

Rancho Bernado -tutkimuksessa suuremman omega-6/-3 suhteen todettiin olevan yhteydessä alempaan luuntiheyteen (BMD) lonkassa sekä miehillä että naisilla riippumatta hormonikovaushoidoista sekä hormonikorvaushoitoa ilman olevilla naisilla lannerangassa. Nämä yhteydet olivat riippumattomia iästä tai elintavoista tai lääkityksestä. Keskimääräinen omega-6/-3 suhde oli 8,4 miehillä ja 7,9 naisilla. Tutkijat mainitsevat nykyaikaiset maatalouden menetelmät ja muutokset ruoan prosessoinnissa mahdollisena syypäänä lisääntyneeseen omega-6 rasvojen, kuten maissi-, auringonkukka- ja sesaminsiemenöljyjen, kulutukseen. Samaan aikaan omega-3 rasvojen saanti on vähentynyt seuraavista syistä: kylmän veden kalojen kulutus väheni, eläintuotannossa tapahtui muutoksia (lähinnä ruohoruokinnasta viljarehuun) ja täysjyvävilja vaihtui puhdistettuihin viljoihin.

Nykyaikaisen ruokavalion aiheuttama matala-asteinen tulehdus lihavuuden ja osteoporoosin lisääjänä on tämän tutkimuksen aiheena.

”omega-6 rasvojen liian suuri kulutus yhdistettynä omega-3 liian vähäiseen saantiin johtaa matala-asteiseen krooniseen tulehdukseen ja reaktiivisten hapetustekijöiden (ROS) läsnäollessa seurauksena on ”luun muodostajasolujen” suuntautuminen suurempaan rasvasolujen tuotantoon ja vähentyneeseen osteoblastien syntymään”.

Taulukko omega-6/-3 suhteista em. tutkimuksesta eri ihmisyhteisöissä.

Toinenkin eri omega-rasvojen suhdetta verrannut tutkimus tekee samanlaisen päätelmän: omega-3:n lisääminen saattaa suojella luumassan menetykseltä syystä, että omega-6:n aiheuttama luunmuodostuksen suuntautuminen rasvantuotantoon vähenee, mikä antaa enemmän tilaa osteoblastien tuotannolle sen sijaan.

CLA – se hyvä monityydyttymätön transrasva

CLA on märehtijöiden pötsissä syntyvä transrasvahappo. Se ei ole haitallinen, kuten teollinen vastineensa, kasviöljyjen kovetuksen (hydraamisen) sivutuotteena syntynyt transrasva. Teollisia transrasvoja oli margariineissa vielä 1990-luvulla, mutta nykyisin käytössä oleva kovetusmenetelmä perustuu vaihtoesteröintiin eikä tuota transrasvoja. Vaihtoesteröinnin mahdollisista haitoista pitkällä aikavälillä ei ole tehty tutkimuksia.

CLA:ta esiintyy märehtijöiden maidossa ja lihassa ja niistä tehdyissä tuotteissa. Koska se on rasva, sen pitoisuus on luonnollisesti pienempi vähärasvaisissa ja rasvattomissa lopputuotteissa, kuten esim. maito ja juustot. Fineli-tietokannassa Edam ja Brie juustojen transrasvat laskevat n. puoleen, kun valitaan vähärasvaisin versio. Maidon rasvattomassa versiossa transrasvaa on alle 0,1g/100g (muiden lähteiden mukaan määrä = trace, eli häviävän pieni), täysrasvaisessa 4,4% maidossa sitä on 0,1g ja 35% kermassa jo kymmenkertainen määrä eli 1g ja voissa 2g.

Luomumaidossa on EPA ja DHA rasvahappoja 57% ja CLA:ta 41% enemmän kuin tavanomaisessa. Myös omega-6/-3 suhde on 71% pienempi. Tuokaan tutkimus ei kerro, mikä on keskimääräinen EPA ja DHA-pitoisuus maidossa. Sitä kuitenkin on maidossa, vaikka Finelistä se tieto puuttuu. Ja sen pitoisuus siis nousee, mitä enemmän naudat saavat tuoretta ruohoa. Tutkimus oli tehty USA:ssa eikä päde sellaisenaan suomalaiseen luomumaitoon. Suomalainen sivusto luomu.fi tietää kertoa, että omega-3 rasvoja on osapuilleen 3,5g litrassa (~kg) luomumaitoa (koontitutkimuksen tulos).

Tämä irlantilaisen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen vuonna 2007 laatima markkinakatsaus (PDF) ruokien transrasvasisällöistä kertoo, että 90-luvulla teollisten transrasvojen sisältö kasvirasvalevitteissä (margariinit yms.) oli vielä 1-17% ja viittaa useisiin tieteellisiin julkaisuihin, joissa korostettiin sen haitallisia vaikutuksia, erityisesti sydän-verisuonisairauksien riskitekijänä. Ote julkaisusta:

Välimeren maissa siis teollisten transrasvojen kulutus oli vähäisintä EU-maista ja he saavat luonnollisia transrasvoja lampaan ja vuohen maidosta, joissa niiden pitoisuus on erityisen suuri. Tässäkö onkin välimerellisen ruokavalion terveellisyyden salaisuus?

Wikipedia kertoo CLA:n kyvystä estää syöpää vuoden 1979 hiirikokeessa ja sen vaikutuksesta insuliinivasteeseen, mutta painonhallintaan ei ole artikkelin mukaan löytynyt riittävästi todisteita.

Authoritynutrition luo yksityiskohtaisen katsauksen CLA:han. Hyviä ominaisuuksia luetellaan myös painonhallintaan liittyen, mutta CLA:n yhteydestä luiden terveyteen ei kumpikaan kerro.

CLA:n yhteys luiden terveyteen

CLA ylläpitää luun mineraalitiheyttä ikääntyessä ja säätää osteoklastien syntyä ja luuytimen rasvaisuutta.

Myös tämä tutkimus toteaa mahdollisen osteoklastien toimintaa hillitsevän vaikutuksen ja sen lisäksi lisäkilpirauhashormonin (PTH) merkittävän lisääntymisen, kun hiirille (munasarjat poistettu) annettiin CLA:ta ja kalsiumia samanaikaisesti. Tämä on tärkeä havainto, koska PTH:ta (teriparatidi) käytetään luita kasvattavien ominaisuuksiensa vuoksi viimeisenä oljenkortena vakavissa osteoporoositapauksissa ja pahoissa luunmurtumissa. Testihiirien paino myös pysyi samana tai aleni verrokkeihin nähden ja niiden rasvakudos oli testin lopussa selkeästi vähäisempi. (Käypähoito-artikkelin taustalla olevaan teriparatidi-tutkimukseen kannattaa suhtautua varauksella, koska se on lääketehtaan rahoittama).

Postmenopausaalisilla naisilla (136kpl) CLA:n saanti oli yhteydessä luuntiheyteen koko kehossa, mutta tulos alitti tilastollisen merkitsevyyden. Hiirillä CLA vähensi erinäisiä tulehdustekijöitä ja osteoklastien toimintaa ja lisäsi luuntiheyttä. Myös lihasmassa lisääntyi ja rasvakudos väheni merkittävästi.

”Lihavat luut” on tunnettu ongelma vanhenevilla ihmisillä. Luuytimen rasvaisuus lisääntyy ja luuntiheys pienenee ja seurauksena on tietenkin heikot luut. Tässä tapauksessa hiirille syötettiin CLA:ta ja kalaöljyä. Hiirien insuliinitasot ja veren sokeri laskivat (kuva 3, CO=Corn Oil, FO=Fish Oil) ja luiden kunto parani useita %-yksikköjä (kuva 4). Vacuole on tässä tapauksessa luusolun sisäinen yksikkö, joka liittyy autofagiaan (solun sisäiseen ”remontoinnin” tarpeeseen, pienempi=parempi).

Yhteenvetona monityydyttymättömien rasvojen vaikutuksista luiden terveyteen voisi todeta niiden (lähinnä omega-6) aiheuttaman matala-asteisen tulehduksen haitallisen vaikutuksen niin luihin kuin koko kehoon muutenkin. Ainoana poikkeuksena näiden rasvojen joukossa ovat eläinperäiset CLA ja omega-3 öljyt (EPA + DHA), jotka ovat tulehduksia hillitseviä ja edistävät luiden terveyttä.

CLA:ta lisäravinteena ei juuri missään suositella ja se onkin viisainta ottaa luonnollisista lähteistä. Joten, jos vielä käytät rasvattomia tai vähärasvaisia maitotaloustuotteita, niin ainakin luiden hyvinvoinnin kannalta ne olisi aiheellista vaihtaa täysrasvaisiin! Lisää perusteluja saat seuraavassa kirjoituksessa.

Linkkejä:

Omega-6 on lihottavampi ja epäterveellisempi (insuliinit koholla) rasva kuin teollinen transrasva – tämän v. 2015 tutkimuksen tulokset tulkitsee meille Hyperlipid-blogissaan Petro Dobromylskyj.

Alzheimerilla ja osteoporoosillakin saattaa olla yhteys:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4050335/

Ari on tullut tutuksi useiden vieraskirjoitusten myötä.

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts