Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist
Seuraa päivityksiä!
Tämä kirjoitettiin 23.2.2017 ja päivityksiä tehtiin 24.2.2017, 25.2., 27.2., 2.3. ja 8.8. Haluamme kiittää teitä avusta kun yhdessä laadimme alla olevaa taulukkoa rasvainen versus rasvaton maito ja terveys. Tällä hetkellä rasvaiset maitovalmisteet ovat vankassa johdossa. Pyynnöstä huolimatta terveysviranomaisilla ei ole ollut esittää lisää tutkimustietoa rasvattoman maidon myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Suomessa on niin absurdi tilanne, että vallalla olevaa terveyskäsitystä rasvattoman maidon mahdollisista hyödyistä terveydellemme, puolustaa aktiivisimmin hammaslääketieteen opiskelija Vladimir Heiskanen lähettäessään meille tutkimustietoja taulukon täydentämiseksi. Mitä ne kaikki muut pelkäävät?
Miksi jatketaan täysrasvaisen maidon tuomitsemista?
Hämmästelemme kovasti miksi rasvattomuuden viitoittamaa terveyslinjaa edelleen jatketaan murskaavan heikosta tiedenäytöstä huolimatta. Ne terveysvalistajat, jotka edelleen jatkavat täysrasvaisen maidon tuomitsemista eivät seuraa aikaansa ja/tai on harhautettu julistamaan väärää terveystietoa.
Diplomi-insinööri Sami Uusitalo soitti edesmenneelle Kari Salmiselle ensimmäisen kerran vuonna 2008. Karihan kävi ”rasvasotaa” vuosikymmenet. Vastapuolina julkisessa väittelyssä olivat esim. professori Pekka Puska ja entinen KTL:n johtaja Jussi Huttunen.
Biologi Christer Sundqvist muistelee kiitollisuudella kaikkia niitä tiedonvälityksen tähtihetkiä, joita hän vuosien varrella sai viettää Kari Salmisen seurassa.
Kari Salmisen viesti Christerille
Kari halusi kirjoittaa Christerin rasvakirjaan (PaRas ruokavalio, Atar, 2011) seuraavan esipuheen:
“Ravintomme rasvat ovat olleet suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa kestopuheenaihe. Niiden määrästä ja laadusta on varoiteltu. Asiantuntijat ja heidän laatimansa suositukset ovat kehottaneet jo vuosikymmenien ajan korvaamaan rasvaa hiilihydraateilla ja suosimaan ”pehmeitä” rasvoja. Näin on tapahtunut.
Onko suunta ollut oikea? Tätä keskeistä kysymystä pohtii filosofian tohtori, biologi Christer Sundqvistin kirja ”PaRas ruokavalio”. Sundqvist tunnetaan erinomaisena puhujana ja provosoivanakin ravitsemusvalistajana, joka rohkenee seurata omia itsenäisiä ajatuskulkujaan. Hänen Veteraaniurheilija-bloginsa on arvostettu ja suosittu mielipidefoorumi.
Työikäisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt merkitsevästi, mutta siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Samalla rasvan kulutuksen vähetessä kakkostyypin diabetes lisääntyy lähes räjähdysmäisesti ja väestö lihoo vaarallisesti. Ovatko sinänsä hyvää tarkoittavat ravitsemussuositukset johtaneet meitä harhaan?
Nykyiset suositukset juontavat juurensa 1950-luvulla esitettyyn olettamukseen, joka perustuu ns. Seitsemän maan tutkimuksen tuloksiin. Olettamuksen mukaan tyydyttyneet rasvat lisäävät veren kokonaiskolesterolipitoisuutta, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tätä välillistä olettamusta, jota kutsutaan rasvahypoteesiksi, ei ole koskaan voitu osoittaa oikeaksi lukemattomista tutkimuksista huolimatta.
2000-luku on nyt tuonut mukanaan uutta tietoa ja ennakkoluuloista vapaata ajattelua. Asiantuntijoiden aiemmin hellimä rasvahypoteesi on hajonnut pirstaleiksi.
Laajat meta-analyysit ovat osoittaneet, etteivät tyydyttyneet rasvat ole yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin tai –kuolleisuuteen. Sen sijaan on selviö, että kasviöljyjen kemiallisessa kovettamisessa syntyvät trans-rasvahapot ovat tässä suhteessa haitallisia. Yhä voimakkaammin esille nousee kysymys siitä, mikä on omega-6/omega-3-rasvahapposuhteen merkitys suurille kansansairauksillemme?
Kukaan ei enää puhu, tai ei ainakaan pitäisi puhua, veren kokonaiskolesterolipitoisuudesta. Sen sijaan tutkitaan ”pahan” LDL-kolesterolin ja ”hyvän” HDL-kolesterolin osasten merkitystä terveydessämme. Joutuuko ihmiselle välttämätön, viaton kolesteroli elimistön tulehdusten myrskyyn ja hapettunut LDL-kolesteroli on se terveyttämme uhkaava konna? Pitäisikö siis hoitaakin tulehdusta eikä kolesterolipitoisuuksia?
Viime vuosisadalla synnytetty kokonaiskolesterolikauhu on joka tapauksessa johtanut ennen näkemättömään kolesterolilääkebusinekseen, mitä nykyisin hallitsevat statiinilääkkeet. Ne eivät ole suinkaan haitattomia, vaikka ovatkin paikallaan vakavissa tilanteissa.
Näitä jo käsitteinä vaikeita, monia hämmentäviä asioita selvennetään PaRas-kirjassa erinomaisesti. Kirjan alkuosassa kuvataan havainnollisesti hauskoinkin esimerkein erilaiset rasvahappotyypit: tyydyttyneet, kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot, joista viimeksi mainitut voivat esiintyä cis- tai transmuodoissa. Esityksestä selviää myös, miten omega-6 rasvahapot eroavat omega-3-rasvahapoista. Onkin aivan keskeistä ymmärtää nämä perusasiat, jotta voi hahmottaa rasvoista käytävää keskustelua.
Peruskäsitteiden tultua selväksi kirjassa esitellään erilaiset ravintorasvat ja niiden koostumukset. Se on hyödyllistä käsikirjatietoa sitä tarvitseville.
Käsitellessään rasvojen vaikutusta terveyteemme kirja etenee railakkaasti, jopa provosoiden, mistä nykyiset ravitsemussuositukset saavat ansaitustikin osansa. Kirjoittaja asettuu selkeästi puoltamaan vähähiilihydraattista, proteiinia ja luontaista rasvaa sisältävää ruokavaliota. Ei liene vaikea ennustaa, että uusittavat ravitsemussuositukset joutuvat noudattelemaan näitä linjauksia, ainakin niin pitkälle kuin aiempiin mielipiteisiin sidottu jäykkä arvovalta antaa periksi.
Kaiken kaikkiaan tohtori Sundqvistin kirja on hyödyllistä luettavaa, mikä lähtee tarpeellisten peruskäsitteiden esittelystä, etenee ravitsemuksemme ajankohtaisiin kysymyksiin välttelemättä kiistanalaisiakaan aiheita. Se antaa selkeitä ehdotuksia, joiden äärellä lukija joutuu pohtimaan omaa tietämystään ja tekemään näiden pohjalta henkilökohtaisia ravitsemusratkaisujaan.
Soisalmen orastavassa syysillassa 2011.
Kari Salminen
Professori”
Oikeassa sää oot Kari ollu
Kari kertoi Sami Uusitalolle ainakin kaksi kertaa jo ensimmäisten yhteydenottojen aikana Jussi Huttusen hänelle saunassa todenneen:
”Oikeassa sää oot Kari ollu,… kaikki nämä vuodet”.
Sami tulkitsi, että tuo tunnustus oli Karille tärkeä.
Ulos kaapista!
Ravitsemuskeskustelu saa joskus surkuhupaisia muotoja ja tämä on yksi niistä. Saunassako suomalainen pitkän linjan kansanterveyden ammattilainen ripittäytyy ja kertoo todellisen kantansa? Samia ei yhtään haittaisi, jos Huttunen tulisi julkisuudessakin ulos kaapistaan eikä pelkästään Salmisen saunassa! Eikö tämä olisi reilua Suomen kansalle? Eikö tiedemiehen pitäisi kertoa todellinen kantansa, eikä sitä, mikä on ammattikunnan ylpeydelle sovinnaista?
Luottamuksellista tietoa
Muuten, Karille kävi tässä vajaan parin vuoden sisällä sellainen vahinko, että hän lähetti Samille sähköpostin jossa oli ketjussa mukana Jussi Huttunen. Ketjussa Jussi toivotti Karille hyvää syntymäpäivää ja lahjana oli pari linkkiä tutkimuksiin, jossa rasvaiset maitotuotteet esiintyivät edukseen tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyssä. Sami mainitsi tästä Karille ja hän vastasi…”tämä on kaikki luottamuksellista…”. Kunnioitetaan Karin tahtoa, mutta nyt Sami katsoo, että tämä asia on tuotava julki. Karihan menehtyi viime vuonna ja ystävä Jussi Huttunen kirjoitti hänestä todella hienon muistokirjoituksen.
Ravitsemuskeskustelua vuonna 2017
Viimeiset päivät suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa on kuhistu sellaisten väitteiden ympärillä kuin: “Liika hiilihydraatti, ainakin + 50 E-%, on haitallista.” “Ei ole mitään todisteita, että rasvaton maito on parempaa kuin rasvainen jne. “Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei ole haitallista sellaisina määrinä, joita valtaosa ihmisistä syö” “Monityydyttymättömällä rasvalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin.”
Tällä kertaa näitä väitteitä eivät ensimmäisenä esittäneet ”tutkijoiden kiusaajat”, kuten DI:t Sami Uusitalo ja Jari Ristiranta tai kukaan muukaan ravitsemusopposition edustajista. Väitteet esitti maailman sydänliittojen kattojärjestön entinen puheenjohtaja Salim Yusuf.
Salim ei ole aivan turha kaveri. Hän on väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistossa ja tutkinut siellä ja monessa muussakin hyvämaineisessa opinahjossa sydän- ja verisuonitauteja jo vuosikymmenien ajan. Yusuf on kansainvälisesti siteeratumpi tutkija kuin kymmenen siteeratuinta suomalaista tutkijaa yhteensä.
Salim Yusufin kongressiesitys on moneen kertaan poistettu yleisestä jakelusta
Yusufin mainio esitys on kaiketi vielä jonkun aikaa katsottavissa tästä (se ehdittiin jo poistaa, mutta lukijakommentti paljastaa yhden linkin esitykselle):
Jari Ristiranta teki hänelle tuttuun tapaan erinomaisen artikkelin Yusufin esityksestä.
Suomen piskuisen pieni Sydänliitto puolustaa edelleen vallitsevia rasvasuosituksia. Ei niissä muka voi olla mitään vikaa. Ei ainakaan suomalaisten asiantuntijoiden mielestä. Näin tuumii Suomen Sydänliitto:
”Suomalaiset ravitsemuksen asiantuntijat huomauttavat, että tämäkään tutkimus ei muuta mitään siitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suomalaisissa ravitsemussuosituksissaan pohjoismaisiin pohjaten on linjannut.”
No eipä tietenkään muuta. Huokaus.
”Sydänliiton ravitsemuksen asiantuntijaryhmä on käsitellyt Yusufin esitystä kokouksessaan ja todennut, että tämä yksittäinen havainnoiva tutkimus ei anna mitään perusteita muuttaa ravitsemussuosituksia, kertoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa.”
Yksi keskeinen osa suosituksia on käyttää rasvatonta maitoa. Pusan mukaan perusteita suositusten muuttamiseen ei ole. Näyttövelvoite rasvattoman maidon paremmuudesta on tietenkin sen tahon edustajalla, joka näin väittää.
TÄRKEÄ KYSYMYS:
Missä ovat ne tutkimukset, joissa todistetaan, että rasvaton maito on parempaa kuin rasvainen? Pyydämme Sydänliittoa ja muita suomalaisia asiantuntijoita esittämään ne tutkimukset.
Kumpi voittaa: rasvainen vai rasvaton maito?
Olemme ajatelleet, että tähän alle voisimme koota tutkimuksia, joissa havaitaan mitä terveysnäyttöjä on rasvaisista versus rasvattomista maitotuotteista. Meidän mielestämme rasvainen maito näyttäytyy lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja sydäntautien suhteen joko neutraalisti tai edukseen. Kumpi voittaa: rasvainen vai rasvaton maito? Lähettäkää tutkimusviitteitä perusteluineen niin lisäämme ne sitten tähän kisaan:
TAULUKKO: RASVAINEN VAI RASVATON MAITO EDISTÄÄ TERVEYTTÄ?
| Rasvainen maito ja terveys | rasvaton maito ja terveys | tilanne |
|---|---|---|
| LIHAVUUS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/ Scand J Prim Health Care. 2013 Jun; 31(2): 89–94. A high intake of dairy fat was associated with a lower risk of central obesity and a low dairy fat intake was associated with a higher risk of central obesity. Kehoitan jokaista lihavuuden kanssa tekemisissä olevaa perehtymään ainakin tähän tutkimukseen. Miksi lapsillemme tarjotaan vaihtoehtona vain rasvatonta maitoa. Missä on todisteet sen paremmuudesta lihavuusepidemian aikakaudella? |
——— | 1 – 0 |
| LIHAVUUS http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/article-abstract/1704826 Three Daily Servings of Reduced-Fat Milk – An Evidence-Based Recommendation? This article questions the scientific rationale for promoting reduced-fat milk consumption at these levels in children and adults and reconsiders the role of cow’s milk in human nutrition. Lapsille ja aikuisille ei ole hyvä tarjota vähärasvaista maitoa. |
——— | 2 – 0 |
| LIHAVUUS http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/486041 Milk, Dairy Fat, Dietary Calcium, and Weight Gain – A Longitudinal Study of Adolescents. Children who drank the most milk gained more weight, but the added calories appeared responsible. Contrary to our hypotheses, dietary calcium and skim and 1% milk were associated with weight gain, but dairy fat was not. Drinking large amounts of milk may provide excess energy to some children. Rasvainen maito ei lihota. |
——— | 3 – 0 |
| LIHAVUUS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4911011/ The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease. The observational evidence does not support the hypothesis that dairy fat or high-fat dairy foods contribute to obesity or cardiometabolic risk, and suggests that high-fat dairy consumption within typical dietary patterns is inversely associated with obesity risk. Although not conclusive, these findings may provide a rationale for future research into the bioactive properties of dairy fat and the impact of bovine feeding practices on the health effects of dairy fat. Täysrasvaisilla maidoilla ei ole osuutta lihavuusepidemiaan. |
——— | 4 – 0 |
| LIHAVUUS https://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091103102347.htm Eight-year-old children who drink full-fat milk every day have a lower BMI than those who seldom drink milk. This is not the case for children who often drink medium-fat or low-fat milk. Täysrasvaista maitoa nauttivilla lapsilla on pienempi BMI kuin niillä, jotka eivät laisinkaan nauti maitoa. Kevytmaitoa ei tuo tätä etua. |
——— | 5 – 0 |
| PAINONHALLINTA https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26912496 Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study. “Greater intake of high-fat dairy products, but not intake of low-fat dairy products, was associated with less weight gain” Painonhallinnassa on eduksi nauttia täysrasvaisia maitoja. |
——— | 6 – 0 |
| PAINONHALLINTA http://ajcn.nutrition.org/content/84/6/1481.full Association between dairy food consumption and weight change over 9 y in 19 352 perimenopausal women. The association between the intake of dairy products and weight change differed according to type of dairy product and body mass status. Yli 9 vuotta kestäneessä tutkimuksessa (naisia) selvisi, että rasvainen maito on eduksi painonhallinnassa. |
——— | 7 – 0 |
| PAINONHALLINTA https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23508869 Longitudinal evaluation of milk type consumed and weight status in preschoolers. “Compared to those drinking 2%/whole milk, 2- and 4-year-old children drinking 1%/skim milk had an increased adjusted odds of being overweight (age 2 OR 1.64, p<0.0001; age 4 OR 1.63, p<0.0001) or obese (age 2 OR 1.57, p<0.01; age 4 OR 1.64, p<0.0001).” Pikkulapsille on eduksi saada täysrasvaista maitoa. Kurria juoneet olivat useammin ylipainoisia myöhemmässä elämänvaiheessa. |
——— | 8 – 0 |
| PAINONHALLINTA http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/11/15/ajcn.116.139675.abstract Whole milk consumption among healthy young children was associated with higher vitamin D stores and lower BMI. Longitudinal and interventional studies are needed to confirm these findings. Tutkimuksessa puolustetaan käsitystä rasvaisen täysmaidon terveyttä edistävästä vaikutuksesta, joka näkyy mm. parempana painonhallintana. |
——— | 9 – 0 |
| PAINONHALLINTA https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3948984/ Effect of a dairy and calcium rich diet on weight loss and appetite during energy restriction in overweight and obese adults: a randomized trial. In conclusion, a dairy and Ca rich diet was not associated with greater weight loss than control. Modest increases in plasma PYY concentrations with increased dairy/Ca intake, however, may contribute to enhanced sensations of satisfaction and reduced dietary fat intake during energy restriction. Tässä satunnaiskontrolloidussa tutkimuksessa korostui maidon tärkeä rooli painonhallinnassa. |
——— | 10 – 0 |
| OSTEOPOROOSI http://www.bmj.com/content/349/bmj.g6015.full.print Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. High milk intake was associated with higher mortality in one cohort of women and in another cohort of men, and with higher fracture incidence in women. Given the observational study designs with the inherent possibility of residual confounding and reverse causation phenomena, a cautious interpretation of the results is recommended. These results are in line with the present study where those who reported a high milk intake also had higher energy intake but a similar body mass index compared with women and men with a lower milk intake. Varovainen tuki sen puolesta, että rasvainen maito on eduksi osteoporoosin ehkäisyssä. |
——— | 11 – 0 |
| METABOLINEN OIREYHTYMÄ http://jn.nutrition.org/content/146/1/81.long Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults. Rasvainen maito ehkäisee metabolista oireyhtymää, rasvaton maito ei toimi. |
———- | 12 – 0 |
| METABOLINEN OIREYHTYMÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23021710 Higher regular fat dairy consumption is associated with lower incidence of metabolic syndrome but not type 2 diabetes. We found an inverse association between regular fat dairy consumption and risk of MetSyn among Australian older adults. Further studies are warranted to examine the association between weight status, dairy consumption and risk of type 2 diabetes. Rasvaista maitoa voi suositella metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn. |
———- | 13 – 0 |
| METABOLINEN OIREYHTYMÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17413097/ In an elderly Dutch population, higher dairy consumption was not associated with lower weight or more favorable levels of components of the metabolic syndrome, except for a modest association with lower blood pressure. When high-fat and low-fat dairy products were distinguished, consumption of high-fat dairy was significantly inversely associated with BMI, waist circumference, triacylglycerol, and insulin and significantly positively associated with HDL-cholesterol concentrations after adjustment for confounders (Table 2⇑, adjusted models). After additional adjustment for BMI, these associations were no longer significant, except for ln-triacylglycerides (β ± SE: −0.01 ± 0.01; P = 0.05). In contrast, low-fat dairy was significantly positively associated with BMI, waist circumference, and fasting glucose concentrations. To exclude possible bias due to prescribed diets, these analyses were repeated after exclusion of subjects with known diabetes mellitus or cardiovascular disease and subjects who used antihypertensive or lipid-lowering medication. These exclusions, however, did not materially change the results (data not shown). Hollantilaisessa iäkkäitä ihmisiä koskevassa tutkimuksessa rasvainen maito oli hyödyksi metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä. Samaa ei voi sanoa rasvattomasta maidosta. |
——- | 14 – 0 |
| SYÖPÄ http://ajcn.nutrition.org/content/82/4/894.full High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. Varovainen näyttö täysrasvaisen maidon hyödystä rintasyövän ehkäisyssä. |
———- | 15 – 0 |
| SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16210722 These prospective data suggest that high intakes of high-fat dairy foods and CLA may reduce the risk of colorectal cancer. Täysrasvainen maito ja CLA vähentää mahdollisesti riskiä saada paksusuolen syöpää. |
———- | 16 – 0 |
| SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3542910/ Whole Milk Intake Is Associated with Prostate Cancer-Specific Mortality among U.S. Male Physicians. Abstraktissa lukee näin: “In this prospective cohort, higher intake of skim/low-fat milk was associated with a greater risk of nonaggressive PCa. Most importantly, only whole milk was consistently associated with higher incidence of fatal PCa in the entire cohort and higher PCa-specific mortality among cases.” Mutta Discussion -osasta löytyy 3 viittausta vähärasvaisen maidon yhteydestä kertoviin tutkimuksiin. “Our finding that the strongest association with total dairy products was in the pre-PSA era was consistent with findings of Rodriguez et al. (26). We observed a significant positive association of skim/low-fat milk with overall PCa risk. These results are consistent with previous studies (6, 27). Few studies specifically evaluated high-risk PCa. Park et al. (28) observed that skim milk, but not other dairy foods, was associated with a nonsignificantly increased risk of advanced PCa.” |
———- | 17 – 0 |
| SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17925283/ Calcium, vitamin D, and dairy product intake and prostate cancer risk: the Multiethnic Cohort Study. “However, low-/nonfat milk was related to an increased risk and whole milk to a decreased risk of total prostate cancer” Siinä missä rasvaton maito lisää eturauhassyövän riskiä, rasvainen maito hillitsee tämän syöpämuodon ilmaantumista. |
———- | 18 – 0 |
| SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17278090/ A prospective study of dietary calcium, dairy products and prostate cancer risk (Finland). “The suggestion of a positive relation between low fat milk and prostate cancer risk is compatible with a positive relation with the nonfat component of dairy. Three studies have also shown increased risk of prostate cancer with skim milk or low-fat milk.6,13,48 However, when we adjusted for calcium, the association with low fat milk was not independent of calcium.” Suomalaistutkimuksessa rasvaton maito yhdistetään kohonneeseen eturauhassyövän riskiin. Rasvainen maito ei ole yhtä vaarallista. |
———- | 19 – 0 |
| SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15883441 Dairy, calcium, and vitamin D intakes and prostate cancer risk in the National Health and Nutrition Examination Epidemiologic Follow-up Study cohort. “Low-fat milk was associated with increased risk (RR = 1.5; 95% CI: 1.1, 2.2; third compared with first tertile; trend P = 0.02), but whole milk was not (RR = 0.8; 95% CI” Täysrasvainen maito ei lisää eturauhassyövän riskiä, rasvaton maito sen sijaan lisää sitä. |
———- | 20 – 0 |
| SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9398038 Dietary fat intake and risk of prostate cancer: a prospective study of 25,708 Norwegian men. “A significantly increased risk of prostate cancer was associated with skim milk as compared to whole milk.” Mittavassa norjalaistutkimuksessa paljastui, että rasvaton maito kohottaa eturauhassyövän riskiä kun verrataan rasvaiseen maitoon. |
———- | 21 – 0 |
| ——- | SYÖPÄ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4705082/ “Subgroup analysis found that yogurt (RR, 0.91; 95% CI, 0.83-0.99) and low-fat dairy (RR, 0.85; 95% CI, 0.75-0.96) reduced the risk of breast cancer, while other dairy product types did not.” Tämän tutkimuksen mukaan rasvaton maito aavistuksen verraan vähentää rintasyövän riskiä. |
21 – 1 |
| KUOLEMANVAARA http://www.nature.com/ejcn/journal/v64/n6/abs/ejcn201045a.html Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. Overall intake of dairy products was not associated with mortality. A possible beneficial association between intake of full-fat dairy and cardiovascular mortality needs further assessment and confirmation. Mahdollisesti täysrasvainen maito ehkäisee kuolemanvaaraa. |
———- | 22 – 1 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20463040 Dairy intake was not associated with risk of MI (myocardial infarction), despite a strong risk associated with saturated fat intake. Huolimatta siitä, että rasvaisessa maidossa on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, se ei ole yhteydessä sydänsairauksiin. |
——— | 23 – 1 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16267503 Our study suggests that intake of dairy fat or some other component of dairy products, as reflected by C15:0 as marker in adipose tissue, may protect persons at increased risk from having a first MI, and that the causal effects may rely on other factors than serum cholesterol. Rasvaista maitoa ei voi syyttää sydänkohtauksista. |
——– | 24 – 1 |
| ——- | SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26290009 Higher consumption of low-fat dairy products, yogurt (total, low-fat, and whole-fat yogurt) and low-fat milk was associated with a reduced risk of MetS in individuals at high cardiovascular disease risk from a Mediterranean population. Välimeren maissa asuville on eduksi nauttia vähärasvaista maitoa. |
24 – 2 |
| ——- | SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22863409 Thus, evidence from these studies suggests that consumption of milk and dairy products with modified fatty acid composition, compared with milk and dairy products of typical milk fat composition, may be beneficial to CVD risk in healthy and hypercholesterolaemic individuals. However, current evidence is insufficient and further work is needed to investigate the complex role of milk and cheese in CVD risk and explore the use of novel markers of CVD risk. Rasvaton maito on mahdollisesti hyödyllistä sydänterveydelle, mutta tarvitaan lisätutkimuksia tästä. |
24 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9925119 The explanation for the inverse associations between the intake of milk products and certain cardiovascular risk factors is not known. Tutkijat eivät osaa selittää miksi rasvainen maito ei ole yhteydessä sydäntapahtumiin. |
——- | 25 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19259609 Despite the contribution of dairy products to the saturated fatty acid composition of the diet, and given the diversity of dairy foods of widely differing composition, there is no clear evidence that dairy food consumption is consistently associated with a higher risk of CVD. Thus, recommendations to reduce dairy food consumption irrespective of the nature of the dairy product should be made with caution. Ei ole näyttöä siitä, että rasvainen maito olisi yhteydessä sydänsairauksiin. |
——- | 26 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2790097/ Daily intake of fruit and vegetables was associated with a lower risk of coronary heart disease when combined with a high dairy fat consumption (odds ratio 0.39, 95% CI 0.21–0.73), but not when combined with a low dairy fat consumption (odds ratio 1.70, 95% CI 0.97–2.98). Rasvainen maito ja päivittäinen hedelmien sekä vihannesten käyttö vähensi sydänsairauksia. Rasvattomalla maidolla ei saatu tätä yhteyttä esille. |
——- | 27 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/articles/17001220/ Dairy consumption seems to offer significant protection against coronary heart disease, irrespective of various clinical, lifestyle and other characteristics of the participants. Erityisesti rasvainen maito suojelee sydäntä. |
—— | 28 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20071648 A reduction in dietary saturated fat has generally been thought to improve cardiovascular health. A meta-analysis of prospective epidemiologic studies showed that there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD. Ei ole mitään näyttöä siitä, että rasvainen maito olisi yhteydessä sydänsairauksiin, vaikka tätä koko ajan väitetään. |
——- | 29 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15035691 Estimated intake of milk fat is negatively associated with cardiovascular risk factors and does not increase the risk of a first acute myocardial infarction. Maitorasvoilla ei ole sydänsairausriskiä kohottavaa vaikutusta. |
—— | 30 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS http://www.bmj.com/content/353/bmj.i1246 Cooking with corn oil may be more harmful to your heart than cooking with butter. Rasvaisesta maidosta valmistettu voi on ruoanlaitossa vähemmän haitallista sydämelle kuin soijaöljy. |
—— | 31 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/11/30/ajcn.115.123463.abstract?papetoc Research Shows Butter Boosts Good Cholesterol Levels. Rasvaisesta maidosta tehty voi parantaa kolesteroliarvoja. |
—— | 32 – 3 |
| SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4006120/ Katsaus useisiin viimeaikaisiin maitotutkimuksiin toteaa, että rasvainen maito ei kohota riskiä saada sydänsairauksia: “To date, however, the body of literature gives plausibility to the hypothesis that full-fat dairy foods, including milk, cheese and yogurt, do not contribute to cardiovascular disease risk, and indeed may be inversely associated with it.” “In brief, the milk fat component of dairy contains over 400 unique fatty acids, many of which are not found in other foods” |
—— | 33 – 3 |
| ——- | SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22987924 “This meta-analysis of prospective cohort studies suggests that low-fat dairy and milk could contribute to the prevention of hypertension, which needs confirmation in randomized controlled trials.” On viitteitä siitä, että rasvaton maito saattaisi alentaa verenpainetta, mutta tämä pitää varmistaa tarkemmissa tutkimuksissa. |
33 – 4 |
| ——- | SYDÄNTERVEYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26941903 “Individuals with the highest consumption of low-fat dairy had a significantly decreased risk of stroke (odds ratio [OR]: 0.58; 95% of confidence interval [CI]: 0.34–0.99), while those with the highest intake of high-fat dairy had a 2-fold increased risk of stroke.” Mitä vähärasvaisempaa maitoa käytti, sitä pienempi riski saada sydänkohtaus. |
33 – 5 |
| SYDÄNTERVEYS http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/12/29/ajcn.115.123281.abstract Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial. The HF-DASH diet lowered blood pressure to the same extent as the DASH diet but also reduced plasma triglyceride and VLDL concentrations without significantly increasing LDL cholesterol. |
—— | 34 – 5 |
| DIABETES https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28768835 Associations of Dairy Intake with Incident Prediabetes or Diabetes in Middle-Aged Adults Vary by Both Dairy Type and Glycemic Status. Total, low-fat and skim milk, whole-milk, and yogurt intakes were associated nonlinearly with incident prediabetes; moderate intake was associated with the greatest relative risk reduction. Neither cheese nor cream and butter was associated with prediabetes. Of 925 participants with prediabetes at baseline, 196 (21%) developed T2D. Only high-fat dairy and cheese showed evidence of dose-response, inverse associations with incident T2D. Tuoreessa tutkimuksessa (julkaisulupa elokuussa 2017) vain täysrasvainen maito ja juusto vähensivät tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Vastaavat rasvattomat ja vähärasvaiset tuotteet olivat haitallisia. |
——- | 35 – 5 |
| DIABETES http://circ.ahajournals.org/content/early/2016/03/22/CIRCULATIONAHA.115.018410?sid=4b02795a-97e6-4e0c-814d-2b8a4b288e2e Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts. Rasvattomasta maidosta ei niitä maitorasvoja verenkiertoon juurikaan tule ja terveyshyödyt jää saavuttamatta. |
——- | 36 – 5 |
| DIABETES https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21173413 Trans-palmitoleic acid, metabolic risk factors, and new-onset diabetes in U.S. adults: a cohort study. Circulating trans-palmitoleate is associated with lower insulin resistance, presence of atherogenic dyslipidemia, and incident diabetes. Our findings may explain previously observed metabolic benefits of dairy consumption and support the need for detailed further experimental and clinical investigation. Tutkimuksessa löytyy tukea rasvaisen maidon suojavaikutukselle diabetesta vastaan. |
——- | 37 – 5 |
| ——- | MASENNUS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28070597 “The current results indicate that a higher frequency of low-fat dairy consumption may be associated with a lower prevalence of depressive symptoms.” “No relationships were observed between the consumption of whole-fat dairy and depressive symptoms.” Masentuneelle on mahdollisesti eduksi, että hän nauttii rasvatonta maitoa. Se oli aavistuksen parempaa kuin rasvainen maito tässä masennustutkimuksessa. |
37 – 6 |
| HEDELMÄTTÖMYYS https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17329264/ A prospective study of dairy foods intake and anovulatory infertility “High intake of low-fat dairy foods may increase the risk of anovulatory infertility whereas intake of high-fat dairy foods may decrease this risk” Mahdollisesti on hyötyä hedelmällisyyden kannalta, että nauttii sen maidon rasvaisena. |
———- | 38 – 6 |
| ASTMA https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3582227/ Low-fat yoghurt intake in pregnancy associated with increased child asthma and allergic rhinitis risk: a prospective cohort study. “Low-fat yoghurt intake was directly related to increased risk of both child asthma and allergic rhinitis, while whole milk appeared protective for early-life outcomes only.” Rasvainen maito suojaa astmalta. |
———- | 39 – 6 |
| AKNE https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15692464/ High school dietary dairy intake and teenage acne. “1.12 (1.00, 1.25; .56) for whole milk; 1.16 (1.01, 1.34; .25) for low-fat milk; and 1.44 (1.21, 1.72; .003) for skim milk” Mikään maito ei ole hyväksi akneen, mutta täysrasvainen on vähiten huono kehittämään finnejä. |
———- | 40 – 6 |
| AKNE https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27241803 Consumption of dairy in teenagers with and without acne. “Consumption of low-fat/skim milk, but not full-fat milk, was positively associated with acne.” Aknea esiintyy vähemmän niillä teineillä jotka juovat täysrasvaista maitoa. |
———- | 41 – 6 |
Tilanne tällä hetkellä41 – 6 |
Lopuksi:
Kumpaako te pidätte pätevämpänä, Oxfordin tohtori Salim Yusufia vai Itä-Suomen Yliopistosta valmistunutta ravitsemusterapeuttia Tuija Pusaa?
Sami Uusitalo
45-vuotias diplomi-insinööri, joka on pettynyt lihavuuden hoidon täydelliseen epäonnistumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Kokee erityisen kurjana lasten syyllistämisen liikunnan puutteesta tms. ja katsoo suurimman syyllisen löytyvän ”vain vähän rasvaa” ”vain sipaisu margariinia leivän päälle” ”syö vähemmän liiku enemmän” -ohjeista.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Miten niin konsensus?! – Turpaduunari
Paluuviite:Pelottelu jatkuu – Turpaduunari
Paluuviite:Pelottelu jatkuu - Turpaduunari
Paluuviite:Vain yhden gramman tähden - Turpaduunari
Paluuviite:Voi on aina voita, osa 1 - Turpaduunari
Paluuviite:Avoin kirje ministereille aiheesta Käypä hoito -suositukset ja VRN - Turpaduunari
Paluuviite:Maitokapina! - Turpaduunari
Paluuviite:Koulumaitotuki tekee lapsista sairaita - Turpaduunari
Paluuviite:Uskomusravintoterapeutin puolustuspuhe - Turpaduunari
Yusufin esitys löytyy ainakin tästä: https://www.youtube.com/watch?v=RwGteseHyas
Kiitos. Toivottavasti saa olla rauhassa, eikä sitä taas poisteta.
Paluuviite:Mikä tuplasi lonkkamurtumat 10 vuodessa? Osa 3 - Turpaduunari
Paluuviite:Miten niin konsensus?! - Turpaduunari
Kehoitan jokaista lihavuuden kanssa tekemisissä olevaa perehtymään ainakin tähän tutkimukseen. Miksi lapsillemme tarjotaan vaihtoehtona vain rasvatonta maitoa. Missä on todisteet sen paremmuudesta lihavuusepidemian aikakaudella? https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/#!po=20.8333
Rasvaton maito on hyvää.. melamiiniteollisuudelle. Sen sijaan kasvaville lapsille kouluruoan yhteydessä tulee ehdottomasti antaa tarjolle valittavaksi joko täysrasvaista maitoa, piimää tai vettä. Näin lapsi voi itse valita, minkä hän vaistomaisesti kokee parhaimmaksi juomaksi itselleen maitoallergia huomioiden.
Ja ehdottomasti tämä Costa Rica tutkimus. Eikös tämä jo kerro että maitorasva on aika vahvoilla?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20463040
“Ja joo, kyseessä ei ole haastattelututkimus vaan ihan aito kemiallinen tutkimus, täsmäytettyine verrokkiryhmineen.”
Täältä voi lukea lisää http://karppi.ninja/forum/viewtopic.php?f=14&t=46689&sid=670ca92516bbccda0043d5b9d2b53626
Rohkenen vielä lainata toista tekstiä ko. tutkimuksesta:
“maitorasvan transsi (vakseenihappo eli CLAn esiaste) on sekä kemiallisesti että fysiologisesti ihan erilaista kuin teknotranssi (elaidiinihappo). Ja että fysiologinen vaiikutus on todistettu pitävästi Costa Rican väestötutkimuksissa (joissa ei luotettu haastatteluihin, vaan tarkistettiin pitoisuudet kudosnäytteistä ja jossa verrattiin sydänkohtauksettomia verrokkeja sydänkohtauksen saaneisiin). Siellä maitorasva transseineen päivineen puolitti sydänkohtausten määrän verrokkeihin nähden, siinä missä teknotranssi viisinkertaisti samaiset kohtaukset. Ja jatkotutkimuksissa todettiin sekin, miten kuolemia saatiin vähennettyä Costa Ricassa ihan samaan tapaan kuin 70-luvun Suomessakin: se onnistui vähentämällä teknotranssin määrää margariineissa rajusti.”
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=30&t=68543&hilit=transrasva#p1961218