Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Yhdistävä lääketiede ry järjesti Radical Health Festival Helsinki 2024 -messutapahtuman yhteyteen tiistaina 21.5.2024 ”Ennakoivan itsehoidon visio 2030” -tapahtuman. Satapäinen osallistujajoukko sai nauttia oikein hyvistä luennoista, jonka asiasisältöä on pyydetty tuomaan laajempaan julkisuuteen. Tapahtuman pääviestinä oli, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ennakoivasti omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Oman toimeliaisuuden tärkeys tuli selväksi useissa puheenvuoroissa.

Lääkäri Olli Sovijärven luento oli mainio

Mikäli huomaatte, että Olli Sovijärvellä on yleisöluento jossakin päin Suomea, tehkää silloin kaikki voitava, jotta pääsette häntä kuuntelemaan ja opitte paljon lisää terveydestä.

Lääkäri ja biohakkeri Olli Sovijärvi osoitti miten jokainen meistä voi ottaa terveyden seurannan omiin käsiinsä.

Terveyden optimointi ei välttämättä onnistu kaikilta

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on jo nykypäivää, sanoi Sovijärvi. Tämä toteutuu käyttämällä apuna hyvinvointidataa, tutkimustietoa ja omakohtaisia kokeiluja. Tiedämme jo aika hyvin miten oma terveyskaaremme voidaan optimoida ja miten voimme säilyä mahdollisimman toimintakykyisinä iän lisääntyessä. Voimme kysyä minne meidän oma aikajanamme menee – terveyttä vai sairautta kohti?

”Terveys on loppupeleissä tasapainoa. Keho pyrkii aina homeostaasiin ja vähitellen, kun kehittyy epätasapainotiloja, se voi johtaa sairauksiin.” Olli Sovijärvi

Iän myötä pitkäaikaiset, krooniset sairaudet lisääntyvät niin, että 64 prosentilla yli 65-vuotiaista on jokin krooninen sairaus. Se on aika paljon! Sovijärvi viittasi Peter Boersman, Lindsey Blackin ja Brian Wardin aika tuoreeseen (2018) selvitykseen kroonisten sairauksien esiintyvyydestä amerikkalaisilla. Tarjolla on kroonista matalan tason tulehdusta, hapetusstressiä ja insuliiniresistenssiä, jotka johtavat ennenaikaiseen kuolemaan ja työkyvyttömyyteen. Sairausryhminä erottuu:

1) sepelvaltimotauti ja aivohalvaukset,

2) krooniset hengityselinsairaudet,

3) diabetes ja muut aineenvaihduntaongelmat,

4) neurologiset sairaudet (Alzheimer, Parkinsonin ym.)

5) päänsärky ja selkäkivut.

Tiedot Sovijärvi oli poiminut kolmen työryhmän Natasha Wieben, David Furmanin ja Ilaria Liguorin varsin tuoreista tutkimuksista laadukkaissa tiedejulkaisuissa. Sairausryhmät löytyvät koostejulkaisusta ”Global Burden of Disease Study (GBD)”, joka yli 30 vuoden ajan on tarjonnut täsmätietoa maailmanlaajuisesti ihmiskuntaa rasittavista sairauksista.

Näiden yllä mainittujen sairauksien yleistyessä elinajanodote uhkaa laskea muuallakin kuin Yhdysvalloissa ja terveydenhuollon kustannukset räjähtävät käsiin. Suomea uhkaa sama tilanne, mikäli emme pysty tätä kielteistä kehitystä jarruttamaan. Miten voimme lisätä ihmisten terveyskaarta?

”Keskimäärin 11 vuotta sairastelua loppupään kaaressa ei juurikaan houkuttele! Miten voisimme ikään kuin kuolla ”saappaat jalassa”?” Olli Sovijärvi

Tästä Olli pääsikin olennaiseen kysymykseen: ”Mikä on ihmisen oma vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista?” Tähän kysymykseen Olli vastasi, että se on jokaisen ihmisen toimintakyvyn säilyvyyden kannalta ihan olennainen asia. Ongelmana on vain se, että ihmiset eivät ota vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnista.

Yli puolet epäonnistuu

Epäonnistumisaste on peräti 50-85% ja elintapojen muuttamisen suurimpina jarruina on:

1) lääkkeitä ja lisäravinteita ei oteta vaikka niitä määrätään,

2) ruokavalion noudattaminen on retuperällä,

3) harjoitusohjelman toteuttaminen ei suju suunnitellusti,

4) säännölliset tarkastukset ja laboratoriokokeet puuttuvat,

5) muiden terveellisten elämäntapojen toteuttaminen ei suju

Olli puhui erityisestä kiinnittymisongelmasta (Adherence problem). Tiedot voi tarkistaa Fred Kleinsingerin kantaa ottavasta julkaisusta vuodelta 2018.

”Terveydenhuoltojärjestelmämme kyllä hoitaa sairauksia varsin hyvin, mutta ei sen vastuu ole ihminen itse.” Olli Sovijärvi

Vastuu terveydestä on siis jokaisella ihmisellä itse. On tosin todettava, että järjestelmämme ei ole kovin hyvin onnistunut auttamaan ihmisiä omaksumaan terveellisiä elämäntapoja. Yleensä, kun lääkäri tai sairaanhoitaja antaa elämäntapaohjeita ja kysyy miten niitä ohjeita potilas on noudattanut, niin vastaus voi olla aika masentava. Ohjeita ei juurikaan noudateta. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, totesi Olli. Vaikka elämäntapojen muutos on kovin hankalaa, niin uuden elämäntavan muodostuksen esteisiin perehtymällä, voidaan saavuttaa parempi ymmärrys ja oivallisempia tuloksia. Sosiaalipsykologian alalta Olli löysi tiedon, että 95 prosentin tavanmuodostuksen saavuttaminen vaihtelee hyvin paljon eri ihmisten välillä (18-254 päivää) ja tapojen automaattisuuden raja voidaan saavuttaa vasta hyvinkin pitkän ajan jälkeen.

Miksi uuden elämäntavan omaksuminen on niin vaikeaa?

Olli luetteli tyypillisiä esteitä sille, miksi uuden elämäntavan omaksuminen on niin vaikeaa. On psykologisia tekijöitä kuten esimerkiksi mukavuudenhalu, epäonnistumisen pelko, motivaation puute, henkinen vastarinta ja matala itsetehokkuus. Tähän voidaan lisätä biologisia tekijöitä (neurologiset reitit aivoissa ovat hyvin yksilöllisiä, kemialliset palkkiot esimerkiksi dopamiinin muodossa liikuntasuorituksen jälkeen ja geneettinen alttius eli millaiset tottumukset ja riippuvuudet meillä on). Ympäristötekijät voivat häiritä sillä tavalla, että emme osaa tulkita ympäristön vihjeitä ja tapojen laukaisijoita (triggereitä). Sosiaalinen vaikutus on merkittävässä roolissa (ikätovereiden ja perheen käyttäytyminen vaikuttaa), resurssien puute ja korkean stressin ympäristössä liikkuminen hankaloittaa elämäntavan omaksumista. Täytäntöönpanoon voi liittyä ongelmia siten, että on puutetta selkeistä tavoitteista, elämäntapaa on riittämättömästi suunnittelu (ei viety kalenteriin?) ja sitä leimaa johdonmukaisuuden puute. Mahdollisesti ei myöskään ymmärretä miten tapasilmukka (habit loop) toimii.

Näin se voi onnistua

Olli ehti hieman aikaa puhua siitä kuinka onnistutaan muodostamaan uusia elämäntapoja onnistuneesti. Keskeistä oli itsearviointi, pienin askelin eteneminen, johdonmukaisesti elämäntapaa noudattaen ja sitä eri tavoilla mittaamalla. Tavattoman tärkeää on sosiaalinen tuki:

”Ympäröi itsesi ihmisillä, joilla on samat tavoitteet ja elämäntapa!” Olli Sovijärvi

Terveydentilan mittaaminen

Terveydentilan mittaaminen on tärkeässä roolissa, sanoi Olli, kun uuden elämäntavan omaksumista tarkastellaan ja haetaan elämäntavalleen motivaatiota. Kattavien, säännöllisten laboratorikokeiden lisäksi olisi hyvä tarkastella erilaisia ravitsemustilan merkkiaineita (markkereita), tehdä suolistoanalyysi ja teettää pitkäikäisyys- ja geenitesti. Markkinoilta löytyy lukuisia laitteita, jotka lähes reaaliaikaisesti kertovat mitä kehossa tapahtuu.

Ainakin jossain vaiheessa olisi hyvä tulla tietoiseksi siitä miten hyvin tulee nukuttua, miten hyvin palautuu päivän haasteista ja miten kova on päivittäinen stressikuormitus. Vaikka sinulla ei ole diabetes, niin hyvä olisi tarkkailla miten verensokeri vaihtelee vuorokaudessa. Aineenvaihdunnan tilaa voidaan seurata jatkuvasti analysoimalla hengitysilmaa. Nykyään on mahdollista saada jatkuvaa tietoa sydänkäyrästä (EKG), joka esimerkiksi antaa lisää aikaa varautua eteisvärinästä kärsiville potilaille. Kehonkoostumusta voi tarkkailla eri mittausasemilla.

Geenitesti kertoo mm. siitä mitkä geenit kytkeytyvät päälle ja pois (epigeneettinen vaikutus) liittyen elämäntapaamme. Maailmalla puhutaan siitä miten lihavuuden epigenetiikka voidaan ottaa hallintaan. Epigeneettiset kellot voidaan kytkeä päälle tai pois ja näillä voi olla suuria vaikutuksia mm. ikääntymiseen. Tulevaisuuden terveysasema voi mahdollisesti olla siellä kotona tekoälyn avustamana.

About Author

turpaduunari

See author's posts