Kirjoittaja: Ari Kaihola
Voi #*%kele!
Aivan niin. Oikeastaan täsmälleen tuo ilmaisu välähti mieleeni ja purkautui hiljaisena mutinana huuliltani lukiessani tätä tiivistelmää vuoden 1993 tutkimuksesta, jossa oli syötetty rotille margariinia:
”rintasyöpää esiintyi runsaasti rotilla, joille syötettiin 20% margariinia sisältävää ruokavaliota”
ja
”syöpää lisäävä vaikutus estyi, kun ruokavaliota täydennettiin butyraatilla”
ja
”tulokset viittaavat siihen, että osa voin rintasyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta … johtui butyraatista, jota maitorasvat sisältävät”.
Kirjoituksen aihe on siis voi.
Mistä voin rasva on peräisin?
Kerma saadaan lehmän maidosta separoimalla ja voi valmistetaan kirnuamalla kermasta. Entä mistä se rasva siihen lehmään tulee, kun ne syövät vain heinää (tai pitäisi syödä)? Heinissähän ei liiemmälti rasvaa ole.
No, tähän löytyy internetistä aivan yksinkertainen selitys – lehmillä on supervoimia! Supervoimien avulla ne muuttavat vihreän ruohon kuohukermaksi.
Kuva Peter Ballerstedtin esityksestä täältä.
Hieman liioittelua tuossa tietenkin on. Eivät ne lehmät saa ravinnostaan sen enempää eikä vähempää rasvaa kuin leijonat, sudet, jääkarhut tai muutkaan nisäkkäät. Mitäh?
Kyllä, ymmärsit aivan oikein.
Kuva Barry Grovesin esityksestä http://files.meetup.com/1463924/Homo%20Carnivorous-WAPF2.pdf
Tuo edelläoleva ei ollut kieli-poskessa kirjoittelua muilta osin kuin mitä tulee lehmien supervoimiin. Lehmät, kuten muutkin nisäkkäät saavat ravinnostaan jonkin verran alle tai vähän yli 70% rasvojen muodossa. Edellä olevan esityksen sisällöstä voi jokainen käydä sen toteamassa sivulta 12 lähtien. Tuohon nähden siis länsimaista ruokavaliota noudattavan nykyihmisen rasvan saantimäärä on pahasti pielessä.
Lehmien supervoimat ovat tietenkin peräisin niiden neljässä mahassa majailevista bakteereista, jotka hiljalleen jauhavat ruohon selluloosamassan ravitseviksi rasvoiksi. Ja ne siis vastaavat jopa 70 prosentista lehmän energiansaannista. Nämä rasvat sitten jossain vaiheessa päätyvät kaupasta ostamaasi voipakettiin.
Voi on terveysruokaa
Se sisältää lyhytketjuista rasvahappoa, butyraattia, 3-4%. Butyraatin nimi on johdettu sanasta voi (butter).
Voissa ja maidossa on butyraattia (C 4:0 tarkoittaa 4 hiiliatomia) luonnostaan. Missään muissa ravintorasvoissa sitä ei esiinny:
Kuva tästä dokumentista.
Lyhytketjuiset tyydyttyneet rasvat ovat terveellisiä
Lyhytketjuiset tyydyttyneet rasvat ovat huipputerveellisiä:
- paksusuolessa niitä syntyy ihmisessä samalla tavalla bakteerien vaikutuksesta kuin lehmälläkin – toki paljon vähemmän etenkin, jos ruokavalio koostuu voittopuolisesti nopeista hiilihydraateista
- ihmisellä nuo paksusuolessa syntyvät butyraatit ovat yhteydessä vähempiin paksusuolen syöpiin
- butyraattien saanti voista tai em. tavalla paksusuolesta on yhteydessä myös vähempiin rintasyöpätapauksiin (tekstin alussa oleva tutkimus)
- kun ihminen paastoaa, vähentää hiilareita tai treenaa rankasti, elimistö alkaa tuottaa ketoaineita, joista yksi on beta-hydroxybutyraatti
- ketoaineet vähentävät nälän tunnetta, auttavat keskittymään ja tehostavat aivojen aineenvaihduntaa (aivot voivat ottaa ketoaineista 60-70% tarvitsemastaan energiasta glukoosin sijaan); onpa näistä kehitetty jo lisäravinnekin
- Ketogeenista ruokavaliota (ja paastoa) on menestyksellä käytetty epilepsian, Alzheimerin, Parkinsonin, erilaisten syöpien ja T2-diabeteksen hoitoon – ketoaineilla on myös mielialaa tasaava vaikutus
- Butyraatilla todettiin tässä tutkimuksessa sosiaalista kanssakäyntiä parantava vaikutus (kokeellisesti käytetty myös neurologisissa häiriöissä, mm. masennus)
Sen sijaan, että ketoaineita ostaisi kalliilla hinnalla kaupasta, niitä on halvinta tuottaa itse pitämällä ruokailujen välit riittävän pitkinä tai paastoamalla sekä syömällä täysrasvaisia maitotaloustuotteita. Ketoaineet ja voin sekä paksusuolen bakteerien tuottamat rasvahapot ovat suurimmaksi osaksi 4-hiilisiä rasvamolekyylejä. Ei siis liene kaukaa haettua, että näiden kaikkien (C4) rasvojen terveysvaikutuksissakin olisi paljon yhteistä:
”4-hiiliatomiin perustuvat molekyylit, joita kuvataan tässä katsauksessa ja joiden moninaiset mekanismit ja toiminta vedetään yhteen taulukossa1, saattavat olla uusi luokka farmakologisesti tehokkaita kandidaatteja, joita käytetään yksin tai yhdessä peruuttamaan tai lievittämään lihavuutta ja insuliiniresistenssiä”.
ja
”Kun butyraattia lisättiin erityisesti runsasrasvaiseen ruokavalioon, sen todettiin vastustavan lihavuuden kehittymistä, insuliiniresistenssiä ja T2-diabeteksen puhkeamista. Butyraatin toiminta lisäsi energian kulutusta. Lihaksistossa butyraatti aiheutti tyypin 1 lihassolujen lisääntymistä yhdessä solun energiantuotannon (ATP) suurenemisen kanssa.”
Miten ruokavalion butyraatti imeytyy?
Yleinen käsitys on, että vain paksusuolessa kuitupitoisten hiilihydraattien fermentoitumisesta syntyvä butyraatti olisi terveydelle eduksi, koska ruokavalion mukana tuleva butyraatti imeytyy jo ohutsuolessa eikä vaikuta paksusuolen terveyteen. Edelläolevan perusteella sillä kuitenkin näyttäisi olevan ainakin rintasyöpää vastustava vaikutus tuli se elimistöön sitten mitä reittiä hyvänsä. Lisäksi erinäisissä eläinkokeissa on ruiskutettu elimistöön samoja lyhytketjuisia rasvahappoja, joita paksusuolen bakteerit tuottavat, ja todettu niillä olevan vaikutus myös suoraan annosteltuna. On siten varsin todennäköistä, että butyraatti myös suun kautta saatuna vaikuttaa.
Butyraatti painonhallinnassa
Ao. grafiikka ja lainaukset ovat peräisin Stephan Guyenetin artikkelista. Hän kertoo hiirikokeesta, jossa runsasrasvaista ruokavaliota syöneet hiiret saatiin pysymään hoikkina lisäämällä niiden rehuun butyraattia. Kuvassa pystyakselilla on ruumiinpainon muutos prosentteina. Mustat neliöt eli butyraatilla ruokittujen hiirten paino pysyi koko 16 viikon ajan samana.
Tuossa kokeessa butyraattiryhmän hiiret vähensivät syömistään automaattisesti 20% 10 viikossa eivätkä tutkijat saaneet niitä syömään enempää. He yrittivät korjata tilanteen suhteuttamalla ravintomäärät laskelmissa ruumiinpainoon, mikä tietenkin vähentää tutkimuksen arvoa. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että butyraattiryhmän ruokahalu oli hallinnassa, toisen ryhmän ei.
”Butyraatilla ruokitut hiiret pysyivät hoikkina eikä niille kehittynyt metabolisia ongelmia. Butyraatti lisäsi niiden energiankulutusta lisäämällä kehon lämmöntuottoa ja fyysistä aktiivisuutta. Se myös nosti huimasti mitokondrioiden – solujen ”voimalaitosten” – toimintaa.”
ja
”Butyraatti laski niiden veren kolesterolia n. 25% ja trigrlyseridejä melkein puoleen. Myös insuliinin tasot putosivat lähes 50% ja insuliiniherkkyys parani melkein 300%”
”Lyhytketjuisten rasvojen rooli ruokahalun ja energian säätelyssä” -niminen katsaus käsittelee niinikään lyhytketjuisten, paksusuolen bakteereiden tuottamien rasvojen vaikutuksia, ml. butyraatti, propionaatti ja asetaatti. Jälkimmäisestä he sanovat: ”Varmistuimme siitä, että asetaatti aiheuttaa hypotalamuksen hermoston aktivoitumisen … ruiskeena annettuna, josta voi päätellä, että asetaatti itse on anorektinen (ruokahalua vähentävä) signaali”.
Otetaan vielä yksi lainaus koontitutkimuksesta vuodelta 2012, ”Täysrasvaisten maitotaloustuotteiden kulutus ja lihavuus sekä kardiometaboliset sairaudet”, jossa 11 kuudestatoista tutkimuksesta totesi, että runsasrasvaiset meijerituotteet olivat käänteisesti yhteydessä rasvakudoksen määrään:
”Havaitut todisteet eivät tue hypoteesia (olettamusta), että maitorasvat tai runsasrasvaiset maitotaloustuotteet aiheuttaisivat lihavuutta tai kardiometabolisen riskin lisääntymistä ja osoittavat, että täysrasvaisten meijerituotteiden kulutus normaalin ruokavalion puitteissa on käänteisesti yhteydessä lihomisen riskiin”.
Tässä artikkelissa on lueteltu 10 tutkimusta, joissa on verrattu rasvaisen ja rasvattoman maidon vaikutuksia lihavuuteen ja painonhallintaan. Rasvaton maito hävisi niistä jokaisen!
Mitä tekee VRN?
Ja Suomessa sitten Valtion RavitsemusNeuvottelukunta (VRN) yrittää parhaansa mukaan sabotoida Sotkamon kunnan hyvän päätöksen, joka olisi ollut askel oikeaan suuntaan kainuulaislasten lihavuuden torjunnassa – maitorasvoilla kun on tutkimuksissa todettu käänteinen yhteys lihavuuteen. Mutta VRN onkin lähinnä maatalouden ja elintarviketeollisuuden työrukkanen.
”kainuulaisilla lapsilla ja nuorilla lihavuus on maan keskitasoa yleisempää.”
Viemällä lasten suusta voin ja maidon VRN vain pahentaa tilannetta. Mitäköhän he kuvittelevat tapahtuvan maidon butyraatille, kun rasva viedään maidosta pois? Tuohon vastaamiseen riittää kaikkien suomalaisten kaduntallaajienkin järki, mutta VRN on jämähtänyt menneisyyden norsunluutorniinsa eikä näe niin korkealta, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Ihan vaan tiedoksi, että kohta koko VRN:ää ei enää tarvita. Kansa ottaa ohjat omiin käsiinsä.
Butyraatin lisäksi maitorasvoissa on paljon muitakin terveyttä edistäviä osasia. Niistä on tarkemmin kerrottu kirjoituksessa Maitokapina! ja seuraavassa osassa käydään läpi maidon pidempiketjuisia rasvahappoja ja sairauksia, joihin tyydyttyneillä rasvoilla on aika yllättäviäkin vaikutuksia.
Että sellaisia supervoimia lehmillä on… Lähdenpä tästä ostamaan voita.
Ari Kaihola
Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.
About Author
Saavatko lehmät todella 70% ravinnostaan rasvoista? Vai olisko niin että ruohon hiilihydraatit muuntuvat lehmän systeemissä rasvoiksi, myös niiksi maitorasvoiksi? Ihan kuten muillakin nisäkkäkkäillä, hiilarit joita saadaan enemmän kuin elimistön polttoaineena välittömästi tarvitaan, varastoidaan rasvoina, joita sitten kyllä voidaan hyödyntää jos ravinnosta on syystä tai toisesta puutetta.
Kyllä. Heinäthän eivät sisällä kovin paljoa ravinteita, mutta sitäkin enemmän kuituja (selluloosaa). Lehmän mahassa olevat bakteerit saavat niistä irti kaiken mahdollisen muuntamalla ne rasvoiksi. Hiilareita ei lehmän elimistöön sen linkitetyn esityksen mukaan tule lainkaan – vain rasvaa ja proteiinia. Itse asiassa maitorasvat ovat siis bakteereiden tuottamia.
Ihmisen suolisto on huomattavasti lyhyempi eikä pysty yhtä tehokkaasti käsittelemään kasviksia, esim. heinää. Ihminen on älynnyt jossain vaiheessa (satojatuhansia tai miljoona vuotta sitten) ottaa sen ravinnon “valmiiksi pureskeltuna” ensin lihan muodossa ja n. 10 000v sitten kesyttämällä naudan kotieläimeksi. Jatkuva maidon (ja lihan) saanti on näin ollut turvattua.
“Voi valmistetaan separoimalla kermasta.Kerma taas saadaan lehmän maidosta”. Mielestäni tässä on pari painovirhepaholaista: Kerma saadaan lehmän maidosta separoimalla ja Voi valmistetaan kirnuamalla kermasta.
Kiitos korjauksesta! Näinhän se tarkkaan ottaen on.