Kirjoittaja: Ari Kaihola

Sisällysluettelo

1.

– Linkki Helsingin Yliopiston luentoon Elämäntapani voivat tuhota maksani

– Runsaasti rottakokeita, joissa alkoholia nauttiville rotille annettu tyydyttynyt rasva pelasti niiden maksat ja monityydyttymätön tuhosi ne

– Tyydyttynyt rasva lievitti myös parasetamolin aiheuttamia haittoja

2.

– Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa ja sen hoito

– Tyydyttyneiden- sekä monityydyttymättömien rasvojen ja hiilihydraattien rooli rasvamaksassa

– Ketoosi parannuskeinona

3.

– Siemenöljyt ja niiden hapetustuotteiden myrkyllisyys

– Tyydyttyneiden rasvojen vakaus – esimerkkinä McDonalds

– Siemenöljyjen hapetustuotteiden 4-HNE ja 4-HHE osuus maksasairauksissa

– Miksi monityydyttymättömiin rasvoihin perustuvaa ketogeenista dieettiä ei voi suositella

4.

– Monityydyttymättömien rasvojen hapetustuotteiden historiaa solutasolla

– Elimistön puolustusmekanismit 4-HNE ja 4-HHE myrkkyjä vastaan ja niiden riittävyys

– Myrkylliset aldehydit elintarvikkeissa – miten välttää saamasta niitä?

– Oman torjuntakyvyn tehostaminen (glutationisynteesi)

Luento: Elämäntapani voivat tuhota maksani

Kimmoke tähän kirjoitukseen syntyi osallistumisesta HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteiseen Studia Medicina luentoon, joka toteutettiin näin korona-aikana myös netin välityksellä 16.9. Luento keräsi n. 140 osallistujaa etäyhteyksillä ja joitakin myös paikallisesti. Luennot voi katsella näin jälkikäteen alla olevasta linkistä:

ELÄMÄNTAPANI VOIVAT TUHOTA MAKSANI, 16.9.2020. Aiheet:

• Juommeko itsemme hengiltä, professori, ylilääkäri Martti Färkkilä
• Rasvamaksa – uusi kansantautimme, dosentti, erikoislääkäri Fredrik Åberg
• Äkillinen maksan tuhoutuminen, professori, ylilääkäri Helena Isoniemi

Koska olen jo pitkään seurannut maksan ympärillä tapahtuvan metabolian merkitystä terveydelle – erityisesti insuliiniresistenssiä / hyperinsulinemiaa – laadin luennoitsijoille pari kysymystä. Tässä ensimmäinen, lähinnä Färkkilälle osoitettu. Toisen käsittelen kirjoituksen seuraavassa osassa.

Kysymys Färkkilälle: “Olen lukenut useita tutkimuksia, joissa rotille pystyttiin aiheuttamaan maksavaurioita alkoholilla vain, jos niille samaan aikaan syötettiin monityydyttymättömiä siemenöljyjä. Jos niille syötettiin tyydyttynyttä rasvaa, alkoholi ei tuhonnut niiden maksaa.

Miten pitkälle tämä pätee myös ihmisiin – tarkoitan, olisiko ravitsemussuosituksissa syytä vähentää esim. rypsiöljyn ja muiden siemenöljyjen suosittamista ja lopettaa tyydyttyneiden rasvojen demonisointi?”

Ennen kuin käytte tyydyttämässä uteliaisuutenne katsomalla vastaukset luennon kysymykset-videolta ehdotan, että silmäilette alla olevia esimerkkejä mainitsemistani tutkimuksista. Ne ovat jossain määrin paradoksaalisia, koska meitä on opetettu pitämään tyydyttynyttä rasvaa kaikkein pahimpana ravintorasvana.

Alkoholi ja tyydyttynyt rasva

Tiedemiehet kestitsivät rottia runsaalla alkoholilla tässä vuonna 2001 julkistetussa kokeessa (1). Rotille tietenkin tuli maksavaurioita. Mutta ei hätää, he vaihtoivat rottien ruokavalion monityydyttymättömät rasvat tyydyttyneisiin ja kas kummaa, maksavauriot alkoivat parantua! Merkillisintä tässä oli se, että paraneminen jatkui siitä huolimatta, että rotat jatkoivat ryyppäämistä: ”…rotilla, joille syötettiin kalaöljyä ja etanolia 8 viikkoa, oli korkeimmat endotoksiinin ja rasvojen hapetustuotteiden tasot. Eläimillä, joiden kalaöljy vaihdettiin palmuöljyksi tai keskipitkiksi rasvahapoiksi (MCT) viimeisen 2 viikon ajaksi – jopa etanolin tarjonnan jatkuessa – näiden haitallisten yhdisteiden tasot olivat n. 60-80% alemmat. Itse asiassa alkoholia kalaöljyn kera 6 viikkoa ja palmuöljyä tai MCT:tä 2 viimeistä viikkoa alkoholin kanssa saaneiden ryhmien hapettuneiden rasvojen tasot olivat kokeen lopussa yhtä alhaiset kuin kalaöljyä ja dekstroosia saaneella ryhmällä (”raitis ryhmä”)”.

Testiryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja painon kertymisessä tai veren alkoholipitoisuudessa. Tutkimuksen johtopäätelmässä todetaan: ”Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että ruokavalion tyydyttynyt rasva aikaansai parannuksen maksan patologisiin muutoksiin, kuten nekroosi, tulehdus ja fibroosi, huolimatta jatkuvasta alkoholin tarjonnasta. Vähentynyt rasvojen hapettuminen ja endotoksemia tutkimusryhmissä, joille syötettiin tyydyttynyttä rasvaa, johti NF-kB välitteisten, tulehdusta lietsovien tekijöiden vähentymiseen.”

Vastaavia tutkimuksia/kokeita on tehty rotilla useita. Aina on saatu sama tulos: tyydyttyneet rasvat suojaavat maksaa. Jo 1995 tutkimus (2) totesi: ”Ruokavalio, jossa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, mutta ei monityydyttymätöntä rasvaa (omega-3), peruutti alkoholin aiheuttaman maksavaurion. Tämä vaikutus saattaa selittyä rasvojen hapettumisen vähentymisellä.” Tutkijat olivat niin vakuuttuneita rottakokeestaan, että totesivat lopuksi: ”Tämän tutkimuksen tulosten perusteella olisi mielestämme perusteltua päättää, olisiko rasvojen vaihtoon perustuva hoitomalli sopiva potilaille, joilla on alkoholin aiheuttama maksavaurio.” 1989 kokeiltiin naudan rasvaa ja tulos (7) oli ”…olemme osoittaneet, että naudan rasva esti täydellisesti alkoholiperäisen maksataudin (ALD) rottakokeessamme ja että ALD paheni suhteessa annostellun linolihapon (kasviperäinen omega-6) määrään.”

Tutkimuksessa Ruokavalion tyydyttynyt rasva vähentää alkoholin maksatoksisuutta rotilla muuttamalla rasvojen aineenvaihduntaa ja solukalvojen rasvapitoisuuksia (4) todettiin seuraavaa: ”Koe-eläimillä ruokavalio, johon oli lisätty tyydyttynyttä rasvaa, suojasi alkoholin aiheuttamalta maksavauriolta, kun taas ruokavalio, joka sisälsi monityydyttymättömiä rasvoja, lisäsi maksavaurioita. Tyydyttyneiden rasvojen on raportoitu peruuttaneen alkoholin jo aiheuttamia maksavaurioita.” ja tässä 2017 julkaistussa hiirikokeessa (5) syyksi etanolin pahentuneeseen vaikutukseen arveltiin linolihapon hapetustuotteita: ”Tyydyttyneiden rasvojen (enimmäkseen keski- ja pitkäketjuiset) edulliset vaikutukset ja tyydyttymättömien [pääasiassa linolihappoa (LA), omega-6 PUFAa] haitalliset vaikutukset alkoholin aiheuttamaan maksavaurioon on osoitettu useissa esikliinisissä tutkimuksissa, joissa on käytetty rottia ALD:n mallintamiseen. LA on välttämätöntä kokeellisen ALD:n kehittymiselle ja LA:n määrä ruokavaliossa korreloi maksavaurion vakavuuteen”

2016 kirjoitetussa katsauksessa (6) Alkoholiperäinen maksasairaus: Päivitys ravintorasvojen rooliin, todettiin samoja asioita kuin yllä ja lisäksi tarkasteltiin alkoholin vaikutusta yhdessä joko tyydyttyneiden tai tyydyttymättömien rasvojen kanssa suolistoon (intestine), vereen (blood) ja maksaan (liver) kuvamuotoisessa yhteenvedossa (alla); (EtOH = etanoli, SF = tyydyttynyt ja USF = tyydyttymätön rasva):

Ihmiset

Ihmisillä kokeita on tehty vähän. Johtuisikohan siitä, että maksan kunnon tarkastelemiseksi se on helpompaa ottaa rotilta ja jauhaa koeputkiin analysoitavaksi? Ei pidä kuitenkaan luulla, että noissa rottakokeissa olisi kyse huuhaasta. Asiasta kyllä keskustellaan tiedemiespiireissäkin ihan vakavasti.

ESBRA (The European Society for Biomedical Research on Alcoholism) 2017 kongressissa pohdittiin rasvojen roolia alkoholismin tuhoamien maksojen hoidossa:

“…puhujat keskustelivat ravintorasvojen roolista alkoholin aiheuttaman maksasairauden alkamisessa ja etenemisessä ja keskittyivät erityisesti linolihapon ja sen hapetustuotteiden rooliin siinä…”

“Tutkimukset meidän ja muiden laboratorioissa ovat osoittaneet, että ravintorasvat ovat etanolin toksisten maksavaikutusten tärkeitä muokkaajia. Jo aikaisemmin on osoitettu, että runsaasti monityydyttymättömiä rasvoja (erityisesti linolihappoa) yhdessä etanolin kanssa saaneille jyrsijöille kehittyi pahempi maksavaurio kuin etanolia ja muunlaista rasvaa (esim. tyydyttynyttä) saaneille…”. (8)

Epidemiologinen eli väestötutkimuskin löytyy (9). Vaikka todistusvoima tällaisilla tutkimuksilla onkin vähäinen, johtopäätökset ovat saman suuntaisia kuin rottakokeissa: ”Tämän mukaan näyttäisi siltä, että sekä tyydyttynyt rasva että kolesteroli molemmat suojaavat alkoholin aiheuttamaa kirroosia vastaan, kun taas monityydyttymättömät rasvat edistävät kirroosia.”

Muut yleisessä käytössä olevat maksamyrkyt

Statiinit

Cleveland Clinic – Kolesterolia alentavat lääkkeet sivut kertovat statiinien ja alkoholin yhteiskäytöstä näin: ”Sinun pitäisi rajoittaa käyttämäsi alkoholin määrää, koska alkoholin ja statiinien yhteiskäyttö voi lisätä riskiä maksavauriolle.”

Statiinit ja sen maksavaikutukset: uutta tietoa, merkitystä ja muuttuvia suosituksia -nimisestä katsauksesta (13) vuodelta 2016 otettu lainaus kuuluu: ”Muut maksatoksiset aineet käytettynä samanaikaisesti – mukaan lukien acetaminophen, alkoholi, fibraatit, niasiini, macrolide antibiootit, azole sienilääkkeet, cyclosporin ja kalsiumkanavasalpaajat, saattavat lisätä statiinien aiheuttamaa maksatoksisuutta. Alkoholin ja statiinien yhteisvaikutuksia ei ole juuri tutkittu.”

Alkoholiongelmaisille suunnattu sivu Alkoholin ja Lipitorin yhteiskäyttö sisältää mm. seuraavia toteamuksia: ”Lipitorilla ja alkoholilla on samanlaisia haittavaikutuksia ja jos joku sekoittaa alkoholin ja Lipitorin käyttöä, nämä haittavaikutukset yhdistyvät ja pahenevat.”

”Lipitor yksinäänkin voi vaikuttaa maksaan lisäten maksavaurion riskiä.”

”…monet arvossapidetyt organisaatiot, kuten National Institute of Health, ovat myös sitä mieltä, että maksavaurio on todennäköinen, kun alkoholia ja Lipitoria käytetään yhtä aikaa.”

Parasetamoli

”Ruotsissa parasetamolin aiheuttamat myrkytyskuolemat lähtivät voimakkaaseen nousuun, kun itsehoitolääkkeen myynti siirrettiin päivittäistavarakauppaan.

Hyvinkin pienellä parasetamoliyliannostuksella, etenkin alkoholin kanssa, voi olla hyvin vakavia haittoja.”

Lainaus on YLE:n tuoreesta uutisesta.

Vaikuttavatko ruokavalion rasvat maksan kestävyyteen muita myrkkyjä kuin alkoholia vastaan? Yksi tunnetuimmista maksavaarallisista käsikauppalääkkeistä on tuossa YLE-uutisessakin mainittu parasetamoli (esim. kauppanimi Panadol, USA:ssa acetaminophen / Tylenol). Myös sen toksisuus näyttäisi lisääntyvän monityydyttymättömien rasvojen läsnäollessa ja vähenevän tyydyttynyt-rasva voittoisella ruokavaliolla. Tätä tutkittiin v.2011 rottakokeessa (10), jonka esittely alkaa: ”Ruokavalion tyydyttynyt rasva (naudasta ja siasta) suojaa alkoholin aiheuttamalta maksavauriolta ihmis- ja eläinkokeissa, kun taas monityydyttymätön (PUFA) rasva maissi- tai kalaöljystä pahentaa maksan fibroosia ja nekroosia rotilla, joille syötettiin nestemäistä, alkoholia sisältävää ruokaa”. Tutkijat toteavat lopuksi: ”Mitään muutoksia tyydyttyneen rasvan koostumuksessa ei havaittu. Sen sijaan tapahtui suuri muutos linolihaposta oleaattiin (oliiviöljyn pääasiallinen rasva, MUFA). Tietojemme mukaan ruokavalion korkea MUFA-pitoisuus suojaa acetaminophenin aiheuttamalta maksatoksisuudelta vaikuttamalla solukalvojen rasvakoostumukseen siten vähentäen alttiutta vapaiden radikaalien aiheuttamille vahingoille. Tässä on selkeä esimerkki naudan ja oliiviöljyn rasvojen kyvystä vähentää tämän tapaisia vaurioita. Se voi auttaa paremmin ymmärtämään mistä muodostuu terveellinen ruokavalio.”

Voiko tuota paremmin sanoa? Tyydyttynyt rasva tekee maksasta sellaisen, joksi se on tarkoitettukin – kaiken kestävä ongelmajätelaitos. Nykyiset ravitsemussuositukset ’sydänterveellisine’, monityydyttymättömine ravintorasvoineen ovat tuhoamassa ihmisten maksat!

Ensiapu

Alkoholin ja parasetamolin aiheuttamia maksan myrkytystiloja voi lievittää (ensiapuna) NAC:lla – sen lisäksi, että ruokavalio on jo valmiiksi tyydyttynyt-rasva voittoinen. Tutkimuksessa N-asetyylikysteiinin vaikutukset etanolin maksatoksisuudelle rotilla (11) nähdään (kuvassa 6), miten ravinnon mukana annettu NAC vähensi alkoholista syntyviä haitallisia hapetustuotteita. Ja onpa aihetta tutkittu Suomessakin – Iltalehti uutisoi elokuun 18. pvä Suomalaistutkijoiden yllättävä tulos: ravintolisä voi helpottaa krapulaa: ”L-kysteiinin vaikutus perustuu tutkimuksen mukaan siihen, että se sitoo mahalaukussa karsinogeeni asetaldehydia, joka on alkoholin pääaineenvaihduntatuote, ja joka aiheuttaa suuren osan krapulan oireista.”

Statiinien maksatoksisuuden torjumista NAC:lla on tutkittu tässä ’koeputkikokeessa’ (12). Johtopäätöksistä otettu pätkä kuvaa, että samojen mekanismien äärellä ollaan tässäkin: ”…statiinit toimivat oksidatiivisen stressin aiheuttajina, mikä vakavasti estää rottien maksasolujen mitokondrioiden hengitystä ja vähentää niiden kalvojen toimintaa. Ne myös edistävät rasvojen hapettumista aiheuttaen solumyrkytyksen ja -kuoleman. Maksasolujen hoitaminen NAC:lla suojasi soluja statiinien aiheuttamilta happiradikaaleilta, rasvojen hapettumiselta, mitokondrioiden heikentymiseltä ja solukuolemalta.” Koska statiinien käyttö on yleensä pitkäkestoista, NAC:n käyttö ensiaputarkoituksessa ei tietenkään toimi.

Tämä artikkeli ei ole kehotus ryyppäämiseen tyydyttynyt rasva kyytipoikana, vaan sen päällimmäinen tarkoitus on havainnollistaa eri rasvojen vaikutuksia maksan terveyteen. Meille on kyllin pitkään valehdeltu siemenöljyjen sydänterveellisyydestä, vaikka ne eivät ole edes sitä. Tuomalla ruokavalioon uusi ravintorasva (siemenöljy) tutkimatta sitä kunnollisesti on tehty karhunpalvelus ihmisten terveydelle: olemme ennen näkemättömän lihavuusepidemian kourissa, astma ja tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat huipussaan, kuten myös tyypin 2 diabetes jne. Suomessa monityydyttymättömien rasvojen boomi käynnistyi 80-luvulla ja nuo em. sairaudet ja monet muut lähtivät vahvaan kasvuun ja erityisen suosituksi tuolloin tuli kotimaassa viljelty rypsi. Sen ja muiden siemenöljyjen haitoista tulee lisää tietoa kirjoituksen jatko-osissa.

Seuraavassa osassa käsitellään ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa (NAFLD) ja selvitetään mahdollisia syyllisiä sekä ALD:n että NAFLD taustalla. Mikä monityydyttymättömissä rasvoissa tekee niistä niin haitallisia, että maksan normaali toiminta vaarantuu?

VIITTEET (Googlaa!)

1) Dietary Saturated Fatty Acids Reverse Inflammatory and Fibrotic Changes in Rat Liver Despite Continued Ethanol Administration

2) Dietary Saturated Fatty Acids: A Novel Treatment for Alcoholic Liver Disease, 1995

3) Supplementation of Saturated Long-Chain Fatty Acids Maintains Intestinal Eubiosis and Reduces Ethanol-induced Liver Injury in Mice

4) Dietary Saturated Fat Reduces Alcoholic Hepatotoxicity in Rats by Altering Fatty Acid Metabolism and Membrane Composition

5) Dietary Linoleic Acid and Its Oxidized Metabolites Exacerbate Liver Injury Caused by Ethanol via Induction of Hepatic Proinflammatory Response in Mice

6) Alcoholic Liver Disease: Update on the Role of Dietary Fat

7) Beef Fat Prevents Alcoholic Liver Disease in the Rat

8) Role of Nutrition in Alcoholic Liver Disease: Summary of the Symposium at the ESBRA 2017 Congress (The European Society for Biomedical Research on Alcoholism)

9) Dietary factors and Alcoholic Cirrhosis

10) Dietary saturated and monounsaturated fats protect against acute acetaminophen hepatotoxicity by altering fatty acid composition of liver microsomal membrane in rats

11) Effects of N-acetylcysteine on ethanol-induced hepatotoxicity in rats fed via total enteral nutrition

12) Protective Effects of N-acetylcysteine Against the Statins Cytotoxicity in Freshly Isolated Rat Hepatocytes

13) Statins and its hepatic effects: Newer data, implications, and changing recommendations

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts