Kirjoittaja: Ari Kaihola

Rottien ruokavalio

Miten tiedemiehet saavat nopeimmin aikaan rasvamaksan, maksatulehduksen, kirroosin ja maksasyövän koe-eläimille?

Ruokavaliollapa tietenkin. He tietävät tasan tarkkaan, mitä ruokavalioon pitää lisätä, että saadaan aikaan rasvamaksa ja mitä tarvitaan sen lisäksi aiheuttamaan insuliiniresistenssi tai mitä ruokavaliosta pitää poistaa, että se saa aikaan fibroosin tai muita haittoja, joiden yhteisvaikutus vie koe-eläinparan maksan läpi koko maksakirroosiskaalan aina maksasyöpään saakka.

Tässä koe-eläinten rehuja tuottavan firman nelisivuisessa esitteessä ’Ruokavaliot ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tuottamiseen’ (1) on monia, kiintoisia yksityiskohtia, joista muutamia esimerkkejä alla:

• Jyrsijöille aiheutettavan, ei-alkoholiperäisen rasvamaksan (NAFLD) tuottavien ruokavalioiden joukosta, MCD (Methionine-Choline-Deficient; Metioniini-Koliini-Puutteellinen) aikaansaa kaikkein vakavimman tulehduksellisen rasvamaksan (NASH) kaikkein lyhimmässä ajassa

• Nämä ruokavaliot saavat aikaan mitattavan rasvamaksan jyrsijöillä 2-4 viikossa ja jos ruokintaa jatketaan pidempään, tämä kehittyy tulehdukselliseksi ja fibroottiseksi. MCD:n yhteydessä käytetyt hiilihydraatit vaikuttavat NASH:n kehittymiseen: sekä fruktoosi että sokeri lisäävät maksan tulehtumista ja vaurioita tehokkaammin kuin glukoosin lähteet (tärkkelykset) hiirillä

• Rasvan tyyppi, kuten monityydyttymätön (PUFA) maissiöljy, voi lisätä maksan rasvojen hapettumista ja tulehdusta enemmän kuin runsaasti tyydyttyneitä (SFA) rasvoja sisältävät (kookosöljy ja naudan rasva) ruokavaliot hiirillä

• MCD ruokavaliosta on tärkeää huomata, että sen vaikutus maksan rasvoittumiseen ja tulehtumiseen on n. 10-kertaa voimakkaampi kuin runsasrasvaisella ruokavaliolla samassa ajassa

Kirjoituksen aihe on siis koliini ja sen puutteen seuraukset. Em. esitteessä on yhteenvetotaulukko, josta nopealla vilkaisulla voi päätellä, että nopeimmin ja tehokkaimmin maksavaurioita rotille/hiirille aiheuttaa metioniini/koliini-puutteelliset ruokavaliot ja seuraavaksi tehokkain on fruktoosilla lisätty ruokavalio.

Miten saa aikaan syövän ilman karsinogeenia?

Uusia näköaloja maksan biokemialliseen patologiaan koliinin puutoksessa (2) vastaa tähän kysymykseen. Katsauksen on kirjoittanut kanadalainen, patologian laitoksella työskennellyt tutkija vuonna 1995. Hän kirjoittaa: ”1980-luvulla havaittiin, että koliinin poistaminen muutoin normaalista ruokavaliosta oli yhteydessä maksasolujen kuolemaan ja johti lopulta syövän muodostumiseen – ilman mitään lisättyä karsinogeenia.” Kirjoituksen taulukossa 1 mainitaan koe, jossa maksasyöpä ilmaantui 50-70 prosentille (uros)rotista kahdessa vuodessa.

Koliinin puutoksella on yhteys ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan (NAFLD) ja metaboliseen oireyhtymään ja viime kädessä maksasyöpään, kuten Zeisel et. al esittää v. 2013 tutkimuksensa (21) yhteenvetokuvassa (alla):

Koliini ei ole välttämätön ravinne – Suomessa

Ruokaviraston sivulla on mainittu myös koliini. Se todetaan välttämättömäksi siipikarjalle kasvuvaiheessa, mutta ihmiselle se ei ole välttämätön: ”Koska koliini ei ole välttämätön ravintoaine, sille ei ole asetettu saantisuositusta.” Myöskään 2014 julkaistuissa Ravitsemussuosituksissa koliinia ei mainita sanallakaan.

Tämä lausuma on vähintäänkin erikoinen, kun katsoo asiaa muista lähteistä. Jo suomenkielinen, varsin kattava, Wikipedia-artikkelikin on toista mieltä heti ensimmäisestä lauseesta lähtien: ”Koliini on välttämätön ravinne ihmisille ja monille muille eläimille.”

USA:ssa koliinin saantisuositus (3) on ollut voimassa vuodesta 1998: miesten riittävä saanti on 550mg ja naisten 425mg päivässä. Nämä tiedot löytyvät samasta 37-sivuisesta dokumentista, Tietokanta koliinia sisältävistä ruoista, 2. painos, josta nimensä mukaisesti näkee helposti mitä lautaselleen kannattaa valita koliinitarpeen tyydyttämiseksi. Euroopassa EFSA:n 2016 julkaisema koliinin saantisuositus (4) määrittelee riittäväksi tasoksi 400mg kaikille, paitsi raskaana oleville naisille 480mg.

Ruokaviraston kantaa perustellaan sillä, että koliinin puutetta ei ole raportoitu ihmisellä. Mutta pitääkö se paikkansa? Ollaanko Suomessa viisaampia kuin missään muualla? On totta, että ruoasta sitä saa ja varsinkin kananmunista ja sisäelimistä, kuten maksa. Lisäksi ihminen itse syntetisoi koliinia maksassa. Tämä on kuitenkin puutteellista: nuoret naiset pystyvät selviytymään pitkään ilman koliinia, koska estrogeeni auttaa koliinin synteesissä. Vaihdevuosi-iän ohittaneet naiset ja miehet sen sijaan eivät tuota sitä riittävästi, vaan heille tulee koliinin puutoksesta oireita.

Linus-Pauling Instituutti on yksi parhaita lähteitä, kun tarvitsee tietoa vitamiineista ja hivenaineista. Koliinia käsittelevässä artikkelissa (5) on 89 viitettä tieteellisiiin tutkimuksiin ja koliinin puutteesta on ihmisille heidän mukaansa seurauksena:

• Suonensisäisessä ravitsemuksessa oleville NAFLD ja merkkejä maksavaurioista koliinin puuttuessa – oireet peruuntuvat, kun ravintoliuokseen lisätään koliini

• Rasvan kertyminen maksaan sen johdosta, että koliinin puutoksessa maksa ei pysty tehokkaasti tuottamaan VLDL-partikkeleita, joita tarvitaan rasvan siirtämiseksi maksasta verenkiertoon – rasva kertyy maksaan, mikä johtaa maksavaurioon

• Alentunut LDL-kolesteroli plasmassa (jippii!), koska LDL:ää muodostetaan VLDL-partikkeleista ja nämä jäävät koliinin puutteessa maksaan

Yhtenä heidän viittaamistaan tutkimuksista on tämä (6) ilmisillä tehty koe, johon osallistui 57 henkilöä. Heille syötettiin koliinista vajaata ruokavaliota, joka aiheutti elinten (lähinnä maksan) toimintahäiriöitä 77%:lle miehistä, 80%:lle vaihdevuosi-iän ohittaneista naisista ja 44% sitä nuoremmista naisista. Joillakin miehillä koliinin puutos tapahtui yllättävän nopeasti ja heille rasvamaksan ja lihasvaurioiden peruuttamiseen ei riittänyt saantisuositus (70 kiloiselle 550mg), vaan he tarvitsivat 825mg päivässä.

Dokumentissa Koliini ja ihmisen ravitsemus (7) vuodelta 1994 on todettu, että niin ihmisillä kuin rotilla, hamstereilla, marsuilla, sioilla kuin apinoillakin, koliinin puutos aiheuttaa maksan toimintahäiriön ja kerryttää ylenmäärin rasvaa maksasoluihin. Lisäksi koliinin puutos altistaa (varsinkin rotat) maksasyövälle ja lisää niiden herkkyyttä erilaisille karsinogeeneille. Koliinin puutteen katsotaan stimuloivan syövän alkamista ja sen kasvun edistämistä.

Koliinin vaikutuksia muualle kuin maksaan

Rintasyöpä

Koliinin saannin tai sen puutteen yhteyksiä muihinkin kuin vain maksasairauksiin on selvitelty useissa seurantatutkimuksissa. Vuonna 2008 julkaistiin Koliinin metabolia ja rintasyövän riski (8), jonka yhteenvedossa tutkijat lausuvat: ”Löydöstemme mukaan näyttäisi siltä, että koliinin metabolialla voi olla tärkeä rooli rintasyövän taudinkuvassa.” Myös Kiinassa saatiin saman suuntaisia tuloksia vuonna 2012: Koliinin ja betaiinin saanti on käänteisesti yhteydessä rintasyövän riskiin (9).

Aivot

Koliini osallistuu hermoston toimintaan asetyylikoliinin muodossa. 23-sivuinen katsaus Ruokavalion koliinin hermostoa suojaavat vaikutukset (10) vuodelta 2017 käy läpi koliinin merkityksen aivoille raskaudesta lähtien aina vanhuuteen asti ja suomalainen, Kuopiossa tehty ja 22 vuotta kestänyt seurantatutkimus (11) päättyi vuonna 2019. Osallistujat olivat miehiä ja heitä värvättiin n. 2500 ja tutkimuksen käynnistyessä heillä ei ollut dementiaa. Tutkimuksen lopussa 337 oli sairastunut muistisairauteen. ”Korkeampi fosfatidyylikoliinin saanti oli yhteydessä alempaan dementian riskiin ja parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn itäsuomalaisilla miehillä.”

Neljästä ryhmästä eniten fosfatidyylikoliinia saaneiden sairastuminen dementiaan oli 28% vähäisempää kuin vähiten saaneilla. Koliinin määrät eri ryhmillä olivat 340, 398, 449 ja 529mg ja fosfatidyylikoliinin 122, 162, 198 ja 258mg. Eniten koliinia saatiin maitotaloustuotteista, lihasta ja kananmunista ja fosfatidyylikoliinia kananmunista ja lihasta.

MS-taudissa hermosolujen myeliinikerros (~”sähköjohtojen eriste”) alkaa hajota, jolloin signaalien kulku heikkenee tai lakkaa. Koliinin aineenvaihduntatuotteiden elintärkeä rooli myeliinin uudistumisessa (12) -niminen hiirikoe sai hyviä tuloksia hermosoluille kemiallisesti aiheutettujen vaurioiden uudistumisessa sitikoliinia käyttäen (kuva 2). Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan: ”Tuloksemme osoittivat CDP-koliinin (=citicoline) ’lääkkeeksi’, jolla on remyelinaatiota edistäviä vaikutuksia. Uskomme, että CDP-koliini on lupaava aine multippeliskleroosipotilaille ja sitä pitäisi laajemmin tutkia ihmisillä.”

Sydän ja verisuonet

Rotilla on tutkittu koliinin puutetta myös sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana. Tämä 1962 tutkimus alkaa (13): ”Lyhyissä kokeissa, jotka ovat kestäneet useimmiten 2 – 10 viikkoa, verisuonivaurioita (leesiot) ilmestyi 40-60%:lle rotista, joiden ruokavaliosta puuttui koliini ja jossa oli 5% kolesterolia ja 14% laardia, naudan rasvaa tai kovetettua puuvillasiemenöljyä (Crisco). Suuremmat määrät rasvaa ja kolesterolia aiheuttivat enemmän vaurioita, mutta tämä ei ollut edellytys, kun ruokavaliosta puuttui koliini.” ja ”Muissa kokeissa, kun rotille syötettiin (ilman koliinia) 0, 5 tai 10% kolesterolia ja 49, 44 tai 39% rasvaa, kuolemia ensimmäisen 2 viikon aikana esiintyi vain ryhmässä, jolle syötettiin kolesterolia. Tämä ja leesioiden lukumäärä osoittivat, että kolesteroli oli vaarallisempaa kuin sama määrä rasvaa. 0,3 – 0,6% koliinikloridin lisääminen antoi käytännöllisesti katsoen täyden suojan sydän-verisuonivaurioita vastaan.”

Toinen, vielä vanhempi rottakoe vuodelta 1955 on siitä mielenkiintoinen, että se on selvittänyt koliinin puutteen vaikutuksia lipoproteiineihin; Lipoproteiinit koliinin puutoksessa (14). Koliinivajaalla ruokavaliolla rottien kolesteroli (lipoproteiinit) aleni. Silti niille tuli sydän- ja verisuonisairaus. Kaiken lisäksi noin puolet rotista kuoli munuaisiin tulleiden, vuotavien haavaumien vuoksi.

Silmät

Glaukooma eli viherkaihi yleistyy väestön ikääntyessä, kertoo Käypä-hoito ohjeisto. Suurin riskitekijä on silmänpaine, mutta se voi edetä myös alhaisella silmänpaineella, jos taustalla on sukurasitusta. Koliini suojaa näköhermoakin ja sitikoliinin käytöstä on saatu myöteisiä tuloksia (15, 16, 17). Myös aikaisemmin mainitussa Linus Pauling -instituutin artikkelissa (5) on kappale myös glaukoomasta. Käypä-hoito ohjeistuksessa koliinia ei mainita.

Saammeko tarpeeksi?

USA:ssa vuonna 2017 julkaistun artikkelin mukaan vain 8% väestöstä sai sitä tarpeeksi: Koliinitutkimuksen mukaan kananmunat ja ravintolisät ovat ainoa tapa saada riittävästi (18). Ja siellä sentään on ollut voimassa saantisuositus, toisin kuin Suomessa.

Suomessa koko asia on vaiettu kuoliaaksi. Kenties kolesteroliteoria kummittelee edelleen niin voimakkaana taustalla, että sen vuoksi kananmunien ja niiden myötä lisääntyvän kolesterolin kulutuksen vuoksi ei uskalleta suositella niitä edes koliinin edullisena lähteenä. Ravitsemusneuvottelukunta voisi lukea v.2019 julkaistun väitöskirjan Kananmunien saannin vaikutus koliiniaineenvaihduntaan ja HDL:n toimintaan terveessä väestössä (19). Sen perusteella sen paremmin kolesteroli, tyydyttynyt rasva kuin uusin peikko, TMAO, eivät ole vaarallisia terveille ihmisille, vaan kananmunia voi suositella täydentämään ruokavaliota ihmiselle välttämättömän koliinin tarpeen tyydyttämiseksi.

Koliinin lisääminen ruokavaliossa vaikuttaa veren kolesterolipitoisuutta ja triglyseridejä lisäävästi (ainakin rotilla; 20). Toisaalta se vähentää kolesterolia ja rasvoja maksassa (kuva alla), myös ihmisillä. Onko tinkimätön plasman kolesteroliarvon noudattaminen tärkeämpää kuin kokonaisvaltainen terveys? Onko tärkeämpää pitää se kolesteroli maksassa piilossa kuin tuoda se esille verenkiertoon? Koliinia säätelemällä siihen voidaan vaikuttaa. Maksan rasvoittumiseen voi vaikuttaa myös ravitsemuksen rasvojen säätelyllä sekä välttämällä ylensyöntiä. Tästä olen kirjoittanut aikaisemmin 4-osaisen kirjoituksen Alkoholi, maksa ja siemenöljyt.

Maksan terveenä pitäminen toivottavasti helpottuu, kun tuon edellisen kirjoituksen tietoihin lisätään nämä tiedot Suomessa niin kovin aliarvostetusta koliinista.

VIITTEET:

1) Diets for Non-Alcoholic Fatty Liver Disease, Research Diets

2) New Insight into the Biochemical Pathology of Liver in Choline Deficiency

3) USDA Database for the Choline Content of Common Foods, Release Two

4) Dietary Reference Values for choline, EFSA

5) Linus Pauling Institute » Micronutrient Information Center, Choline

6) Sex and menopausal status influence human dietary requirements for the nutrient choline

7) Choline and Human Nutrition

8) Choline metabolism and risk of breast cancer in a population-based study

9) Choline and betaine intake is inversely associated with breast cancer risk: A two-stage case-control study in China

10) Neuroprotective Actions of Dietary Choline

11) Associations of dietary choline intake with risk of incident dementia and with cognitive performance: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study

12) Pivotal role of choline metabolites in remyelination

13) Cardiovascular disease in choline-deficient rats. Effects of choline deficiency, nature and level of dietary lipids and proteins, and duration of feeding on plasma and liver lipid values and cardiovascular lesions, 1962

14) Lipoproteins in Choline Deficiency, 1955

15) Citicoline – a neuroprotector with proven effects on glaucomatous disease

16) Cytidine 5′-Diphosphocholine (Citicoline): Evidence for a Neuroprotective Role in Glaucoma

17) Can Treatment With Citicoline Eyedrops Reduce Progression in Glaucoma? The Results of a Randomized Placebo-controlled Clinical Trial

18) Study on choline intakes suggensts eggs or supplements are only way to get enough

19) Effects of Egg Intake on Choline Metabolism and HDL Functionality in a Healthy Population

20) Comparative effects of choline chloride and phosphatidylcholine on plasma and liver lipid levels in rats fed a choline-deficient high cholesterol diet

21) Choline Metabolism Provides Novel Insights into Non-alcoholic Fatty Liver Disease and its Progression

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts