Terveystietoisuuden historia, osa 6

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Kerään yhteen ravitsemus-, terveys- ja lääketieteen oivallisia saavutuksia vuosien varrelta. Tässä kuudennessa osassa käsitellään niitä tieteellisiä oivalluksia, jotka syntyivät toisen maailmansodan jälkeen aina Pohjois-Karjala-projektin aloitushetkeen asti vuonna 1972.

Kirjoituksen perusrunko ilmestyi 29.12.2015 ja sitä on viimeksi täydennetty 7.11.2017

Tässä kaikki historiakirjoitukset (suluissa ajanjaksot):

• Terveystietoisuuden historia, osa 1 (n. 13,5 miljardia vuotta sitten – 86 eaa.)
• Terveystietoisuuden historia, osa 2 (23-1370)
• Terveystietoisuuden historia, osa 3 (1400-1797)
• Terveystietoisuuden historia, osa 4 (1800-1898)
• Terveystietoisuuden historia, osa 5 (1900-1939)
• Terveystietoisuuden historia, osa 6 (1942-1971)
• Terveystietoisuuden historia, osa 7 (1972-1999)
• Terveystietoisuuden historia, osa 8 (2000-2017)

Tieteen huima kehitys

Katsaustani lukiessasi huomaat miten erityisesti viimeisimmät 50 vuotta tehtiin toinen toistaan edistyksellisempiä tieteellisiä keksintöjä! Edistyttiin aivojen ja sydän- ja verisuonitautien ymmärtämisessä. Syövän hoidossa tapahtui paljon edistystä, mutta kuitenkin jäi paljon aukkoja paikattavaksi. Tällä aikamatkalla pääset lääketieteen ja luonnontieteen ihanimpien keksintöjen pariin. Huomaat, että itsestään selvinä pitämämme seikat ovatkin yllättävän tuoreita tapahtumia. On käsittämättömän ihanaa elää juuri nyt kun paras mahdollinen tieto on käytettävissä!

1940-luvulla toisen maailmansodan pakottamana afrikkalais-amerikkalainen lääketieteen professori Charles Drew kehitti veripankkijärjestelmän, jolloin voitiin säilöä verta haavoittuneille sotilaille.

Vuonna 1942 amerikkalainen biokemisti Vincent du Vigneaud eristi H-vitamiinin (biotiini). Intiaanien aikoinaan käyttämä curare-myrkky otettiin laajamittaisesti käyttöön leikkauksissa.

Vuonna 1943 sveitsiläiskemistit tuottivat ksylokaiini -nimistä puudutusainetta käytettäväksi paikallispuudutusaineena leikkauksissa. Niin kauheaa kuin sota onkin, se pakotti tiedemiehet uusiin keksintöihin. Niinpä mm. Willem J Kolffin rakentama dialyysikone näki päivänvalon vuonna 1943

Vuonna 1944 amerikkalaiskemistit Robert Burns Woodward ja William von Eggers Doering tuottivat synteettistä kiniiniä, jota käytettiin malariaan.

Vuonna 1945 Yhdysvalloissa kehitettiin pakastettu appelsiinimehu.

Vuonna 1946 määriteltiin hoitomuoto nimeltään kemoterapia syövän hoidossa. Pitkälti tästä asiasta saamme kiittää tutkijoita Alfred G. Gilmania ja Louis S. Goodmania. Kaikki terveystietoiset eivät hyväksy kemoterapiaa syövän hoidossa.

Vuonna 1947 keksittiin defibrillaattori, jolla saatiin sekaisin mennyt sydänrytmi tahdistettua.

Kouluruokailu

Vuonna 1948 keksittiin tulehduskipulääke parasetamoli (Julius Axelrod ja Bernard Brodie). Suomessa alkaa kouluruokailu.

1940-luvun lopulla jotkut psykologit innostuivat kokeilemaan kaikkea mahdollista mieleltään sairaiden ihmisten hoitoon. Muutamia hoitosuosituksia, joista ei ymmärrettävästi tulleet kovinkaan pitkäikäisiä: omenoilla hoitaminen (potilaille syötettiin kuukauden aikana vain omenia), huonot uutiset (potilaille kerrottiin vain huonoja ja masentavia uutisia), häkä (ideana oli parantaa mielisairaat vaivuttamalla heidät uneen häkäkaasulla), sähköankeriaat (sähköankeriaita aseteltiin potilaiden otsalle antamaan sähköiskuja), malaria (potilaille tartutettiin malaria, sillä sen arveltiin palauttavan järjen mielisairaisiin). Kauheaa!

Vuonna 1949 yllä olevaan järjettömyyteen toi ehkä hieman enemmän toiveikkuutta farmakologi J. F . J. Cade, joka määräsi litiumia mielisairaille.

1950-luvulla kehitettiin noin kymmenen vuoden aikana monoamiini (MAO) inhibiittorit käytettäväksi masennuksen hoitoon.

Vuonna 1950 amerikkalainen biokemisti William Cumming Rose osoitti käsitykset välttämättömistä aminohapoista oikeiksi. Karjalanpaisti ja karjalanpiirakat yleistyvät Suomessa. Aletaan nauttimaan jälkiruokia.

Vuonna 1951 saksalaisbiokemisti Feodor Felix Konrad Lynen eristi asetyyli koentsyymi A:n, erittäin tärkeän yhdisteen solun energia-aineenvaihdunnassa.

Coca-Cola

Vuonna 1952 brittiläisbiokemisti Arthur J. P. Martin kehitti kaasukromatografin. Olympialaisiin tuodaan Coca-Colaa ja ne jäävät pysyväksi ilmiöksi. Ensimmäiset lonkerot korkataan. Baarianniskelu sallitaan.

Vuonna 1953 tohtori Ancel Keys julkisti tutkimuksensa rasvan kulutuksesta ja sydänsairauksista eri kansoilla. Tohtori Keys tuli siihen johtopäätökseen, että mitä enemmän rasvaa ruoassa oli, sitä suurempi riski oli sairastua sydän- ja verisuonitautiin (SVT). Vasta jälkeenpäin havaittiin, että tohtori Keys oli hyvin valikoivasti tulkinnut aineistoaan saadakseen näin selkeän näytön rasvan ja SVT:n välille. Tästä syntyi valtava tieteellinen kiista, joka on jatkunut meidän päiviimme asti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta aloittaa työnsä Suomessa. Brittiläiset tiedemiehet Francis Crick ja Maurice Wilkins yhdessä amerikkalaisen biokemistin James Watsonin kanssa keksivät DNA:n kaksoiskierrerakenteen. Amerikkalaislääkäri Jonas Edward Salk aloitti poliorokotteen testit ja pari vuotta myöhemmin (1955) sitä käytettiin polion vähentämiseksi ympäri maapalloa.

Vuonna 1954 amerikkalaiskirurgi Joseph Murray suoritti ensimmäisen onnistuneen munuaisten siirtoleikkauksen kahden identtisen kaksosen avulla.

Vuonna 1955 kehitettiin antibiootti nimeltään tetrasykliini (Lloyd Conover).

Vuonna 1957 amerikkalainen tohtori Frederick Crane löysi koentsyymi Q10:n eli ubikinonin. Seuraavana vuonna kemian professori Karl Folkers selvitti ubikinonin rakenteen. Ubikinonilla oli merkitystä mm. vanhenemisen hidastamisessa, ihovaurioilta suojaamisessa, sydänterveydessä ja neurologiassa. Brittiläisbakteriologi Alick Isaacs keksi interferonin, joka tuli käyttöön syöpälääkkeenä.

Vuonna 1958 oli komeaa nähdä miten erinomaisen hienosti brittiläinen biokemisti Francis Crick edelleen kehitteli keskeisiä opinkappaleitaan molekyylibiologiassa: kun tieto on siirtynyt valkuaisaineeseen se ei voi enää sieltä päästä pois. Tieto voi siirtyä nukleiinihaposta toiseen, muttei valkuaisaineesta toiseen tai valkuaisaineesta takaisin nukleiinihappoon. Valtava Franciksen luoma kiinnostus näkyi Nobelpalkintojen muodossa. Amerikkalainen geneetikko Joshua Lederberg sai tuon himoitun palkinnon pitkäaikaisesta työstään geenien vaikutusmekanismien selvittelyssä. Geenien roolista perintötekijöiden siirtymisessä sukupolvesta toiseen palkittiin saman maan geneetikot George Beadle ja Edward Tatum. Skottilääkäri Ian McDonald otti ensimmäisenä käyttöön ultraäänitutkimukset. Keinotekoista makeutusainetta sakariinia käytettiin ensimmäistä kertaa elintarvikkeessa Yhdysvalloissa. Sydämentahdistin oli ensimmäisenä käytössä Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa (Rune Elmqvist).

Vuonna 1959 tiedemiehet Severo Ochoa ja Arthur Kronberg saivat Nobelpalkinnon keksinnöistään, että kromosomit kantavat perintötekijöitämme. Brittiläiset antropologit Louis ja Mary Leakey tekivät siihen asti vanhimmat ihmisen fossiililöydöt Olduvain kapeasta solasta Tansaniassa. Arvioitiin, että nämä fossiilit olivat jopa 2,5 miljoonaa vuotta vanhoja. Kemikaali haloperidoli syntetisoitiin ja se sai käyttöä vakavien psyykkisten häiriöiden hoidossa. Keinotekoinen hedelmöitys otettiin käyttöön (Min Chueh Chang). Suomessa nähdään televisiossa ensimmäiset ruokaohjelmat.

Lenkkimakkara

1960 –luvun alussa otettiin käyttöön perheterapia edistyksellisenä hoitomuotona. Uutuustuote lenkkimakkara saavuttaa suuren suosion.

16.5.1960 amerikkalaisbiokemistit A. Tsugita ja Heinz Fraenkel-Conrat saivat ansaittua huomiota osakseen kun kuvasivat ensimmäisen kerran miten geenimutaation vaikutuksesta eri molekyylien toiminnassa tapahtui havaittavia muutoksia.

Vuonna 1961 tuhkarokkovirus löydettiin ja eristettiin. Kymmenen vuoden kuluessa kehitettiin rokote tuhkarokkoa vastaan.

Vuonna 1962 amerikkalainen tiedemies Rachel Carson julkaisi kirjan Silent Spring (Äänetön kevät), joka sai ihmiset tietoisiksi siitä miten ihmisten tuottamat kemikaalit tuhosivat luontoa. Japanilaislääkärit ottivat käyttöön endoskoopin, sellaisen taipuisan putken, jolla voitiin tarkkaan tutkia vatsaonteloa. Britanniassa käytettiin ensi kertaa beetasalpaajia sydänoireiden hoidossa (James W. Black).

Vuonna 1963 Rochen laboratorioiden tuottama valium (diatsepam) otettiin käyttöön rauhoittavana aineena. Tutkijat A. Carlson ja M. Lindquist suosittelivat hanakasti dopamiinia skitsofreniaan. Suoritettiin ensimmäinen maksansiirto (Thomas Starzl) ja keuhkojen siirtoleikkaus (James Hardy).

Vuonna 1964 amerikkalainen kemisti Bruce Merrifield aloitti työt sen ainutlaatuisen tekniikan parissa, joka jälkeen päin tuli tunnetuksi geenitekniikan nimellä. Tämä johti 1980 –luvulla siihen, että pystyttiin laajamittaisesti syntetisoimaan geenejä. Amerikkalaiset mikrobiologit Keith Porter ja Thomas F. Roth havaitsivat solukalvojen pinnalla erityisiä reseptoreita, joiden kautta esimerkiksi hormonit voivat vaikuttaa solun toimintaan. Amerikkalaislääkäri Stanley Dudrick keksi syöttää energialiuosta suoraan suoneen sellaisille potilaille joilla oli vaikeuksia syödä ja juoda normaalisti. Brittiantropologi Louis Leakey teki uusia ihmisfossiililöytöjä Tansaniassa siellä tutussa Olduvain solassa. Löytyi Homo habilis, joka arvioitiin 2,5 miljoonaa vuotta vanhaksi. Ulkomainen olut tuli Alkon myymälöihin ja mietojen viinien suosio kasvaa. Hedelmien kulutus lisääntyy Suomessa. Eineskeittiöruokaa alettiin
toimittaa sairaaloihin ja kouluihin.

14.6.1964 australialainen geneetikko Pamela Abel raportoi yhdessä saksalaisen kollegansa kanssa siitä, että perinnöllinen koodi oli aina samassa DNA:n muodossa kaikilla kehittyneemmillä eliöillä maan päällä.

Feromonit

Vuonna 1965 viestiaineet nimeltään feromonit löydettiin ensin hyönteisissä ja sitten monissa muissa eläimissä. Ensimmäiset ultraäänilaitteet tulivat lääketieteessä käyttöön.

Vuonna 1966 itävaltalainen tiedemies Konrad Lorenz julkaisi kiistanalaisen kirjansa aggressiivisuudesta, joka synnytti kiivaan keskustelun siitä miten kovin ihmisiä ohjasi opittu vihamielisyys. Kirurgi C. Walton Lillehei suoritti ensimmäisen menestyksellisen haimansiirron. Jogurtin teollinen valmistus alkaa Suomessa.

Vuonna 1967 amerikkalainen sydänlääkäri Ren Favaloro kehitti sydämen ohitusleikkauksen sellaisia tilanteita varten jolloin sepelvaltimot ovat niin pahasti tukossa että sydän uhkaa jäädä ilman happea. Amerikkalainen biokemisti Maurice Hilleman kehitti sikotautirokotteen.

3.12.1967 sydänkirurgi Christiaan Barnard suoritti kuuluisan sydämensiirtoleikkauksen. Hänen potilaansa Louis Washkansky eli 18 päivää leikkauksen jälkeen.

Vuonna 1968 sydänkirurgia otti uuden kehitysaskeleen kun amerikkalaiset sydänlääkärit Charles Dotter ja Melvin Judkins kehittivät pallonlaajennustekniikan, jolla tukkeutuneet verisuonet saatiin pysymään auki.

Vuonna 1969 Harvardin yliopiston tutkijat ilmoittivat eristäneensä geenin elävästä organismista. Meidän on ehkä vaikea käsittää miten merkittäviä nämä ensiaskeleet modernissa geeniteknologiassa aikanaan olivat. Keskiolut tulee suomalaisiin ruokakauppoihin.

1970-luvulla syntyi käsite vertaistuki. Tämä tarkoitti sitä, että samanlaisia elämänvaiheita ja sairauksia läpi käyneet ihmiset ymmärsivät toisiaan parhaiten ja he osasivat tukea toinen toisiaan. Noin 20 vuoden kuluessa tästä tuli osa modernia psykoterapiaa. Otettiin merkittäviä edistysaskelia aivojen monimutkaisen neurokemian alueella. Tunnistettiin mm. neurotransmitteri GABA (gammavoihappo), joka monista muista välittäjäaineista poiketen vaimensi hermoimpulsseja aivoissa. Aamiaismurot yleistyvät Suomessa.

Vuonna 1970 havaittiin ns. telomeeri ilmiö, jonka mukaan nämä kromosomien päissä olevat ulokkeet kuluvat solujen jakautuessa. Lyhentyessään ne viestittivät solujen ja koko yksilön vanhenemisesta. Ihmisen kasvuhormoni syntetisoitiin. Brittiläis-amerikkalainen lääkäri Albert Victor Crewe keksi pyyhkäisy elektronimikroskoopin.

Rasvaton maito

Vuonna 1971 tiedemiehet ympäri maailman epäilivät kasvinsuojeluaine DDT:n aiheuttavan suurta tuhoa eläimissä, jotka olivat ravintoketjun loppupäässä. Vähitellen tämä johti DDT:n täyskieltoon koko maailmassa. Useita teknisiä apuvälineitä otettiin käyttöön lääketieteessä: mm. MRI-laite (tällä otettiin magneettikuvia) ja CAT-scan (tietokoneavusteinen kerroskuvaus). Rasvaton maito tulee Suomen markkinoille. Irtomaidon myynti loppuu. Perunalastujen valmistus alkaa Suomessa.

Näistä lähteistä oli paljon iloa:

Cohen, Clive. The Story of Science (2016)
Harari, Yuval Noah. Sapiens : ihmisen lyhyt historia (2016)
Hirvonen, Leo. Lääketieteen historia (1987)
Timeline of medicine and medical technology (2016)

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts