Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tule mukaan rakentamaan itsellesi erittäin laajaa ja ajankohtaista monisatasivuista terveyskirjaa!

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua!
Osa 7 Muista levätä!
Osa 8 Ajattele positiivisesti!
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa!
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet
Osa 15 Elämänhalu
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjasi.

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä?

Osa 1 (Älä kadota terveyden aarretta!) on jaossa juuri nyt (marraskuu 2017) ja osa 2 (Miksi vanhenemme?) ilmestyy joulukuun lopussa. Osat 3-24 tulevat vuosien 2018-2019 aikana jakoon. Jokaisessa osassa on 15-20 sivua.

Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä miloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

TERVETULOA MUKAAN RAKENTAMAAN YHDESSÄ MONISATASIVUISTA TERVEYSKIRJAA!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Lasten aivot verkossa – päättäjien narikassa!
    joulukuu 2, 2017
    Kirjoittaja: Erja Tamminen ”En voi ymmärtää, miten lasten terveys ja hyvinvointi on luovutettu Applen, Microsoftin, Samsungin ja muiden vastaavien suuryritysten...
  • Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?
    toukokuu 3, 2016
    Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”. Vastine löytyy myös täältä....
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Voi on aina voita, osa 2
    marraskuu 24, 2017
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Butyraatin l. voihapon edut painonhallinnassa ja rintasyövässä eivät ole sen ainoita terveysvaikutuksia. Ennen kuin menemme pidempiketjuisiin tyydyttyneisiin...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Syöpä on metabolinen sairaus
    maaliskuu 8, 2016
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Lupaavat uudet syöpähoidot tulevat perustumaan syöpäsolujen erilaistuneeseen aineenvaihduntaan, ns. Warburgin efektiin, joka on ollut tiedossa jo viime...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Terve diabeetikko
    syyskuu 14, 2017
    Kirjoittaja: Lasse Nybergh Lasse Nybergh on ajankohtainen Nostin paremmin esille tämän kirjoituksen elokuulta 2016 (päivitys 14.9.2017). Yleisradion ruotsinkielinen toimitus teki...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Pulskia porsaita
    marraskuu 29, 2017
    Kirjoittaja: Nina Saine Ihan tavallista terveellistä kotiruokaa? Niin, se mielletään terveelliseksi se "ihan tavallinen kotiruoka". Mutta kun se tarkoittaa usein...
  • Avoin kirje ministereille aiheesta Käypä hoito -suositukset ja VRN
    marraskuu 19, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist LEHDISTÖTIEDOTE (Vireillä! Ei vielä valmis. Ottakaa kantaa! Jakakaa muille omissa sosiaalisen median kanavissanne! Allekirjoittakaa! Tulkaa mukaan! Tämä...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • HPV-rokote – enemmän haittaa kuin hyötyä?
    syyskuu 28, 2015
    Kirjoittaja: Pike Hilakari Suomessa on parhaillaan käynnissä kuudesluokkalaisten tyttöjen HPV-rokotukset. Minulta on nyt monet ystävät ja tuttavat kyselleet, että annanko rokotuttaa...
  • Paljon terveysblogeja – löydä suosikkisi!
    marraskuu 20, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Julkaistu 18.1.2016 ja pävitetty 19.1., 20.1., 22.1., 28.1., 1.2., 5.2., 2.3., 9.3., 6.4., 27.4., 1.5., 4.5., 14.5.,...
  • Mikä ihmeen nyhtökaura?
    toukokuu 5, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Taitavalla ennakkomainonnalla nyhtökaurasta on tehty hittituote. Lihan korvike, mahtava proteiinilähde, uuden yrityksen huippuinnovaatio, saantia on taitavasti rajoitettu,...

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Terveystietoisuuden historia, osa 5

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Keräsin yhteen ravitsemus-, terveys- ja lääketieteen oivallisia saavutuksia vuosien varrelta. Tässä viidennessä osassa ollaan edetty jo 1900-luvun alun tieteellisten oivallusten pariin. Tuttuja asioita tulee vastaan!

Kirjoituksen perusrunko ilmestyi 7.9.2015 ja sitä on viimeksi täydennetty 26.11.2017

Tässä kaikki historiakirjoitukset (suluissa ajanjaksot):

Moderni proteiinitutkimus alkaa

Vuonna 1900 saksalaiskemisti Hermann Emil Fischer hurahti tosissaan proteiineihin. Häntä pidetäänkin modernin proteiinitutkimuksen luojana. Useiden vuosien ajan hän selvitti proteiinien rakenteen ja otti selvää proteiinien merkityksestä ihmiselle. On vaikea kuvitella biokemiaa ilman Fischeriä.

Vuonna 1901 monityydyttymättömät rasvahapot hydrogenoitiin englantilaisen kemistin William Normannin toimesta. Hän haki tällä pitempää hyllyikää ruoka-aineille, mutta toimenpide osoittautui todella epäterveelliseksi (prosessissa syntyi vaarallisia teollisia transrasvoja). Biologi ja lääkäri Itävallasta Karl Landsteiner löysi selityksen eri verityypeille. Psykiatri Alois Alzheimer havaitsi potilaallaan muistisairauden, jota myöhemmin alettiin kutsua Alzheimerin taudiksi. Wilhelm Röntgen sai fysiikan Nobelpalkinnon röntgensäteiden keksimisestä joitakin vuosia aikaisemmin. Fysiologian ja lääketieteen palkinto myönnettiin Emil von Behringille seerumiterapiaa koskevista keksinnöistä.

Vuonna 1902 amerikkalainen kemisti Wilbur Atwater sai päätökseen monta vuotta kestäneet tutkimukset (aloitti 1896), jossa määritteli energiaravintoaineiden (hiilihydraatit, proteiini ja rasvat) sisältämät energiat ns. Atwaterin kertoimina.

Vuonna 1903 hollantilainen lääkäri Willem Einthoven keksi hyödyntää sydämen sähköisyyttä elektrokardiografian muodossa, eli EKG näki päivänvalon.

Vitamiinien rooli selviää

Vuonna 1906 alkoi käydä ilmeiseksi, että vitamiineiksi kutsutut aineet olivat puutossairauksien taustalla. Aateloitu brittiläinen biokemisti Frederick Hopkins oli tämän asian jäljillä, mutta ei pystynyt asiaa vielä todistamaan. Tarvittiin apuja Amerikasta. Katso alla!

Vuonna 1907 saksalainen bakteriologi, vuoden 1908 Nobelpalkinnon saaja, Paul Ehrlich, otti ensi askeleita sen hoitomuodon saralla, jota alettiin kutsua kemoterapiaksi. Hän lääkitsi arsaniilihapolla afrikkalaista trypanosomiaasi eli unitautia.

Vuonna 1909 Harvey Cushing löysi syyn akromegalia-sairauteen. Hän huomasi, että siinä sairaudessa kasvuhormonia erittyi liikaa aivolisäkkeestä. Cushing havaitsi, ettei sairaus enää edennyt sellaisessa potilaassa, jolta hän oli poistanut aivolisäkkeen. Tästä havainnosta syntyi nykyinen käsityksemme elimistömme hormonitoiminnasta. Ranskalaislääkäri Charles Nicolle tajusi, että lavantauti levisi täiden ja muiden syöpäläisten välityksellä.

Vuonna 1910 saksalainen bakteriologi, vuoden 1908 Nobelpalkinnon saaja, Paul Ehrlich kehitti arseniikkia sisältävän aineen salvarsaani, jolla voitiin menestyksellisesti hoitaa kuppaa. Tästä alkoi modernin kemoterapian vakuuttava esiinmarssi. Osalle potilaista kehittyi silloin ja vielä nytkin kaameita haittavaikutuksia. Monet potilaat kuitenkin saivat niistä hoidoista avun. Kahvi korvaa osan aterioista Suomessa.

1910-luvulla amerikkalainen biokemisti Elmer Verner McCollum perusti ensimmäisenä koe-eläinlaboratorion. Näiden eläinten (rottien) avulla hän vähitellen havaitsi, että A- ja B-vitamiinit olivat välttämättömiä ravinnon ainesosia. Hän myöskin havaitsi, että täydellinen kalsiumin puute käynnisti voimakkaita lihaskouristuksia koe-eläimissä. Me kuulemme vielä lisää havaintoja tältä amerikkalaiselta neropatilta! Seuraava merkittävä askel vitamiinien suhteen otettiin kun merkittävimmät vitamiinit eristettiin ja syntetisoitiin vuosina 1925-1937.

Vuonna 1911 saksalaisneurologi Alois Alzheimer jatkoi havaintojaan ihmisillä, joiden johdosta hän löysi yhteisiä tekijöitä ennenaikaisessa vanhuudenhöperyydessä. Dementia -sana ei tietenkään vielä ollut käytössä. Alzheimerin havainnoille tehtiin kunniaa nimittämällä muistisairaus hänen sukunimensä mukaan. Samana vuotena ranskalainen psykologi Alfred Binet ja ranskalaislääkäri Theodore Simon kehittivät ihmisten älykkyyttä mittaavan älykkyysosamäärätestin.

Vuonna 1912 brittiläinen biokemisti Sir Frederick G. Hopkins ja hollantilaislääkäri Christian Eijkman selvittivät seikkaperäisesti, että on ravintotekijöitä, jotka ovat ihmisille välttämättömiä terveyden ylläpitämiseksi. Puolalais-amerikkalainen biokemisti Casimir Funk innostui tästä siinä määrin, että hän nimitti näitä ravintotekijöitä vitamiineiksi. Saksalaislääkäri Max Theodor Felix von Laue keksi käyttää kiteitä röntgensäteiden tuottamiseksi ja tästä löydöksestä kehittyi vähitellen moderni röntgensäteiden käyttö diagnostisena työvälineenä.

Vuonna 1913 saksalainen kirurgi A. Saloman kehitti mammografiaksi kutsutun tekniikan missä röntgensäteitä käytettiin rintasyövän joukkoseulontaan. Ensimmäiset tarkat havainnot A- ja B-ryhmän vitamiineista saatiin amerikkalaisen biokemisti Elmer Verner McCollumin ja kollega Marguerite Davisin toimesta.

Tyroksiini eristetään

Vuonna 1914 amerikkalainen biokemisti Edward Kendall eristi tyroksiinin, sen hormonin jolla voitiin hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Hän jatkoi hommiaan hormonien parissa ja eristi mm. kortisonin, jota ruvettiin käyttämään tulehdusta vähentävänä lääkkeenä.

Vuonna 1915 japanilaiset tiedemiehet K. Yamagiwa ja K. Ichikawa tunnistivat useita syöpää aiheuttavia kemiallisia aineita, joita he nimittivät karsinogeeneiksi.

Vuonna 1918 Saksassa tiedemiehet keksivät tutkia miten nopeasti punaiset verisolut laskivat pohjaan koeputkessa ja mitä hyötyä oli verrata tätä laskoa (”senkkaa”) eri sairaustiloihin. Mitä nopeammin verisolut laskivat, sitä vakavampi oli mahdollisesti potilaan sairaustila.

Vuonna 1919 brittiläiskemisti Francis William Aston keksi massaspektrometrin, mistä oli tulevaisuudessa erittäin paljon hyötyä biokemiassa ja lääketieteessä. Belgialainen mikrobiologi Jules Bordet sai lääketieteen Nobelpalkinnon havainnoistaan immunologian alalta. Hän loi pohjan ymmärryksellemme miten vastustuskykymme eri taudinaiheuttajia vastaan rakentuu.

Vuonna 1920 ensimmäiset banaanit tuodaan Suomeen.

Insuliini eristetään

Vuonna 1921 kanadalainen kirurgi Sir Frederick Banting ja saman maan fysiologi Charles Best eristivät insuliinin. Muutaman vuoden kuluessa tätä hormonia jo tuotettiin ja kaupattiin tehokkaana hoitomuotona diabetekseen. Ensimmäiset kokeet insuliinin antamiseksi diabetesta sairastaville ihmisille tehtiin 11.1.1922 Toronton yleisessä sairaalassa.

Vuonna 1922 amerikkalainen biokemisti Elmer McCollum löysi rasvakudoksesta tekijän, joka oli elämälle välttämätön. Se tekijä nimettiin D-vitamiiniksi. Kuten muistamme, A-vitamiinin hän löysi jo 1913. Amerikkalaislääkäri Herbert Evans ja anatomian tutkija Katherine Bishop Kalifornian yliopistosta löysivät E-vitamiiniksi (vuonna 1924)  nimetyn terveystekijän vihreistä vihanneksista. Myöhemmin amerikkalainen biokemisti Elmer McCollum vahvisti nämä havainnot ja löysi E-vitamiinia eläinperäisistä lähteistä (kananmunan keltuaisesta ja voista).

Vuonna 1923 amerikkalaiset fysiologit Joseph Erlanger ja Herbert Gasser kehittivät hienon menetelmän millä voitiin mitata hermoston kehittämiä sähköisiä impulsseja. Ruotsalainen kemisti Theodor Svedberg keksi ultrasentrifugin, tärkeän työkalun lääketieteen tutkijoille. Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinto annettiin insuliinin keksimisestä Frederick Banting’ille ja John James Richard Macleod’ille.

Vuonna 1924 amerikkalainen biokemisti Harry Steenbock osoitti yllättäen, että ruoassa on D-vitamiinin esiasteita, jotka aktivoituivat jos niitä säteilytti. Alkoi suunnaton ruoan säteilytysvimma – ainakin hetkeksi ennen kuin into laantui tarkempien tutkimusnäyttöjen myötä.

Vuonna 1925 amerikkalaiset Clarence Birdseye ja Charles Seabrook keksivät pakastimen.

Entsyymit tunnistetaan

Vuonna 1926 amerikkalainen biokemisti James Batcheller Sumner kiteytti ensimmäisenä entsyymin ja totesi kaikkien entsyymien olevan proteiineja rakenteeltaan. Amerikkalainen bakteriologi Thomas Rivera erotteli virukset ja bakteerit. Hän tuli samalla luoneeksi ihan uuden todella tärkeän tieteellisen tutkimusalan: virologian.

Vuonna 1927 perustetaan Helsinkiin ensimmäinen jäätelötehdas. Sisu-pastillien valmistus alkaa. Kasvihuoneet yleistyvät.

Penisilliini

Vuonna 1928 brittiläinen bakteriologi Alexander Fleming sattumalta eristi homeesta penisilliinin. Fleming havaitsi syyskuussa 1928 laboratoriossaan erääseen bakteeriviljelymaljaan vahingossa päässeen homepesäkkeen ja sen ympärillä kehän, jossa maljassa viljellyt stafylokokit eivät kasvaneet. Fleming ei heittänyt pois pilalle mennyttä maljaa vaan alkoi tutkia havaitsemansa ilmiön syitä. Hän totesi, että kyseinen Penicillium -sukuun kuuluva home eritti kasvupaikkansa ympäristöön ainetta, joka aiheutti stafylokokeissa sekä kasvun estymistä että bakteerien hajoamista. Tämä keksintö jäi hyödyntämättä vuoteen 1939 asti, jolloin brittiläinen biokemisti Ernst Chain ja saman maan patologi Howard Florey selailivat Flemingin muistiinpanoja ja ottivat aineen käyttöön haavoittuneille sotilaille toisessa maailmansodassa.

Vuonna 1929 saksalainen kallonkutistaja (psykiatri) Hans Berger raportoi uudesta keksinnöstään: aivojen sähkövirran mittaaminen ja tulosten tulostaminen paperille (EEG).

Vuonna 1930 brittibiokemisti keksi käyttää röntgendiffraktiomenetelmää proteiinien kolmiulotteisen rakenteen selvittämiseksi. Valmisruuat yleistyvät Suomessa kun osuusteurastamoiden kauppakeittiöt alkavat valmistaa lihapullia, kaalikääryleitä ja eineslaatikoita.

1930-luvulla itävaltalaistutkija Manfred Sakel antoi saakeli soikoon skitsofreniaa sairastaville insuliinia hypoglykemian ja kooman saavuttamiseksi. Tästä älyttömyydestä luovuttiin muutaman kymmenen vuoden sisällä.

Vuonna 1932 tapahtui todella paljon tieteessä! Saksalaisbiokemisti Gerhard Domagk syntetisoi ensimmäisen sulfalääkkeen (prontosil), joka avasi ihan uusia mahdollisuuksia hoitaa elimistön tulehdustiloja. Saksalais-brittiläinen biokemisti Hans Krebs löysi virtsahapon kierron (urea cycle) ja jatkoi innokkaasti aineenvaihdunnan välituotteiden tutkimuksia. Trikarboksyylihappokierto (Krebsin sykli) nimettiin hänen sukunimensä mukaan. Useiden tutkijoiden ja keksijöiden yhteistyön hedelmänä syntyi keinotekoinen hengityslaite (respiraattori). Brittiläinen fysiologi Charles Scott Sherrington sai Nobelpalkinnon hermostotutkimuksistaan. Hänen löydökset neurotransmittereista veivät hermoston toiminnan ymmärrystä valtavasti eteenpäin ja näkyvinä tuloksina saatiin vähitellen lääkkeitä masennuksen ja skitsofrenian hoitoon. Saksalainen sähköinsinööri Ernst August Friedrich Ruska keksi hirmu hienon tutkimuslaitteen: elektronimikroskoopin. Amerikkalaisbiokemisti Charles King eristi ja tunnisti C-vitamiinin. Vilkkaan vuoden huippukohdaksi muodostui ehkä amerikkalaisen sydänspesialisti A. S. Hymanin kehittämä sydämentahdistin (pacemaker).

Vuonna 1933 amerikkalainen perinnöllisyystutkija Thomas Morgan todisti, että kromosomeilla sijaitsevat kaikki perintötekijämme. Laajan yhteistyön tuloksena rakennettiin ensimmäinen defibrillaattori, jolla voitiin sähköiskujen avulla hallitusti käynnistää pysähtynyt tai epäsäännöllisesti lyövä sydän.

Mielenvikaista hoitoa mielisairaille

Vuosina 1933-1935 oli muoti-ilmiönä parantaa surkealla menestyksellä mielisairautta erilaisilla shokkiterapioilla. Annettiin yliannoksia insuliinia tai käytettiin muita kemiallisia yhdisteitä. Natsit veivät tämän shokkiterapian äärimmäisyyksiin kiduttaessaan terveitä ja sairaita juutalaisia keskitysleireissä.

Vuonna 1935 saksalaisbiokemisti Gerhard Domagk jatkoi töitään sulfalääkkeiden parissa ja keksi sulfonamidin sekä teki merkittäviä läpimurtoja alalla. Natsit kielsivät häntä vastaanottamasta Nobelin lääketieteen palkintoa vuonna 1939. Ruotsalaisbiokemisti Ulf von Euler keksi prostaglandiinit. Hän havaitsi, että ne toimivat hormonien tapaan ihmiselimistössä ja valmistuvat rasvahapoista. Portugalilainen neurologi Antonio Egas Moniz kehitti lobotomian missä ne hermosäikeet katkaistiin, jotka yhdistävät aivopuoliskot. Tämä kauhea toimenpide helpotti mielenterveyspotilaiden elämää, mutta teki heistä käveleviä, tunteettomia robotteja. Lobotomia kiellettiin useita vuosia myöhemmin.

Keinotekoinen sydän

Vuonna 1936 ranskalais-amerikkalainen kirurgi Alexis Carrel teki yhteistyössä amerikkalaisen merenkulkijan Charles Lindberghin kanssa ensimmäisen prototyypin keinotekoisesta sydämestä.

Vuonna 1937 edellä mainittu saksalais-brittiläinen biokemisti Hans Krebs selvitti trikarboksyylihappokierron toiminnan. Amerikkalainen biokemisti Conrad Arnold Elvehjem keksi B-vitamiineista nikotiinihapon (niasiini) ja nikotiiniamidin (niasiiniamidi), joilla voitiin estää puutostauti nimeltään pellagra. Ruotsalaiskemisti Arne Tiselius esitteli biokemistien, immunologien ja kemistien tulevaisuuden lempitutkimusvälineen: elektroforeesin. Amerikkalaislääkäri D. W. Gordon Murray toi lääkinnälliseen käyttöön hepariinin.

Vuonna 1938 itävaltalais-amerikkalainen lääkäri Isidor Isaac Rabi kehitti magneettiresonanssiin perustuvan NMR-tekniikan.

Vuonna 1939 brittiläinen patologi Howard Florey ja brittibiokemisti Ernst Chain valmistivat puhdasta penisilliiniä, josta saatiin tehokas antibiotti. Penisilliini keksittiin jo aikaisemmin (1928).

Näistä lähteistä oli paljon iloa:

Cohen, Clive. The Story of Science (2016)
Harari, Yuval Noah. Sapiens : ihmisen lyhyt historia (2016)
Hirvonen, Leo. Lääketieteen historia (1987)
Timeline of medicine and medical technology (2016)

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

5 thoughts on “Terveystietoisuuden historia, osa 5”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.