Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Oikein hyvä koulutus lokakuun lopussa

ILMOITTAUDU HETI!

Useiden vuosien valmistelutyön jälkeen voimme vihdoin tarjota jotakin aivan ainutlaatuista!

Pyydä lisätietoja (christer.sundqvist@ravintokirja.fi). Mukaan otetaan enintään 20 koulutettavaa.

SAIRAAN HYVÄ TERVEYSKOULUTUS – OPI UUSI HARRASTUS!

Kiinnostaako immuunipuolustuksen vahvistaminen PESHLA:n avulla? Pääkouluttajana on biologi FT Christer Sundqvist ja muut kouluttajat mm. kokemusasiantuntija Antti Oinas ja perinnehoitojen asiantuntijoita.

Kouluttajat antavat osallistujille jotain, mihin turvata vaikeassakin sairaudessa ja jotain konkreettista mitä osallistuja voi toteuttaa jatkossa kotona. Tällaista ei ole ollut tarjolla missään aikaisemmin. Sopii erityisesti sellaiselle, joka haluaa täydentää koululääketieteen tarjoamaa apua sairauteensa perinteisillä, täydentävillä ja vaihtoehtoisilla menetelmillä.

KOULUTUKSIA ELOKUUSSA, LOKAKUUSSA JA JOULUKUUSSA 2019

Tavoite: Opit kivan PESHLA-harrastuksen – terveystietoisen elämäntavan!
Keinot: Positiivisuus, emäksisyys, sokerittomuus, happi, liikunta, apuaineet ja -laitteet.
Ajankohdat: 30.8.-1.9.2019 (ja 25.-27.10.2019 sekä 13.-15.12.2019)

Pääteema elokuussa: Ketogeeninen ruokavalio ja positiivisuus sairauksien hoidossa

Paikka: Vanha Maamies, Jalkalantie 160, Suonenjoki
Maksu: 379,00 euroa (sisältyy ALV, majoitus, ruoka, luennot)
Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia christer.sundqvist@ravintokirja.fi. Saat sähköpostiin lisätietoja ja laskun. Koulutuksen järjestää Christerin Akatemia.

Koulutusviikonloppuja on vuonna 2019 toteutumassa 3 kpl. Koulutusjaksot ovat muuten lähes identtisiä sisällöltään, mutta valitaan joka jaksolle vaihtelevat pääteemat. Ajatuksena on, että osallistuja voisi halutessaan osallistua kaikille koulutusjaksoille ja olisi vaihtelevaa tietoa tarjolla.

25.-27.10.2019 pääteemana on apulaitteet ja -välineet sairauden hoidossa.
13.-15.12.2019 pääteemana on emäksisyys ja hapen rooli sairauksien hoidossa.

Tervetuloa koulutukseen!

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

Tämän viikon teemana on: KANSANPERINTEEN PARHAAT KEINOT KÄYTTÖÖN, OSA 1

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 250. ja tämän vuoden 39. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 250

Jakelupäivä torstaina 26.9.2019

KANSANPERINTEEN PARHAAT KEINOT KÄYTTÖÖN, OSA 1

Kansanperinne on jäänyt vähän unohduksiin kun on eniten tarjolla sitä modernia lääketiedettä. Olen vähän kaivellut vanhoja ja uusia kirjoja, jossa kansanperinteen keinot ovat edelleen tärkeässä roolissa.

Vakavien sairauksien hoidossa on syytä noudattaa lääkärin suosittelemaa lääkitystä. Ravinto ja ravintolisät tukevat kehon jaksamista yleisesti.

Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään Suomen luonnosta löytyviin ruokiin ja ravintolisiin.

Koivuntuhka

Antti Oinaan ja muiden asiantuntijoiden kehittämässä PESHLAssa on koivuntuhkajuoma ihan erityisessä asemassa. Ota yhteyttä minuun jos haluat vanhan perinteisen koivuntuhkareseptin (5 sukupolvea vanha suomalainen perinneresepti). Tärkeä syövän tukihoidossa ja myös muissa vakavissa sairauksissa.

Pakurikääpäuute

Erinomainen perinteinen suomalainen terveystuote. Pakuria kasvaa koivuissa varsin yleisesti joka puolella Suomea. Pakurin keräämiseen tarvitaan metsänomistajan lupa! Vahvistaa immuunijärjestelmää.

Havupuu-uute

Suomalainen perinteinen terveystuote, jonka kehittelytyössä yrittäjä Kari Herttua on ollut merkittävässä roolissa. On valmistanut havupuu juomaa vuodesta 1975 lähtien. Uutteen sisältämät flavonoidit ja fenolit suojelevat solukalvoja.

Pellavansiemenöljy

Erittäin hyvä terveyttä tukeva siemenöljy. Ota 1-2 rkl päivässä joko sellaisenaan tai sekoitettuna esim. pirtelöihin. Kylmäpuristettua suomalaista pellavansiemenöljyä saa hyvin varustetuista ruokakaupoista, luontaiskaupoista ja apteekista.

Vehnänoras

Jauhettuna tai puristeena. Sisältää laajasti biofavonoideja, vitamiineja, hivenaineita ja entsyymejä. Käyttäjät kertovat, että lisää elinvoimaa.

Ohranoras

Jauheena kätevintä. Sisältää entsyymejä, antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita solujen tueksi.

Valmarin

Perinteinen suomalainen tuote kehon pH:n muuttamiseksi emäksisemmäksi, sillä monien sairauksien yhteydessä elimistö happamoituu.

Kysy lisää tarvittaessa!

………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,

Christer Sundqvist

biologi, FT

Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Terveystietoisuuden historia, osa 4

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Tässä neljännessä osassa ollaan edetty jo 1800-luvun oivallusten pariin. Terveystietoisuus alkaa jo kuulostaa tutulta, eikö vain?

Kirjoituksen perusrunko ilmestyi 12.8.2015 ja sitä on viimeksi täydennetty 26.11.2017

Tässä kaikki historiakirjoitukset (suluissa ajanjaksot):

Tiede edistyy nopeasti

Kun nyt siirrymme 1800-luvulle saatat havaita miten nopeasti tiede edistyy. Huikea laitekehitys, vilkas kirjallinen toiminta ja tapa järjestää kansainvälisiä kongresseja tutkijoille vie tätä kehitystä eteenpäin. Teollinen vallankumous johti siihen, että ruokaa voitiin pakata ja kuljettaa (junalla ja laivoilla) aivan eri tavoin kuin aikaisemmin.

Vuonna 1800 brittiläinen kemisti Humphry Davy keksi ilokaasun, jolle sittemmin löytyi käyttöä leikkaussalin ja synnytyssairaalan puolella. Saksalaislääkäri Johann A. W. Hedenus suoritti ensimmäisen kilpirauhasleikkauksen struumapotilaalle. Englantilaiset ja ranskalaiset kemistit keksivät puhdistaa juomavettä klooraamalla.

Vuonna 1803 amerikkalaislääkäri James Conrad Otto antoi tarkan kuvauksen verenvuotopotilaasta.

Vuonna 1804 italialaislääkäri Antonio Scarpa oli skarppina ja kertoi valtimonkovettumataudista, joka ilmeni hänen mielestään pieninä vaurioina verisuonten sisäpinnalla. Ilmatiiviit ruokapakkaukset nähtiin ensimmäistä kertaa Ranskassa.

Vuonna 1805 saksalainen farmaseutti Friedrich Sertürner eristi ooppiumista morfiinia ja käytti sitä kivun lievitykseen. Ranskalainen lakimies, poliitikko ja gastronomi Jean-Anthelme Brillat-Savarin oli ryhtynyt jo vuoden 1805 tienoilla laatimaan liikalihavuuden käsikirjaa.

Vuonna 1807 brittiläinen kemisti Humphry Davy löysi tärkeät mineraalit natrium, kalium, kalsium ja magnesium.

Vuonna 1808 englantilainen kemisti, fyysikko ja meteorologi John Dalton julkaisi ensimmäiset osansa julkaisusarjasta ”New System of Chemical Philosophy”, jossa hän selitti kaiken aineen koostuvan atomeista ja että jokaisen alkuaineen atomilla on tietyn suuruinen massa (Cohen, 2016).

Ruoan teollinen säilytysteknologia kehittyy

Vuonna 1809 ranskalainen keksijä Nicolas Appert oppi säilömään ruokaa lasitölkissä.

Vuonna 1810 keksittiin vahvasta metallista valmistetut säilyketölkit, jolloin teollinen ruokatuotanto pääsi ryminällä alkuun. Hieman aiemmin ruokaa oli opittu säilömään lasiastiaan. Nykyaikaisen homeopatian luoja ja kehittäjä saksalainen lääkäri Samuel Hahnemann julkaisi ensimmäisen homeopatiaa käsittelevän kirjansa.

Syyskuussa 1811 alkoi ilmestyä amerikkalainen lääkärilehti The New England Journal of Medicine.

Vuonna 1812 keittämällä tärkkelystä rikkihapossa ja vedessä venäläis-saksalainen kemisti Gottlieb Sigismund Constantin Kirchhoff löysi glukoosin.

Vuonna 1813 saksalaislääkäri Johann Peter Frank oli mielestään todella neuvokas julkaistessaan kansanterveyttä koskevan kirjan. Hänen kuningasajatuksena oli sairauksien ehkäisy väestötasolla niin, että tarkkailtiin ruoan terveellisyyttä, terveydenhoidon laatua, seurattiin tarttuvien tautien tilastoja ja pidettiin huolta pikkulapsista. Hän ei valitettavasti saanut paljonkaan ymmärrystä ideoilleen. Kun suomalaislääkäri Pekka Puska aikoinaan sitten 1970 -luvulla toteutti käytännön tasolla tämän Frankin kansanterveysprojektin ns. Pohjois-Karjala-projektissa, aika oli kypsä hankkeen menestykselle.

Stetoskooppi

Vuonna 1816 ranskalaislääkäri Rene Laennec keksi stetoskoopin, jota amerikkalaislääkäri George P. Cammann sitten kehitti modernimpaan suuntaan vuonna 1852.

Vuonna 1817 brittilääkäri James Parkinson kuvaili sairautta jossa joidenkin iäkkäiden potilaiden lihasten aiheuttama vapina vähitellen voimistui. Sairaus nimettiin jälkeenpäin Parkinsonin taudiksi.

Vuonna 1818 ranskalaiskemisti Louis-Jacques Thenard kehitti vetyperoksidin, jolla kätevästi voitiin puhdistaa tulehtuneet haavat. John Cheyne, skottilainen lääkäri, ja William Stokes, lääkäri Irlannista, kuvailivat ensimmäisinä merkillisiä unen aikaisia hengityksen häiriötiloja, joille annettiin nimeksi uniapnea. Brittilääkäri James Blundell suoritti ensimmäisen onnistuneen verensiirron.

Jodi ja kilpirauhanen

Vuonna 1820 ryhmä kemistejä ja lääkäreitä Ranskassa totesivat jodin tärkeyden kilpirauhassairauksien ehkäisyssä. Kiniini osattiin eristää erään puun kuoresta ja sitä käytettiin malariakuumeen hoitoon. Laitetekniikan kehitys kemian alalla oli niin huimaa, että kesti vain kymmenkunta vuotta tuottaa niin paljon kiniiniä, että siitä riitti malarialääkkeeksi.

Vuonna 1822 syntyi saksalais-itävaltalainen Gregor Mendel, joka oli todella paljon aikaansa edellä perinnöllisyystieteen alalla. Hänen tutkimuksensa osoittivat, että eliöiden ominaisuudet ovat periytyviä. Geenit voivat olla vallitsevia (dominantteja) tai peittyviä (resessiivisiä). Hän pystyi myös osoittamaan, että tietyt ominaisuudet voivat periytyä jälkeläisille toisistaan riippumatta (segregaatio). Mendel oli aikaansa edellä ja hänen eläessään biologit eivät arvostaneet hänen empiirisiä tutkimuksiaan. Geneetikot vahvistivat hänen tutkimustuloksensa 1900-luvun alussa. Syystäkin häntä kutsutaan genetiikan uranuurtajaksi.

The Lancet

Vuonna 1823 ilmestyi erittäin arvostetun lääkärilehden The Lancet ensimmäinen numero.

Vuonna 1825 ranskalaislääkäri Francois Broussais (1772-1838) oli sitä mieltä, että kaikki sairaudet johtuivat inflammaatiosta tai ärsytyksestä. Tätä tilaa luonto ei pystynyt parantamaan itse vaan sitä oli hoidettava suonta iskemällä ja iilimatoja käyttämällä. Sata iilimatoa oli normaali päiväannos sairastuneelle! Toinen ranskalaislääkäri, Jean-Baptiste Bouillaud, antoi tarkan kuvauksen afasiasta, vaikeudesta tuottaa ymmärrettävää puhetta. Ranskalainen lakimies, poliitikko ja gastronomi Jean-Anthelme Brillat-Savarin pohti ensimmäisenä järjestelmällisesti ylipainoisuutta ja sen hoitoa. Hän kertoo ajatuksiaan mainiossa teoksessaan ”Maun fysiologia” (Physiologie du Goût, 1825). Brillat-Savarin kirjoittaa: ”Jos olisin ollut tutkinnon suorittanut lääkäri, olisin ensi töikseni tehnyt kunnollisen tutkielman liikalihavuudesta ja sitten perustanut valtakuntani tähän tieteen nurkkaukseen. Minulla olisi ollut potilaistani kaksinkertainen ilo, sillä he olisivat olleet toisaalta mitä parhaiten voivaa väkeä, toisaalta yleensä ihmiskunnan kauniimpaa puoliskoa, naisväkeä olisi näet päivittäin suorastaan tungeksimassa vastaanotolleni; kiistaton totuushan on, että parahultaisesti pyöreyttä, ei yhtään liikaa eikä liian vähän, on naisille koko elämän mittainen tutkimussarka.” Brillat Savarin toteaa, että viime kädessä liikalihavuuden syynä on liika syöminen ja juominen. Hän jatkaa: ”Liikalihavuus vaikuttaa haitallisesti kumpaankin sukupuoleen, sillä se turmelee sekä voiman että kauneuden. Voiman se turmelee lisäämällä liikuteltavan massan painoa, itse voimaa kuitenkaan kasvattamatta. Lisäksi se haittaa hengitystä, mikä tekee mahdottomaksi kaiken pitkäjännitteistä lihasvoimaa vaativan toiminnan. — Se altistaa myös monille taudeille, kuten halvauksille, vesipöhölle ja säärihaavoille ja tekee muutkin sairaudet hankalammiksi hoitaa.” Hän oli myös toteuttanut käytännössä liikalihavuuden hoitoa, josta saamistaan kokemuksista hän kertoo teoksessaan myöhemmin: ”Seuraavana päivänä luin hänelle lakini, jonka ensimmäinen pykälä kuului, että hänen oli punnittava itsensä käsittelyn alussa ja lopussa, jotta tulokset voitaisiin mitata matemaattisella tarkkuudella. — Liikalihavuuden hoidossa on aina ehdottomasti noudatettava kolmea perusohjetta: Pidättyväisyyttä ruokapöydässä, kohtuullisuutta nukkumisessa, liikuntaa jalan ja ratsain. Nämä ovat tieteen tarjoamat peruslähtökohdat.” Brillat-Savarin oli vakuuttunut ohjeittensa pätevyydestä, mutta lisäsi heti: ”Luotan niihin kuitenkin kovin vähän, sillä tunnen ihmisluonnon heikkouden ja tiedän, että ellei ohjeita noudateta kirjaimellisesti, ne jäävät kokonaan vaille vaikutusta. — Kaikista lääketieteellisistä menetelmistä ruokavalio on tärkein, sillä se vaikuttaa jatkuvasti, päivin ja öin, valve- ja unitilassa.” Brillat-Savarin esitti kirjassaan keinot, joiden avulla hän ehdotti kamppailtavan liikalihavuuden yleistä vitsausta vastaan. Hän toteaa niistä: ”Olen muokannut ne ihmisen heikon luonteen ja yhteiskuntamme nykyisen kehitysvaiheen vaatimusten mukaisiksi. Olen jatkuvasti pitänyt mielessä kokemuksen vahvistaman totuuden, jonka mukaan hoito tuottaa sitä vähemmän tuloksia, mitä ankarampi se on, sillä potilas seuraa sellaista hoitoa vain osittain tai ei ollenkaan. Ankariin ponnistuksiin suostutaan vain harvoin ja jos ihmisten haluaa kuuntelevan, heille on syytä ehdottaa vain helposti toteutettavia, jos suinkin mahdollista miellyttäviä asioita.”

Moderni rasvatutkimus alkaa

Vuonna 1826 ranskalainen kemisti Michel Eugene Chevreul sai kunniamaininnan siitä, että hän selvitti rasva-aineenvaihdunnan merkityksen ja loi pohjan modernille rasvatutkimukselle. Häntä pidettiin myös margariinin keksijänä. Tuo jälkimmäinen keksintö olisi hyvin saanut jäädä toteutumatta, sillä margariini on piinannut ihmiskuntaa siitä lähtien turhan rankasti. Maailmaa kiersi laaja koleraepidemia vuosina 1826-1857.

Vuonna 1833 amerikkalaista lääkäriä William Beaumontia onnisti: hänelle ohjautui potilas, jonka mahassa oleva luodinreikä ei parantunut millään. Siitä reiästä Beaumont teki ainutlaatuisen tarkkoja havaintoja potilaan ruoansulatuksesta!

Vuonna 1835 irlantilainen lääkäri Robert Graves antoi tarkkoja kuvauksia potilaista joilla oli kilpirauhasen liikatoiminta (Gravesin tauti). Saksalaislääkäri Theodor Schwann löysi pepsiinin, pääasiallisen entsyymin mahanesteessä. Olisikohan hän saanut vihiä asiasta Beaumontilta, joka kurkisti mahan uumeniin potilaan luodinreiästä?

British Medical Journal

3.10.1840 ilmestyi ensimmäinen numero maineikkaasta lääkärilehdestä British Medical Journal.

Vuonna 1840 tietämättä Robert Gravesin havainnoista saksalainen lääkäri Karl Adolph von Basedow keksi kilpirauhasen liikatoiminnan. Siksi joissakin maissa tätä kilpirauhassairautta kutsutaan Basedowin taudiksi.

Vuonna 1842 tehtiin Yhdysvalloissa leikkaus, jossa nukutettiin potilas eetterillä. Tässä asiassa kunnostautui lääkäri Crawford Long. Brittilääkäri George Budd osoitti, että keripukkia (C-vitamiinin puutoksesta johtuva vakava sairaus) voidaan hoitaa jos yksipuolinen ruokavalio korvataan monipuolisemmalla.

Vuonna 1845 Irlannissa perunasato meni lähes täysin pilalle perunaruton takia ja maassa puhkesi nälänhätä. Tämä tapahtuma avasi silmät sille ikävälle asialle, että yhden ainoan viljelykasvin tuottamisessa on suuria riskejä. Jos jokin tuholainen tai tauti iskee kasviin, silloin voidaan suurin osa sadosta menettää.

Vuonna 1846 amerikkalainen hammaslääkäri William Thomas Morton käytti laajamittaisesti eetteriä nukutusaineena potilailleen.

Vuonna 1847 lontoolainen lääkäri Sir Alfred Baring Garrod havaitsi kihtipotilailla epätavallisen korkeita virtsahapon pitoisuuksia. Nerokkaasti hän ehdotti virtsahapon mittaamista ja pitoisuuksien seuraamista kihtikohtausten välttämiseksi. Hän myös osasi epäillä, että munuaisten kyvyllä käsitellä virtsahappoa oli jotain tekemistä sairauden kanssa.

Vuonna 1848 perustettiin American Association for the Advancement of Science ja se vaikutti paljon siihen miten tietoa alettiin kerätä ja hyödyntää. Siitä kehittyi vähitellen maailman suurin yleistieteellinen seura.

Vuonna 1849 lääketieteen opettaja Thomas Addison julkaisi  raportin ”Anemia – Disease of the Supra-Renal Capsules”. Siinä hän kuvasi alustavasti taudit, jotka sittemmin tunnetaan pernisiöösinä anemiana ja lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoimintana.

Vuonna 1852 saksalainen lääkäri Robert Remak näytti, että kudosten kasvu johtui siitä, että siinä olevat solut jakautuivat.

Gray’s Anatomy

Vuonna 1858 brittiläinen kirurgi Henry Gray julkaisi ensimmäisen painoksen mahtavasta anatomian kirjastaan Gray’s Anatomy, josta tuli tärkein anatomian teos lääketieteessä yli sadan vuoden ajaksi. Saksalainen patologi Rudolf Virchow esitteli maailmankuulun teoksensa, Die Cellularpathologie, josta lasketaan sairauksien solutason tutkimusten alkaneen toden teolla.

1860-luvulla brittiläinen kirurgi Joseph Lister suoritti hyvällä menestyksellä antiseptisiä leikkauksia. Tämä antiseptiikan uranuurtaja kehitti ajatuksen steriilistä leikkaustekniikasta työskennellessään Glasgow Royal Infirmary -sairaalassa. Hän otti käyttöön karbolihapon eli fenolin kirurgisten välineiden steriloinnissa ja haavojen puhdistamisessa.

Vuonna 1860 ensimmäinen sisar hento valkoinen valmistui Florence Nightingalen sairaalasta. Tästä ajankohdasta lähtien sairaanhoitajan ammatin laskettiin alkaneen.

Pastörointi

Vuonna 1863 ranskalainen tunnettu bakteriologi Louis Pasteur keksi hänen nimeään kantavan säilömismenetelmän, eli pastöroinnin. Lääketehdas Bayer perustettiin.

Vuonna 1867 tuttu kuumemittari näki päivänvalon. Se oli brittilääkäri Thomas Allbuttin keksintö.

Vuonna 1868 brittilääkäri Sir William Gull kuvasi ensimmäisenä syömishäiriön nimeltään anoreksia nervosa (laihuushäiriö).

Vuonna 1869 maaliskuisena päivänä venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev esitteli Pietarissa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän eli alkuainetaulukon. Siinä oli lukuisia aukkoja ja puutteita, mutta Mendelejevin taulukko osasi ennustaa tulevaisuudessa löydettävien alkuaineiden ominaisuudet varsin tarkasti.

1870-luvulla lukuisat lontoolaislääkärit havaitsivat keripukkia hyvin yleisesti varakkaissa lontoolaisperheissä. Tämä johtui siitä, että näissä varakkaissa perheissä sorruttiin huolimattomaan ruokailuun. Haluttiin erottautua köyhistä perheistä syömällä prosessoituja maitotuotteita ja jättämällä esimerkiksi perunat syömättä.

Vuonna 1871 lääkäri Henry I. Bowditch perusti Harvardin lääketieteellisen tiedekuntaan fysiologisen tutkimuslaboratorion, joka johdatteli tätä tiedekuntaa tieteellisen maineen poluille.

Keinotekoiset makeutusaineet näkevät päivänvalon

Vuonna 1879 amerikkalaiset kemistit Ira Remsen ja Constantine Fahlberg syntetisoivat sakkariinin, josta tuli näin ensimmäinen keinotekoinen makeutusaine. Koleraa vastaan kehitetään rokote.

Vuonna 1880 bakteerien tutkija Louis Pasteur löysi streptokokit, stafylokokit ja pneumokokit. Peruna yleistyy Suomessa ja korvaa nauriin.

Vuonna 1881 Pasteur kehittää rokotteen pernaruttoa vastaan.

Vuonna 1882 saksalainen bakteriologi Robert Koch löysi tuberkuloosibakteerin. Pasteur kehittää rokotteen vesikauhua vastaan. Suomessa aletaan opettaa hierontaa. Aluksi se kuului voimistelunopettajien, sitten lääkäreiden ja myöhemmin fysioterapeuttien koulutukseen.

Vuonna 1883 venäläis-ranskalainen bakteriologi Ilya Ilich Mechnikov näytti miten valkoiset verisolut osasivat hakeutua vaurio- ja tulehduskohtiin elimistössä missä ne sitten tuhosivat bakteereja. Eräällä Egyptin matkalla Robert Koch löysi kolerabakteerin. Saksalaiskemisti Ludwig Knorr valmisti antipyriiniä, joka lievensi kuumetta ja kipua. Tästä alkoi keinotekoisten lääkkeiden huima kehitys.

Bakteereja ja hiilihydraatteja

Vuonna 1884 saksalainen naistentautien erikoislääkäri Karl S. Crede ryhtyi antamaan hopeanitraatti liuosta sisältäviä silmätippoja vastasyntyneille. Tällä tavalla torjuttiin tippurin aiheuttamaa riskiä aiheuttaa lapselle sokeutuminen. Bakteerit olivat valtavan suuren kiinnostuksen kohteena. Niinpä saksalaisbakteriologit Arthur Nicolaier ja Friedrich Loeffler löysivät jäykkäkouristus- ja kurkkumätäbakteerin. Saksalaiskemisti Hermann Emil Fischer meni historiaan hiilihydraattitutkimuksen uranuurtajana. Useiden vuosien ajan hän selvitti sokereiden rakenteen ja hiilihydraattien merkityksen ihmiselle.

Vuonna 1890 kauhea into tarkkailla soluja mikroskoopilla heräsi. Sveitsiläinen solututkija Richard Altmann löysi bioblasteiksi nimeämänsä solun rakenneosia. Vuonna 1898 ne löydettiin uudestaan ja silloin saksalaisbiologi epäili niitä pieniksi rustonpalasiksi. Todellisuudessa Altmann katseli mitokondrioita. Kesti vielä kauan ennen kuin mitokondrioiden toiminta selvisi. Saksalainen fysiologi Emil von Behring hoksaa antitoksiinit, eli keksii vastamyrkyt. Näiden avulla hän kehittää rokotteet jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan.

Vuonna 1892 osteopatian perustaja lääkäri Andrew Taylor Still avasi ensimmäisen osteopaattien koulun Missourissa.

Vuonna 1894 australialainen näyttelijä Frederick Alexander (1869-1955) kehitti kehon asentoa korjaavan menetelmän, joka nimettiin hänen mukaansa Alexander -tekniikaksi.

Vuonna 1895 saksalaisfyysikko Wilhelm Conrad Röntgen keksi röntgensäteilyn.

Aspiriini

Vuonna 1897 päänsärkylääke Aspiriini keksittiin.

Vuonna 1898 saksalaisbiologi C. Benda löysi mitokondriot (luuli niitä tosin rustonpalasiksi).

Vuonna 1899 kotitalousneuvonta käynnistyy Marttajärjestön perustamisesta.

1800-luvun loppupuolella japanilaisesta shiatsu -hieronnasta kehittyi itsenäinen hoitomuoto.

Näistä lähteistä oli paljon iloa:

Cohen, Clive. The Story of Science (2016)
Harari, Yuval Noah. Sapiens : ihmisen lyhyt historia (2016)
Hirvonen, Leo. Lääketieteen historia (1987)
Timeline of medicine and medical technology (2016)

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

5 thoughts on “Terveystietoisuuden historia, osa 4”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2019 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.