Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tule mukaan rakentamaan itsellesi erittäin laajaa ja ajankohtaista monisatasivuista terveyskirjaa!

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua!
Osa 7 Muista levätä!
Osa 8 Ajattele positiivisesti!
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa!
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet
Osa 15 Elämänhalu
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjasi.

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä?

Osa 1 (Älä kadota terveyden aarretta!) on jaossa juuri nyt (marraskuu 2017) ja osa 2 (Miksi vanhenemme?) ilmestyy joulukuun lopussa. Osat 3-24 tulevat vuosien 2018-2019 aikana jakoon. Jokaisessa osassa on 15-20 sivua.

Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä miloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

TERVETULOA MUKAAN RAKENTAMAAN YHDESSÄ MONISATASIVUISTA TERVEYSKIRJAA!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Lasten aivot verkossa – päättäjien narikassa!
    joulukuu 2, 2017
    Kirjoittaja: Erja Tamminen ”En voi ymmärtää, miten lasten terveys ja hyvinvointi on luovutettu Applen, Microsoftin, Samsungin ja muiden vastaavien suuryritysten...
  • Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?
    toukokuu 3, 2016
    Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”. Vastine löytyy myös täältä....
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Voi on aina voita, osa 2
    marraskuu 24, 2017
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Butyraatin l. voihapon edut painonhallinnassa ja rintasyövässä eivät ole sen ainoita terveysvaikutuksia. Ennen kuin menemme pidempiketjuisiin tyydyttyneisiin...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Syöpä on metabolinen sairaus
    maaliskuu 8, 2016
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Lupaavat uudet syöpähoidot tulevat perustumaan syöpäsolujen erilaistuneeseen aineenvaihduntaan, ns. Warburgin efektiin, joka on ollut tiedossa jo viime...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Terve diabeetikko
    syyskuu 14, 2017
    Kirjoittaja: Lasse Nybergh Lasse Nybergh on ajankohtainen Nostin paremmin esille tämän kirjoituksen elokuulta 2016 (päivitys 14.9.2017). Yleisradion ruotsinkielinen toimitus teki...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Pulskia porsaita
    marraskuu 29, 2017
    Kirjoittaja: Nina Saine Ihan tavallista terveellistä kotiruokaa? Niin, se mielletään terveelliseksi se "ihan tavallinen kotiruoka". Mutta kun se tarkoittaa usein...
  • Avoin kirje ministereille aiheesta Käypä hoito -suositukset ja VRN
    marraskuu 19, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist LEHDISTÖTIEDOTE (Vireillä! Ei vielä valmis. Ottakaa kantaa! Jakakaa muille omissa sosiaalisen median kanavissanne! Allekirjoittakaa! Tulkaa mukaan! Tämä...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • HPV-rokote – enemmän haittaa kuin hyötyä?
    syyskuu 28, 2015
    Kirjoittaja: Pike Hilakari Suomessa on parhaillaan käynnissä kuudesluokkalaisten tyttöjen HPV-rokotukset. Minulta on nyt monet ystävät ja tuttavat kyselleet, että annanko rokotuttaa...
  • Paljon terveysblogeja – löydä suosikkisi!
    marraskuu 20, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Julkaistu 18.1.2016 ja pävitetty 19.1., 20.1., 22.1., 28.1., 1.2., 5.2., 2.3., 9.3., 6.4., 27.4., 1.5., 4.5., 14.5.,...
  • Mikä ihmeen nyhtökaura?
    toukokuu 5, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Taitavalla ennakkomainonnalla nyhtökaurasta on tehty hittituote. Lihan korvike, mahtava proteiinilähde, uuden yrityksen huippuinnovaatio, saantia on taitavasti rajoitettu,...

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Terveystietoisuuden historia, osa 1

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Julkaisen tässä terveystietoisuuden historiasta parhaimmat palat. Kirjoituksen perusrunko ilmestyi 24.7.2015 ja sitä on viimeksi täydennetty 7.12.2016 ja 26.11.2017.

Ensimmäisessä osassa on esillä kaikkein varhaisimmat tapahtumat, löydökset ja oivallukset.

Tässä kaikki historiakirjoitukset (suluissa ajanjaksot):

Alussa…

Noin 13 500 000 000 vuotta sitten materia ja energia syntyivät, eli oli fysiikan alku. Sen jälkeen atomit ja molekyylit syntyivät, eli oli kemian alku (Harari, 2016).

Noin 4 500 000 000 vuotta sitten maapallo syntyi.

Noin 3 800 000 000 vuotta sitten elävät organismit syntyivät, eli oli biologian alku.

Noin 6 000 000 vuotta sitten ihmisten ja simpanssien viimeinen yhteinen esiäiti syntyi.

Esi-isämme elää Itä-Afrikassa

Noin 2 500 000 vuotta sitten esi-isämme (Homo habilis) eli Itä-Afrikassa rauhallista, välillä vaarojen sävyttämää varsin lyhyttä elämäänsä (Harari, 2016). Ihmisiä syntyi ja kuoli. Ravitsemuksesta, terveydestä ja sairaudesta, eli terveystietoisuudesta, vallitsi radikaalisti poikkeava käsitys verrattaessa nykymenoon. Esimerkkejä ihan alkuaikojen lääketieteellisistä toimenpiteistä:

Mustelmien ja haavojen päälle levitettiin omaa sylkeä nopeuttamaan parantumista. Kaikenlaisia piikkejä, tikkuja ja muita vierasesineitä opittiin poistamaan ihon alta. Lehtiä, savea ja yrttisekoituksia levitettiin avohaavojen päälle nopeuttamaan parantumista. Luonnonyrttejä kokeiltiin erilaisiin tautitiloihin. Menestykseen johtaneet yrttikokeilut pantiin mieleen ja tieto tästä välitettiin eteenpäin. Kolotuksiin ja lihasvammoihin käytettiin hierontaa. Poikki menneet luut lastoitettiin oksilla ja varvuilla. Myrkkykäärmeiden tai -hyönteisten pistäessä imettiin myrkky pois joko itse tai avustajan toimesta.

Noin 2 000 000 vuotta sitten ihmiset levittäytyivät Afrikasta Euraasiaan ja eri ihmislajit kehittyivät.

Noin 500 000 vuotta sitten neandertalinihmiset kehittyivät Euroopassa ja Lähi-idässä.

Ihminen ottaa tulen käyttöönsä

Noin 300 000 vuotta sitten tuli otettiin jokapäiväiseen käyttöön. Aiemmin se oli ollut vain tilapäisessä käytössä. Evoluutiobiologit pitävät täysin mahdollisena, että keittotaito ja lihan kypsennys, muuta kuin mädättämällä, syntyi jo pari miljoonaa vuotta sitten. Mutta kukaan ei ollut sitä näkemässä ja dokumentoimassa. Harmi.

Noin 250 000 vuotta sitten on arvioitu, että ihmisellä oli käytössä kiinteitä tulisijoja (alkeellisia uuneja), joissa riistaliha saatiin kypsytettyä.

Tiedemiehiä on kiehtonut Aatamin ja Eevan etsiminen, eli ensimmäisen Homo sapiens -ihmislajin kehittyminen maan päälle. Molekyylibiologit ovat paikantaneet mitokondrio-Eevan aikaan noin 200 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua (eaa). Mitokondrio-Eevalla viitataan kaikkien nykyään elävien ihmisten viimeiseen yhteiseen esiäitiin (Eevaan) katkeamattomassa äitilinjassa. Eeva eli Afrikassa. (Oppenheimer, Stephen (2004), The Real Eve: Modern Man’s Journey Out of Africa, New York: Carroll & Graf, ISBN 0-7867-1334-8)

Missä Aatami luurasi? Todennäköisesti samoihin aikoihin ja samoissa paikoissa mitokondrio-Eevan kanssa. Hän on saanut nimen Y-kromosomi-Aatami, joka on kaikkien nykyään elävien miesten viimeinen yhteinen esi-isä katkeamattomassa isälinjassa. Aatamin elinhetkestä on esitetty vaihtelevia arvioita eri tutkimuksissa ja eri aikoina. Geneetikko Eran Elhaikin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan hän eli hiukan yli 200 000 vuotta sitten. Vuonna 2013 Science-lehdessä julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan hän olisi elänyt noin 135 000 vuotta sitten (Huffington Postin uutinen 2.8.2013).

Noin 170 000 vuotta eaa oletetaan, että ihmiset oppivat pukemaan vaatteita päälleen. Sen aikaisia muotihuoneita ei ole säilynyt jälkipolville.

Arvioidaan että noin 100 000 vuotta eaa ihminen eli tyypillisesti metsästäjä-keräilijänä.

Noin 80 000 vuotta eaa ihminen todistetusti käytti koruja. Löytö on tehty Marokossa. Korut oli tehty simpukan kuorista.

Ihminen oppii puhumaan

Noin 70 000 vuotta eaa oli kognitiivisen vallankumouksen aika, ainakin jos on uskomista Yuval Noah Hararia. Ja miksi emme uskoisi. Ensimmäiset fiktiiviset kielet syntyivät, eli oli historian alku. Homo sapiens -ihmislaji levittäytyi Afrikan ulkopuolelle.

Noin 45 000 vuotta eaa Homo sapiensit asettuivat Australiaan. Sen seurauksena Australiasta hävisivät suuret petoeläimet aivan kokonaan.

Ihminen musiikin lumoissa

Noin 40 000 vuotta eaa sitten ihmisen tiedetään musisoineen  jonkinlaisella instrumentilla. Alkeellisia huiluja on löydetty Saksassa. Musiikkikulttuuri lienee tätäkin varhaisempaa. Luonnollisesti meidän aikoihimme asti säilyneitä instrumentteja on perin vähän löytynyt arkeologisissa kaivauksissa. Otaksutaan, että Etelä-Timorissa oli kalastustoimintaa veneistä. Tieto on peräisin kalliomaalauksista alueelta. Lääkekasvien siitepölyä on löytynyt noin 40 000 vuotta vanhoista haudoista Irakissa. Ihminen on syönyt kalaa todennäköisesti jo 100 000 vuotta sitten, mutta vasta noin 40 000 vuoden taakse on ajoitettu ensimmäiset havainnot kala-aterioista arkeologisissa kaivauksissa.

20 000-40 000 vuotta sitten ihmisiä haudattiin rituaalisin menoin Australiassa (The Mungo Lady).

Noin 30 000 vuotta eaa ihminen kesytti koiran kumppanikseen. Neandertalinihmiset kuolivat sukupuuttoon. Vähitellen ainoaksi ihmislajiksi jäi jäljelle nykyihminen (Harari, 2016).

20 000 – 28 000 vuotta sitten ihmisen tiedetään käyttäneen keihäitä, neuloja ja sahaa.

Kauppakassi keksitään

Noin 24 000 vuotta eaa sitten ihminen oppi punomaan kuitupitoisista kasviksista kantokasseja, reppuja ja vaatteita. Tämä oli ilmeisesti universaalinen ilmiö, joka toteutui jotakuinkin samanaikaisesti kaikkialla maapallolla. Tämä johti siihen, että ihminen pystyi vaeltamaan pitempiä matkoja ja esimerkiksi kantamaan lapsiaan mukanaan paikasta toiseen. Kauppakassit täytettiin luonnon antimilla. Ruokamarketteja saadaan vielä odottaa aika pitkään!

Maanviljely keksitään

Jo noin 21 000 vuotta eaa on tuoreen tutkimuksen mukaan (Airit Snir et al., PLOS One, 22.7.2015) merkkejä ollut pienimuotoisesta maanviljelystä lähellä Galilean järveä nykyisessä Israelissa. Tähän mennessä on arvioitu ihmisen siirtyneen maatalouteen 10 000 vuotta myöhemmin. Löytyy myös viitteitä alkeellisesta taikinan teosta (Dolores R. Piperno et al., Nature, 2004)

Noin 18 000 vuotta eaa ihminen käytti keittoastioita ainakin Kiinassa mahdollisesti riisin nauttimiseen, mutta on tosi vaikea ajoittaa se hetki, jolloin riisin käyttö elintarvikkeeksi sai alkunsa.

Noin 17 000 vuotta eaa on mahdollisesti viljelty pienessä mittakaavassa emmervehnää.

Noin 14 000 vuotta eaa ihminen asettui asumaan Amerikkaan. Amerikan suurpedot kuolivat tiedemies Hararin mukaan sukupuuttoon metsästäjä -ihmisen mellastaessa siellä.

12 700-13 000 eaa ihminen oppi hyödyntämään sikaa ja jalosti siitä itselleen hyötyeläimen. Näin varhainen tieto on edelleen hieman epävarma.

Mahdollisesti jo noin 11 000 vuotta eaa (epävarma tieto) viljaa (ruista) viljeltiin Lähi-Idässä. Lähi-Idästä on näihin aikoihin varmuudella löytynyt todisteet siitä, että ihminen on elänyt metsästäjä-keräilijänä ja siitä on myös sitten siirrytty maatalousvaltaisempaan suuntaan. Näihin aikoihin ajoittunevat ensimmäiset yritykset kesyttää lampaat. Kivikauden ihminen tunsi ainakin sipulin, kuminan, katajanmarjan ja piparjuuren.

Noin 11 000 vuotta eaa kuoli sukupuuttoon ihmislaji nimeltään Homo floresiensis. Homo sapiens jäi ainoaksi ihmislajiksi jäljelle.

Maanviljelyn vallankumous

Noin 10 000 vuotta eaa voitiin puhua maanviljelyn vallankumouksesta. Kasveja ja eläimiä viljeltiin ja jalostettiin järjestelmällisesti eri puolilla maapalloa. Ihmisen oli mahdollista jäädä asumaan samalle paikalle pysyvästi.

Noin 9 000 vuotta eaa on todennäköisesti jo pidetty lampaita, vuohia ja sikoja kotieläiminä koillis-Turkissa. Kiinassa viljeltiin laajasti ensin hirssiä ja sitten riisiä. Pippuria opittiin käyttämään ja viljelemään Kaakkois-Aasiassa. Hunajaa opittiin ottamaan talteen.

Noin 8 500 vuotta eaa lampaita pidettiin yleisesti laitumella pohjois-Irakissa ja niistä saatiin maitoa ja lihaa. Mahdollisesti oli opittu myös pitämään lehmää (epävarma tieto).

Suomessa metsästystä, kalastusta ja keräilyä

Noin 8 000 vuotta eaa viljanviljely keksittiin Pohjois-Irakissa (epävarman tiedon mukaan viljaa viljeltiin jo 11 000 eaa.). Vehnää ja ohraa kasvatettiin pelloilla ja tämä toi vaihtelua ruokavalioon. Tässä vaiheessa puhutaan maatalouden vallankumouksesta ja sen merkityksestä koko ihmiskunnalle. Jeriko raivasi tietä kaupungistumiselle. Perussa inkat keksivät käyttää ravinnoksi perunaa ja papuja. Uudessa-Guineassa alkoi taro-mukuloiden viljely. Hieman epävarman tiedon mukaan vuohia kesytettiin ja otettiin kotieläimiksi Länsi-Iranissa. Mahdollisesti lehmän jalostus lähti käyntiin Koillis-Afrikassa (epävarma tieto). Todennäköisesti merkityksellisistä kotieläimistä viimeisimpänä kesytettiin lehmä ja ensiksi lampaat, vuohet ja siat. Kahvipapuja ruvettiin keräämään talteen Afrikassa. Suomessa elettiin kivikaudella metsästäen, kalastaen ja metsän antimia keräillen.

7 000-8 000 eaa Mesopotamiassa (pohjois-Irakissa) valmistettiin epävarman tiedon mukaan olutta viljasta. Mahdollisesti myös leipää ja puuroa.

Noin 7 500 vuotta eaa ihminen kesytti kissan. Viitteitä tästä on löydetty Turkissa.

Noin 7 000 vuotta eaa Syyriassa ja Turkissa harrastettiin laajamittaista vehnän jalostustyötä. Sokeriruokoviljelmät yleistyvät Uudessa-Guineassa. Meksikossa pelloille ilmestyivät sellaiset tutuiksi käyneet kasvikset kuin maissi, kesäkurpitsa ja paprika. Mahdollisesti viinirypäleitä ja riisiä sekoittamalla on tehty viiniä Kiinassa jo näin varhain (epävarma tieto).

Alkeellista päänsäryn hoitamista

Noin 6 500 vuotta eaa päänsärkyä lievitettiin poraamalla reikiä päähän käyttäen hyvin alkeellisia työkaluja Euroopassa ja Aasiassa. Tämä menetelmä oli ihmisten kauhuksi käytössä Euroopassa vielä keskiajalla. Ilmeisesti ihan pienestä päänsärystä ei silloin valitettu! Vielä 1800-luvulla epilepsiaa lievitettiin päänporaamisella.

Noin 6 400 vuotta eaa lehmiä alettiin pitää kotieläiminä yleisesti Turkissa. Ne antoivat maitoa ja lihaa.

Noin 6 000 vuotta eaa vehnästä osattiin valmistaa yksinkertaista leipää erityisesti Lähi-Idässä. Epävarman tiedon mukaan ihminen olisi käyttänyt auraa peltojen kyntämiseen Persiassa (Iranissa). Sitrushedelmiä opittiin viljelemään Indokiinassa. Kiinassa osattiin kesyttää kanoja ja saatiin siitä lihaa ympäri vuoden. Kaakaon ja tomaatin jalostus käynnistyi Väli- ja Etelä-Amerikassa.

Pyörä keksitään

Noin 5 000 vuotta eaa keksittiin peltojen keinokastelu Irakissa (Mesopotamiassa) ja Egyptissä. Sika, koira, vesipuhveli ja yllä mainittu kana kesytettiin Kiinassa ja näistä saatiin lihaa. Maissista kehitettiin mahdollisesti näin aikaisin ensimmäiset viljeltävät versiot Amerikassa (epävarma tieto). Uudessa-Guineassa alkoi banaanin viljely. Varsin varma tieto on, että pyörä keksittiin näihin aikoihin. Varhaisimmat löydöt ihmisen kyvystä kirjoittaa ylös asioista ajoittuvat myös aikakauteen 4 000-5 000 vuotta eaa.

Noin 4 500 vuotta eaa alettiin Niilinlaaksossa Egyptissä pitää kotieläimiä lihan ja maidon saamiseksi ympäri vuoden (lampaita, vuohia, lehmiä). Egyptissä tarvittiin mausteita valtavia määriä (hyväntuoksuisia suitsukkeita ja uhrilahjoja jumalille, lääkkeitä ja rohtoja). Mausteilla ryyditettiin myös juomia ja ruokia. Mausteilla valmistettiin kuolleet tuonpuoleista elämää varten.

Noin 4 000 vuotta eaa Indokiinassa (Thaimaassa) opittiin viljelemään riisipeltoja. Jangtse joen suistossa Kiinassa oli laajat riisiviljelmät (Cohen, 2016). Trooppisessa Afrikassa viljeltiin vesimeloneita, jamssia, hirssiä ja durraa.

Noin 3 500 vuotta eaa juotiin varmuudella ensimmäistä kertaa viiniä ja olutta Iranissa. Kauan aikaa viinin syntysijoina pidettiin Egyptiä (3000 vuotta eaa), mutta vuonna 1991 tehtiin tärkeä arkeologinen löytö Iranissa ja nykyään väitetään viininjuonnin alkaneen siellä. Epävarmana tietona on mainittu viinirypäleiden ja riisin sekoitusta käytetyn viiniksi Kiinassa jo noin 7000 vuotta eaa. Ihmiset asuivat ”suur”kaupungeissa Mesopotamiassa (nykyinen Irak ja Syyria sekä osia Turkista, hedelmällinen puolikuu), Niilin suistossa, Induksen laaksossa (nykyisessä Pakistanissa) ja Kiinan hedelmällisten jokien varsilla.

Noin 3 500 vuotta eaa keksittiin aura Iranissa. Jotkut lähteet vievät auran keksimisen jopa aikaan 6000 eaa.

Kivikautista kasvilääkintää

Noin 3300 vuotta eaa on tehty havaintoja kivikaudelle ajoittuneesta alkeellisesta kasvilääkinnästä.

Vuoden 3 200 aikoihin eaa sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon. Ensimmäiset valtiot perustettiin. Ihmiset käyttivät ensimmäistä kertaa rahaa maksuvälineinä.

Aikaan noin 3 000 vuotta eaa ajoitettuja teräviä kiviä on löytynyt Mongoliasta. Mahdollisesti näitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin (akupunktio?). Intiassa ilmestyi todennäköisesti näihin aikoihin lääkärikirja, jossa alkeellista selvitystä verisuonistosta. Näihin aikoihin ajoittuvat myös ensimmäiset joogalle tyypilliset filosofiset tekstit Intiassa. Egyptissä ja Babyloniassa oli käytössä alkeelliset vaa’at ja esineiden painoon liittyviä laskelmia tehtiin esim. kun suunniteltiin rakennusprojekteja.

Akupunktio on käytössä

Noin 2 700 vuotta eaa Kiinan keisari Shen Nung tutki lääkekasveja ja kokeili ensimmäisenä akupunktiota.

Noin 2 600 vuotta eaa on varma tieto, että maissista on jalostettu eri lajikkeita Amerikassa. Epävarma on tieto, että jalostus olisi alkanut jo 5 000 vuotta eaa. Näihin aikoihin ilmestyi myös ensimmäiset kirjat (sumerilaiset tekstit).

Ensimmäiset lääketieteelliset hoitotutkimukset

Vuonna 2 595 eaa kiinalainen hallitsija Huang-ti teki ensimmäiset lääketieteelliset hoitotutkimukset. Hän tarkkaili, kuunteli ja tunnusteli potilasta sekä kysyi häneltä vointiin liittyviä asioita. Hän kuvaili miten sisäelimet pitivät sairaustiloissa tietynlaisia tyypillisiä ääniä.

Noin 2 400 vuotta eaa Irakissa ja Iranissa käytettiin lääketieteessä yleisesti erilaisia hoitoja, joissa eläinten sisäelimiä tarkkailemalla voitiin tulkita miten potilas selviää sairaudessaan. Mitään varsinaista hoitoa ei annettu, muuta kuin rukoiltiin potilaan puolesta.

Noin 2 300 vuotta eaa Irakissa (Mesopotamiassa) piirrettiin ensimmäiset kartat.

Nautaeläinten pito Suomessa yleistyy

Noin 2 000 vuotta eaa kuvataan varhaisimmillaan Gilgamesh eepoksessa aika tarkkaan kulkutauti nimeltään rutto. Matematiikkaa käytettiin laajasti, mutta erittäin vähän savitauluille tehtyjä laskelmia on säilynyt meidän aikoihimme asti. Terveystieteiden kehitykseen vaikutti pitkälti matematiikan hallinta. Suomessa oli pronssikauden kynnyksellä opittu kaskeamaan peltoja. Nautaeläimnten pito yleistyi Suomessa.

Noin 1 900 vuotta eaa ilmestyi Egyptissä gynekologian (naisten tautien) opaskirja (ns. Kahunin papyrus). Tiedettiin miten välttää raskaus ja mitä kuului raskauteen ja synnytykseen.

Noin 1 800 vuotta eaa hapatettu leipä keksittiin Egyptissä.

Lääketieteen etiikka syntyy

Vuonna 1 775 eaa (jotkin toiset lähteet 1760 eaa) Iranissa (Persiassa) ja Irakissa (Mesopotamiassa) lääkäreillä oli käytössä Hammurabin laki, joka oli alkuna lääketieteen etiikalle. Hoidot olivat useimmiten noituutta, mutta sikäläisille llääkäreille oli tarjolla mineraali- ja kasvispohjaisia rohdoksia, joskus yhdistettynä eteerisiin öljyihin (Cohen, 2016).

Noin 1 700 vuotta eaa ruista alettiin viljellä Itä-Euroopassa. Babyloniassa ratkaistiin matemaattisia tehtäviä algebran keinoin (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku). Ympyrän kehä osattiin arvioida varsin tarkasti, eli ajatus pii -vakiosta syntyi.

Noin 1 600 vuotta eaa egyptiläiset käyttivät risiiniöljyä ulostuslääkkeenä.

Ebersin papyrus

Vuonna 1 550 eaa Ebersin papyrukselle Egyptissä kirjattiin varsin tarkkoja hoitosuosituksia nivelrikkoon, reumatismiin ja astmaan. Raskaus ja raskauden keskeytys kuvataan. Suositeltiin hakamatoja erilaisiin tartuntatauteihin ja kallovammoja pyrittiin hoitamaan leikkauksilla. Tunnettiin yli 700 erilaista ”lääkesekoitusta”. Sahrami mainitaan useaan kertaan. Tätä Ebersin papyrusta pidetään maailman vanhimpana säilyneenä lääkärikirjana.

Ayurveda

Noin 1 500 vuotta eaa muinaiset intialaiset eristivät reserpiinin Rauwolfia serpentina -kasvista ja saivat näin käyttökelpoisen nukutusaineen kirurgisia toimenpiteitä varten. Seuraavan 500 vuoden kuluessa kehitettiin ihonsiirtotekniikka mm. palovammojen hoitoon. Ayurvedasta, perinteisestä intialaisesta terveydenhoitojärjestelmästä, löytyy merkintä hindulaisesta pyhästä kirjasta, Atharvavedasta. Terveystietoinen osaa kunnioittaa tätä tapaa hoitaa terveyttä. Suomessa viljeltiin pronssikaudella jo yleisesti ohraa. Hevosta alettiin pitää kotieläimenä. Oluen valmistus yleistyi Suomessa. Epävarman tiedon mukaan olutta valmistettiin Mesopotamiassa jo 7000-8000 eaa.

Noin 1 400 vuotta eaa kehitettiin Kreikassa tavukirjoitus (joissakin lähteissä ajoitetaan tämä aikaan 1 500 eaa.) Tavukirjoitus oli osaltaan helpottamassa tarkkojen muistiinpanojen tekoa. Mykeneläinen ja heettiläinen kulttuuri tuhoutuivat pitkään jatkuneen kuivuuden takia. Sen jälkeen seurasi satoja vuosia kestänyt aika, jolloin kirjoitustaito unohtui. Vasta aakkosten varaan rakentuva kirjoitustapa noin vuonna 800 eaa, lopullisesti poisti kaiket esteet kirjoitustaidon edistämisestä.

Noin 1 100 eaa babylonialainen luomismyytti Enuma Elis kuvasi maailman alkutilaa vetiseksi massaksi, josta maa sitten oli kohonnut.

Ensimmäiset lääketieteelliset seurat

Noin 1 000 vuotta eaa Aesculapiuksesta tehtiin kreikkalainen (myöhemmin roomalainen) lääketieteen jumala. Sai aikaan ensimmäiset lääketieteelliset seurat. Suomessa peltotilat suurenivat ja maatiloilla mahdollistui laajamittaisempi kotieläinten kasvatus (sika, lammas, vuohi).

Noin 800 vuotta eaa egyptiläiset lääkärit antoivat potilaille rohtoja yhdessä maagisten loitsujen kera. Selvisi käsitys rohtojen annon syystä ja seurauksesta. Kokeellinen (empiirinen) lääketiede otti ensiaskeleitaan. Kreikassa kehitettiin aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä tavujärjestelmän tilalle. Kirjoittamisesta tuli muistin jatke ihmiselle ja merkitsi lähes vallankumouksellista askelta eteenpäin terveystieteiden saralla. Keksittiin asioiden luettelointi ja kirjoitettujen tekstien analysointi. Syntyi filosofinen tiede.

Antiikin olympialaiset alkavat

Vuonna 776 eaa tiedetään varmasti, että Kreikassa pidettiin ensimmäiset antiikin olympiakisat. Monet historiantutkijat ovat päätelleet olympiakisojen alkaneen jo 1000-luvulla eaa. Eliksen maakunnasta kotoisin ollut kokki Koroibos voitti stadionin juoksun (192,27 m) 776 eaa.

Vuonna 708 eaa antiikin olympiakisoissa painittiin ensimmäisen kerran. Tämä on jatkumoa perinteiselle urheilulajille missä mies miestä vastaan kilvoiteltiin ilman apuvälineitä.

Yin ja yang

Noin 700 vuotta eaa Chou dynastian aikoihin kiinalaisessa lääketieteessä syntyi käsite yin ja yang sekä viiden peruselementin oppi. Ihmisen terveys tasapainoili yinin ja yangin välillä. Terveydessä muodostui tärkeäksi tasapaino viiden elementin välillä: metalli, puu, vesi, tuli ja maa. Kiinassa oli vallalla eräänlainen humoraalioppi, johon sisältyi muun muassa ajatus ruoan jakamisesta kylmiin ja kuumiin. Uskottiin myös, että sairaudet johtuivat mainittujen peruselementtien puutteista ja näitä puutetiloja voitiin hoitaa ruokavalioilla. Kiinalaisessa lääketieteessä oli muodostunut käsitys siitä, että veri kiertää ihmisen elimistössä suljetussa systeemissä. Piti odottaa noin 2300 vuotta ennen kuin tähän saatin vahvistus (Lääkäri William Harveyn tarkat kokeet). Sapoteekit (keski-amerikkalaiset intiaanit) kehittivät amerikkalaisen kuvakirjoituksen alkeet. Kreikkalainen runoilija Hesiodos jakoi maanviljelyä koskevia neuvoja runoissaan. Hän myös korosti ahkeruuden ja hyveellisyyden merkitystä elämässä.

Vuonna 688 nyrkkeily oli ensimmäisen kerran antiikin olympialaisten ohjelmassa.

Vuosina 668-627 Assyrian kuninkaana toiminut Assurbanipal kokosi suuren terveystiedon kirjaston (savitauluja).

Noin 600 vuotta eaa japanilaiset harjoittivat hoitoina hierontaa ja akupunktiota (kiinalaisten opeilla). Kreikassa kehittyi uusi ajatusmalli: filosofia. Intialainen lääkäri Charaka keksi, että joidenkin ihmisten makea virtsa vetää muurahaisia puoleensa, jolloin voidaan otaksua, että diabetes eli sokeritauti diagnosoitiin ensimmäisen kerran.

500 luvun lopussa eaa oli vallalla Anaksimandroksen käsitys, että maailmankaikkeus koostui äärettömästä ajatusvoimasta, joka piti sisällään kaikki vastakohtaisuudet. Perusaines ei voinut olla kuuma, kuiva, kylmä eikä märkä. Salamointia pidettiin pilvien hankaussähkönä, ja tuulta ilman liikkeenä. Anaksimandros kiinnitti huomiota ihmislasten pitkään avuttomuuden aikaan, ja spekuloi tältä pohjalta jonkinlaisesta biologisesta evoluutiosta. Kaloja ei tulisi syödä koska ne saattoivat olla ihmisen esi-isiä. Anaksimeneksen (noin 585-525 eaa) mukaan kaikki aine oli eri tavoin harventunutta tai tiivistynyttä ilmaa. Hän kehitteli alkeellista fysiikan säilymislakia tyyliin: Tyhjästä ei voi syntyä mitään. Ksenofanes (noin 570-470 eaa) uskoi kaiken syntyneen vedestä. Merieliöiden fossiilit sisämaassa sai hänet vakuuttuneeksi, että maa oli joskus ollut kokonaan veden peitossa.

Vuonna 546 eaa kuollut kreikkalainen filosofi Thales Miletoslainen ehti elämänsä aikana etsiä järkiperäisiä vastauksia ympäröivästä maailmasta. Terveystietoisuus otti ensi askeleitaan vanhalla mantereella: Thales päätteli hyvän sadon johtuvan suotuisista sääoloista, eikä niinkään jumalten suosiosta. Lisäksi hän päätteli, että maailmankaikkeus koostui vedestä, koska kaikki maamassat päätyivät veden äärelle. Siksi maan on kelluttava ison vesimassan päällä, josta maa oli alunperin noussut. Thalesin aikoihin tunnettiin kiintotähtien lisäksi aurinkokunnan muita osia jotenkuten. Varmuudella Aurinko (kulta), Kuu (hopea), Mars (rauta), Merkurius (elohopea), Jupiter (tina), Venus (kupari) ja Saturnus (lyijy) tunnettiin. Jo muinaiset mesopotamialaiset olivat havainneet iltaisin näkyvän Hesperos-tähden ja aamuisin näkyvän Fosforos-tähden, jotka sitten lopulta ymmärrettiin yhdeksi ja samaksi Venus-planeetaksi.

Aivot ovat ajattelun keskus

Noin vuonna 530 eaa kreikkalainen filosofi ja matemaatikko Pythagoras päätteli, että aivot ovat kaiken ajattelukyvyn keskus. Hän arveli, että kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt on selitettävissä matemaattisin säännöin. Pythagoras esitti maan olevan pallon muotoisen (ei litteä kuin pannukakku). Maapallon pyöreyttä tukivat hänen monet havaintonsa: Tähtitaivas muuttuu matkustettaessa pohjois-eteläsuunnassa, loittonevasta laivasta katoaa ensin runko ja viimeiseksi maston huippu, kuunpimennyksen aikainen maan varjo kuun pinnalla on ympyränmuotoinen ja aurinko ja kuu ovat ympyränmuotoisia.

Noin 500 vuotta eaa eli rautakaudella ruista ruvettiin viljelemään Suomessa. Kauraa viljeltiin yleisesti. Sanskriitinkielisistä teoksista löytyy terveysohjeita (Ayurveda). Kreikkalaisten mainitaan käyttäneen sinappia ja erityisesti Kyproksen sinappi oli kuuluisaa. Ayurvedan opetus alkoi Intian Banarasin yliopistossa. Ensimmäiset metallirahat lyötiin ja mahdollistivat universaalin maksuvälineen synnyn.

400 luvun lopussa eaa Anaksagoras oletti materian koostuvan erilaisista ”siemenistä”. Maailmankaikkeuden kokonaisuus oli siten osissaan aina läsnä (maailma vesipisarassa). Anaksagoras keksi, että  nauttimamme ruoka imeytyy elimistöön ja piti mahdollisena, että ruoassa on jotain, joka ravitsee meitä.

Noin 483 vuotta eaa kuollut Empedokles määritteli neljä alkuelementtiä: maa, vesi, ilma ja tuli. Nykyään olomuodot määritellään näin: kiinteä, neste, kaasu ja plasma. Empedokles osoitti kokeellisesti, että ilma oli näkymätöntä ainetta, ja juuri tämä nosti sen muiden rinnalle. Empedokleen mukaan sydäntä pidettiin ihmisellä verenkiertoelimistön keskuksena ja sielun olinpaikkana. Veri virtasi jatkuvasti sydämeen ja siitä pois, ja elämän henki (pneuma) jakautui koko ruumiiseen verisuonien kautta. Empedokles oli sitä mieltä, että hengitys ei tapahtunut ainoastaan keuhkojen kautta vaan myös ihohuokosten välityksellä. Hänen mukaansa mieli oli aina riippuvainen ruumiista ja muuttui sen koostumuksen mukana. Siksi moraalisetkin perustelut olivat dieetistä, elämänjärjestyksestä, riippuvaisia.

Noin 480 vuotta eaa ja siitä noin 140 vuotta eteenpäin Ateenasta kehkeytyi sivistyksen keskus.

Ensimmäiset ruumiinavaukset

Noin vuonna 470 eaa kreikkalainen lääkäri Alcmaeon Krotonista teki ensimmäisenä rumiinavauksia ja teki joitakin anatomian töitä, jotka kuitenkin pian kiellettiin ja ruumiinavaukset sallittiin seuraavan kerran vasta vuonna 1316. Alcmaeonin väitetään löytäneen ensimmäisenä korvatorven (Eustachian tube). Hänellä oli myös jonkinlainen käsitys ihmisen ylipainosta, vaikkei se hän aikanaan mikään ylen suuri ongelma ollut.

Hippokrates

Vuonna 460 eaa kreikkalainen lääkäri Hippokrates (lääketieteen isä) syntyi Kosin saarella. Tärkeänä pidettiin hänen vaikutustaan lääketieteen etiikan syntyyn. Tästä on jäänyt jälkipolville kerrottavaksi Hippokrateen lääkärinvala.

Vuonna 430 eaa puhkesi Ateenassa paha tauti, joka tappoi paljon kaupungin asukkaita. Epäillään, että olisi ollut kyse lavantaudista. Suurin osa ihmiskunnan tarttuvista taudeista on peräisin kotieläimistä ja alkoivat levitä vasta asutustiheyden kasvaessa. Myös eläinten ja ihmisten ulosteet levittävät tauteja, samoin kuin maanviljely suosiessaan tauteja levittäviä hyönteisiä. Metallien työstö aiheutti laajalti myrkytystiloja, mikä heikensi ihmisten immuunipuolustusta. Monet vanhoista, tappavista tartuntataudeista laimentuivat nykyisin tunnetuiksi lastentaudeiksi. Lisäksi useat nykyiset sairaudet, esim. sokeritauti, sydäntaudit tai osittain myös syövät, ovat nk. elintasotauteja. Kreikkalaiset tunsivat sokeritaudin jo 100-luvulla eaa. Epäterveellisten elintapojen lisäksi kyse on ihmisten eliniän pitenemisestä.

Vuonna 420 eaa Hippokrates erehtyi luulemaan, että vain naiset saivat hysteriakohtauksia. Johtui hänen mielestään ”vaeltelevasta kohdusta”. Hän kuvasi hämmästyttävän tarkasti manian, fobiat, vainoharhaisuuden (paranoia) ja surumielisyyden (melankolia). Sairauksien puhkeamista voitiin ennustaa ja niitä tuli selittää ulkoisten tekijöiden, esim. ruokavalion ja juomaveden laadun, jopa ilmaston ja maaperän, avulla. Hippokrates jakoi taudit endeemisiin (kotoperäisiin) ja epidemisiin (kulkutauteihin). Syntyi ajatus homeostaasista, eli kehon tasapainosta. Huonoa tasapainoa lievennettiin esim. suonta iskemällä, nesteitä pois valuttamalla, tarvittaessa oksentamalla. Paljon matkustavat ihmiset sairastavat todennäköisemmin kuin muut. Hän piti epilepsiaa elintoimintojen häiriönä. Syöpä -sana esiintyy ensimmäisenä hänen teksteissään. Vaikka Hippokrates kirjoitti lukuisia omia teoksia, myöhemmin syntynyt laaja kokoelma Corpus Hippocraticum on usean eri kirjoittajan yhteisteos. Samankaltaisuuden periaatteen esitti ensimmäisenä Hippokrates, mutta varsinainen homeopatia syntyi vasta saksalaislääkäri Samuel Hahnemannin (1755-1843) toimesta.

400-luvun alussa eaa kreikkalaiset filosofit Demokritos ja Leukippos pohtivat maailmankaikkeuden koostumusta ja päättelivät ihan oikein, että se koostuu tyhjästä tilasta, jossa on pieniä partikkeleita (jotka myöhemmin saivat nimen atomi).

Ensimmäinen yliopisto perustetaan

Vuonna 387 eaa kreikkalainen Platon perusti maailman ensimmäisen yliopiston Ateenaan. Platon oli valtavan tuottelias ja hänen tuotantonsa on hyvin säilynyt. Ihmisten erilaisia synnynnäisiä kykyjä piti sen aikaisen tiedon varassa jalostaa paitsi yksilöiden oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden, niin myös yhteiskunnan hyväksi.

Aristoteles

Vuonna 384 eaa syntyi kreikkalainen filosofi Aristoteles. Hän kokosi paljon merkittävää tietoa mm. lääketieteestä, jota käytettiin sellaisenaan jopa 1700-luvulle asti.

Vuonna 350 eaa Aristoteles kirjoitti kirjoja sairauksista, vertailevasta anatomiasta, kehitysbiologiasta ja psykologiasta. Aristoteles havainnoi, määritteli ja luokitteli noin 500 eläinlajia. Hän perusti humoraalioppinsa, jossa keskeisiä aineksia olivat veri, lima, keltainen ja musta sappi. Nämä ainekset olivat kuumia, kuivia, kosteita ja märkiä. Vaikka näitä älyttömyyksiä kritisoitiin valtavasti, ne pysyivät voimassa useita vuosisatoja. Aristoteleen loistavimpia oivalluksia oli hänen kehittämänsä hierarkkinen, biologinen luokittelu elottomaan ja elolliseen luontoon, joka edelleen on käytössämme. Aristoteles piti sydäntä ihmisen tärkeimpänä elimenä, joka oli tunteiden ja älyn sijaintipaikka. Keuhkot toimivat viilentävinä palkeina ja säätelivät sydämen lämpöä. Aivot olivat veretön, kylmä ja kostea elin, jonka tehtävänä oli säädellä liman määrää elimistössä. Aristoteles pohdiskeli myös hedelmöitymistapahtumaa. Hänen mukaansa uusi yksilö sai mieheltä muodon, liikkeen ja sielun, naiselta taas aineen ja ruumiin. Jos miehen muotoa antava ominaisuus oli riittävän vahva, syntyi poikalapsi, muussa tapauksessa tyttölapsi. Aristoteles totesi lisäksi, että poika- ja tyttösikiö eivät kehity kohdussa eri lokeroissa, kuten ennen uskottiin.

Vuonna 335 eaa Platonin oppilas Aristoteles avasi Lykeion-koulunsa Ateenassa, jossa tarjottin sen aikaista huipputiedettä luentojen muodossa. Aristoteleen kirjasto oli kuuluisa.

Vuonna 332 eaa perustettiin Egyptiin, Niilin suistoon, Aleksandria -niminen kaupunki. Siitä tuli merkittävä maustekaupan keskus.

Vuonna 330 eaa ateenalainen naislääkäri Agnodike kyseenalaisti sen kreikkalaisen lain jossa suljettiin lääketiede pois naisten ulottuvilta. Avustettuaan menestyksellisesti synnytyksessä, hän sai tahtonsa läpi ja naiset saivat toimia lääkäreinä Ateenassa.

Vuonna 327 eaa Aleksanteri Suuri tutustui mustapippuriin ja toi sen Eurooppaan Intian valloitusretkiltään. Samoihin aikoihin löydettiin myös sokeriruoko.

Vuonna 304 eaa syntynyt Straton oppilas Erasistratus Chiosta oli fysiologi ja tunnisti hengitysilman tärkeyden selittäen, että ilma (vitaalivoima) kulkeutui keuhkoista suoraan sydämeen. Hän selitti aika hyvin ruoansulatuksen suolistossa. Ruoka sulaa ja kasaantuu vereen, mistä juontui ajatus, että kuppauksella voitiin hoitaa liiallisesta syömisestä aiheutuvaa epämukavaa oloa.

Vuonna 295 eaa kreikkalainen lääkäri Praxagoras kykeni erottamaan laskimot ja valtimot. Tosin hän väitti virheellisesti, että valtimoissa kiersi ilmaa.

Vuonna 280 eaa (tai 260 eaa) kuollut kreikkalainen anatomian tutkija Herophilus löysi hermoston ja antoi ohutsuolen alkuosalle nimen duodenum sekä nimesi eturauhasen (prostata). Tutkittuaan aikansa verisuonia, hän tajusi niissä virtaavan nestettä eikä mitään ilmaa. Herophilus keksi kuppauksen ja se on edelleen säännöllisessä käytössä. Hän oli ensimmäinen, joka perusti anatomian tietonsa ihmisten ruumiinavauksiin.

Vuonna 250 eaa Aleksandrian lääketieteellinen koulu Egyptissä oli voimissaan ja toimi lääketieteellisen huipputieteen yksikkönä pari sataa vuotta tästä hetkestä lähtien. Siellä tehtiin merkittävää työtä ihmisen anatomian tuntemisekai, sillä siellä sallittiin ruumiinavaukset.

Vuonna 240 eaa kuollut kreikkalainen lääkäri Erasistratos määritteli ”hermojen hengen” ja ”eläinhengen”. Hermojen henki oli lähtöisin aivoista ja kulkeutui hermostoa pitkin. Eläinhenki syntyi ilmasta keuhkoissa sydämen toimesta ja kulkeutui verisuonia pitkin.

Noin vuonna 200 eaa kiinalaisessa lääketieteessä opittiin yhdistämään pulssi ja kielen kunto ihmisen erilaisiin sairaustiloihin, eli tehtiin näiden avulla tarkkoja diagnooseja.

Maapallon menestyksekkäin urheilija: Leonidas

Vuosina 164-152 eaa maapallon menestyksekkäin urheilija oli rhodoslainen Leonidas. Hän oli aivan pitelemätön kaikilla juoksumatkoilla antiikin olympialaisissa.

Vuonna 99 eaa roomalainen lääkäri Asclepiades hangoitteli Hippokrateen humoraalioppia vastaan. Asclepiades opetti, että elimistössä oli erityisiä atomeja, joiden tarkat liikkeet ovat tarpeen terveyden ylläpitämisessä. Hoitoon kuului liikunta, kylpeminen ja monipuolinen ravinto. Tämä teoria säilyi monimuotoisena peräti 1700 –luvulle asti.

Vuonna 86 eaa Aristoteleen arvokkaasta tieteellisestä arkistosta siirrettiin pieni osa Ateenasta Roomaan ja se on säilynyt jälkipolville. Miten arkistolle kokonaisuudessa kävi, siitä ei valitettavasti ole tietoa.

Näistä lähteistä oli paljon iloa:

Cohen, Clive. The Story of Science (2016)
Harari, Yuval Noah. Sapiens : ihmisen lyhyt historia (2016)
Hirvonen, Leo. Lääketieteen historia (1987)
Timeline of medicine and medical technology (2016)

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

 

Ville on ykkönen

0 thoughts on “Terveystietoisuuden historia, osa 1”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.