Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Ihmisen lyhyt historia

Sapiens – Ihmisen lyhyt historia on historian professori Yuval Noah Hararin menestysteos, joka nyt on käännetty suomenkin kielelle. Luin sitä suurella mielenkiinnolla. Kaikkea kirjassa olevaa ei pidä uskoa, mutta varsin provokatiivisella tavalla se herättää hyvin paljon ajatuksia ihmisenä olemisesta.

Bazar -kustannus teki oivan teon tuodessaan tämän tiedolla pullistelevan kirjan Suomen markkinoille. Kirja kertoo nimensä mukaisesti ihmisen kehityksestä aikojen saatossa. Harari selvittää kirjassaan niitä seikkoja, jotka tekevät meistä ihmisiä. Hararin mukaan ihmistä on muokattu neljän vaiheen kautta: kognitiivinen vallankumous, maanviljelyn vallankumous, ihmiskunnan yhdentyminen ja tieteellinen vallankumous.

Kognitiivinen vallankumous

Homo sapiens on tuhoa kylvävä ihmisapina, joka onnistui syrjäyttämään muut ihmislajit ympäriltään. Vielä 200 000 vuotta sitten Homo sapiens oli vain yksi eläin muiden joukossa. Tuolloin maapallolla asusti ainakin kuusi muuta ihmislajia. Hararin mukaan kognitiivinen vallankumous uudenlaisine ajattelu- ja kommunikaatiotapoineen noin 70 000 vuotta synnytti ihmisten välille fiktiivisen kielen. Ihminen oppi välittämään edelleen tietoa asioista, joita ei ollut olemassa. Näin syntyivät tarut, myytit, jumalat ja uskonnot. Minun on vaikea uskoa, että uskonnot olisivat syntyneet ihmisen päässä. Hararin provosointi menee tässä liian pitkälle.

Kognitiivisella vallankumouksella ja ajattelulla oli hintansa. Harari kirjoittaa:

Tosiasiassa suurikokoiset aivot ovat suuri rasite keholle. Niiden mukana raahaaminen ei ole helppoa, erityisesti kun niitä ympäröi massiivinen kallo. Ja niiden ravitseminen on vielä tätäkin rankempaa. Homo sapiensilla aivot vastaavat 2-3 prosentista koko kehon painosta, mutta ne kuluttavat 25 prosenttia sen energiasta, kun keho on lepotilassa. Muiden ihmisapinoiden aivot vievät sen sijaan vain 8 prosenttia lepotilan energiasta. Muinaiset ihmiset maksoivat aivoistaan kahdella tavalla. Ensinnäkin he joutuivat käyttämään enemmän aikaa ruuan etsimiseen. Toiseksi heidän lihaksensa surkastuivat. Samalla tavoin kuin hallitus, joka suuntaa rahoja maanpuolustuksesta koulutukseen, ihmiset siirsivät energiaa hauislihaksista hermosoluihin. Tämä ei välttämättä ole hyvä strategia, jos tarkoituksena on selvitä hengissä savannilla. Simpanssi ei pysty voittamaan Homo sapiensin kanssa käymäänsä väittelyä, mutta se pystyy repimään ihmisen kappaleiksi kuin räsynuken.

Ihmisen tuhoamiskyvystä saamme kuitenkin kuulla kun Harari kertoo siitä miten lajimme alkoi levittäytyä eri puolille maapalloa. Esimerkiksi mennessään Australiaan esi-isämme aiheuttivat sen ekosysteemissä valtavia muutoksia. Suuret maaeläimet ihminen tappoi Australiassa sukupuuttoon ja siinä sivussa hävisi myös runsaasti kooltaan pienempiä eläinlajeja. Ravintoketjut menivät uusiksi.

Maanviljelyn vallankumous

Historian suurimpana huijauksena Harari pitää maanviljelyn vallankumousta, joka sai alkunsa noin 12 000 vuotta sitten. Maanviljely mahdollisti ihmiselle helpomman elämän tavoittelun. Ihmiselle tuli mahdolliseksi asettua paikalleen. Hararin mukaan tämä teki ihmisestä sairaamman, se vei hänen vapaa-aikansa ja aloitti käsittämättömän väestöräjähdyksen. Muutamat kasvilajit, kuten vehnä, riisi ja peruna, domestikoivat Homo sapiensin, ei päinvastoin!

Tilanne muuttui noin 10 000 vuotta sitten, kun sapiensit alkoivat käyttää melkein kaiken aikansa ja energiansa muutaman eläin- ja kasvilajin ohjailuun. Auringonnoususta auringonlaskuun ihmiset kylvivät siemeniä, kastelivat taimia, kitkivät rikkaruohoja ja ajoivat lampaita parhaille laitumille. He uskoivat tämän työn avulla saavansa käyttöönsä enemmän hedelmiä, viljaa ja lihaa. Kyse oli vallankumouksesta ihmisten tavassa elää – maanviljelyn vallankumouksesta.

Harari romantisoi metsästäjä-keräilijä sapiensia. Sellaisiksi meidän olisi kannattanut jäädä.

Tutkijat julistivat aikoinaan, että maanviljelyn vallankumous merkitsi ihmiskunnalle mahtavaa loikkausta eteenpäin. He kertoivat tarinan ihmisen älykkyyden aikaansaamasta edistyksestä. Evoluutio tuotti vähitellen yhä älykkäämpiä ihmisiä. Lopulta ihmiset olivat niin fiksuja, että he kykenivät selvittämään luonnon salaisuudet, monkä ansiosta he pystyivät kesyttämään lampaat ja viljelemään vehnää. Kun näin tapahtui, he hylkäsivät iloisesti metsästäjä-keräilijän näännyttävän, vaarallisen ja usein myös hyvin karun elämäntavan ja asettuivat nauttimaan maanviljelijän mukavasta ja tyydyttävästä elämästä.

Tämä tarina on silkkaa kuvitelmaa. Mikään ei viittaa siihen, että ihmisistä olisi ajan mittaan tullut älykkäämpiä. Metsästäjä-keräilijät tunsivat luonnon salaisuudet jo kauan ennen maanviljelyn vallankumousta, koska heidän eloonjäämisensä oli sen varssa, että he tunsivat metsästämänsä eläimet ja keräämänsä kasvit läheisesti. Maanviljelyksen vallankumous ei suinkaan aloittanut uudenlaista helpon elämän aikakautta, sillä maanviljelijöiden elämä oli yleisesti ottaen paljon metsästäjä-keräilijöiden elämää vaikeampaa ja kurjempaa. Metsästäjä-keräilijät käyttivät aikansa virkistävämmällä ja monipuolisemmalla tavalla, eivätkä he olleet yhtä suuressa vaarassa kuolla nälkään tai tauteihin. Maanviljelyn vallankumous toki kasvatti ihmiskunnan käytössä olevan kokonaisravinnon määrää, mutta ylimääräinen ruoka ei merkinnyt parempaa ruokavaliota tai lisääntynyttä vapaa-aikaa. Pikemminkin se merkitsi väestöräjähdyksiä ja hyysättyjä eliittiryhmiä. Maanviljelijät tekivät keskimäärin enemmän töitä kuin metsästäjä-keräilijät ja saivat vastineeksi huonompaa ruokaa. Maanviljelyn vallankumous oli historian suurin huijaus.

Ihmiskunnan yhdentyminen

Kolmas merkittävä vaihe ihmiskunnan muokkauksessa oli kulttuurin synty. Metsäsästäjä-keräilijällä ei ollut käytössä rahaa. Harari käyttää sivukaupalla tilaa rahan mahdin puntaroimiseen. Tosi kiintoisaa! Kirjoitusjärjestelmän kehittyminen mahdollisti sen, että ihmiset järjestäytyivät laajoiksi, yhteistyötä tekeviksi verkostoiksi. Verkostoitumisen avulla rahan, uskontojen ja teknologian leviäminen sai aikaan meidän modernin globaalin maailman. Teknologian ansiosta ihminen on kyennyt melkoisiin saavutuksiin (avaruustiede, atomin valjastus käyttöömme, lääketieteellinen edistys jne), mutta tämä on samalla johtanut röyhkeään jumalan asemaan siirtymiseen. Ahneutemme ja vastuuttomuutemme on vain lisääntynyt ja esimerkiksi kapitalismista on tullut uusi universaali uskonto, joka on tärkeintä maailmassa ja jolle voi uhrata kaiken muun.

Noin vuodesta 200 eaa. lähtien suurin osa ihmisistä on elänyt imperiumeissa. Tuntuu todennäköiseltä, että myös tulevaisuudessa useimmat ihmiset elävät sellaisessa. Tällä kertaa imperiumista tulee kuitenkin aidosti globaali. Imperiaalinen visio koko maailman hallitsemisesta saattaa odottaa jo aivan nurkan takana.

Kansallismielisyys on 2000-luvulla menettänyt nopeasti kannatustaan. Yhä useammat ihmiset uskovat, että poliittinen valta saa oikeutuksensa koko ihmiskunnalta eikä vain jonkin tietyn kansallisuuden edustajilta ja että politiikan johtotähtenä pitäisi olla ihmisoikeuksien turvaaminen ja koko ihmislajin etujen suojeleminen. Jos näin on, lähes kahdensadan itsenäisen valtion olemassaolosta on pikemminkin haittaa kuin hyötyä. Koska ruotsalaiset, indonesialaiset ja nigerialaiset ansaitsevat samat ihmisoikeudet, eikö olisi yksinkertaisempaa, jos niitä turvaisi yksi ainoa globaali hallitus?

Tieteellinen vallankumous

Modernin tieteen hahmottelussa Harari on parhaimmillaan. Ihminen on kognitiivisesta vallankumouksesta lähtien yrittänyt hahmottaa maailmankaikkeutta. On otettu selvää luonnon laeista, säännöistä ja oivallukset pantu testiin. Moderni tiede eroaa kuitenkin tästä ratkaisevalla tavalla.

Tieteellä ja erityisesti tiedemiehillä on halukkuus tunnustaa tietämättömyys, rajallisuus, ignoramus, ”me emme tiedä”. Emme todellakaan tiedä vielä kaikkea. Tiede hyväksyy, että uuden tiedon valossa myös ne asiat, jotka luulemme tietävämme, voivat osoittautua vääriksi. Mikään käsitys, idea tai teoria ei ole pyhä tai kyseenalaistamisen yläpuolella. Miten minusta tuntuu, että ravitsemustieteessä olisi ainakin täällä Suomessa aihetta uudelleenarviointiin? ”Rasva ei tuki suonia”, ”valtiovalta ei takuulla voi tietää mikä ruoka on jokaiselle meistä terveellisintä yksilötasolla”.

Harari luettelee lisää modernin tieteen tunnusmerkkejä. Havaintojen tekemisen ja matematiikan asema korostuu. Kun tietämättömyys on tunnustettu, silloin moderni tiede pyrkii hankkimaan uutta tietoa. Tämä tapahtuu kokoamalla havaintoja ja yhdistämällä sitten nämä havainnot matemaattisten työvälineiden avulla kattaviksi teorioiksi. Moderni tiede ei tyydy vain luomaan teorioita. Se käyttää näitä teorioita uusien kykyjen hankkimiseen ja ennen kaikkea uusien tekniikoiden kehittämiseen. Hyvä Harari!

 

Suosittelen Hararin teosta!

Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia (Sapiens: A Brief History of Humankind, 2011). Suomennos Jaana Iso-Markku, Bazar 2016, 491 s.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Ihmisen lyhyt historia”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.