Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Terveystietoisuuden historia, osa 8

Keräsin yhteen ravitsemus-, terveys- ja lääketieteen oivallisia saavutuksia vuosien varrelta. Tässä kahdeksannessa ja samalla viimeisessä osassa käsitellään niitä tieteellisiä oivalluksia, jotka näkivät päivänvalon vuosina 2000-2015.

Tässä kaikki historiakirjoitukset (suluissa ajanjaksot):

 

1.1.2000 ei koittanut maailmanloppu. Elämä jatkui. Mayojen kalenteri loppui 21.12.2012 ja sen tulkittiin ennustavan seuraavaa maailmanloppua. Sekin ajankohta tuli ja meni. Noin 5 miljardin vuoden kuluttua auringon nykyinen kehitysjakso päättyy, jonka jälkeen se turpoaa punaiseksi jättiläiseksi, joko nielaisten maan tai vähintäänkin käristäen sen täydellisesti kuumuudellaan. Tiedeyhteisössä vallitsee yleinen hyväksyntä siitä, että maa tuhoutuu näihin aikoihin. Koska aurinko kuumenee pikkuhiljaa miljoonien vuosien aikana, on mahdollista, että maa muuttuu liian kuumaksi ylläpitämään elämää jo miljardin vuoden aikana.

13.1.2000 ranskalaismiehelle tehtiin ensimmäisenä maailmassa molempien käsien siirto. Mies oli menettänyt molemmat kätensä omatekoisen raketin räjähdyksessä. Hän sai 17 tuntia kestäneessä leikkauksessa onnettomuudessa kuolleen miehen kädet.

2000 -luvulle asti piti elää ennen kuin rutiiniksi muodostui jo 1950 -luvulla tehty havainto, että sydänkohtauksen saanutta potilasta kannatti pitää kylmässä. Silloin mahdolliset vauriot aivoissa saattoivat jäädä pienemmiksi. Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että suomalaiset olivat vähentäneet tupakointia peräti 40 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 1999.

Joulukuussa 2000 ruotsalainen tiedemies Arvid Carlsson sai yhdessä yhdysvaltalaisten tutkijakollegoidensa kanssa Nobelin lääketieteen palkinnon dopamiinin vaikutusten seikkaperäisestä selvittelystä.

Helmikuussa 2001 italialainen hedelmällisyystutkija Severino Antinori kohahdutti maailmaa lupaamalla ensimmäiset ihmiskloonit vuoteen 2003 mennessä. Sittemmin hanke onneksi haudattiin eettisten ongelmien takia ja Antinorin kloonausväitteitä myös epäiltiin. Kuuluisuuteen nousi skotlantilainen Dolly-lammas, joka täytyi lopettaa helmikuussa 2003 vaikean keuhkokuumeen takia. Kuusivuotiaaksi elänyt Dolly ei elänyt niin vanhaksi kuin lampaat yleensä, mutta silti se jo kärsi vanhoille lampaille tyypillisistä sairauksista, eli keuhkokuumeen lisäksi myös reumasta.

7.12.2001 löydettiin Suomen ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt hullun lehmän tauti -tapaus eräältä karjatilalta Kärsämäeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Hullun lehmän tauti on nautaeläimillä esiintyvä pelottava aivorappeutumasairaus, joka tunnistettiin ensimmäisen kerran Isossa-Britanniassa vuonna 1986. Taudin aiheuttajana tiedetään nykyisin olevan prioni (proteiinin kaltainen tarttuvia tauteja aiheuttava osanen).

Vuoden 2001 aikana sydäntutkimus otti aimo harppauksen eteenpäin kun ensimmäinen täysin keinotekoinen sydän asennettiin eräälle potilaalle. Niin sanottu telekirurgia kehitettiin erityisesti ranskalaislääkäri Jacques Marescauxin toimesta. Se teki mahdolliseksi suorittaa kirurginen toimenpide huippuasiantuntijan valvonnan alla erikseen luodun tietokoneyhteyden ja videon avulla. Suomessa tätä tekniikkaa ryhdyttiin soveltamaan vuonna 2002.

Vuonna 2002 tupakan vahingollisuus ihmisen terveydelle huomioitiin näyttävällä tavalla, sillä EU:n ministerineuvosto kielsi tupakan mainonnan tiedotusvälineissä. Ensimmäiset keinosilmät asennettiin ihmisille Yhdysvalloissa.

Vuonna 2003 saatiin päätökseen kunnianhimoinen projekti määrittää ihmisen perintöaines, DNA, kokonaisuudessaan (Human Genome Project). Ihmisen DNA-sekvenssin sisältämä informaatiomäärä on valtava (20 000–25 000 geeniä ja 3 miljardia emäsparia). Human Genome Project on edelleen vasta alkutekijöissään. DNA-sekvenssin selville saaminen on varsin helppoa verrattuna siihen, että kyettäisiin ymmärtämään, miten DNA:n sisältämät geenit toimivat. Italiassa syntyi Prometea, maailman ensimmäinen kloonattu hevonen.

Vuonna 2004 Suomi meni sekaisin influenssasta. Lääkeyhtiöt kehittivät kilvan influenssarokotteita, joita pelon varjolla kaupattiin myös suomalaisille.

Vuonna 2005 Sitran silloinen yliasiamies Esko Aho sai aikaan melkoisen myrskyn ehdottamalla Suomeen järjestelmää, jossa kunnostaan huolehtivat ihmiset maksaisivat sairastelustaan vähemmän kuin epäterveellisesti elävät. Tästä mallista ei pidetty koska sen arveltiin lisäävän ihmisten välistä eriarvoisuutta ja sulkisi köyhät ja maksukyvyttömät terveyspalvelujen ulkopuolelle. Etelä-Koreassa syntyi ensimmäinen kloonattu koira nimeltään Snuppy. Lintuinfluenssa tuli Eurooppaan. Itä- ja Kaakkois-Aasiassa paljon vahinkoa aiheuttanut H5N1-tyyppinen virustartunta johti siipikarjan joukkoteurastuksiin ja näiden tuotteiden vientirajoituksiin. H5N1 -virus jatkoi leviämistään ja tammikuussa 2006 kävi ilmi, että Euroopassakin tämä virus oli levinnyt linnuista ihmisiin.

28.11.2005 Ranskassa tehtiin maailman ensimmäinen kasvojensiirto. Lääkäri Jean-Michel Dubernardin johtama kirurgiryhmä siirsi aivokuolleelta potilaalta kasvolihaksia ja versiuonia 38-vuotiaalle potilaalle, jolta koira oli purrut irti nenän, huulet ja kasvojen osia.

Joulukuussa 2005 lääketieteen Nobelpalkinto jaettiin australialaisille tiedemiehille J Robin Warren ja Barry J Marshall. He olivat useiden vuosien ajan pystyneet osoittamaan, ettei mahahaava ole krooninen, stressin ja elämäntapojen aiheuttama sairaus, vaan bakteeriperäinen vaiva, jota voitiin hoitaa antibiooteilla.

27.1.2006 oli raskas päivä Tokion yliopistolle. Se joutui myöntämään, että kuuluisa tiedemies molekyylibiologian alalla, Kazunari Taira, oli väärentänyt tutkimustuloksia siinä määrin, että hänen tieteellisiä artikkeleita mm. Nature -lehdessä pyydettiin mitätöimään. Sittemmin paljastui suuri määrä muita tiedeväärennöksiä eri puolilla maailmaa, jotka valitettavasti paljastuttuaan johtivat tieteellisen tutkimustyön laajamittaiseen epäilyyn. Suurta huomiota herätti norjalaistutkija Jon Sudbøn karkeat tieteelliset väärennökset missä hän väitti NSAID-tulehduskipulääkkeiden vähentäneen suusyövän riskiä.

1.6.2007 Suomessa tuli voimaan uusi tupakkalaki, joka kielsi tupakoinnin mm. ravintoloissa ja kahviloissa. Tupakointi oli sallittua sisätiloissa vain erityisissä tupakointitiloissa.

Joulukuussa 2007 jaetulla lääketieteen Nobelpalkinnolla haluttiin palkita paria yhdysvaltalaista ja yhtä brittitutkijaa pitkästä uurastuksesta geenitekniikan parissa. Mario R Capecchi, Oliver Smithies ja Sir Martin Evans olivat selvittäneet miten geenejä voitiin kytkeä yksi kerrallaan pois, jolloin geenien vaikutuksia pystyttiin tutkimaan tarkemmin. Kantasolututkijat onnistuivat kloonaamaan ensimmäisen reesusapinan. Ihmisen kloonaaminen olisi teknisesti mahdollista, mutta tutkimuseettisten ongelmien takia siitä luovuttiin.

Vuoteen 2008 mennessä ns. Argus-silmä-projekti (keinotekoinen ihmissilmä näkökykynsä menettäneille) oli edennyt niin pitkälle, että sen noin 1000 elektrodia riittivät jo kasvojen erottamiseen. Tulevaisuudessa yritetään kehittää silmää, joka erottaisi myös värit. Keinosilmän periaatteen kehitti professori Mark Humayanin tutkimusryhmä Kalifornian yliopistossa.

Vuoden 2008 lääketieteen ja fysiologian Nobelpalkinto meni virustutkijoille: ihmisen papillomaviruksen (HPV) toiminnan keksijälle saksalaiselle Harald zur Hausen ja AIDS:ia aiheuttavan HI-viruksen eristäjille ranskalaisille Luc Montagnierille ja Francoise Barre-Sinoussi. Espanjalainen kirurgi Paolo Macchiarini suoritti ensimmäisenä maailmassa kantasolutekniikkaan perustuvan kudossiirron, jossa erään potilaan tuberkulosiksen tuhoama kurkkutorvi korjattiin potilaan omista kantasoluista rakennetulla kurkkutorven palasella.

Vuonna 2009 perustettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tämä uusi virasto yhdisti kaksi mammuttilaitosta Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin. Sen pääjohtajaksi nimettiin professori Pekka Puska. Sikainfluenssaa aiheuttava H1N1-virus jakoi mielipiteitä. Lääketehtaat, WHO ja THL lietsoivat paniikkia puhumalla pandemiasta. Järkevällä tavalla suhtautuvat pitivät sikainfluenssaa vääränä hälytyksenä. Arviolta sata suomalaislasta sairastui narkolepsiaan, harvinaiseen nukahtelutautiin, sen jälkeen, kun he olivat saaneet sikainfluenssarokotteen.

Vuoden 2009 kemian Nobelpalkinnon saivat israelilainen biokemisti Ada E. Yonath, intialainen Venkatraman Ramakrishnan ja amerikkalainen Thomas A. Steitz tutkimuksisistaan ribosomin toiminnan ja rakenteen selvittämiseksi. Ribosomi on pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.

5.2.2010 valmistui Cambridgen yliopiston rakentama keinotekoinen haima, joka tulisi helpottamaan erityisesti tyypin 1 diabetespotilaiden hoitoa.

Vuoden 2010 Nobelin lääketieteen palkinto luovutettiin koeputkihedelmöityksen kehittäjälle brittiläiselle Robert Edwardsille. Sikiövaurioita aiheuttaneen talidomidin salat aukenivat. Tiedemiehet onnistuivat saamaan selville ne geneettiset ja fysiologiset tekijät, jotka aiheuttivat jäsenten kasvuun vaikuttavia ongelmia kun äidit olivat nauttineet talidomidia. Talidomidi oli myynnissä 1957-1961 koska se lievensi raskauden aikaista pahoinvointia, mutta aiheutti vakavana sivuoireena sikiön käsien ja jalkojen lyhytkasvuisuutta. Nature -lehdessä julkaistiin huomiota herättävä artikkeli missä McMaster yliopiston tutkijat ilmoittivat muuntaneensa laboratorio-olosuhteissa ihosoluja verisoluiksi.

Vuoden 2011 Nobelin lääketieteen palkinto meni ihmisen immuunijärjestelmän keskeisestä toimintaperiaatteesta eniten tietäville ranskalaiselle tiedemiehelle Jules Hoffmannille, jenkkitutkija Bruce Beutlerille ja kanadalaiselle Ralph Steinmanille. Amerikkalaistutkimuksessa todistettiin että roskaruoka vahingoitti valtimoiden sisäpintaa. Vaikutus oli nähtävissä 30 min aterian jälkeen. Tulokset julkaistiin lehdessä American Journal of Clinical Nutrition. Hiirillä todetaan mielenkiintoisella tavalla, että ne amyloidiplakit, jotka aiheuttavat Alzheimerin tautia, eivät kehity aivoissa vaan kulkeutuvat aivoihin maksan kautta. Tiedemiehet onnistuivat kasvattamaan kantasoluista kokonaisen ihmissydämen laboratoriossa. Tämä mahdollistaa sydänvaurioiden laajamittaisen korjaamisen tulevaisuudessa. Stanfordin yliopiston tutkijat onnistuivat tekemään hermosoluja kantasoluista laboratorio-olosuhteissa.

Vuonna 2012 Cambridgen yliopiston tutkijat onnistuivat korjaamaan myeliinikerroksen vauriot hiiren hermosoluissa tuottamalla nuorilta hiiriltä saatuja korjaavia soluja. Tästä on vielä pitkä matka ihmiskokeisiin, mutta toiveikkuus heräsi, että MS-potilaan liikuntakyky voidaan tulevaisuudessa vielä palauttaa. Amerikkalaistutkijat raportoivat onnistuneesta koesarjasta missä ns. nanopartikkelit toimivat immuunijärjestelmässä vahvistaen rokotteiden tehoa. Hollantilaiskirurgit yhdistivät kolmiulotteisen mallinnuksen tietokoneella ja kirurgian rakentaakseen täysin uuden leukaluun iäkkäälle naispotilaalle, joka onnettomuudessa oli sen menettänyt. Tiedemiehet ilmoittivat onnistuneensa pidentämään hiiren elinikää 15% käyttämällä erityistä SIRT6 -entsyymiä. Brittiläiset ja kanadalaiset tutkijat raportoivat, että naisten rintasyövässä on löydettävissä 10 erilaista syöpäsolutyyppiä, joita erikseen hoitamalla voidaan huomattavalla tavalla tehostaa syöpähoitoja. Tiedemiehet saavat päätökseen tomaatin koko genomin sekvensoinnin, joka mahdollistaa entistä parempilaatuisten tomaattien kehittelyn. Tiedemiehet ovat lähes varmoja siitä, että ns. roska-DNA:ta (geenejä ja informaatiota sisältämätöntä perintöainesta) ei ole olemassakaan, vaan kaikki DNA on tarpeen organismin toimintakyvyn ylläpitoon, eli DNA:n tutkimista riittää vuosisadoiksi eteenpäin.

Vuonna 2013 onnistuttiin Japanissa kasvattamaan uusi maksa ihmisen kantasoluista.

Syyskuussa 2013 hyväksyttiin hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viidennen arviointiraportin osaraportti 1: ”Ilmastonmuutoksen
tieteellinen tausta”.

Vuonna 2014 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saivat John O’Keefe, May-Britt Moser ja Edvard Moser aivojen paikkatiedosta vastaavien solujen löytämisestä.

Vuonna 2015 jatkui kuumeisesti uusien antibioottien kehittelytyö, sillä holtiton antibioottien käyttö oli tehnyt patogeenisista bakteereista yhä vastustuskykyisempiä. Uusimpia 5. sukupolven antibiootteja oli Amerikassa kehitetty Ceftolozane -valmiste.

Joulukuussa 2015 Pariisissa järjestettiin suuri ilmastokokous, jossa sovittiin globaali ja vaikuttava ilmastosopimus kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi niin, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli kahta astetta.

Näistä lähteistä oli paljon iloa:

Cohen, Clive. The Story of Science (2016)
Harari, Yuval Noah. Sapiens : ihmisen lyhyt historia (2016)
Hirvonen, Leo. Lääketieteen historia (1987)
Timeline of medicine and medical technology (2016)

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

4 thoughts on “Terveystietoisuuden historia, osa 8”

  1. mpkb.org Dr. Trevor G. Marshall agenda: lääketieteestä pitää tehdä tiede. Historian valossa ollaan vieläkin todella primitiivisessä tilassa. Siis esim. tieteenfilosofian kokonaiskuvakaavioissa ollaan käsityön, taiteen, kauppatieteen ja uskontojen jne. joukossa.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.