Kirjoittaja: Christer Sundqvist
Keräsin yhteen ravitsemus-, terveys- ja lääketieteen oivallisia saavutuksia vuosien varrelta. Tässä seitsemännessä osassa käsitellään niitä tieteellisiä oivalluksia, jotka näkivät päivänvalon vuosina 1972-1999.
Kirjoituksen perusrunko ilmestyi 30.12.2015 ja sitä on viimeksi täydennetty 7.11.2017.
Tässä kaikki historiakirjoitukset (suluissa ajanjaksot):
- Terveystietoisuuden historia, osa 1 (n. 13,5 miljardia vuotta sitten – 86 eaa.)
- Terveystietoisuuden historia, osa 2 (23-1370)
- Terveystietoisuuden historia, osa 3 (1400-1797)
- Terveystietoisuuden historia, osa 4 (1800-1898)
- Terveystietoisuuden historia, osa 5 (1900-1939)
- Terveystietoisuuden historia, osa 6 (1942-1971)
- Terveystietoisuuden historia, osa 7 (1972-1999)
- Terveystietoisuuden historia, osa 8 (2000-2017)
Pohjois-Karjala-projekti
7.4.1972 oli päivä joka muutti Suomen. Silloin käynnistyi Pohjois-Karjala-projekti. Siitä alkoi pitkä 25 vuoden rupeama, jonka aikana sydänterveyden valistustyöhön valjastettiin terveydenhuoltohenkilökuntaa uusista terveyskeskuksista, Martta-yhdistysten toimeliaita naisia kylistä ja aktiivisia sydänyhdistysten ihmisiä. Tutkija Martti Karvonen oli käynnistänyt rasva-aineenvaihdunnan ja sydän- ja verisuonitautien yhteyksiä tutkivia hankkeita, mutta tämä projekti henkilöityi nuoreen lääkäriin nimeltä Pekka Puska. Projekti onnistui yllättävän hyvin ja se sai runsaasti kansainvälistäkin huomiota. Puskan luomana ihmeenä pidetään sitä imagonmuutosta mikä Suomessa tapahtui: tupakanpoltosta luovuttiin, raavaat miehetkin söivät niitä aiemmin vihaamiaan rehuja (vihanneksia ja hedelmiä) kiihtyvään tahtiin, terveysliikunta yleistyi, tulivat kaikenlaiset kevyttuotteet markkinoille ja voi vaihtui margariiniin rasvasodaksi asti yltyneessä tiedemiesten ja markkinamiesten mediamylläkässä. ”Vääränlaisesta” rasvasta tehtiin se suuri terveysmörkö. Rasva piti hakea pellosta, eikä eläimestä.
Vuonna 1972 yleistyi rintasyöpäleikkauksissa ns. konservatiivinen hoito, missä poistettiin vain se osa rinnasta jossa oli syöpäkasvua. Amerikkalaisen tiedemiehen Ted Hoffin toimesta keksitty mikroprosessori hiipi mukaan lääketieteellisten laitteiden kehitykseen. Niinpä keksittiin yhdistää aivojen kuvaus ja moderni tietotekniikka. Syntyi tietokoneavusteinen aivojen skannausmenetelmä, CAT, brittiläisen insinööri Godfrey Hounsfieldin ja amerikkalaisen lääkärin Allan Cormackin kehittämänä. Skottilainen farmaseutti James Black onnistui tarjoamaan uskottavan selityksen lisääntyneeseen mahahapon muodostukseen, joka johti mahahappoja salpaavien lääkkeiden ripeään kehitykseen.
Geenitekniikka
Vuonna 1973 moderni geenitekniikka sai lopullisen läpimurtonsa kun amerikkalaiset biokemistit Stanley Cohen ja Herbert Boyer pilkkoivat DNA:n (perintöaineksen) pieniksi palasiksi ja yhdistivät nämä palaset uusien geenien kanssa bakteerisoluissa. Näin voitiin bakteereissa tuottaa halutun geenin tuottamaa ainetta yllin kyllin. Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa tiedemiehet eristivät endorfiinit, jotka osoittautuivat luonteeltaan ja koostumukseltaan morfiinin kaltaisiksi elimistön omiksi kipulääkkeiksi.
Vuonna 1974 amerikkalaistiedemiehet F. Sherwood Rowland ja Mario Molinas tekivät hätkähdyttävän löydön, jolla oli kauaskantoiset vaikutukset: Freonin tapaiset hiilivety-yhdisteet tuhosivat maata ympäröivää otsonikerrosta. Vähitellen nämä yhdisteet kiellettiin ponnekaasuissa ja ilmastointilaitteissa sekä jääkaapeissa.
Vuonna 1975 argentiinalais-brittiläinen geneetikko Cesar Milstein ilmoitti pystyneensä kloonaamaan (monistamaan) ns. monoklonaalisia vasta-aineita. Lounasseteli otetaan käytöön Suomessa. Ensimmäiset hampurilaisravintolat tulevat Suomeen.
Vuonna 1976 ensimmäiset antihistamiinit saatiin tuotantoon. Näistä aineista saatiin 1990 –lukuun mennessä jokapäiväisiä allergisten reaktioiden ja vatsahaavojen hoitamiseen tarkoitettuja lääkkeitä.
Vuonna 1977 Suomessa aletaan valistamaan suomalaisia ruokakolmiolla ja -ympyrällä.
Koeputkilapsi
25.7.1978 Englannissa syntyi ensimmäinen koeputkilapsi.
Vuonna 1978 brittitiedemiehet esittelivät laparoskoopin, jolla voitiin tutkia vatsanpeitteiden läpi vietävällä pienellä sauvalla ja kameralla sisäelintemme toimintaa.
Vuonna 1980 lääkärit Euroopassa ja USA:ssa aloittivat luuytimen talteenoton sellaisissa potilaissa, jotka saivat suuria annoksia säteilyä syövänhoidossa. Nujerrettuaan syövän, talteen otettu luuydin siirrettiin takaisin potilaaseen. Kehitettiin lukuisia diagnostisia testejä laboratorio- ja kotikäyttöön: verta ulosteissa, raskaustesti, munasolun irtoamishetken määrittely ja streptokokkien määrittely kurkkukivussa. Kasvisten, einesten ja valmisruokien kulta-aika alkaa Suomessa.
AIDS
Vuonna 1981 kloonaustekniikka saatiin kehitettyä niin pitkälle, että Kiinassa kloonattiin kultainen karppi –niminen kala. Mitokondrioiden DNA saatiin selville kokonaisuudessaan. Brittiläiset tiedemiehet saivat toimintakykyiseksi NMR –laitteiston, jolla voitiin tehdä tarkkoja aivo-, selkäydin-, sydän- ja verisuoni- sekä näkötutkimuksia. USA:ssa kehitettiin hepatiittia vastaan rokote. Kesäkuussa 1981 tarttuvien tautien keskus Atlantassa, USA:n Georgian osavaltiossa raportoi epätavallisista keuhkokuumelöydöksistä homoseksuaalisesti suuntautuneilla miehillä. Osoittautui, että tässä olivat ensimmäiset havainnot pelottavasta AIDS –sairaudesta.
2.12.1982 siirrettiin 62 –vuotiaaseen amerikkalaiseen potilaaseen keinosydän. Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli. Tosin vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta influenssan jälkitautiin.
Vuonna 1982 amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly markkinoi geenitekniikalla tuotettua ihmisen insuliinia. Elokuussa 1982 annettiin kuolemaan johtavalle immuunipuutostaudille nimeksi AIDS. Alussa tautia havaittiin vain amerikkalaisilla homoseksuaalisesti suuntautuneilla miehillä, mutta muutaman vuoden sisällä se todettiin muissakin potilasryhmissä eri puolilla maailmaa.
DNA
Vuonna 1983 Harvardin yliopistossa onnistuttiin rakentamaan geenitekniikan avulla yksi kokonainen ihmiskromosomi. Tästä alkoi ennennäkemätön innostus selvittää ihmisen koko DNA. Amerikkalaislääkäri John E. Buster ilmoitti kehittäneensä keinotekoisen hedelmöitystekniikan missä luovuttajan munasolu hedelmöitettiin vastaanottajan miehen siittiöillä, huuhdottiin varovasti ulos luovuttajan kohdusta ja sijoitettiin vastaanottavan hedelmöityskyvyttömän äidin kohtuun. Menetelmällä oli noin 40 prosentin mahdollisuus onnistua. Aspartaamia sisältävä Nutrasweet (keinotekoinen makeutusaine) ilmestyi markkinoille Yhdysvalloissa ja yleistyi nopeasti koko maailmassa.
Monsanto perustetaan
Vuonna 1984 huomattavan suuri biologinen tutkimuslaitos perustettiin Missouriin, Yhdysvaltoihin. Monsanto –nimisessä yrityksessä kehitettiin uusia lääkeaineita, geenimuunneltuja kasveja ja bakteerien avulla kehitettiin uusia kasvinsuojeluaineita. Yhtiö sai voimakasta kritiikkiä osakseen, mutta on kuin ihmeen kaupalla onnistunut pysymään pystyssä meidän päiviimme asti. Lampaita onnistutaan kloonaamaan. Huhtikuussa 1984 ranskalainen tiedemies Luc Montagnier ja amerikkalainen lääkäri ilmoittivat löytäneensä AIDS immuunipuutostaudin aiheuttajan. Se oli virus ja he kutsuivat sitä nimellä HTLV-lll tai HIV. Syntyi kaamea kiista siitä kuka teki löydön ensimmäisenä. Voiton vei Montagnier vuonna 1987. Kiista on heijastunut meidän päiviimme asti kun vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkintojen jaossa haluttiin kunnioittaa laajaa HIV –tutkimusta. Gallo jätettiin taas ulkopuolelle. Käsitteet “luomu” ja “roskaruoka” synnytetään Suomessa. Ensimmäiset brunssit nautitaan. Kokki Jaakko Kolmonen käynnistää pitäjäruokaprojektin. Viinit ja keskiolut yhä useammin ruokajuomana A-oluen sijaan. Raakapakasteet ja valmiit kastikepohjat valloittavat suomalaiset ruokapöydät. Vuoden Kokki -kilpailu perustetaan. Käsite raakaruoka otetaan käyttöön. Ensimmäiset kasvis- ja kebabravintolat ilmestyvät Suomeen. Ketjuravintolat yleistyvät.
Vuonna 1985 kehitettiin Positron Emission Tomography (PET) –skanneri, jolla voitiin menestyksellisesti tutkia elävän ihmisen sydämen- ja aivojen aineenvaihduntaa sekä aktiviteettia. Joulukuussa 1985 tuli Kalifornian yliopistosta virallinen tieto, että AIDS –viruksen voi välttää käyttämällä kondomia.
28.4.1986 tapahtui erittäin vakava ydinvoimalaonnettomuus Tshernobylissä, Ukrainassa. Onnettomuudessa kuoli 31 palomiestä ja ydinvoimalan työntekijää, mutta kauaskantoisempana seurauksena radioaktiivinen laskeuma johti mm. leukemian ja kilpirauhassyöpien lisääntymiseen laajoilla alueilla.
Vuonna 1986 tutkittuaan syöpäkasvaimien kasvua amerikkalaiset tiedemiehet löysivät vahingossa ensimmäiset solujen jakautumista säätelevät geenit. Alkoi ennen näkemätön into etsiä niitä geenejä, jotka säätelivät ihmisen soluja.
Onnellisuuspilleri
Vuonna 1987 meksikolaislääkäri Ignacio Navarro kehitti leikkausmenetelmän Parkinsonin tautiin, jossa istutettiin potilaan aivoihin lisämunuainen. Tämä siirrännäinen lisäsi aivojen dopamiinin tuotantoa, eli sitä välittäjäainetta josta on pulaa potilaassa. Markkinoille saatiin ensimmäisenä AIDS –lääkkeenä AZT (atsidotymidiini). Amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly toi markkinoille masennuslääkkeen nimeltään Prozac (fluoksetiiniä), joka ensikokeilujen jälkeen osoittautui varsinaiseksi onnellisuuspilleriksi ja sen myynti oli aivan valtavaa. Myöhemmin tästä masennuslääkkeestä nousi valtava kohu kun todettiin lääkkeen johtaneen mm. lisääntyneeseen itsemurha-alttiuteen. Vaadittiin varoitustekstejä lääkepakkauksiin, jota lääkeyritys kovasti tietenkin vastusteli viimeiseen asti, peläten menestystuotteen myynnin romahtamista. Ensimmäiset statiinilääkket (korkean kolesterolin laskemiseen) saatiin ulos lääkemarkkinoille. Ensimmäiset kansalliset ravitsemussuositukset. Mikroaaltouuni yleistyy Suomessa.
Vuonna 1988 geneetikot ilmoittivat, että oli mahdollista luotettavasti tunnistaa henkilö sen DNA –määrän perusteella mitä löytyy yhdestä ainoasta hiuksesta. Skotlantilaiset tiedemiehet tekivät merkittävän tieteellisen löydön: jotkut syöpäkasvaimet menettivät geneettistä materiaalia. Tämä johti erityisen teorian syntymiseen missä syöpäkasvainten kasvua hillitsevät ja kiihdyttävät geenit nousivat päärooliin. Useat tiedemiehet väittivät kasvihuonekaasujen johtavan maapallon ilmaston kiihtyvään lämpiämiseen, mutta ilmiöön ei tietääkseni vieläkään kaikki tiedemiehet usko. Amerikkalainen psykiatri Richard Haier ilmoitti PET –skannausten perusteella, että älykkäät ihmiset käyttävät aivojaan tehokkaammin kuin vähemmän älykkäät.
Geeninsiirtotekniikka
Vuonna 1989 amerikkalaiset tiedemiehet Steven Rosenberg, R. Michael Blaese ja W. French Anderson keksivät geeninsiirtotekniikan. Toukokuussa 1989 amerikkalaiset geneetikot ensimmäistä kertaa siirsivät potilaaseen geenimuunneltuja soluja. Tässä tapauksessa soluja käytettiin syöpäsolukasvun seuraamiseen, mutta myöhemmin tämä tekniikka sai myös muita lääketieteellisiä ulottuvuuksia, joiden käyttöarvo saadaan selville vasta tulevien vuosien (vuosisatojen) myötä. Amerikkalaiset tiedemiehet David Goeddel, William Korh, Diane Pennica ja Gordon Behar kehittivät verihyytymiä liuottavia lääkkeitä käytettäväksi sydänkohtauksen saaneiden potilaiden tehokkaaseen hoitoon. Amerikkalaiset tiedemiehet James W. Tetrud ja J. William Landstrom ilmoittivat keksineensä lääkkeen (Deprenyl), jolla voitiin lieventää neurologisten sairauksien oireita ja jarruttaa mm. Parkinsonin taudin etenemistä.
14.9.1990 on merkkipaalu modernissa lääkehoidossa. Silloin aloitettiin nelivuotiaalle tytölle geenitekniikan avulla muunneltujen valkosolujen anto kuukausittain harvinaisen immuunipuutostaudin hoitoon (adenosiinideaminaasin puutostauti).
Vuonna 1990 ilmestyi tieto, että dopamiinireseptorien määrä vaikutti siihen kehittyikö ihmiselle alkoholismi (liiallinen alkoholinkäyttö). Nähtiin ensimmäiset arviot siitä, että geenit määrittelevät hyvin pitkälle sen tuleeko meistä aikuisina lihavia vai laihoja. Amerikkalainen reumalääkäri Lawrence E . Shellman ilmoitti löytäneensä geenin joka on yhteydessä niveltulehdukseen. Tiedemiehet totesivat tupakoinnin suurimmaksi yksittäiseksi riskitekijäksi sydän- ja verisuonitaudeissa. Tutkijat pitivät lähes varmana, että ravintokuidut voivat ehkäistä paksusuolensyövän kehittymistä. Joulukuussa 1990 ilmestyi markkinoille ensimmäiset raskauden ehkäisykapselit, jotka sijoitettiin ihon alle.
Rasvattomuuden ihannointia
Vuonna 1991 brittiläiset tutkijat löysivät Y-kromosomista sen geenialueen, joka määrittelee ns. miehiset ominaisuudet. Löydettiin myös Alzheimerin taudissa merkittävä geeni. Amerikan sydänliitto suositteli välttämään lihaa ruokavaliossa. Tämä oli osa massiivista kampanjaa, jossa pyrittiin vaikuttamaan kansalaisten ravitsemukseen. Alkuunpanijana tässä kampanjoinnissa voidaan pitää tohtori Ancel Keysiä, joka aikoinaan löysi yhteyden ravintorasvojen ja sydänkuolleisuuden välillä. Tätä ”rasva tukkii suonet ja pysäyttää sydämen” –ideologiaa on voimakkaasti kritisoitu, mutta koululääketiede luottaa pitkälti tähän rasvadogmiin. Rasvaton maito yleistyy Suomessa ja margariini ohittaa voin kulutuksen. Laktoosittomat ja gluteenittomat elintarvikkeet ilmestyvät kaupan hyllyille.
Vuonna 1992 tiedemiehet Yhdysvalloissa, Ranskassa ja muuallakin olivat yhteistyössä kartoittaneet valmiiksi ihmisen kaksi kromosomia, Y –kromosomin ja kromosomin numero 21. Tämä kartoitustyö oli alkusysäyksenä mittavalle HUGO –projektille (Human Genome Project), jossa kartoitettiin vähän yli kymmenen vuoden kuluessa ihmisen koko genomi (kaikki kromosomit, perintötekijät). Tutkijat olivat sitä mieltä, että Alzheimerin tauti kehittyi kun muodostui biokemiallinen epätasapaino aivoissa, joka johti beeta-amyloidi plakkien laajamittaiseen muodostumiseen. Tiedemiehet kritisoivat kovasti ainoan toimivan AIDS –lääkkeen atsidotymidiinin (AZT) vaatimatonta tehoa potilaissa. Muutakaan ei ollut tosin tarjolla.
Vuonna 1993 brittiläiset geneetikot onnistuivat löytämään sen geenin, jonka johdosta potilaille kehittyi lihassurkastumatauti nimeltään ALS. Toiveena oli löytää lääke tähän pahaan sairauteen. Kloonaustekniikka oli kehittynyt niin pitkälle, että useat tutkimusryhmät ilmoittivat monistaneensa ihmisalkioita. Syntyi kova tutkimuseettinen vääntö siitä, miten pitkälle voitiin mennä ihmistieteessä. Valmiiksi marinoidut lihavalmisteet yleistyvät Suomessa.
Geeniterapia
Vuonna 1994 amerikkalainen lääkäreistä koostuva tutkimusryhmä käytti menestyksellisesti geeniterapiaa hoitaessaan potilasta, jolla oli ollut syntymästä saakka korkea kolesteroli. Amerikkalaisille elintarvikemarkkinoille tuotiin geeniteknologian avulla kehitetty ”supertomaatti”, joka oli erityisen maistuva ja kesti kauan pilaantumatta. Tämän tuotteen todettiin raivanneen tilaa myös muille geenimuunnelluille kasveille ruokapöydissämme. Vastustus geenimuunneltua ruokaa vastaan kasvoi kasvamistaan.
1.3.1995 Suomessa tuli voimaan uusi tiukennettu tupakkalaki, jonka mukaan tupakointi oli sallittua työpaikoilla ja julkisissa tiloissa vain erityisissä tupakkahuoneissa.
Benecol
Vuonna 1995 Raision Tehtaat toi markkinoille Benecol kasvimargariinin, jonka väitettiin alentavan kolesterolia. Benecolista tuli nopeasti menestystuote. Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti AIDS:iin sairastuneiden määrän koko maapallolla ylittäneen virallisesti yhden miljoonan. Todellisuudessa arvioitiin luvun olevan 4-5 kertaa suuremman.
17.1.1996 Helsingissä tehtiin Pohjoismaiden ensimmäinen tähystystekniikalla toteutettu sydämen ohitusleikkaus.
20.3.1996 Britanniassa jouduttiin myöntämään, että tappavalla ”hullun lehmän” BSE-taudilla saattoi olla yhteys ihmisillä esiintyvään Creutzfeldt-Jakobin tautiin.
Tupakka on todistetusti haitallista ihmiselle
Vuonna 1996 amerikkalaiset solututkijat löysivät uusia raskauttavia todisteita siitä, että tupakka aiheutti keuhkosyöpää. Tämä johti vuonna 1997 syntyneeseen sopimukseen, jossa tupakkayhtiöt lupasivat maksaa yli 1800 miljardia markkaa (300 miljardia euroa) korvauksia tupakan aiheuttamista terveyshaitoista vuoteen 2022 mennessä. Syyskuussa 1996 Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa otettiin käyttöön geeninsiirrot syövän hoidossa. Joulukuussa 1996 lääketieteen Nobelpalkinto jaettiin australialaiselle tutkijalle Peter Dohertylle ja sveitsiläiselle kollegalle Rolf Zinkernagelille. He olivat selvittäneet miten ihmisen immuunipuolustus tunnistaa virustartunnan saaneet solut ja millä ehdoin se lähtee tuhoamaan nämä solut.
23.2.1997 brittiläistutkijat ilmoittivat kloonanneensa ensimmäistä kertaa maailmassa täysikasvuisen eläimen. Lampaan utareesta otetusta solusta kloonattiin Dolly-lammas, joka tiedon julkistamishetkellä oli seitsemän kuukauden ikäinen.
Pohjois-Karjala-projekti päättyy
Vuonna 1997 professori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala-projekti päättyi kestettyään 25 vuotta ja saavutettuaan asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Työikäisen väestön vuotuisen sydänkuolleisuuden todettiin vähentyneen Pohjois-Karjalassa (ja muualla Suomessa!) noin 75 prosenttia. Keskimääräiset kolesteroliarvot laskivat vuoden 1972 tasosta 7 mmol/l vuonna 1997 mitattuun 5,5, mmol/l. Suomalaiset saatiin syömään kevyemmin, vähentämään tupakointiaan, lisäämään vihannesten ja hedelmien syöntiä sekä liikkuivat enemmän. Toukokuussa 1997 otettiin Suomessa uudelleen käyttöön Hippokrateen lääkärinvala. Se oli yli 70 vuoden ajan ollut pois käytöstä. Lääkärit vannoivat kunnian ja omantunnon kautta kunnioittavansa mm. ihmisyyttä ja potilaan tahtoa. Elokuussa 1997 pohjoismaissa syntyi valtava kohu kun väitettiin Ruotsin ja Suomen suorittaneen pakkosterilointeja ”rotupuhtauden” nimissä vuosina 1935-1976. Syyksi sterilointiin riittivät: tumma ihonväri, alkoholismi, vähälahjaisuus tai mielisairaus. Suomessa steriloitiin tänä mainittuna aikana ainakin 11 000 ihmistä pakosta. Joulukuussa 1997 Nobelin lääketieteen palkinto jaettiin amerikkalaiselle biologille Stanley Prusinerille. Hän oli pitkään tutkinut aivotoiminnan rappeutumista ja häntä pidettiin prionien löytäjänä. Nämä prionit on yhdistetty tarttuviin tauteihin kuten esim. ”hullun lehmän” -tautiin ja ilmenevät ihmisillä Creutzfeldt-Jakobin tautina.
Vuonna 1998 Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti leväperäisyydestä tuberkuloosin suhteen. Maailman tuberkuloositilanteen arvioitiin olevan pahenemaan päin 16 maan laiminlyödessä tuberkuloosin vastaista työtään. Huhtikuussa 1998 Yhdysvaltain markkinoille tuli suurella kohulla potenssilääke Viagra. Huhtikuussa 1998 Yhdysvaltain tupakkateollisuus sanoutui irti sopimuksestaan karsia tupakoinnin haittoja ja maksaa tuntuvia korvauksia tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista. Kovan painostuksen jälkeen ääni muuttui taas kellossa marraskuussa 1998 ja korvaussummaksi sovittiin 1030 miljardia markkaa tupakan aiheuttamiin sairauskuluihin sekä 230 miljardia markkaa tupakkasairauksien ehkäisyyn. Joulukuussa 1998 Viagra oli jäykistänyt miesten elimiä sen verran runsaasti, että siitä voitiin myöntää lääketieteen Nobelin palkinto.
31.1.1999 amerikkalaiset tutkijat kertoivat AIDS:ia aiheuttavan HIV-viruksen olevan peräisin simpansseista, joista se oli päässyt ihmiselimistöön ihmisten käytettyä niitä ravinnokseen.
Joulukuussa 1999 palkittiin lääketieteen nobelpalkinnolla saksalaistiedemiehen Günther Blobelin työ soluproteiinien liikkumista selvittävien signaalien ymmärtämisestä.
Näistä lähteistä oli paljon iloa:
Cohen, Clive. The Story of Science (2016)
Harari, Yuval Noah. Sapiens : ihmisen lyhyt historia (2016)
Hirvonen, Leo. Lääketieteen historia (1987)
Timeline of medicine and medical technology (2016)
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Suomi100 terveyttä ja elinvoimaa - Turpaduunari
Paluuviite:Terveystietoisuuden historia, osa 1 | Turpaduunari