Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Suomi100 terveyttä ja elinvoimaa

Tämä kirjoitus on pahasti kesken. Me teemme sen yhdessä ”valmiiksi”. Eikö niin? Lue ohjeet!

Eka versio 8.7.2017. Päivitykset 11.7., 12.7.

Suomi täyttää 100 vuotta 6.12.2017. Sen kunniaksi turpaduunari tuo esille tasakymmenvuosina tapahtuneita edistysaskeleita ja myös milloin on menty takapakkia suomalaisten terveydessä. Auta turpaduunaria kokoamaan hienot listat! Millainen oli nuoren Suomineidon terveys? Mitä merkityksellistä tapahtui vuonna 1997? Miltä näyttää Suomen tulevaisuus?

Lisää vinkkejä löydät netistä tunnuksella Suomi100 ja Finland100 (#suomi100, #finland100). Ajankohtaista Suomi-kirjoittelua löydät mm. täältä: http://suomifinland100.fi/

Muista kommenteissasi ilmoittaa mistä lähteestä löydit terveystiedon. Voit jättää kommenttisi tässä alla näkyvässä lomaakkeessa tai blogin pohjalta löytyvässä kommentointiosiossa. Voit myös lähettää sähköpostia: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

1917

Suomen väkiluku on 3,1 mijoonaa. Elettiin ensimmäisen maailmansodan loppuhetkiä. Eurooppa oli raunioina ja Suomi sekaisin. Kolme neljästä suomalaisesta eli suoranaisessa köyhyydessä. Kaikesta oli pulaa, mm. leipää säännösteltiin ja perunan syöttäminen eläimille kiellettiin. Itsenäisyyden ensimmäisestä vuodesta tuli yksi Suomen historian verisimmistä, kun Suomessa käytiin vuoden 1918 sota. Maaseudulla elettiin omavaraistaloudessa: kaupasta ostettiin vain tuotteita joita ei voinut itse valmistaa tai kasvattaa (suolaa, sokeria, tupakkaa, kahvia ja kankaita).

Kesästä 1917 alkaen viljatuotteiden kulutusta säännösteltiin takavarikoimalla kaikki viljavarastot, eli ylimääräinen vilja oli pakko myydä valtiolle. Samoin kuin viljasta oli puutetta voista, maidosta ja lihasta, joita vietiin Pietariin ja joita venäläinen armeija kulutti Suomessa.

Elokuussa 1917 pienituloisten mahdollisuudet hankkia elintarvikkeita riittävästi heikkenivät. Vaikka varsinaista nälkää ei esiintynyt, puutteeseen reagoitiin voimakkaasti, esimerkiksi Turussa hyökättiin Valion varastoihin, kun epäiltiin siellä piiloteltavan voita. Samanlaisia voipulasta johtuneita levottomuuksia tapahtui elokuussa myös mm. Helsingissä ja Oulussa.

Lasten saaminen oli vaarallista. Peräti yksi 170:stä synnytyksestä päättyi äidin kuolemaan ja kuolleena syntyi kolme lasta sadasta (Lähde: Ilkka Taipale (toim.), Sata innovaatiota Suomesta, Into, 2017).

1927

Kuusi vuotta aikaisemmin insuliini oli eristetty ja se helpotti vuonna 1927 tyypin-1-diabeetikon hoitoa myös täällä Suomessa. Suomessa oli voimassa kieltolaki.

Suomessa riehui tuberkuloosi, jota yritettiin saada kuriin vuoden 1927 tuberkuloosiasetuksella. Suomi oli tuberkuloositilanteen takia Euroopan häntäpäässä terveysolojen suhteen (Lähde: Minna Harjula. Terveyden jäljillä: suomalainen terveyspolitiikka 1900-luvulla, 2007).

Lääkäri ja myöhemmin arvostettu arkkiatrimme Arvo Ylppö oli käynyt Saksassa lastenlääkärin oppia saamassa ja hän perusti lasten terveyttä vaalivan Lastenlinnan, joka mm. tarjosi erityiskolutusta lasten terveydestä sairaanhoitajille. Vuonna 1927 Folkhälsan otti hoitaakseen lisäkoulutukset ruotsin kielellä. Tässä on harvinaisen alhaisen suomalaisen lapsikuolleisuuden siemen kylvettynä  (Lähde: Ilkka Taipale (toim.), Sata innovaatiota Suomesta, Into, 2017). Suomen ensimmäinen äitiysneuvola oli toiminut vuoden verran.

1937

Suomessa kuoli 47 150 ihmistä ja yleisimmät kuolinsyyt olivat: vanhuudentauti, verenkiertoelinten taudit, kasvaimiin kuoleminen, hermoston ja aistimien taudit sekä hengityselinten taudit. Käsitellyt kuusi ryhmää aiheuttivat 4 /5 koko kuolleisuudesta. Jäljellä olevista kuolinsyistä olivat suurimmat ryhmät väkivaltainen kuolema ja vastasyntyneiden taudit. Lapsikuolleisuus (imeväiskuolleisuus) oli 70 promillea, eli tuhatta lasta kuoli 70 lasta ennen ensimmäistä ikävuotta. Vasta 80 vuotta myöhemmin on toteutunut Suomen ihme, eli imeväiskuolleisuus on maailmanennätysluokkaa (17 promillea).

1947

Toisen maailmansodan jälkeen kaikesta oli pulaa. Kansakunnan uutta nousua raunioitten keskellä rakennettiin lapsien voimalla, sillä syntyvyys oli itsenäisen Suomen korkeimpia näihin aikoihin (Suomen kaikkien aikojen suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947). 1940-luvun lopulla jotkut psykologit innostuivat kokeilemaan kaikkea mahdollista mieleltään sairaiden ihmisten hoitoon. Muutamia hoitosuosituksia, joista ei ymmärrettävästi tulleet kovinkaan pitkäikäisiä: omenoilla hoitaminen (potilaille syötettiin kuukauden aikana vain omenia), huonot uutiset (potilaille kerrottiin vain huonoja ja masentavia uutisia), häkä (ideana oli parantaa mielisairaat vaivuttamalla heidät uneen häkäkaasulla), sähköankeriaat (sähköankeriaita aseteltiin potilaiden otsalle antamaan sähköiskuja), malaria (potilaille tartutettiin malaria, sillä sen arveltiin palauttavan järjen mielisairaisiin). Kauheaa!

Vuonna 1947 astui voimaan laki opiskelijoiden pakollisesta lääkärintarkastuksesta, joka sitten laajeni käsittämään kokonaisvaltaista ylioppilaiden terveydenhoitoa (Lähde: Ilkka Taipale (toim.), Sata innovaatiota Suomesta, Into, 2017). .

1957

 

1967

Suomalaisten terveys polki paikallaan ja erityisesti aikuisväestöä verotti vakava sydänkuolleisuus erityisesti Itä-Suomessa.

1977

Kansanterveyslaki oli ollut voimassa viisi vuotta (1.4.1972 lähtien). Se korjasi hienosti sitä epäkohtaa, että suomalaisten aikuisten teveydentila ei ollut kohentunut 1960-luvulla juuri lainkaan. Sydäntautikuolleisuus oli hälyttävän suuri ja työtapaturmia sekä liikenneonnettomuuksia sattui liian paljon. Alkoi suomalainen menestystarina: luja ja määrätietoinen käänne kohti ennaltaehkäisyä ja avohoitoa. Perisuomalainen ratkaisu oli hyvin hallittu terveyskeskus, neuvoloineen, lääkäreineen, hammashuoltoineen, päivystyksineen, työterveyshuoltoineen jne (Lähde: Ilkka Taipale (toim.), Sata innovaatiota Suomesta, Into, 2017).

1987

Ensimmäiset statiinilääkket (korkean kolesterolin laskemiseen) saatiin ulos lääkemarkkinoille. Kaikki eivät suinkaan ole mielissään tästä kehityksestä.

Professori Jouko Lönnqvistin johdolla käynnistyi laaja itsemurhien ehkäisyprojekti ja ruvettin toteuttamaan kansallista itsemurhien ehkäisytyötä, jolle tuli käyttöä 1990-luvun alussa alkaneen taloudellisen laman aikana (Lähde: Ilkka Taipale (toim.), Sata innovaatiota Suomesta, Into, 2017).

1997

25 vuotta kestänyt Pohjois-Karjala-projekti päättyi. Suomalaisten sydänterveys parani merkittävästi tänä aikana. Tosin projekti epäonnistui tutkimusnäytössään, sillä sydänterveys parani jopa merkittävämmin koealueiden ulkopuolella. Mielestäni projektin tärkeimmät terveysvaiktukset löytyivät tupakoinnin lopettamisesta, sydänkirurgian voimakas kehittyminen, terveystietoisuuden kasvu (kun rintaa ahdisti, silloin suomalainenkin mies hakeutui lääkärin luokse), vihannesten laajentunut käyttö, stressittömyyden ja liikunnan terveysarvojen korostaminen. Projekti on virheellisesti tulkittu rasvaprojektiksi. Pekka Puska teki katalan teon demonisoidessaan rasvaiset maito- ja lihavalmisteet.

Toukokuussa 1997 otettiin Suomessa uudelleen käyttöön Hippokrateen lääkärinvala. Se oli yli 70 vuoden ajan ollut pois käytöstä. Lääkärit vannoivat kunnian ja omantunnon kautta kunnioittavansa mm. ihmisyyttä ja potilaan tahtoa. Ensimmäinen Käypä hoito -suositus ilmestyi vuonna 1997. Se koski keliakian hoitoa. Käypä hoito -suosituksia on laadittu yli sadasta kansanterveydellisesti merkittävästä aiheesta. Jotkut väittävät niitä hienoiksi osoituksiksi siitä miten lääkärit muiden terveysalan ammattilaisten kanssa toimivat potilaidensa parhaaksi. Jotkut sanoisivat, että Käypä hoito -suositusten myötä napanuora lääketeollisuuden ja lääkäreiden välillä on pysynyt ehjänä meidän päiviimme asti.

2007

1.6.2007 Suomessa tuli voimaan uusi tupakkalaki, joka kielsi tupakoinnin mm. ravintoloissa ja kahviloissa. Tupakointi oli sallittua sisätiloissa vain erityisissä tupakointitiloissa.

Vuonna 2007 miehet kuolivat yleisimmin alkoholiin (18,7%) , sepelvaltimotautiin (15,9%), tapaturmaisesti (12,4%), itsemurhaan (8,1%) ja keuhkosyöpään (5,2%). Naiset kuolivat alkoholisyihin (11,5%), rintasyöpään (10,3%), tapaturmaisesti (7,5%), sepelvaltimotautiin (6,4%) ja itsemurhaan (6,2%).

2017

Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman lukutaitoisin maa. Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Suomi on maailman turvallisin maa. Suomen imeväiskuolleisuus on maailman alhaisin, eli 17 promillea. Äitejä kuolee synnytyksiin äärimmäisen harvoin (1/20000). Kaikille avoimet ja maksuttomat neuvolapalvelut ovat tämän ihmeen takana (Lähde: Ilkka Taipale (toim.), Sata innovaatiota Suomesta, Into, 2017).

Vuodenvaihteessa ”uusittu” tupakkalaki on osoittautunut parveketupakoinnin suojelulaiksi. Kunnalliset viranomaiset ovat tehneet taloyhtiöille kiellon hakemisen niin kalliksi, että jotkut taloyhtiöt ovat tyytyneet jakamaan asuntoihin toivomuskirjeen; ”Jospa savuttajat huomioisivat naapurinsa?” Lain nykymuotoa vastusti mm Isännöintiliitto, jonka mielestä olisi pitänyt säätää yksiselitteinen parveketupakointikielto. Valviran edeltäjä ohjeisti että ulkona tupakkapaikka olisi oltava 10 metrin päässä talosta mutta parvekkeella saa sauhuttaa nolla metrin päässä.

Luomu kasvattaa tasaisesti suosiotaan.

Suomen miesten ja naisten dementiakuolleisuus on väkilukuun suhteutettuna EU-maiden korkeinta myös vuonna 2017.

2027?

Mitä syödään vuodaan 2027? Vieläkö sydänsairaudet tappavat suomalaisia entiseen tahtiin? Onko syöpä nujerrettu? Toteutuiko nutrigenomiikan läpimurto? Onko Suomi edelleen turvallinen maa elää ja asua?

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

1 thought on “Suomi100 terveyttä ja elinvoimaa”

  1. Vuodenvaihteessa ”uusittu” tupakkalaki on osoittautunut parveketupakoinnin suojelulaiksi. Kunnalliset viranomaiset ovat tehneet taloyhtiöille kiellon hakemisen niin kalliksi että omat kolme taloyhtiötäni ovat tyytyneet jakamaan asuntoihin toivomuskirjeen; ”Jospa savuttajat huomioisivat naapurinsa?”

    Lain nykymuotoa vastusti mm Isännöintiliitto, jonka mielestä olisi pitänyt säätää yksiselitteinen parveketupakointikielto.

    Valviran edeltäjä ohjeisti että ulkona tupakkapaikka olisi oltava 10 metrin päässä talosta mutta parvekkeella saa sauhuttaa nolla metrin päässä.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.