Magnesium – aktiivisesti unohdettu mineraali? Osa 4

Kirjoittaja: Ari Kaihola

 

Magnesium – aktiivisesti unohdettu mineraali?

Sisällysluettelo

Osa 1

• Maaperä ja magnesium 

• Magnesiumin saanti ja krooniset sairaudet 

• Ca:Mg suhde 

• Magnesiumin viholliset; ikä & sairaudet 

• T2 diabetes 

• Korkea verenpaine l. hypertensio 

• Lääkkeet 

• Magnesium ja D-vitamiini 

• Magnesium ja luuterveys 

Osa 2

• Magnesium ja sydän-verisuoniterveys 

• Magnesium ja tulehdukset 

• Magnesium ja niveltulehdus & nivelrustot & kihti 

Osa 3

• Magnesium ja migreeni 

• Magnesium ja epilepsia 

• Magnesium ja mielenterveys 

  • Masennus 

  • ADHD 

  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen) 

  • Skitsofrenia 

  • Dementia & Alzheimer’s 

Osa 4

• Astma 

  • Astman lisääntyminen Suomessa 

  • Liialliset hiilihydraatit astman aiheuttajana 

  • Liialliset omega-6 rasvat astman aiheuttajana 

  • Magnesiumin ja kalsiumin vaikutus astmaan 

  • Närästyksen/refluksin yhteys astmaan 

Osa 5

• Magnesium ja kilpirauhanen 

• Magnesium ja suolisto & IBD 

• Magnesiumin imeytyminen 

Osa 6

• Magnesium ja testosteroni 

• Magnesium ja kuulo 

• Magnesium ja silmien terveys 

• Miten kirjoitussarja magnesiumista sai alkunsa? 

• Magnesium ja jänteet 

• Selitys kirjoitussarjan nimelle 

 

Magnesium ja astma

Astmasta löytyi niin paljon asiaa, että sille piti omistaa ihan erillinen osa tässä magnesium-kirjoitussarjassa. Aluksi luodaan katsaus astman ’markkinatilanteeseen’ ts. ruoditaan sen yleistymistä ja vilkaistaan magnesiumin puutoksen lisäksi muutamaa muutakin kandidaattia, jotka voisivat olla syyllisiä tähän laajaan ja 80-luvulta lähtien nopeasti lisääntyneeseen epidemiaan.

Lainaus Suomen Lääketilastosta, SLT 2016

”Astmalääkkeiden myynti kääntyi kasvuun

Ahtauttavien hengitystiesairauksien lääkkeiden kulutus on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2016 niitä osti korvattuna 610 500 henkilöä ja niiden kulutus (74,8 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 3 %. Myynti väheni vuosina 2013–2015, mutta vuonna 2016 se kasvoi kulutuksen kanssa samassa suhteessa (3 %) 91 milj. euroon. Vaikka useat inhaloitavat hengityselinsairauksien lääkkeet ovat olleet markkinoilla jopa vuosikymmeniä, vain harvoilla niistä on Suomessa edullisia rinnakkaisvalmisteita, eikä suurta hintakilpailua valmisteiden välille ole syntynyt.”

ja Potilaan Lääkärilehti lyö tiskiin vielä kovemmat lukemat, kun mukaan otetaan myös allergiat: Suomessa noin kaksi miljoonaa allergista ja astmaatikkoa

”– Valtaosa allergisten ja astmaatikkojen sairauksista on lieviä ja helposti lääkittäviä. Lääkkeiden myynti on kasvussa, ja yhä useampi on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Nämä tiedot viittaavat allergian ja astman yleistyvän edelleen, Juha Jantunen pohtii.”

Tuohan tietysti miellyttää lääkevalmistajia, samoin kuin pysäyttämättömältä näyttävä lääkkeiden kulutuksen kasvu (SLT 2016; kuva alla).

Vuosituhannen alusta astmalääkkeiden käyttömäärä on lisääntynyt n. 53% vuoteen 2016 mennessä.

Luulisi tuon perusteella, että suuri osa kansasta on ryhtynyt hiihtämään kilpaa… Näin ei tietenkään ole, vaan kansa on kiihtyvää tahtia rappeutumassa – ilman omaa syytään. Ruokavalioon ja elintapoihin liittyvät elintasosairaudet uhkaavat saada meistä yliotteen. Lääkkeet eivät tässä tilanteessa tee muuta kuin lievittävät oireita. Perussyy pitää korjata, jos kasvu halutaan taittaa.

Osa tuosta hurjasta kasvusta voi tietysti olla harhaa: tässä Jani Kaaron Seuraan kirjoittamassa jutussa Onko astma ylidiagnosoitu? on viitteitä siitä, että jopa joka kolmas astmaatikko ei olekaan astmaatikko. ”Tulokset osoittivat, että 70 prosentin kohdalla astmadiagnoosi piti paikkansa, mutta 30 prosentin kohdalla ei. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluneet saattoivat luopua lääkityksestä, ja ovat siitä lähtien eläneet ilman lääkkeitä.”

Konsensuskokous vuodelta 1998 Allerginen kansa –allergia kansanterveysongelmana toteaa pitkähkössä dokumentissaan mm:

”Kelan tilastoissa astma aikuisten pitkäaikaissairautena on lisääntynyt 1 %:sta 1960–70-luvulla 4%:iin v. 1996. Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys 12–18-vuotiaissa kaksinkertaistui vuodesta 1970 vuoteen 1990.” ja ”Pahin sisäilman saaste on tupakansavu.”. Tupakoinnin määrähän on suorastaan romahtanut 60-luvulta näihin päiviin, joten kaiken järjen mukaan astman olisi pitänyt vähetä samassa suhteessa, jos huono sisäilma (varsinkin tupakansavu) olisi pääasiallinen syy astman lisääntymiseen. Kehitys on näiden asioiden osalta mennyt kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan. Jotain muuta täytyy olla lisääntyneen astman taustalla kuin heikentynyt sisäilman laatu.

Kuva lainattu täältä.

Jos tuon kuvaajan lukuihin yhdistetään SLT 2016:n n. 50% kasvu 2000-luvun alusta, on astman lääkehoidon piirissä olevien lukumäärä kasvanut 1981 alkaen n. 6-kertaiseksi 35 vuodessa.

”Astman yleisyys väestössämme oli kohtalaisen tasaisesti noin 1 %:n luokkaa aina 80-luvun alkupuolelle saakka. Sitten alkoi astman voimakas lisääntyminen kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti lasten ja ikääntyneiden keskuudessa.” kirjoitetaan Terve.fi sivustolla julkaistussa artikkelissa Astma yleistyy – huononeeko hoito? Ja lopuksi: ”Astma on yleistyvä kansantauti, jonka yleistymisen syitä ei tunneta. Jotenkin lisääntyminen tuntuisi kuitenkin liittyvän nykyiseen elämänmuotoon ja ns. elintason kohoamiseen…”.

Olisitte vaan suoraan kirjoittaneet, että ravitsemussuosituksiin! 80-luvulla otettiin käyttöön Valtion RavitsemusNeuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuositukset. Ne astuivat voimaan täydellä teholla 1987. Oli niistä luultavasti lyöty rumpua jo aikaisemminkin, koska ne lanseerattiin USA:ssa 10 vuotta aikaisemmin ja kopioitiin pienin muutoksin Suomeen. Jos nyt tarkkaa yhteyttä Ravitsemussuositusten vaikutuksesta hakemalla hakee tuon yo. grafiikan käyristä, niin sellainenkin näyttäisi löytyvän: astmakuolleisuudessa tapahtui hyppäys ylöspäin juuri vuonna 1987, kun trendi muilta osin oli koko ajan laskeva. Mitkä tekijät uusissa suosituksissa sitten olisivat voineet aiheuttaa tilapäisen lisäyksen astmakuolemissa ja nopean yleistymisen astmassa? Palataan tähän hetken päästä.

Astma ei ole ainoa ”elintasosairaus”, jonka yleisyys ampaisi kasvuun samaan aikaan. Se pitää laittaa joukon jatkoksi näihin muihin sairauksiin: reilu 30-vuodessa astman lisäksi T2-diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD), dementiat (Alzheimer’s), mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULE) yms. ovat kasvaneet harvinaisista, yksinumeroisista esiintymisprosenteista kaksinumeroisiksi ja ovat nyt ennätyslukemissaan eikä loppua näy! Ja kaikissa näissä lääkitys nähdään ainoana vaihtoehtona ja se kohdistuu lähinnä oireiden lievittämiseen. Taustalla olevat syyt saattavat jopa pahentua sen seurauksena.

Astman taustalla ovat hyvin pitkälti samat tekijät kuin kaikissa näissä sairauksissa. Magnesiumin puutoskin on vahvasti kuvassa mukana, mutta otetaan ensin muut syylliset.

Insuliiniresistenssi

Tässä lasten astmaa selvittelevässä tutkimuksessa näkökulmana oli metabolian vaikutus astman esiintymiseen. Insuliinin liikatuotanto (joka johtuu liiallisista hiilihydraateista, joita alettiin suosia ensimmäisissä ravitsemussuosituksissa) oli selvästi yhteydessä astmaan riippumatta lihavuudesta – tässä kuvaajassa näkyy selvästi, miten myös alipainoisilla (ei siis pelkästään lihavilla) insuliinin aiheuttamat ihomuutokset (AN) olivat yleisempiä kuin normaalipainoisilla. Astmaattisilla lapsilla tämä löydös oli kuitenkin selvästi yleisempää kuin kuin muilla (kuva alla).

Niinikään lapsilla, tässä 11-vuotiailla toteutettu ja v.2014 julkaistu tutkimus Hollannissa, selvitti sokeroitujen juomien ja astman yhteyttä: eniten sokeroituja juomia nauttineella ryhmällä (tuoremehut, limonadit) astma oli n. 2 kertaa yleisempää kuin vähän makeutettuja juomia nauttineilla.

Liiallisen insuliinin (hyperinsulinemia) vaikutuksista keuhkojen toimintaan on tehty muitakin tutkimuksia. Insuliini ja keuhkot: Yhteistä astmalle ja metaboliselle oireyhtymälle toteaa: ”On olemassa huomattava määrä tietoa, joka linkittää insuliinin ja IGF-1:n mekanistisesti keuhkojen kehitykseen ja toimintaan. On uskottavaa, vaikkakaan ei todistettu, että hyperinsulinemia saattaa johtaa keuhkosairauksiin, erityisesti astmaan.”

Hyperinsulinemia vaikuttaa haitallisesti keuhkojen rakenteeseen ja toimintaan sai samaan suuntaan viittaavia tuloksia ja tutkijat ovat lisäksi varmempia toteamuksessaan: ”Insuliinin aiheuttama beta-catenin aktivointi keuhkokudoksessa ja sen supistava vaikutus ilmatiehyiden sileisiin lihaksiin saattaa olla syy-yhteydessä astman tyyppisen ilmiasun (fenotyyppi) kehittymiselle” ja ”Tämän pitäisi ohjata pois sokeasta insuliinin eritystä lisäävien lääkkeiden ja ulkoisesti annettavan insuliinin käytöstä.” ja vielä kolmaskin Esiin nouseva yhteys metabolisen oireyhtymän ja astman välillä kertoo melkein samat asiat, hieman eri sanoin.

Siemenöljyt (omega-6)

Linolihapon (omega-6, LA) aineenvaihduntatuote edistää vakavaa astmaa aiheuttamalla ilmatiehyiden epiteeliin vaurioita. Tutkimuksen (v.2013) nimi ei jätä sijaa jossittelulle. Omega-6 muuttuu elimistössä osittain astmaa aiheuttavaksi yhdisteeksi, 13-S-HODEksi.

”Tässä yhteydessä sen ymmärtäminen, miten 13-S-HODE vaikuttaa ilmatiehyiden epiteeliin on oleellista. Tässä tutkimuksessa osoitamme ensimmäistä kertaa, että 13-S-HODE aiheuttaa häiriön kalsiumin homeostaasissa (tasapaino), mitokondrioiden rakenteen muutoksia ja keuhkoputkien epiteelin vaurioita. Ulkoisesti annosteltu 13-S-HODE lääkitsemättömille hiirille johtaa vakavan astman oireisiin, kuten ilmatiehyiden ahtautuminen, lisääntynyt ilmatiehyiden neutrofilia, keuhkojen muutokset, lisääntynyt epiteelin stressi, joka on yhteydessä proinflammatorisiin sytokiineihin (esim. IL-25) …”

”13-S-HODE lisäsi mitokondrioiden sisäistä kalsiumin ylimäärää keuhkoputkien epiteelissä. …mitokondrioiden turpoaminen on yhteydessä kalsiumin sisäänvirtaukseen… ja 13-S-HODEn yhteydessä kalsiumin tasot mitokondrioissa vähitellen nousivat (Kuva.2a-b). Koska kalsiumin lisääntyminen johtaa calpainin aktivoitumiseen ja calpainin 10-kertaistumisen on osoitettu aiheuttavan mitokondrioiden turpoamista ja apoptoosia (solukuolemaa)…”

Ruokavalion omega-6 – mutta ei omega-3, muut monityydyttymättömät tai tyydyttyneet rasvahapot – lisää tulehdusta keuhkojen kantasoluissa Omega-6 ryhmään kuuluva arakidonihappo (AA, omega-6 LA:n delta-desaturaatioiden kautta syntyvä rasva) nosti IL-6 ja CXCL8 tulehdussytokiinien pitoisuuksia, kun omega-3 (EPA ja DHA) ja tyydyttyneet rasvat eivät sitä aiheuttaneet. Tutkimus selvitti AA:n vaikutuksia suurten ilmatiehyiden sileisiin lihaksiin ja keuhkoputkien epiteelisoluihin ja sai selville, että: ”…ruokavalio, joka sisältää runsaasti omega-6 monityydyttymättömiä rasvoja, saattaa edistää ilmatiehyiden tulehdusta…”

Ruokavalion rasva ja astma: onko yhteyttä? Tämä vuonna 1997 European Respiratory Journalissa julkaistu artikkeli kirjoittaa: ”Kahden viime vuosikymmenen aikana on nähty lisääntymistä astman, ekseeman ja allergisen nuhan yleisyydessä kehittyneissä maissa. Samanaikaisesti tyydyttyneiden rasvojen kulutus on pudonnut ja monityydyttymättömien lisääntynyt. Tämä johtuu eläinrasvojen kulutuksen vähentymisestä ja omega-6 monityydyttymättömiä rasvoja (PUFA) sisältävien margariinien ja kasviöljyjen käytön lisääntymisestä.” ja ”Muutokset ruokavaliossa saattavat selittää astman, ekseeman ja allergisen nuhan yleistymisen”.

Leukotrienit ja prostaglandiinit ovat tulehduksen välittäjä-aineita ja niitä syntyy omega-6 ravintorasvoista erinäisten välivaiheiden kautta. Näistä kertoo Rasvat, tulehdus ja astma ja tutkimuksen kuvassa 1 on selkeä kaavakuva, jossa vasemmanpuoleinen omega-6:sta alkava ketju johtaa lopulta näiden kahden tulehdusvälittäjän syntyyn. 270-sivuinen kirja Keuhkoputkien astma – nousevia terapeuttisia strategioita kertoo leukotrieneistä luvussa 3 mm. näin: ”Arakidonihapon eri johdannaisten lisäksi erityisesti CysLT:t (leukotrienit) ovat osoittaneet johdonmukaisia tuloksia astmadiagnoosien yhteydessä”. ”Leukotrienejä on kaksi perhettä – ensimmäinen toimii etupäässä tiloissa, joissa tulehdus riippuu neutrofiileistä, kuten kystinen fibroosi, tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) ja psoriaasi. Toinen ryhmä (cysLT) vaikuttaa enimmäkseen eosinofiilien ja mastosyyttien (syöttösolu) kautta syntyvän keuhkoastman yhteydessä. Ne kiinnittyvät erittäin valikoiviin reseptoreihin keuhkoputkien sileissä lihaksissa ja muissa ilmatiehyiden kudoksissa.” Kuva em. kirjasta:

Olisiko syytä yrittää vähentää omega-6 saantia, mikä vähentäisi arakidonihapon määrää, mikä vähentäisi leukotrienien määrää? ”Allergisen reaktion ja erityisesti astman yhteydessä kysteinyylileukotrieenien tuotanto on suurta ja tämä aiheuttaa keuhkoputken ahtautumista ja hengitysoireita.” kertoo wikipedia-artikkeli leukotrieneistä.

Rasvoista riittäisi paljonkin kerrottavaa, mutta otetaan tähän enää yksi suomalaistutkimus ennen siirtymistä varsinaiseen aiheeseen eli magnesiumiin astman yhteydessä. Suomalainen, v.2011 julkaistu Ruokavalion rasvakoostumus raskauden aikana ja riski astmaan jälkeläisessä havaitsi riskin kohoavan, jos omega-3 rasvoja oli vähän ja riskin vähentyvän, jos omega-6 rasvoja (AA) oli vähän tai tyydyttyneitä rasvoja oli paljon.

Magnesium ja astma

Magnesiumilla on vaikutuksia keuhkoihin useiden mekanismien kautta. Sitä mieltä on Magnesiumin rooli keuhkotoiminnan säätelyssä (1993):

”Magnesiumilla ja kalsiumilla on useita dynaamisia vaikutuksia keuhkojen rakenteeseen ja toimintaan. Kun magnesiumista on puutetta, kalsiumin toiminta korostuu”.

”On mahdollista, että magnesiumin puutos pahentaa keuhkokomplikaatioita. Muutamien viime vuosien aikana kalsiumin kulutus on lisääntynyt USA:n väestössä, mutta magnesiumin ei. Tämä on aiheuttanut epätasapainon Ca:Mg suhteeseen. Vaikka seerumin Mg-tasot olisivat hyvät, soluissa voi olla puutosta. Näiden löydösten perusteella keuhkopotilaat pitäisi katsastaa Mg-puutteen varalta rutiininomaisesti.”

Magnesiumin tasot astmaa sairastavilla

Magnesiumin puutos on yleinen ilmiö astmaa sairastavilla. Tässä v.2009 julkaistussa Magnesium-statuksen arviointi potilailla, joilla on keuhkoastma, saatiin seuraavanlaisia tuloksia: ”Magnesiumin puutos koko kehossa paljastui 40%:lla potilaista ja 11%:lla kontrolleista” – ”Me päättelemme, että… alhainen Mg-taso verisoluissa heijastelee vähentyneitä magnesiumin varastoja potilailla, joilla on keuhkoastma”.

Magnesiumin rooli keuhkosairauksissa: astma, allergia ja keuhkoverenpaine puolestaan ottaa varovaisemman kannan: ”Ei ole varmaa, onko Mg-puutoksella osuutta joidenkin näiden sairauksien kehittymisessä, mutta magnesiumsuoloilla näyttäisi olevan terapeuttista arvoa ja ainakin se sopii liitännäishoidoksi eri keuhkosairauksien perinteiseen hoitoon”. Magnesium ja keuhkot esittää asian näin: ”…uudet kokeelliset tiedot osoittavat, että Mg vaikuttaa useisiin keuhkojen rakenteisiin ja kemikaaleihin (esim. kapillaarien endoteelin eheyteen, tyypin 2 epiteelisolujen lukumäärään, pinta-aktiiviseen aineeseen eli surfaktanttiin jne.). Yllättäen, keuhkojen valtimoiden lihassoluissa on alhaisempi Mg-pitoisuus verrattuna muuntyyppisiin verisuoniin ja sydänlihakseen, mikä saattaisi viitata keuhkoverisuoniston haavoittuvuuteen alentuneen magnesiumin saannin vaikutuksesta”.

Kerran keksittyä hyvää nimeä on käytetty uudestaan tässä v.2015 paperissa Magnesium-statuksen arviointi potilailla, joilla on keuhkoastma: ”Seerumin Mg-tasot olivat huomattavasti alhaisemmat astmapotilailla kuin terveillä verrokeilla ja merkittävästi alemmat pahentumisvaiheen potilailla kuin vakaassa vaiheessa. Mg-tasot korreloivat positiivisesti niin FEV1/FVC suhteen kuin FEV1 kanssa.” Elektrolyyttien tasapainoa selvitteli Tutkimus elektrolyyttihäiriöistä kroonisilla, vakaata astmaa sairastavilla ja astmakohtauksissa ja sai tuloksina seuraavaa: ”Potilailla, joilla oli krooninen vakaa astma, hypomagnesemiaa esiintyi joka toisella. Akuutissa astman pahenemisessa magnesiumin puutetta oli jo yli 90%:lla (taulukko 1.). Vakaata astmaa sairastavat jaettiin vielä lievään, kohtalaiseen ja vakavaan, pysyvään taudintilaan. Lievillä ja vakavilla tapauksilla hypomagnesemian yleisyys oli n. 55% ja kohtalaisilla 44% (taulukko 2). Kun akuutteja astmapotilaita hoidettiin suonensisäisellä magnesiumsulfaatilla, heidän kaikki spirometrituloksensa paranivat (taulukko 4).”

Vähentyneet solunsisäiset Mg-pitoisuudet astmapotilailla on lyhyt European Respiratory Journalissa v.1999 julkaistu kirjoitus. Siitä riittänee loppupäätelmä: ”Päättelemme, että alhainen magnesiumin pitoisuus soluissa saattaa olla yhteydessä ilmatiehyiden hyper-reaktiivisuuteen astmaattisilla potilailla.”

Magnesiumin pitoisuus plasmassa, verisoluissa ja virtsassa ajoittaista astmaa sairastavilla lapsilla toteaa tuloksissaan: ”Verisolujen Mg-pitoisuuksissa havaittiin merkittäviä muutoksia. Keuhkoputkien ahtautumisen ensimmäisenä päivänä magnesium verisoluissa väheni merkittävästi, noin 60%, verrattuna terveisiin lapsiin. Viisi päivää myöhemmin magnesium-tasot lisääntyivät tuntuvasti ja melkein saavuttivat terveen ryhmän tasot.”

Ruokavaliosta saadun magnesiumin vaikutuksia astmaan on selvitelty tässä Ruokavalion magnesium, keuhkojen toiminta, vinkuminen ja ilmatiehyiden hyper-reaktiivisuus satunnaisessa aikuisväestössä Tutkimus havaitsi, että ”Ruokavaliosta saatu magnesium on riippumattomasti yhteydessä keuhkojen toimintaan, ilmatiehyiden hyper-reaktiivisuuden esiintymiseen ja itse raportoituun vinkumiseen väestössä. Alhainen magnesiumin saanti voi siten olla yhteydessä astman kehittymiseen ja krooniseen ilmatiehyiden ahtaumatautiin” ja ”…100mg korkeampi Mg-päiväsaanti oli yhteydessä 27,7 mL korkeampaan FEV1 tulokseen ja 18% alenemaan hyper-reaktiivisuudessa riippumatta iästä, sukupuolesta, pituudesta, atopiasta tai tupakoinnista”.

Näissä Mg-tasojen selvityksissä ei voi poissulkea sitä, että astman hoitoon käytetty kortikosteroidi lisää magnesiumin eritystä munuaisista – mikä sitten vähentää magnesiumin tasoja ja entisestään pahentaa taudinkuvaa. No, oli se vajaus sitten syntynyt mistä tahansa, keuhkojen toiminnalle se ilman muuta on haitallista ja pitäisi korjata.

Magnesiumin (tai sen puutoksen) vaikutus keuhkoissa

Tulehduksen aiheuttajat ryöpsähtävät astmakohtauksessa ja aiheuttavat ne lukuisat astmalle tunnusomaiset haitat. Tässä 1996 toteutetussa sokkoutetussa kokeessa astmapotilailta saatiin näytteitä (polymorfonukleaarisista) neutrofiileista ja soluviljelmään lisättiin magnesiumkloridia joko 1mmol tai 10mmol sekä ilman kalsiumia että sen kanssa. Pieni Mg-annos vähensi tulehdustekijöiden aktiivisuutta n. puoleen ja suuri annos 76%. Kalsiumin lisääminen lisäsi happiradikaalien tuotantoa molemmissa Mg-liuoksissa. Loppulausumassa todetaan: ”Mg lieventää neutrofiilien aiheuttamaa tulehdusvälittäjäaineiden ’ryöpsähdystä’ aikuisilla astmapotilailla kliinisesti käyttökelpoisilla pitoisuuksilla. Magnesiumilla saattaa olla edullisia anti-inflammatorisia vaikutuksia astmaattisiin henkilöihin.”

Keuhkoputkien reaktiivisuus ja solunsisäinen magnesium: mahdollinen mekanismi magnesiumin keuhkoputkia laajentavassa vaikutuksessa astmassa, 1998

”Me päättelemme, että solunsisäisen magnesiumin taso saattaa olla tärkeä mittari keuhkoputkien hyperreaktiivisuudessa, mitä tukee positiivinen korrelaatio näiden suureiden kesken allergisilla potilailla, joilla on todettu keuhkoputkien yliherkkyys. Tämä löydös… vahvistaa tämän ionin roolin astman kehittymisessä ja hoidossa.”

Seerumin magnesium-tasojen yhteyttä vakaaseen astmaan selviteltiin tässä 50 henkilöä käsittäneessa kokeessa v.2007. Tuloksena oli ”Nykyisestä kokeesta voidaan päätellä, että hypomagnesemia on yleisempää vakaata astmaa potevilla kuin terveillä verrokeilla. Tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyy magnesiumin puutteen ja tiheän hengitysrytmin ja vakavan astman välillä.”

Satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, placebokontrolloitu Tutkimus ruokavalion lyhytaikaisen magnesiumin muutoksen vaikutuksista astmaan oli pieni, 17 astmaatikkoa käsittänyt koe, jossa tutkittaville jaettiin 400mg / pvä annos magnesiumia tabletteina ja muille placeboa. Koejakso kesti 3 viikkoa. ”Runsas magnesiumin saanti oli yhteydessä parantuneisiin oireiden pisteytyksiin, vaikkakaan ei hengityksen tehostumiseen, näillä vakaata astmaa sairastaneilla.” ja ”Huolimatta näistä negatiivisista tuloksista, huomattava vähennys oireiden pisteytyksessä ja keuhkoputken laajennuslääkkeiden (bronchodilator) käytössä astmaatikkojen saadessa suurempaa magnesiumannosta osoittaa, että Mg-lisäys tutkimuksen aikana oli hyödyllistä (lääkkeen käyttö väheni 6 annoksella 7 päivän jaksossa, mikä oli marginaalisesti tilastollisesti merkitsevää).”

Tässä hiirillä tehdyssä Muutokset geenien ilmentymässä Mg-puutosta potevien hiirien keuhkoissa liittyvät tulehdusprosessiin kokeessa keskityttiin magnesiumin puutoksen aiheuttamaan tulehdukseen: ”On hyvin dokumentoitu, että kokeellisen magnesiumin puutoksen ensimmäisiä seurauksia jyrsijöillä on inflammatorinen reaktio. Tämä myös johtaa happiradikaaleja tuottavien solujen aktivoitumiseen, mikä vahingoittaa kudoksia. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkot voisivat olla erityisen herkkä kohde magnesiumin puutokselle. Tässä raportoimme, että 3 viikkoa Mg-puutosta hiirillä johti tulehdusreaktioihin keuhkoissa, mukaan lukien … keuhkokuumeeseen..,” ja

”Me päättelemme, että nämä muutokset ovat yhteydessä tulehduksellisiin- ja hapetusreaktioihin ja niitä seuranneisiin muodonmuutoksiin kudoksissa, mikä aiheutui magnesiumin puutoksesta. Tällä voi olla seurauksia useissa keuhkojen taudinkuvissa, kuten allergiat, astma, SIDS (Sudden Infant Death Syndrome; kätkytkuolema) …”

Magnesiumia pidetään tukihoitona kohtuullisen tai vakavan astman pahentumisvaiheessa, mutta voidaanko sitä käyttää lapsilla? Tämän aiheellisen kysymyksen esittää Magnesium lasten astman hoidossa ja antaa myös vastauksen: ”Sopii myös lapsille ja on turvallinen annostella, mutta saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksina lämmön tunnetta, punastumista, kipua ja tunnottomuutta pistokohdassa, suun kuivumista pahoinvointia ja verenpaineen laskua. Johtuen sen keuhkoputkia laajentavasta ja anti-inflammatorisesta vaikutuksesta, magnesium on rohkaiseva tukihoito lapsipotilaille, joille perinteinen hoito ei tehoa vakavissa pahentumisvaiheissa. Magnesiumia pitäisi harkita myös ennaltaehkäisevänä hoitona.” ja tämä tutkimus on samoilla linjoilla.

Vuonna 2006 julkaistiin astmaattisilla lapsilla tehdyn, tuplasokkoutetun ja satunnaistetun kokeen tulokset Suun kautta saadun Mg-lisän vaikutukset: ”..keuhkoputkien reaktiivisuus lievittyi merkittävästi vain Mg-ryhmässä. Myös ihovasteet antigeeneihin vähenivät potilailla, joita hoidettiin magnesiumilla.” Kuva tutkimuksesta alla:

Vasemmanpuoleisessa kuvassa Mg (musta, MG) vaikutus astman pahenemisjaksojen ja ’astmapiipun’ käyttökertojen määrään ja oikeanpuoleisessa ärsyttävän aineen (methacholine) sietokyvyn lisääntyminen 2kk Mg-hoidon jälkeen verrattuna plaseboryhmään (valkoinen, PC). Magnesiumryhmä sai 300mg magnesiumglysiiniä päivässä ja plaseboryhmä saman verran pelkkää glysiiniä.

Magnesiumsulfaattia on annosteltu myös sumutteena. Siitä kertoo Sumutteina annostellut magnesiumsulfaatti versus salbutamol akuutissa keuhkoastmassa: kliininen koe, joka julkaistiin 1998 European Respiratory Journalissa.

”Johtopäätös tästä kokeesta on, että sumutteena annostellulla magnesiumsulfaatilla oli kliinisesti merkittävä keuhkoputkia laajentava vaikutus akuutissa astmassa. Sen teho ei juuri poikennut sumutteena annostellusta salbutamolista. Mitään sivuvaikutuksia ei havaittu, luultavasti annostelureitistä johtuvan suuremman terapeuttisen suhteen vuoksi. Näiden tulosten perusteella magnesiumsulfaatti voisi olla käyttökelpoinen keuhkoputkien laajentaja, mikä puoltaa sumutteen muodossa olevan Mg-sulfaatin käyttöä akuutin astman tukihoitona.”

No, kukaan ei varmaan tuon jälkeen kuluneiden 20v aikana olen nähnyt ’astmapiippua’, jonka sisältönä olisi Mg-sulfaattia? Syykin on aika yksinkertainen: magnesiumia ei voi patentoida.

Kalsium ja Magnesium, keuhkojen jin ja jang

Ei yksistään magnesium hyödytä keuhkoja. Sen toiminta perustuu osittain sen kykyyn säädellä solunsisäisen kalsiumin määrää. Näiden ionien tulee olla kehossa jokseenkin tasapainossa ja ilman kumpaakaan ei voi elää.

Artikkeli vuodelta 1996, Ioni keuhkoille, kertoo: ”Magnesiumsulfaatin raportoitiin toimivan keuhkoputken laajentajana jo v.1937, eikä yhtään tuplasokkoutettua kliinistä tutkimusta tehty ennen kuin 50 vuotta myöhemmin” ja ”Pääasiallinen laukaisija mastosyyteistä ja basofiilisistä granulosyyteistä erittyviin liukoisiin välittäjä-aineisiin on solunsisäisen kalsiumin kohoaminen. Magnesium vastustaa kalsium-välitteisiä toimintoja. Puutos magnesiumissa voi tehostaa kalsium-ionien toimintaa.”

Magnesiumin rooli keuhkojen toiminnan säätelyssä, tutkimus vuodelta 1993, ottaa niinikään esille näiden kahden ionin erottamattoman kohtalonyhteyden: ”Magnesiumilla ja kalsiumilla on useita keuhkojen rakenteeseen ja toimintaan liittyviä rooleja. Kun magnesiumista tulee puutosta, kalsiumin toiminta korostuu. Päinvastaisessa tilanteessa, kun magnesiumia on ylenmäärin, kalsiumin toiminta estyy. Nämä yhteistoiminnallisuudet ovat tärkeitä hengitystiepotilaille, koska solun sisään virtaava kalsium aiheuttaa keuhkoputkien sileiden lihasten supistumista. On mahdollista, että magnesiumin puutos vaikuttaa osaltaan keuhkokomplikaatioissa.” ja ”Muita magnesiumiin liitettäviä toimintoja on antihistamiinityyppinen vaikutus mastosyytteihin.”

”Potilaat olivat olleet eri lääkityksillä, mukaan lukien sellaisia, jotka aiheuttavat magnesiumin menetystä (esim. kortikosteroidit, diureetit, digitalis, ja aminoglycoside antibiootit)” … ”Tämä aiheutti suuremman epätasapainon Mg ja Ca ionien välillä, millä saattaa olla haitallinen vaikutus astmapotilaisiin, koska kalsiumin sisäänvirtausta keuhkoputkien sileisiin soluihin pidetään mahdollisena astmaan liittyvänä epänormaalina tilana. Kalsiumin reaktio solussa on äkillinen (akuutti), kun taas magnesium näyttäisi olevan enemmän jatkuva (krooninen) säätelijä. Muutos kalsium:magnesium suhteessa voi muuttaa magnesiumin saatavuutta toimimaan kalsiumin vastavaikuttajana ja estää sitä pääsemästä sileisiin lihaksiin ja säätämään kalsiumin määrää solun sisällä.”

”Kalsiumin saanti on lisääntynyt USA:n väestössä, mutta on silti riittämätöntä valtaosalla amerikkalaista naisista. Kuitenkin, kalsiumin lisääminen ilman vastaavaa magnesiumin lisäämistä, voi olla vahingollista keuhkojen toiminnalle.”

”USA:n lisääntyvä kalsiumin saanti

saattaa aiheuttaa ongelmia hengitystiepotilaille,

mikä johtuu sen luomasta epätasapainosta

kalsium-magnesium suhteeseen”

Kalsiumia saa maidosta (Ca:Mg suhde 10) ja sitä tulee juotua enemmän rasvattomana, koska se ei vie nälkää. Virallinen taho haluaa suitsia lihan syöntiä, vaikka se on yksi harvoista suuremmassa mitassa syötävistä elintarvikkeista, joissa Mg määrä on suurempi kuin kalsiumin (Ca:Mg suhde 0,5-0,3).

Kirja Magnesiumin ihme

Ostin tätä kirjoitusta varten kirjan The Magnesium Miracle. Sen lukeminen muilta kuin astmaa koskevilta osin on vielä kesken. Kirjan kirjoittajalla on myös web-sivusto, josta löytyy paljon samoja asioita kuin kirjastakin. Tässä otteita magnesiumia ja astmaa käsittelevästä luvusta 14:

”Magnesium on erinomainen hoito astmaan, koska se on keuhkoputken laajentaja (bronchodilator) ja antihistmiini, joka luonnollisesti alentaa histamiinien tasoja kehossa. Toki lääkehoito astmaan voi usein olla hengen pelastavaa; lääkkeet eivät kuitenkaan paranna. On eliminoitava perussyy astmaan ja korjattava magnesiumin puutos tämän tilan korjaamiseksi.”

”Tri. Mildred Seelingin mukaan astman lääkehoidot koostuvat magnesiumia ehdyttävistä aineista, kuten betasalpaajista, kortikosteroideista (kortisoni) ja albuterolista (Ventolin). Näiden lääkkeiden haittavaikutuksena on mm. vakava magnesiumin puutos, joka voi johtaa rytmihäiriöihin ja äkkikuolemaan. Teofylliinin (aminofylliini) ottaminen voi aiheuttaa magnesiumin menetystä ja B6-vitamiinin toiminnan alenemaa (B6 on välttämätöntä magnesiumin toiminnalle). Prednisoni ehdyttää magnesiumia, aiheuttaa natriumin pidätystä ja nestekertymää, heikentää D-vitamiinin toimintaa ja edistää sinkin, K- ja C-vitamiinien eritystä virtsaan.”

”Ylimäärä kalsiumia voi supistaa pienten ilmatiehyiden sileitä lihaksia keuhkoissa aiheuttaen rajoittunutta hengitystä astmassa. Lopulta liiallinen kalsium – ilman magnesiumin suojaavaa vaikutusta – voi ärsyttää herkkiä hermosoluja aivoissa. Kalsiumin ärsyttämät solut laukovat sähköisiä impulsseja jatkuvasti ehdyttäen siten energiavarantonsa, mikä aiheuttaa solukuoleman.”

”Magnesiumilla on useita antiastmaattisia ominaisuuksia. Kalsiumin vastavaikuttajana se rentouttaa ilmatiehyiden sileitä lihaksia ja laajentaa keuhkoja. Se myös vähentää ilmatiehyiden tulehdusta, estää kemikaaleja, jotka aiheuttava kouristuksia ja lisää anti-inflammatorisia aineita, kuten typpioksidi. Sama tutkimus osoitti, että alhainen magnesiumin saanti oli yhteydessä huonontuneeseen keuhkojen toimintaan, keuhkoputkien hyperreaktiivisuuteen ja lisääntyneeseen vinkumisen riskiin. Tutkimuksen kohteena oli 2633 satunnaisesti valittua 18-70 vuotiasta aikuista.”

Leike kirjasta alla:

Kaikki astma-aiheiset artikkelit kirjan kirjoittajan www-sivuilta löytyvät tästä linkistä. Eräässä niistä hän listaa 65 eri sairautta, jotka liittyvät magnesiumin puutokseen.

Astma ja närästys

Yskä on yksi astmaankin liittyvä oire (kohdat 11 ja 12 tässä kirjoituksessa). Se voi johtua refluksista (närästys, GERD), joka puolestaan voi johtua liiallisista hiilihydraateista. Närästyksellä on yhteys astmaan ja osa astmaa sairastavista voikin saada helpotuksen sairauteensa parantamalla närästyksen. Se onnistuu parhaiten hiilihydraatteja karsimalla. Tässä 144 lihavaa naista käsittäneessä kokeessa vuodelta 2016 reilu kolmannes kärsi närästyksestä. Heidät laitettiin vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle ja 10 viikon kuluttua kaikkien närästys oli poissa eikä lääkitystä enää tarvittu. Katsaus refluksitaudin ja astman yhteyteen kertoo varsin seikkaperäisesti, miten närästys ja astma liittyvät toisiinsa. Kuva katsauksesta alla:

Refluksin parantamalla vähentää samalla riskiään sairastua nopeasti yleistyvään ruokatorven syöpään. Lainaus tamperelaisesta gradusta: ”Refluksitautia pidetään merkittävänä Barrettin ruokatorven riskitekijänä, mutta sen on havaittu olevan myös itsenäinen adenokarsinooman riskitekijä, jossa annoksen ja vasteen välinen positiivinen suhde on osoitettavissa [21–23].” Gradun sivulla 10 on grafiikka ruokatorven syöpien yleistymisestä Tampereen alueella. Jälleen kerran vahva nouseva trendi alkaa 80-luvulta. Miksiköhän? Tosin tässä Ruokatorven syöpä ja mahasyöpä -nimisessä paperissa vastaavaa kehitystä ei esiinny, pikemminkin päinvastoin. Refluksi riskitekijänä siinäkin tulee vahvana esille: ”Refluksitautiin liittyy huomattavasti tavallista suurempi adenokarsinooman vaara. Vaarasuhde voi olla jopa yli 40, jos refluksitauti on kestänyt pitkään.”

THL:n allergiaohjelma

THL miettii tässä oikeita asioita. Ratkaisu astmaan ja allergiaan ei aina löydy ulkoapäin tulevien aineiden ja ärsykkeiden poistamisesta. Miten vahvistaisimme elimistön puolustusjärjestelmän sietokykyä? Kuinka THL (vuonna 2007 vielä KTL) ajatteli asian ratkaista? Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa keskittyy siedätyksen lisäämiseen eri tavoin. Magnesiumista, kalsiumista tai ravintorasvojen laadusta ei kuitenkaan ole mainintaa.

Samaa linjaa jatkaa päättymässä oleva Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 – aika muuttaa suuntaa, (PDF, 13s.): ”Väestön sietokyky allergeeneja ja ärsykkeitä vastaan on huonontunut, ja sietoa on tarkoitus vahvistaa. Elimistön puolustusjärjestelmän (immunologinen) sietokyky on heikentynyt.” Sieltä voisi poimia tällaisen yksityiskohdan: ”Keski-Euroopan alpeilla tehdyssä tutkimuksessa toiseksi ratkaisevaksi altisteeksi nousi maatilamaidon juominen. Tulosta tukee tuore englantilainen tutkimus, jossa ei-pastoroidun maidon juominen vähensi voimakkaasti allergioiden riskiä.” Kaiken kaikkiaan tähtäimet on allergiaohjelmassa asetettu mikrobialtistuksen lisäämiseen ja sitä kautta immuunijärjestelmän ”kouluttamiseen”. Nuo ovat tietysti ihan hyviä asioita, mutta kenties sellaisten tekijöiden korjaamisella, joita ruokavalioon on lisätty tai sieltä poistettu 80-luvun ravitsemussuosituksilla ja joiden jälkeen astman yleisyys räjähti käsiin, saavutettaisiinkin paremmat tulokset?

Astman ja allergian esiintyvyyseroista rajanaapureiden, Suomen ja Venäjän, välillä on kirjoitettu usein – mm. tässä vuonna 2016 julkaistussa THL:n dokumentissa, jossa toivotaan, että allergian ja astman kasvu voitaisiin taittaa. Onhan sekin sentään parempi kuin kasvun jatkuminen ellei peräti kiihtyminen. Mutta eikö tavoitteena tulisi olla sairauden väheneminen? Ei pitäisi olla ylivoimaista, kun meille on tarjolla hyvä esimerkki itärajan takana. Sieltä vaan mallia ottamaan.

Miksi Venäjän Karjalassa astma ja allergiat ovat sitten niin paljon harvinaisempia kuin Suomessa, vain parin sadan kilometrin päässä rajan toisella puolella? On teoretisoitu juuri tuon siedätyksen eli huonomman hygienian edullisista vaikutuksista, enkä sano etteikö siitäkin olisi hyötyä, mutta yksi asia siellä on toisin: Venäjällä Ravitsemussuosituksia ei ole!, kuten ei ollut Suomessakaan ennen 80-lukua. Vuonna 1997 heille yritettiin tuputtaa länsimaisia suosituksia 4-päiväisen workshopin avulla, mutta tämän raportin lisäksi en löytänyt muuta ja tulokset taisivat jäädä laihoiksi. Raportissa kuitenkin mainitaan venäläisten ruokavalion tuolloin sisältäneen tuplasti proteiinia (lue lihaa yms.) ja reilusti enemmän rasvaa kuin länsimaisten suositusten!

Kokonaan vaille huomiota Suomessa on jätetty ravinnon aiheuttama immuunijärjestemän ylikuormitus (liialliset hiirihydraatit, siemenöljyt ja jatkuva syöminen) ja ravinnon sisältämien, immuunijärjestelmää suitsivien elementtien väheneminen (magnesium, ruokailuvälit). VRN:n ravitsemussuositukset tulee perinpohjaisesti uusia tai ne pitää kokonaan romuttaa. Mitä muutoksia sitten pitäisi tehdä astman (ja muiden sairauksien) hillitsemiseksi?

1. Omega-6 siemenöljyjen vähentäminen – ne eivät edes ole sydänterveellisiä ja ne lietsovat astmakeuhkojen tulehdustilaa
2. Tyydyttyneet rasvat kunniaan ja niiden lisäksi riittävästi omega-3:a (sitä ei omega-6 vähentyessä tarvita niin paljon)
3. Liiat hiilarit pois – monet lapset kärsivät liiallisesta insuliinista jo elämänsä alkutaipaleella ja tämä on riski myös astman synnylle, puhumattakaan refluksista
4. Magnesiumia riittävästi ja erityisesti tasapaino kalsiumin kanssa pitää ottaa huomioon – maito, varsinkin rasvaton sellainen, huonontaa tätä tasapainoa (rasvatonta maitoa pitää kylläisyyden tunteen saamiseksi juoda enemmän, joten kalsiumiakin tulee enemmän) ja maidossa Ca:Mg suhde on 10, fineli.fi, mikä on omiaan heikentämään Ca:Mg tasapainoa
5. Ruokailuvälit riittävän pitkiksi, että elimistö ehtii muodostaa ketoaineita, joilla on edullisia vaikutuksia immuunijärjestelmään ja tulehduksiin

Astmaliiton sivuilla ei ravinnosta astman yhteydessä ole mitään mainintaa. Myöskään magnesiumia ei mainita koko sivuilla kertaakaan. Englannin astmasivuilla sen sijaan on sivu, jolla kerrotaan eri ruokalajien mahdollisesti astmaa pahentavista vaikutuksista.

Käypä-hoito saa kiitosta! Vihdoinkin valon pilkahdus tähän asti niin toivottomalta näyttäneeseen ohjeistukseen:

”Laskimoon annettu magnesiumsulfaatti (2 g:n infuusio 20 minuutin aikana) voi olla hyödyksi vaikeassa pahenemisvaiheessa, ja sitä harkitaan potilaille, joilla muu hoito ei auta riittävästi tai tilanne on henkeä uhkaava ”. No, onhan se hyvä, että annetaan magnesiumia edes sitten, kun muut keinot on toimimattomiksi todettu. Mitäs sitä turhaan antamaan…

Toivomuksena olisi vielä, että Mg:a suositeltaisiin myös ennaltaehkäisyyn, kun kerran eri arvioiden mukaan jopa 40-50% astmaatikoista kärsii Mg-puutoksesta. Tuote on halpa ja lähes vapaa haittavaikutuksista.

* * * * * * * * * * *

Seuraavat magnesiumiin liittyvät asiat jäävät odottamaan julkaisua :

– kilpirauhanen

– suolisto

– testosteroni

– silmien terveys

– sekalaista

Linkkejä:

Omega-3:n anti-inflammatoriset vaikutukset tulevat hyvin esille tällä sivulla julkaistuissa tutkimuksissa: https://www.hindawi.com/journals/bmri/si/861367/ (kaikki paperit saa yhteen PDF:ään koottuna, 225 sivua, klikkamalla oikealla olevaa kuvaa).

Possible roles of magnesium on the immune system

https://www.nature.com/articles/1601689

”Asthma: Mg is involved in several pathophysiological reactions connected with asthma, an illness that links with several systems, including specific immune reactions. Inhibition of contraction of vascular and bronchial smooth muscles (in vitro), inhibition of acetylcholine and histamine release from cholinergic nerve terminals and mast cells, respectively, promotion of nitric oxide synthesis and prostacycline generation are some responses that are associated with changes in intracellular Mg concentrations.”

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author