Magnesium – aktiivisesti unohdettu mineraali? Osa 2

Kirjoittaja: Ari Kaihola

Magnesium – aktiivisesti unohdettu mineraali?

Sisällysluettelo

Osa 1

• Maaperä ja magnesium 

• Magnesiumin saanti ja krooniset sairaudet 

• Ca:Mg suhde 

• Magnesiumin viholliset; ikä & sairaudet 

• T2 diabetes 

• Korkea verenpaine l. hypertensio 

• Lääkkeet 

• Magnesium ja D-vitamiini 

• Magnesium ja luuterveys 

Osa 2

• Magnesium ja sydän-verisuoniterveys 

• Magnesium ja tulehdukset 

• Magnesium ja niveltulehdus & nivelrustot & kihti 

Osa 3

• Magnesium ja migreeni 

• Magnesium ja epilepsia 

• Magnesium ja mielenterveys 

  • Masennus 

  • ADHD 

  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen) 

  • Skitsofrenia 

  • Dementia & Alzheimer’s 

Osa 4

• Astma 

  • Astman lisääntyminen Suomessa 

  • Liialliset hiilihydraatit astman aiheuttajana 

  • Liialliset omega-6 rasvat astman aiheuttajana 

  • Magnesiumin ja kalsiumin vaikutus astmaan 

  • Närästyksen/refluksin yhteys astmaan 

Osa 5

• Magnesium ja kilpirauhanen 

• Magnesium ja suolisto & IBD 

• Magnesiumin imeytyminen 

Osa 6

• Magnesium ja testosteroni 

• Magnesium ja kuulo 

• Magnesium ja silmien terveys 

• Miten kirjoitussarja magnesiumista sai alkunsa? 

• Magnesium ja jänteet 

• Selitys kirjoitussarjan nimelle 

Edellisessä kirjoituksen osassa magnesiumin esiintyminen Suomen maaperässä käytiin läpi, kuten myös magnesiumin vaikutukset eräisiin yleisimpiin elintasosairauksiin. Myös sydän- ja verisuonisairauksiin viittattiin luomalla katsaus Anne Kousan v.2008 julkaistuun väitöskirjaan, jonka nimi on ”Kaivoveden kovuuden ja akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuden alueellinen yhteys maaseutualueilla Suomessa.” Tässä toisessa osassa paneudumme siihen vähän tarkemmin ja vain osa edellisen kirjoituksen lopussa mainituista aiheista mahtui tähän kirjoitukseen. Luvassa on siis vielä kolmaskin osa – ainakin.

Magnesium ja sydän-verisuoniterveys

Väitöskirjassa on viittauksia magnesiumiin dyslipidemian (rasva-aineenvaihdunnan häiriö) osalta: ”Statiinit alentavat LDL-kolesterolin tasoja jyrkemmin kuin magnesium-lisä, mutta magnesium toimii luotettavammin kaikilla dyslipidemian osa-alueilla ml. HDL-kolesterolin kohoaminen ja triglyseridien aleneminen ja sillä on myös samoja pleiotrooppisia ominaisuuksia kuin statiineilla ilman niiden haittavaikutuksia” (Rosanoff and Seelig 2004), ja viitatusta tutkimuksesta löytyy lisää ”…statiinien ominaisuuksien lisäksi magnesiumilla on vaikutusta myös omega-6/-3 rasvojen desaturaatiossa, johon statiinit eivät vaikuta. Magnesium osallistuu näiden rasvojen entsymaattisiin konversioihin, joiden lopputuloksena on sydän- ja muulle terveydelle edullisia prostaglandiineja”.

Magnesium toimii siis tärkeänä tekijänä haitallisten kasviöljyjen ’neutraloinnissa’ ja niiden muuntamisessa elimistölle hyödynnettävään muotoon eli samaksi, joita saa suoraan kalasta ja eläinperäisistä rasvoista – EPA ja DHA. Tästä hieman enemmän tulehduksia käsittelevässä kohdassa.

Kalsiumista esitellään myös laaja joukko tutkimuksia, mutta sen vaikutus sydänterveyteen jää epäselväksi: joissakin tutkimuksissa etua on löydetty, mutta toisaalta on jokseenkin yhtä paljon vastakkaiseen suuntaan osoittavia tutkimuksia. Todennäköisyys kuolla sydäninfarktiin oli pienin suurimmalla Mg/Ca suhteella eräässä ruotsalaistutkimuksessa.

Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa magnesium-pitoisuus kaivovesissä on alhaisin (vasen kuva) ja sydänkohtausten määrä aikuisväestössä suurin (oikea kuva).

Yhteys sydänsairauksien ja Ca/Mg suhteen välillä on raportoitu Suomessa jo 40 vuotta sitten (Karppanen et al. 1978). Ja eräässä tutkimuksessa on ehdotettu, että optimi Ca/Mg saannin suhde pitäisi olla noin 2 (Durlach 1989). Tämä käy yksiin sen edellisessä kirjoitukseni osassa esitetyn amerikkalaistutkimuksen havainnon kanssa, että suhteen noustessa yli 3 alkavat ongelmat verensokerin säätelyn kanssa. Ja verensokerin kohoaminenhan käy usein käsi kädessä sydänsairauksien kanssa.

Väitöskirjan yhteenvedossa todetaan, että selvä yhteys magnesiumpitoisuudella ja sydänkohtauksilla on maan eri osissa ja että syy-seuraus-suhdetta siitä ei voi päätellä, mutta mahdolliset jatkotutkimukset sitten tuovat lisää selvyyttä tähän hypoteesiin.

Lisäksi viitataan useiden tutkijoiden ja ravitsemusneuvojien mielipiteisiin, joiden mukaan nykyinen Mg-saantisuositus 350mg/pv on liian alhainen ja sen pitäisi olla 400-450mg (Altura and Altura 2006).

Magnesium juomavedessä ja kuolemat akuuttiin sydänifarktiin -niminen tutkimus löysi myös yhteyden, joka lisäksi vaikuttaa määrän suhteessa. Alla on tuon 1995 Etelä-Ruotsista kerätyn tiedon perusteella piirretty grafiikka: kuoleman riski oli suurin pienimmällä Mg-pitoisuudella ja pieneni ollen suurimmassa Mg-saannin ryhmässä 34% pienempi (ikävakioitu). Vapaasti ladattavissa täältä.

Paljon tuoreempi kirjoitus vuodelta 2016 viittaa väliotsikollaan, Magnesiumin puute voi aiheuttaa sydänsairauden, tutkimukseen vuodelta 2014, joka toteutettiin 7216 55-80v miehen ja naisen ryhmällä. Seuranta-aika oli 4,8 vuotta ja tässäkin sydänkuoleman riski pieneni 34% eniten magnesiumia saaneella kolmanneksella. Kirjoitus kommentoi myös toista, erittäin tunnettua Framingham Heart Studya, jossa tarkkailun kohteena oli sydämen suonten ja aortan kalkkiutuminen ja magnesiumin saannin vaikutus siihen. Osallistujia tässä kokeessa oli 2695 ja jokaista heidän nauttimaansa 50mg magnesiumin lisäystä kohden heidän sepelvaltimoidensa kalkkiutuminen väheni 22% ja aortan 12%. Eniten Mg saaneella ryhmällä sepelvaltimoiden kalkkiutuminen oli 58% vähäisempää ja aortan 34%. Lisäksi mainitaan korealainen tutkimus, jossa magnesiumin puutteesta kärsivällä ryhmällä sepelvaltimoiden kalkkiutuminen oli tuplasti todennäköisempää kuin normaalisti magnesiumia saavilla. Myös aivohalvauksen ja magnesiumin puutteen yhteyksistä käydään läpi 3 tutkimusta (yksi näistä Nurses’ Health Study), joiden riskin vähenemät eniten Mg saaneiden osalta vaihtelivat 26 ja 41% välillä verrattuna vähiten tai normaalimäärän magnesiumia saaneisiin.

Magnesium vaikuttaa myös veren rasva-arvoihin. Sitä tutkittiin Magnesium ja lipidit sydänsairauksissa -nimisessä tutkimuksessa. Siitä kannattaa poimia ainakin tämä:

”Sokeri, verrattuna tärkkelykseen, huonontaa veren rasva-arvoja magnesiumin puutoksessa…” ja ”Linolihapon (omega-6 rasva) kertyminen Mg-puutteisiin rottiin saattaa johtua hidastuneesta linolihapon muunnoksesta arakidonihapoksi, mikä näyttää aiheutuvan Mg-puutoksesta”. Seurauksena tästä on plasman kohonnut omega-6 pitoisuus, mikä vältettäisiin riittävällä magnesiumilla, jota puolestaan tarvitaan delta-6-desaturaatiota kiihdyttävään entsyymiin. ”Se, että magnesiumin puutos vaikuttaa lipemiaan (rasva-aineenvaihdunnan häiriö), verihiutaleiden reaktioon ja hyytymiseen, viittaa Mg-puutteen rooliin sydänsairauden synnyssä.” Ao. kuva havainnollistaa Mg-puutoksen (vaaleammat palkit) aiheuttaman veren hyytymisen ja veritulppariskin suhteessa magnesiumia normaalisti saaneisiin rottiin (tummat palkit).

Statiinien ja magnesiumin vaikutusmekanismeja ja toiminnallista eroa on verrattu tässä tutkimuksessa. ”Mg… alentaa LDL-kolesterolia ja triglyseridejä ja nostaa HDL:ää. Desaturaatio on Mg:sta riippuvainen entsyymi rasva-aineenvaihdunnassa, johon statiinit eivät suoraan vaikuta. Desaturaatio kiihdyttää omega-3 ja omega-6 rasvojen konversiota prostaglandiineksi, jotka ovat tärkeitä sydänterveydelle… Mg optimitasollaan toimii kalsium-kanavan estäjänä. Uudemmat tutkimukset osoittavat, että Mg toimii myös ’statiinina’”.

James DiNicolantonion kirjoittama artikkeli kertoo GLA-rasvojen (prostaglandiinien esiaste) anti-inflammatorisista vaikutuksista. Magnesiumia siinä ei käsitellä muuten kuin mainintana sen puutteen voivan aiheuttaa myös GLA:n puutosta. Artikkelista käy hyvin selville näiden prostaglandiinien tärkeä rooli sydänterveydelle – sekä GLA:n edullinen vaikutus monissa muissakin sairauksissa.

Itse magnesiumista hän on kirjoittanut tämän katsauksen, jonka aiheena on: Magnesium sydänsairauksien estämisessä ja hoidossa. Johtopäätöksessä hän toteaa mm: ”…Mg-puutos voi johtaa vakaviin haittoihin ja kuolemaan ja se on yhdistetty sellaisiin sydän- ja verisuonitauteihin, kuten verenpaine, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, ateroskleroosi, dyslipidemia ja diabetes. Valitettavasti länsimainen ruokavalio on usein Mg-köyhä johtuen ruoan puhdistuksesta ja prosessoinnista ja hypomagnesemia jää usein sairaalapotilaista huomaamatta.”

Kaikkein laajin hänen kirjoittamistaan magnesiumia käsittelevistä artikkeleista on tämä: ”Subkliininen magnesiumin puutos: pääasiallinen syy sydänsairauksiin ja yleiseen terveydenhuollon kriisiin”. Tähän dokumenttiinsa hän on sisällyttänyt hyvät yhteenvetoluettelot mm. magnesiumin puutoksen tunnusmerkistöistä sekä lievissä että vakavammissa tapauksissa. Mahdolliset syyt magnesiumin puutoksen takana on myös lueteltu. Artikkeli sisältää tietoikkunoita, joista kannattaa mainita ainakin Box2, Box3 ja Box8 – Syyt magnesiumin puutokseen, Mahdolliset kliiniset merkit magnesiumin puutteesta ja Mahdolliset magnesiumin puutteen ilmentymät sydän- ja verisuonistossa – vastaavasti. Box8 tässä suomennettuna:

• Verenpaine
• Rytmihäiriöt
• Kalkkiutuminen
• Ateroskleroosi
• Sydämen vajaatoiminta
• Lisääntynyt verihiutaleiden reaktiivisuus ja veritulppa
• Sydänkohtaus
• Aivohalvaus
• Äkillinen sydänkuolema

Stabiilin sepelvaltimotaudin Käypä-hoito ohjeistuksessa ei magnesiumia ole mainittu sanallakaan. Ei myöskään dyslipidemian tai sydämen vajaatoiminnan kohdalla. Ei tainnut tulla yllätyksenä? Eteisvärinän kohdalla se mainitaan kerran kohdassa, jossa puhutaan elektrolyyttihäiriöiden korjauksesta. Joitakin magnesiumin vaikutustapoja omaavia lääkkeitä, kuten kalsiumsalpaajat, statiinit ja antitromboottiset lääkkeet sieltä kyllä löytyvät.

Magnesium ja tulehdukset

Tulehdus on useimpien elintasosairauksien taustalla. Yleensä on kyse ns. mata-asteisesta, kroonisesta tulehduksesta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa vuodelta 2012 ”Magnesium: Uudet sovellukset sydänsairauksissa”, on myös kappale tulehduksesta. Sen mukaan magnesiumilla on vaikutusta tulehdustekijöihin interleukin-6 (IL-6), tumor nekrosis factor-alfaan (TNF-alfa) ja C-reaktiiviseen proteiiniin (CRP). Magnesiumin tulevia käyttökohteita käsittelevä kappale alkaa: ”Johtuen magnesiumin anti-inflammatorisista, statiinin kaltaisista ja anti-mineralisoivista vaikutuksista, sille on avautumassa rooli sydän- ja hermostoperäisessä lääkinnässä”.

Myös tämä, tämä ja tämä paperi kertoo magnesiumin puutteen aiheuttamasta tulehdussytokiinien lisääntymisestä. Mainittuna noiden edellä lueteltujen lisäksi on myös IL-1. Endoteeli eli verisuonen sisäkerros on altis näiden sytokiinien hyökkäyksille.

Magnesium torjuu tulehdustekijöitä. ”Magnesium vähentää tulehdussytokiinien tuotantoa: Uusi sisäinen immuunivastetta muokkaava mekanismi” -niminen The Journal of Immunologyssa v.2012 julkaistu tutkimus osoittaa, kuinka magnesiumin lisäys vähentää kahden eri sytokiinin tuotantoa (kuva alla).

Keskustelu-osiossa tutkijat kirjoittavat: ”Meidän tietääksemme tämä tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että koeputkessa ja elävässä elämässä altistaminen kliinisesti tehoavalle annokselle magnesiumsulfaattia (6mg/dl) vähentää TNF-a ja IL-6 tuotantoa… Sen osoittaminen, että magnesium vaikuttaa ihmisen sisäiseen immuunijärjestelmään haastaa nykyiset paradigmat, jotka koskevat immuunisäätelyä ja magnesiumin biologista vaikutusta… meidän tuloksillamme saattaa olla pitkävaikutteisia seurauksia, jotka vaikuttavat laajaan kirjoon tulehdusvälitteisiä sairauksia”

Jokaiselle verikokeessa käyneelle tulehdusmarkkeri CRP lienee tuttu. Magnesiumin vaikutusta siihen tutkittiin paperissa, jonka nimi on ”Magnesiumin saanti ruokavaliosta on käänteisesti yhteydessä seerumin CRP-tasoihin: meta-analyysi ja systemaattinen katsaus”. Loppupäätelmässä todetaan: ”Magnesiumin saannin edulliset vaikutukset kroonisiin sairauksiin voivat, ainakin osittain, johtua tulehduksen estämisestä”.

Tutkimukset ”Magnesiumin puutteen vaikutus sydämen ja suoliston tulehdukseen” sekä ”Magnesium, tulehdus ja lihavuus kroonisessa sairaudessa” käsittelevät nimensä mukaisesti magnesiumin vaikutusta tulehdukseen niin suolistossa kuin myös lihavuuden yhteydessä. Useissa viitteissä kerrotaan esim. CRP:n suhteesta magnesiumin saantiin alle suositusten ja mitä vähemmän Mg saadaan sitä todennäköisempää CRP:n kohoaminen on: 75% Mg suosituksesta, n. 2x suurempi todennäköisyys kohonneeseen CRP:hen jne. Lihavuudesta ja CRP:n kohoamisesta on esimerkki, jossa ylipainon noustessa yli normaalin (BMI >25), nousee myös CRP, ensin 1,5, sitten 3,9, 6,11 ja kaikkein lihavimmassa ryhmässä 9,3-kertaiseksi normaalipainoisiin verrattuna. Liian vähäinen määrä magnesiumia soluissa ei pysty estämään kalsiumin pääsyä niihin. Tämä puolestaan aiheuttaa inflammatorista stressiä lihavuudessa.

Suolistossa Mg-puutos puolestaan aiheuttaa vuotavan suolen oireyhtymän lisääntymistä ja suolen toiminnan hidastumista 3vkon vajauksen yhteydessä. Akuutti Mg-puutos aiheuttaa limakalvon tulehdusta.

Suuri vaikutus tulehduksen lisääntymiseen on ravinnon rasvoilla ja magnesiumin riittävyydellä niiden käsittelyyn maksassa. Kasviperäiset omega-6/-3 (LA ja ALA) pitää käsitellä desaturoimalla, että ne saataisiin elimistössä hyötykäyttöön. Siitä kertoo artikkeli ”Magnesiumlisä vähentää metabolista oireyhtymää – kuinka ja miksi? Kirjoituksessa on tämä havainnollinen kaavio (alla) tuosta prosessista: magnesium vaikuttaa delta-6 ja 5-desaturaasien toimivuuteen sekä LA ja ALA käsittelyyn siten, että osasta tulee tulehdusta ruokkivia ja osasta tulehdusta estäviä sytokiineja.

Kilpirauhashormonin vajauksella (hypotyroidismi) on myös tulehdussytokiineja lisäävä vaikutus. Tässä rottakokeessa verrattiin tyroksiinilääkityksen ja magnesiumsulfaatin vaikutusta sytokiinien tuotantoon (kuva alla).

Magnesiumsulfaatti torjuu tulehdussytokiineja lähes yhtä hyvin (toinen pylväs oikealta) kuin pelkkä tyroksiini (T4, kolmas pylväs oikealta) ja jos molempia käytetään samaan aikaan, on tulos kaikkein paras (oikeanpuoleinen pylväs) ja lähenee jo normaalitilannetta tulehdustekijöiden suhteen. Magnesium siis tehostaa kilpirauhashormonin tulehdusta lievittävää vaikutusta. Kilpirauhasen, sen hormonituotannon ja magnesiumin yhteydestä kerron myöhemmässä osassa lisää.

Magnesiumin puute vaikuttaa tulehdusta lisäävästi myös typpioksidin (iNOS) lisääntymisen kautta. Tämä on siis se paha typpioksidi erotuksena hyvästä eNos typpioksidista, jota erittyy verisuonten endoteelista ja aiheuttaa suonten rentoutumista, verenpaineen laskua ja hyytymäriskin vähenemistä. Oksidatiivinen stressi on tässä artikkelissa aiheena ja sen aiheuttajana on – mikäs muu kuin magnesiumin puute. Ja otetaan tähän vielä yksi tutkimus, joka myös pitää tulehdussytokiinien liiallisen tuotannon syypäänä magnesiumin puutetta.

Siirrytään seuraavaksi yleisestä tulehdustilasta nivelten tulehdukseen. Olisikohan magnesiumin riittävyydellä myös sen torjumiseen vaikutusta?

Magnesium ja niveltulehdus

Tässä tutkittiin kiinalaisia (1626 henkilöä). Heidän ruokavalionsa selvitettiin kyselyllä ja polvi tai polvet kuvattiin. Ruokavalion magnesiumin määrän mukaan heidät jaettiin 5 ryhmään. Kirjoittajat huomauttavat, että niveltulehdusta ei määritelty kliinisesti, vaan radiologisesti. Lopputoteamuksessaan he sanovat: ”Tämä on ensimmäinen epidemiologinen todiste, joka vahvistaa yhteyden magnesiumin saannin ja radiologisesti määritellyn niveltulehduksen välillä kiinalaisessa väestössä…”

Taulukon 2 lukujen perusteella piirretty grafiikka:

Vasemman reunan vähiten magnesiumia saaneiden ryhmä toimii verrokkina. Muilla, enemmän magnesiumia saaneilla 4 ryhmällä niveltulehdusta esiintyy suhteessa vähemmän siten, että eniten Mg saaneilla sekä niveltulehdusta että nivelten madaltumaa oli yli 60% vähemmän.

Saman tyyppinen koe tehtiin USA:ssa. Henkilöt jaettiin myös tässä viiteen ryhmään ja diagnoosi niveltulehduksesta tehtiin radiologisin menetelmin. Valkoisten ryhmässä niveltulehdusta esiintyi 34%:lla ja värillisillä 41%:lla. Magnesium ei vaikuttanut suorassa suhteessa saantiin, vaan niveltulehdusten määrä putosi puoleen jo vähiten saaneita seuraavassa ryhmässä; magnesiumin suurempi saanti ei tuonut enää lisähyötyjä.

Vähäinen magnesiumin saanti on yhteydessä lisääntyneeseen polven kipuun potilailla, joiden niveltulehdus määriteltiin läpivalaisulla. Tuo tutkimuksen nimi jo kertookin kaiken oleellisen. Lisäksi voisi mainita sen, että 68% miehistä ja 44% naisista sai tässä ryhmässä alle suositellun määrän magnesiumia. CRP korreloi tässä toisessa tutkimuksessa yhdessä polven niveltulehduksen kanssa käänteisesti sekä ruokavalion että seerumin magnesiumpitoisuuksiin. 75 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa seerumin magnesiumin tasot olivat alhaisemmat vakavassa kuin lievässä niveltulehduksessa, mutta CRP ei korreloinut seerumin Mg:n kanssa.

Nivelrusto

Magnesiumilla näyttäisi olevan tulehduksen hillitsemisen lisäksi nivelille muutakin annettavaa: se auttaa rustokudoksen terveenä pysymistä ja/tai paranemista. Tämän se saa aikaan mm. pitämällä liian kalsiumin pois rustosta.

Kokeellisessa niveltulehduksessa rustoon vietiin magnesiumsulfaattia (rotilla). Sen vaikutukset näkyvät tutkimuksen monissa graafisissa kuvaajissa sekä mikroskooppikuvissa. Keskustelu -osiossa tutkijat toteavat, että kyseessä on ensimmäinen tämän tyyppinen koe ja että Mg-sulfaatti hillitsi niveltulehduksen kehittymistä ja myös esti rustosolujen kuolemaa (apoptoosia). ”…Mg esti solun-ulkoisen kalsiumin pääsyä soluihin, mikä esti rustosolujen vahingoittumista niveltulehduksessa”.

Magnesium tehostaa nivelen kantasolujen kiinnittymistä ja ruston muodostusta –nimi kuvaa hyvin tätä rottakoetta. Muutama poiminta tarkentaa tuloksia: ”Magnesium lisäsi nivelen kantasolujen kiinnittymistä kollageeniin Mg määrän suhteessa” ja ”Magnesiumin lisääminen aiheutti suuremman määrän kantasolujen tuottamaa rustomatriisia elävässä kudoksessa (in vivo).” Tuo kun saadaan vielä toteutettua ihmisillä…

Kalsiumia sisältävät kiteet niveltulehduksessa: epäterve liitto näin voi varmasti sanoa, sillä nuo kalsiumkiteet aiheuttavat niveltulehdusta ja ovat yksi keskeinen syy tuohon sairauteen. Kalkkiutumisen vastavaikuttajasta, magnesiumista, tuo katsaus ei puhu mitään ja mainitsee vielä, että niveltulehdukseen ei ole tehoavaa hoitoa. Ehkä ei ole katsottu oikeasta suunnasta? Toinenkin kalsiumkiteiden niveltulehduksen aiheuttamista päivittelevä tutkimus toteaa, että mitään hoitoa ei toistaiseksi ole. Kalsiumkiteet ovat tämänkin paperin mielenkiinnon kohde ja se kuvaakin varsin seikkaperäisesti ja havainnollisten kuvien kera, kuinka kalkkiutuminen aiheuttaa tulehdussytokiinien lisääntymistä.

Tämän 90-luvun tutkimuksen havainnot on ilmeisesti unohdettu noissa uudemmissa kalsiumkiteitä jahtaavissa tutkimuksissa? Tässä magnesiumin puute aiheutti leesioita polvinivelen rustoon 5 viikkoa vanhoilla rotilla. Luista ja rustosta mitattu Mg-pitoisuus oli vain puolet normaalisti magnesiumia sisältävää ruokaa syöneiden verrokkien tasosta.

Kihti

Nivelen varsin kivulias tulehdus on kihdinkin tunnusmerkki. Vaikuttaakohan Mg-puute jotenkin tähänkin sairauteen?

Tässä rottakokeessa Mg-puute vähensi ureahapon erittymistä munuaisista. Se on kihtiä potevalle tietysti huono juttu. Kun ureahappoa kertyy liikaa, se jämähtää kiteiksi niveleen, tyypillisesti isovarpaaseen. Ureahapon eritys väheni karkeasti ottaen puoleen ts. tuplasti enemmän jäi kietämään elimistöön ja kiteytymään niveliin.

Vain miehillä havaittiin tässä kokeessa käänteinen yhteys magnesiumin ja ureahapon määrän kesken siten, että ryhmällä, jolla oli vähiten Mg seerumissa oli eniten ureahappoa. Ryhmiä oli 5 ja niiden ureahappopitoisuus laski 3. Mg-ryhmästä alkaen n. 40% verrattuna ensimmäiseen ryhmään.

Nivelreuman käypä-hoito ohjeissa ei tietenkään magnesiumia mainita, kuten ei myöskään polvi- ja lonkkanivelrikon yhteydessä. Kihdin osalta käypä-hoito ohjeita ei näytä löytyvän kuin nivelreuman kohdalta (taulukko 3) ja mainintaa magnesiumista on myös turha hakea.

* * * * * * * * * * *

Seuraavat magnesiumiin liittyvät asiat jäävät odottamaan julkaisua (tähdellä merkityt oli luvattu tähän 2. osaan, mutta jotain oli pakko siirtää eteenpäin, että yhden artikkelin koko ei paisu kohtuuttoman suureksi) :

– mielenterveys*

– epilepsia

– silmien terveys*

– astma ja keuhkot

– kilpirauhanen*

– migreeni

– suolisto

– testosteroni

Järjestys on vielä avoin, samoin kuinka moneen osaan tuo määrä pitää jakaa. Ja eihän sitä tiedä, jos vaikka tässä matkan varrella putkahtaa lisää magnesiumiin liittyviä asioita…

LINKKEJÄ:

Significance of magnesium in congestive heart failure.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8800040

Magnesium basics

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4455825/

”Thus, one should keep in mind that ATP metabolism, muscle contraction and relaxation, normal neurological function and release of neurotransmitters are all magnesium dependent. It is also important to note that magnesium contributes to the regulation of vascular tone, heart rhythm, platelet-activated thrombosis and bone formation ”

Magnesium in disease

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4455821/

Hypomagnesemia and Proton Pump Inhibitors / Below the Tip of the Iceberg

https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/1105861

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts