The Widowmaker – leskentekijä – kannattaa katsoa!

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Olen ollut kirjeenvaihdossa Jyri Uimosen kanssa. Hän on vapaaehtoisena työpanoksenaan laatinut suomenkielisen tekstin sepelvaltimotaudista kertovaan dokumenttiin.

Kalkkia oireettomassa sydänverisuonistossa?

Kalkin saa näkyväksi. Aikainen diagnosointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen ennen ensimmäistä sydänkohtausta on tässä dokumentissa punaisena lankana.

Katso tämä dokumentti!

Turpaduunarilta lähtee vahva katselusuositus. Katso siis dokumentti, joka nyt siis on saanut myös suomenkielisen tekstin.

Mieti seuraavia asioita!

Pitäisikö Kalsium Score (CAC) testata ja voiko sen tehdä Suomessa? Jyri kertoi, että tämän tutkimuksen voi esimerkiksi TYKSin PET -keskuksessa tehdä lääkärin lähetteellä. Hinta on noin 130€.

Tutkimus tehdään vain oireettomille henkilöille, oireelliset joutuvat suoraan varjoainekuvaukseen. CAC kertoo sydänkohtausriskin suuruudesta ja siitä, onko kalkkia alkanut kertyä sydänverisuonten seinämiin (ateroskleroosi). Kalkin paksuutta seinämissä eli tukosastetta ei testillä nähdä, mutta testi voi joko vapauttaa tai toimia kimmokkeena tarkemmille jatkotutkimuksille tai korjaaville toimenpiteille. (Lähde: Juhani Knuuti)

Skannauksen hyödyllisyydestä käydään kiivasta keskustelua, tässä yksi kriittinen arvio New York Timesin artikkelin perusteella:  https://www.healthnewsreview.org/2018/04/coronary-calcium-scan/

Bobbett rahoittajana

Dokumentissa esiintyy uusintatestissä käynyt liikemies David Bobbett. Hän pyörittää keittiökaluste -perheyhtiötä liikevaihdoltaan 400 M€ /vuosi. Ensimmäinen testi pysätti hänet, samoinkuin se seikka, että tätä yksinkertaista testiä ei ole yleisesti saatavilla. Hän lähtikin dokumentoimaan omaa parannustaivaltaan, ja sijoitti 2M€ filmin rahoitukseen. Hänellä ei ole laiteintressiä tai palveluintressiä, mutta todennäköisesti haastatelluilla se on, vrt. stentti-viinivalmistaja. Mitä mieltä olet?

Bobbett uusintatesti

David Bobbett tiesi, että sairauden odotetaan etenevän 200-300 astelukua vuodessa. Siitä kumpusi hänen olettamuksensa, että kalsiumskannauksella voi todeta eteneekö sairaus, vai saadaanko se pysähtymään elintapamuutoksilla. Jos sairaus ei etene, niin sen kanssa voi elää ihan normaalisti, kuten hän oli elänyt siihen asti. Bobbett treenasi ahkerasti jo ennestään, ruokavalion muutoksen suunnasta ei voi olla varma, aiemmin hän oli noudattanut ”kaikkia terveellisiä ohjeita”. Sairauden alkuhoitona olivat myös statiinit. Bobbett kuntoili ahkerasti ja söi virallisterveellisesti.

Saatuaan diagnoosin Bobbett lisäsi kuntoilua ja ruokavalio muuttui vähähiilihydraattiseksi. Jyri Uimosen mukaan hän luopui statiineista ja muusta lääkityksestä (Lähde: Ivor Cummins: ”Eat rich and live longer”)

Sairaus vaatii vuosikymmeniä kehittyäkseen, ja kalkki ilmestyy kuvioihin aika myöhäisessä vaiheessa. Terveysajattelun muutos ja etenevän sairauden hidastaminen on vaikeaa, koska koululääketieteen edustajien mukaan oletusarvona on etenevä sairaus.

Vastarannan kiiski lääkäri Nissen

Lääkäri Steven Nissenin pointti ”miksi testata, kun emme tiedä mitä sillä tiedolla tehdään ja kuinka potilaan ennuste siitä muuttuu?” kummunnee parista asiata. Kaveri on statiinien kannattaja, mutta statiinien on koettu lisäävän kalkkiutumista. Tämä onkin hyvä juttu; löysä plakki stabiloituu. Siis statiinien kalkkeutumista lisäävä ominaisuus onkin hyväksi! Samalla statiinien estovaikutus sydäntapahtumiin on merkityksellisempi. Hmmm… aika ihmeellistä. Tämä pitänee paikkansa korkean riskin potilaissa, kuten Bobbettin tapauksessa, muutoin ”ennaltaehkäisyn” teho on todistettu olemattomaksi.

Toinen asia, jota voisi pohtia, on se, että ”Käypä hoito” -suositus jenkkilässä on se vanha tuttu ”vähärasvainen kokojyvämargariini sydänterveellisillä siemenöljyillä, reilusti hyviä hiilareita”, tuttu Suomestakin. Sillä ei vaan ole mitään parantavaa tai kalkkeutumista vähentävää vaikutusta. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Lääkäri Nissen on eräällä lailla oikeassa omassa kehäpäätelmässään, sanoo Jyri UImonen. Kalkkiaste ei tosiaankaan auta ennusteessa, koska aina ”arpeelliset” ja ennalta-ehkäisevästi määrätyt statiinit tulevat sitä vain lisäämään ja suositeltu virallisterveellinen ruokavalio myös. Miksi mitata, mikään ei kuitenkaan muutu? Odotellaan vaan, jos selviää sitten tulevasta rintakivusta/kohtauksesta? Vasta sitten on sairaus mitä hoitaa?

Asteluku

Selkeä tulos on 0 tai hyvin kalkkeutuneet suonet yli 1000 asteluvulla. Tämä jälkimmäinen voi laukaista elintapamuutoksen, joka edesauttaa sairauden pakotettuun hallintaan. Nollatulos on taas ”takuu”, elimistön pitäisi toimia sydämen osalta seuraavat 10 vuotta samaan malliin.

Välitulokset ovat hankalia, voiko niistä päätellä riskitason noususta? Jos havainto johtaisi elintapamuutokseen, niin jotakin ainakin yritettäisiin. Rinnalla voi käyttää toista testiä CAC-tutkimuksen lisäksi, jolloin saadaan mahdollisesti tarkempi arvio. Tärkeä juttu tässä on se, että alhaisen tai keskitason surrogaattiriskin henkilöt, kuten Bobbitt itse, voivat kaatua saappaat jalassa näkymättömän ateroskleroosin seurauksena. Jo kertynyt kalkki ei ole ennustaja, vaan riskitason totuuden torvi.

Analogia sokeritaudin toteamiseen

Jyri Uimonen vertaa CAC-tutkimusta sokerirasitustestiin, jossa hän itse oli käynyt vuosi sitten. ”Jos se feilaa, niin olet sokeritautinen”, sanoo Jyri, ja jatkaa: ”Ellei feilaa, voit olla sokeritaudin jossakin asteessa, mutta asia selviää vain samanaikaisella insuliinitason mittauksella 2h (ja vertailu Dr. Kraftin aineistoon, josta Ari Kaihola on kirjoittanut tässä blogissa insuliiniresistanssin 1. osassa). Koska tätä insuliinitasoa ei mitata, niin ”läpäisty” rasitustesti on vain tieto siitä, että (ylikorkea?) insuliinitaso riitti normalisoimaan verensokerin. Insuliinia saatettiin kuitenkin tarvita 2-3 kertaa normaaliksi koettu määrä.

Whitehall-tutkimuksen käsityksen mukaan, tämä normaali veren glukoosi ja ylikorkea insuliini vaihe voi kestää noin vuosikymmenen ajan. Jos tätä insuliinitasoa ei mitata, niin säätöäkään ei voi tehdä elintapoihin. Jatkaminen vanhaan malliin (hiilihydraattipitoinen virallissairastuttava ruokavalio) ei ole hyvä juttu, vaan johtaa alati huononevaan suuntaan. Lääkehoidon tai elintapamuutoksen tarve ei ilmene.

Jyri sanoo, että hän ei Itse enää vaivaudu sokerirasituskokeeseen (viim. 2017) ilman että 2h insuliini otetaan talteen (ja tämä pitää kai järjestää / maksaa itse). Paastoarvo ei ole yksin informatiivinen, perustuen Kraftin työhön.

Ajattelemisen aihetta antoi hienon työpanoksen tarjonnut Jyri Uimonen!

Katsokaa dokumentti ja kommentoikaa!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

Olisi kiva kuulla kommenttisi!