Kirjoittaja: Ari Kaihola

Joillakin alkoholi voi muuttua ongelmaksi ja aika yleisesti sitä paheksutaankin juuri sen vuoksi. Samalla unohdetaan, että kohtuukäytöllä on myönteisiäkin puolia. Useissa tutkimuksissa on todettu 1-2 annosta nauttivien olevan terveempiä kuin raivoraittiiden – jopa sellaisten sairauksien kohdalla, joiden yhteydessä varoitellaan alkoholin vaaroista. Alimmat sairauksien esiintyvyydet eri tutkimuksissa on useimmiten kirjattu 1 päivittäisen annoksen kuluttajilla. Sydänsairauksissa tulee väkisinkin mieleen välimerellinen ja terveelliseksi todistettu ruokavalio – sen osana kun aika usein on lasi viiniä. Toki myönnetään, että kaikille tämä ei sovi, enkä ole tässä kehottamassa raivoraittiita lopettamaan raittiuttaan. Meille muille tässä tarjotaan nyt katsaus terveyden kannalta optimaalisimpiin määriin ja laatuihin. 

Sydän- ja verisuonet

Ylläoleva on Mayo clinic julkaisusta (1) ”Alkoholi ja sydän-verisuoniterveys: Annos tekee myrkyn… tai parantavan lääkkeen” kopioitu, alkoholin parhaita ominaisuuksia käsittelevä osuus: ”…alkoholin kohtuukäyttö on yhteydessä vähentyneisiin kuolemiin, sydänsairauksiin, diabetekseen, sydämen vajaatoimintaan ja aivoinfarkteihin.” Tietoisku-ikkuna jatkuu haittavaikutusten käsittelyllä ja toteaa mm. ”alkoholi on kolmanneksi yleisin riskitekijä ennenaikaiselle kuolemalle 15-59 vuotiaiden miesten keskuudessa” ja ”kohtuukäytöstä ei ole havaittu hyötyä intialaisella tai kiinalaisella väestöllä”. Kokonaiskuolleisuus väheni yhden annoksen nauttivilla naisilla ja miehillä 17-18%.

Paperissa viitataan myös toiseen, välimerellistä ruokavaliota käsitelleeseen tutkimukseen (Mayon viite 15) näin: ”Yksittäinen vahvin vaikuttaja välimerellisessä ruokavaliossa, vastaten 25 prosentista sen hyödyistä kuolleisuuden alentajana ja tärkeämpi kuin kasvikset, hedelmät ja pähkinät tai oliiviöljy ja kala, on alkoholin kohtuukäyttö”. Rytmihäiriöiden kohdalla riski lisääntyy heti yhden annoksen jälkeen, kun taas vajaatoiminnan osalta viitataan meta-analyysin tuloksiin, joiden mukaan riski kohtuukäytöllä väheni 10-20%. Verenpaine on n. 16% osalta liiallisen ryyppäämisen aikaansaamaa ja riski lisääntyy sekä miehillä että naisilla jo kohtuukäytöstä alkaen. Ainoastaan, jos viiniä nautitaan ruoan kera, negatiivinen vaikutus verenpaineeseen pitkälti eliminoituu. Alkoholin lyhytaikainen (12h) verenpainetta alentava vaikutus kumoutuu pidemmällä tähtäimellä (Effect of alcohol on blood pressure, 2020). Aivoinfarktin riski on alimmillaan 1-3 päivittäisellä annoksella ja T2 diabetes 1-2 annoksella. Punaviinillä näyttäisi olevan edullisia ominaisuuksia (2) veren liiallisen hyytymisen estämisessä (fibrinogeeni väheni 8-15%) ja HDL:n nostamisessa (+11-16%).

Metabolinen oireyhtymä

Pysytään edelleen Välimeren ruokavaliossa ja sen sisältämän viinin vaikutuksissa metaboliseen oireyhtymään. Kyseessä on PREDIMED tutkimus, jossa selvitettiin ruokavalion vaikutuksia ensi sijassa sydän- ja verisuonisairauksiin. Samasta tutkimusmateriaalista saatiin tietoa myös ruokavalion sisältämän viinin vaikutuksista Suomessakin niin yleiseen metaboliseen oireyhtymään. Tämä tutkimushaara oli nimetty Kohtuullinen punaviinin käyttö on yhteydessä alempaan metabolisen oireyhtymän esiintymiseen (3). ”Verrattuna raittiisiin, yhden punaviinilasillisen käyttäjillä oli pienempi riski metaboliseen oireyhtimään (-44%). pienempi riski normaalia isompaan vyötärönympärykseen (-41%), alhaiseen HDL(hyvä)-kolesteroliin (-58%), korkeaan verenpaineeseen (-72%) ja korkeaan verensokeriin (-33%).” Tutkimuksessa viitataan myös satunnaistettuun tutkimukseen (Davies, 2002), jossa ei-diabeettisten, vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten nautiessa 30g absoluuttista alkoholia päivässä (~3dl viiniä) vs. 0g/pvä, paastoinsuliini laski 19,2% ja triglyseridit 10,3% ja insuliiniherkkyys parani 7,2%. Triglyseridit paranivat jo 15g alkoholiannoksella. Henkilöiden painolla ei ollut vaikutusta tuloksiin. Useissa vastaavissa tutkimuksissa myös HDL nousee.

Maksa

Alkoholihan tuhoaa maksan! Kaikkihan sen tietävät! No ei aivan – 75% maksan ’poksahtamisen’ ensimmäisen vaiheen eli rasvamaksan aiheuttajista on muu kuin alkoholi. Tästä voi lukea tarkemmin kirjoitussarjasta Alkoholi, maksa ja siemenöljyt. Tuon kakkososan viittenä 9 on tutkimus, josta kirjoitin näin: ”Kohtuukäyttäjillä NASH-diagnoosin ja/tai fibroosin saaminen oli 44% epätodennäköisempää ja heidän riskinsä taudin etenemiseen maksasolujen paisumiseen asti oli 34% alempi kuin raivoraittiilla.” Tutkimuksen lopussa sen tekijät varoittavat liiallisen alkoholinkäytön vaaroista.

Viinin kohtuukäyttäjiä koskeva tutkimus vuodelta 2008 (4) totesi rasvamaksan tuplasti useammalla viinistä pidättäytyvällä verrattuna kohtuukäyttäjiin ja japanilaisia miehiä 10v seurannut tutkimus (5) luokitteli alkoholin käytön 4 ryhmään viikottaisen käyttömäärän mukaan (<40g, 40-140g, 140-280g tai >280g 100% alkoholia); ei yhtään tai hyvin vähän, kevyt, kohtuullinen tai runsas, vastaavasti. Miesten riski saada rasvamaksa oli kevyellä alkoholin käytöllä 28% ja kohtuukäytöllä 31% pienempi kuin muilla. Naisilla vastaavaa hyötyä ei havaittu.

Alkoholi näyttäisi vaikuttavan maksan sokerin tuotantoon vähentävästi. 1998 todettiin glukoneogeneesin (-45%) ja maksan erittämän glukoosin väheneminen 12% 5h alkoholin nauttimisen jälkeen (6). Kenties tämä on se mekanismi, joka selittää nuo kohtuukäytön edut myös maksalle?

Ruokavalion rasvan merkitys alkoholin haitallisuudelle maksassa on suuri. Tätä havainnollistaa kuva 4 (7) alkoholiperäisen maksasairauden hiirimallinnuksesta: haitallisia hajoamistuotteita syntyy eniten monityydyttymättömistä (USF-sarakkeet) rasvahapoista ja erityisesti niiden ja alkoholin (E) yhteisvaikutuksesta (Kuva 4, A). Alkoholin haitallinen vaikutus korostuu eniten omega-3 monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävillä rasvoilla (Kuva 4, B), joiden yhteydessä myrkyllisiä hajoamistuotteita alkaa syntyä maksassa alkoholin ja tyydyttyneenkin rasvan yhdistelmällä (SF+E). ALA on rypsiöljyn sisältämää (11%) kasviperäistä omega-3 rasvaa ja EPA & DHA ovat yleisimpiä kalan rasvassa.

Alzheimer ja muut dementiat

Tästä löytyi pari aika tuoretta tutkimusta. 2019 ilmestyi Alkoholin kulutus ja riski dementiaan ja kognitiiviseen alenemaan vanhemmilla aikuisilla.(8). Siihen osallistui 3021 keskimäärin 78 vuotiasta, joita seurattiin 6v. Sinä aikana 512 sairastui dementiaan. 7 – 14 annosta alkoholia viikossa nauttivien riski saada dementia verrattuna alle yhden annoksen nauttiviin oli 37% pienempi henkilöillä, joilla ei ollut kognitiivista alenemaa, mutta vain 7% alenemaa jo sairastavilla. Suuremmat annosmäärät olivat haitallisia.

Yli 60v ikäisten aikuisten alkoholinkäyttöä ja dementioita selvitettiin vuonna 2022 valmistuneessa tutkimuksessa (9). Seurattavia oli yli 150 000 ja 2137:lle kehittyi dementia: ”Raittiisiin verrattuna satunnaisesti, vähän tai kohtuullisesti sekä kohtuullisen paljon käyttävien riski oli 22% pienempi 2 ensimmäisen käyttömäärän kohdalla ja 38% pienempi kolmannella ryhmällä.” Graafinen kuvaaja löytyy kuvasta 1 (em. linkissä). Tutkimuksen kappaleessa Pidättäytyminen alkoholista ja dementian riski (Abstaining and increased dementia risk) viitataan aikaisempaan systemaattiseen meta-analyysiin, jonka mukaan alkoholin kohtuukäyttö verrattuna siitä pidättäytymiseen oli yhteydessä 25% pienempään vaskulaariseen dementiaan, 39% pienempään Alzheimerin riskiin ja 26% pienempään dementiariskiin mistä tahansa syystä.

Hermosto

Alkoholin vaikutus hermostoon on sille kaikkein tunnusomaisinta. Se saa kielenkannat irtoamaan ja yleensä hyvälle tuulelle – tosin joillekin lasiin sattuu aina sitä rähinäviinaa. Oireet ovat selvät ja ne pahenevat käyttömäärän suhteessa. Alkoholi on haitallista hermostolle. Tässä brittiläisessä tutkimuksessa (10) selvitettiin sen vaikutusta harmaisiin ja valkoisiin hermosoluihin. Ne alkavat vähenemään mitä enemmän alkoholia käyttää. Alla graafinen esitys, jossa käyttömäärien lisääntyessä yli 2 annoksen alkaa vaurioita syntymään harmaissa (ylemmät kuvaajat) ja valkoisissa (alempi) hermosoluissa niin miehillä (siniset) kuin naisillakin (punaiset).

Raskaana olevien naisten ei pidä käyttää edes pientä määrää, koska se voi vaikuttaa haitallisesti sikiön aivojen kehitykseen.

Luusto ja nivelet

Osteoporoosi

Alkoholin kulutus, luun mineraalitiheys ja murtumariski ilmestyi reilu vuosi sitten (11) Myös tässä alkoholista pidättäytyminen oli luuterveyden kannalta huonompi vaihtoehto kuin hieman vapaampi suhtautuminen. 1-2 annosta näyttäisi tämän graafisenkin esityksen perusteella parhaalta luiden kannalta (lumbar spine = selkänikamat, femur neck = reisiluun ’pallonivelen varsi’, hip = lonkkaluu). Koreassa saatiin vastaavia tuloksia vuonna 2018 (12). Sekä miehillä että naisilla luuntiheys 1-2 alkoholiannoksella päivittäin oli suurempi kuin ilman alkoholia (kuva tutkimuksesta alla). Suuremmat annokset olivat haitallisia.

Nivelreuma

Kirjassa Ravitsemus ja niveltulehdus (Nutrition and Arthritis, 282s) kirjoittaja Margaret Rayman viittaa kappaleessa 3.10.2 kahteen tutkimukseen, joista toisessa (Hazes et.al 1990) naisilla, jotka käyttivät alkoholia yhden annoksen päivässä, oli 48% pienempi riski niveltulehdukseen kuin täysin raittiilla. Toinen (Voight et.al 1994) havaitsi vastaavan riskin pienenemisen 50%:lla. Sen sijaan Iowa Women’s Health Study, jossa osallistujat olivat vanhempia amerikkalaisia naisia, yhteyttä ei havaittu. Pitkäaikainen ruokavalion laatu ja riski niveltulehduksen kehittymiseen naisilla (13) tutkimus on myös ottanut kantaa alkoholin terveysvaikutuksiin niveltulehdukseen ja toteaa, että parhaat pisteytykset saatiin 0,5-1,5 annoksella alkoholia ja huonoimmat tätä suuremmilla määrillä.

Syöpä

Keuhkosyöpä

Suuri, lähes puoli miljoonaa osallistujaa käsittänyt tutkimus Alkoholin käytön ja keuhkosyövän yhteys syöpätyypeittäin (14) kesti n.10v ja päättyi 2006. Siihen mennessä keuhkosyöpätapauksia oli ilmaantunut 10 227. Taulukossa 2 on vedetty yhteen riski sairastua eri tyyppisiin keuhkosyöpiin erilaisilla päivittäisillä alkoholin annoksilla. Alkoholista pidättäytymistä merkitään arvolla 1. 0,5-1 annosta alkoholia tuottaa raittiutta pienemmän keuhkosyöpäriskin kaikissa muissa syöpätyypeissä, paitsi adenokarsinoomassa. Siinä 1 annos päivässä on 4% terveellisempää, mutta puoli annosta on 2% vaarallisempaa kuin raittius.

Ei-koskaan tupakoineista tehtiin vastaava tutkimus (15) ja se valmistui 2017. Siinäkin alkoholin kulutus oli käänteisesti yhteydessä keuhkosyövän riskiin siten, että alle 5g alkoholia päivittän nauttivilla riski oli 20%, 5-9,9g nauttivilla 18% ja 10-19,9g nauttivilla 21% pienempi kuin alkoholista pidättäytyvillä. Itse asiassa riski pysyi tässä tutkimusryhmässä suuremmillakin määrillä ja melkein kaikilla syöpätyypeillä pienempänä kuin raittiilla, ks taulukko 2. Vain pienisoluisessa (Small cell) syöpätyypissä riski alkoi lisääntyä yli 5g alkoholiannoksilla / pvä.

Rinta- ja eturauhassyöpä

Valtaosassa läpikäymistäni tutkimuksista riski rintasyöpään lisääntyi heti ensimmäisestä annoksesta alkaen. Lisäys raittiisiin verrattuna oli tyypillisesti 10% molemmin puolin, mutta nousi paria annosta suuremmilla määrillä merkittävästi. Väkevät viinat olivat haitallisempia kuin olut ja viinit. Lisäksi riski on suurempi sellaisilla, jotka ovat alttiimpia estrogeeniriippuvan rintasyövän (ER+) syntymiseen ja riskiä lisää estrogeenikorvaushoito. Ongelma tietysti on, että juuri kukaan ei tätä riskiä ennalta tiedä. Syynä pidettiin alkoholin aikaansaamaa naishormonien lisääntymistä elimistössä. Voisi kuvitella, että menopaussin ohittaneille tästä olisi ollut hyötyä, mutta sellaisesta ei löytynyt todisteita.

Alkoholin käytön ja rintasyövän yhteyttä tai syy-seuraussuhdetta pohdittiin tässä koostetutkimuksessa (16), jonka taulukossa 1 on yhteenveto 14 tutkimuksesta ja taulukossa 2 9 tutkimuksesta. Niiden perusteella voi nopeasti havaita, että yksi tai kaksi annosta on lähes aina pienen riskin verran suurempi kuin raittius. Allaolevasta graafisesta kuvaajasta saa jonkinlaisen käsityksen riskin määrästä eri ikäisillä naisilla. Pienet määrät ovat vielä kohtuullisen turvallisia, mutta suurilla määrillä riski ampaiseekin ihan eri sfääreihin (kuvassa annokset/viikko tanskalaistutkimuksesta (17)).

Eturauhassyövän riski alkoholin käytöstä on jokseenkin saman suuruinen kuin naisten rintasyöpäriski ja pysyy n. 10% tuntumassa pariin annokseen asti päivässä ja lähtee siitä nousemaan. Tämä kuva on meta-anlyysistä (18), jossa kysyttiin onko alkoholin kulutus riskitekijä eturauhassyövälle. Se on vuodelta 2016 ja käsiteltyjä tutkimuksia oli 27. Toinen meta-analyysi vuodelta 2020 (19) pääsee jokseenkin samaan riskiin raittiiden kanssa, kun annoksia oli 1 tai 2 / päivä.

Suolistosyövät

Suurimpina riskitekijöinä paksusuolen syövälle ruokavaliossa mainitaan sokerit (+67% riskin lisäys) eri muodoissaan tässä 2010 tutkimuksessa (20). Maininnan arvoisina pidetään myös monityydyttymättömiä- (+36%) ja transrasvoja (+37%) sekä kolesterolia (+42%). Alkoholia ei ole nostettu esille. Kun tarkemmin etsii, löytyy siitä maninta taulukosta 1 (alla). Sekä sairastuneiden että verrokkien sarakkeissa eniten paksusuolen syöpään sairastuneita oli ’ei-koskaan juoneiden’ ryhmissä ja toiseksi eniten liikaa alkoholia käyttävien ryhmissä. Vähiten sairastui alle 2g päivässä eli n. lasillisen viiniä viikossa nauttineiden ryhmässä ja toiseksi vähimmillä sairastumisilla pääsivät ne, joiden viikkokulutus oli alle puoli litraa viiniä viikossa.

Tuo yksittäinen ravitsemukseen painottuva tutkimus saattaa olla harhaanjohtava – ainakin mitä tulee alkoholin ja paksusuolen syövän yhteyteen. 57 tutkimuksen meta-analyysi (21) antaa siitä luotettavamman kuvan ja sen mukaan suhteellinen riski alkaa kasvaa heti pienistä annoksista lähtien, mutta pysyy 10% tietämillä 10-15g (yksi päivittäinen annos) määrällä (kuvaaja). Sikäli kuin tuon ravitsemukseen painottuvan tutkimuksen luvut ovat edes sinne päin, kohtuumääräisen alkoholin aiheuttama riski paksusuolen syövälle on pienempi kuin sokerin ja siemenöljyjen.

Ruokatorven syöpä

”Yksi ruokaan ja juomaan liittyvä tekijä on kuitenkin selkeästi pahis.

– Alkoholinkäytölle ei tunneta syöpäriskin kannalta turvallista alarajaa, mutta ylipaino on yksittäisistä tekijöistä vielä merkittävämpi, Vehmanen totesi.” Tuo Iltalehden artikkelista lainattu (22) lause pääsee lähimmäksi totuutta ruokatorven syövän kohdalla.

Oncology Letters -julkaisussa vuonna 2016 ilmestynyt katsaus Alkoholin kulutus ja siihen liittyvät tekijät; uusi näkökulma ruokatorven syövän riskitekijöihin (23) sisältää selkeän grafiikan, johon on otettu mukaan myös tupakointi. Ne lisäävät toistensa syöpää aiheuttavaa vaikutusta, mikä käy hyvin ilmi katsauksen kuvasta. Jos ei tupakoi, riski alkoholin käytöstä nousee silti 2-3 kertaiseksi, vaikka nauttisi vain yhden tai kaksi annosta alkoholia päivässä (vasen reuna Never-smoker). Suurimmillaan riski alkoholin ja tupakan yhteisvaikutuksesta on 55-kertainen (siis 5500%). Tässä yhteydessä kannattaa ottaa vertailuun refluksi eli närästys, jonka tiimoilta viittasin ruokatorven syöpään Magnesium-kirjoitussarjani osassa 4 näin:

”Refluksi riskitekijänä siinäkin tulee vahvana esille: ”Refluksitautiin liittyy huomattavasti tavallista suurempi adenokarsinooman vaara. Vaarasuhde voi olla jopa yli 40, jos refluksitauti on kestänyt pitkään.” Riski on vain vähän alempi kuin grafiikasta (viite 23) katsottuna 8-14 savuketta ja 1,5dl puhdasta alkoholia päivässä. Kannattaa hoitaa refluksi kuntoon!

Alkoholin tyyppiin otettiin kantaa espanjalaistutkimuksessa (24), Ruokatorven syöpä ja käytetyn alkoholin tyyppi sekä tupakointi: ”Alhainen vain viinistä ja oluesta koostuva alkoholin kulutus (1-24g/pvä alk.) ei lisännyt riskiä, kun taas yhdistelmä kovia viinoja oluen ja/tai viinin kanssa lisäsi”.

Yhteenvetona alkoholin vaikutuksista syöpäsairauksiin otetaan lainaus artikkelin Kevyt alkoholin käyttö ja riski syöpäsairauksiin (25) tuloksista. Arvio perustuu 60 kohorttitutkimukseen ja 135 artikkeliin. ”Hyvin kevyt tai kevyt juominen ei ollut yhteydessä useimpien syöpien esiintymiseen, paitsi naisten rintasyövän ja miesten paksusuolen syövän. Päinvastainen oli tilanne sekä naisten että miesten keuhkosyövissä, joiden määrä aleni merkittävästi ja molempien sukupuolten kilpirauhassyövissä, jotka vähenivät lähes merkittävästi. Myös verisyövät vähenivät.”

Sappikivet

Meta-analyysi Alkoholin kulutus ja riski sappikivitautiin (26) havaitsi sappikivitaudin riskin vähenevän lineaarisest 12% jokaista 10g päivittäistä alkoholiannosta kohden, mikä arvioitiin merkittäväksi. Toisessa meta-analyysissä riski väheni myös merkittävästi, mutta ei lineaarisesti (27). Kuva tutkimuksesta.

Terveydeksi!

Tämä artikkeli on hyvä päättää amerikkalaiseen lääkäreiden tutkimukseen (28). Seurantatutkimukseen osallistui lähes 90 000 mieslääkäriä 40 ja 84 ikävuoden väliltä alkaen vuodesta 1982. Heillä ei ollut syöpiä tai sydän-verisuonisairauksia tutkimuksen alussa. 5,5 vuoden seuranta-aikana 3216 heistä kuoli. Verrattuna alkoholia käyttämättömiä sellaisiin, jotka nauttivat 1 – 6 annosta viikossa tai yhden päivässä, jäkimmäisillä oli huomattavan alhainen kuolemanriski ja riski sairastua sydänsairauksiin (kuva alla) tai syöpiin.

Tutkimuksen kohdejoukon voi kuvitella olleen tavallista terveystietoisempia (lääkärit) ja siksi sen tuloksiin tulee suhtautua sen mukaisesti. Erityisesti sellaisten, joilla alkoholin käyttö lähtee helposti lapasesta, ei tule edes terveyden tavoittelemisen varjolla ryhtyä käyttämään alkoholia pieninäkään annoksina. Muut voivat suhtautua viiniin tai olueen ruokajuomana ilman synnintuntoa tai kuolemanpelkoa, koska pieni määrä voi olla jopa terveyttä lisäävää. Ei tippa tapa!

VIITTEET

1) Alcohol and Cardiovascular Health: The Dose Makes the Poison…or the Remedy

2) Effect of red wine and red grape extract on blood lipids, haemostatic factors, and other risk factors for cardiovascular disease

3) Moderate red wine consumption is associated with a lower prevalence of the metabolic syndrome in the PREDIMED population

4) Modest Wine Drinking and Decreased Prevalence of Suspected Nonalcoholic Fatty Liver Disease

5) The modest alcohol consumption reduces the incidence of fatty liver in men: a population-based large-scale cohort study

6) The inhibition of gluconeogenesis following alcohol in humans

7) Ethanol and unsaturated dietary fat induce unique patterns of hepatic ω-6 and ω-3 PUFA oxylipins in a mouse model of alcoholic liver disease (kuva 4)

8) Alcohol Consumption and Risk of Dementia and Cognitive Decline Among Older Adults With or Without Mild Cognitive Impairment

9) The relationship between alcohol use and dementia in adults aged more than 60 years: a combined analysis of prospective, individual-participant data from 15 international studies

10) Associations between alcohol consumption and gray and white matter volumes in the UK Biobank

11) Alcohol Consumption, Bone Mineral Density, and Risk of Osteoporotic Fractures: A Dose–Response Meta-Analysis

12) Association between alcohol consumption and bone mineral density in elderly Korean men and women

13) Long-term Dietary Quality and Risk of Developing Rheumatoid Arthritis in Women

14) The Association Between Alcohol Consumption and Lung Carcinoma by Histological Subtype

15) Alcohol and Lung Cancer Risk Among Never Smokers: A Pooled Analysis from the International Lung Cancer Consortium and the SYNERGY Study

16) Epidemiology of Moderate Alcohol Consumption and Breast Cancer: Association or Causation?

17) Alcohol intake, type of beverage, and risk of breast cancer in pre- and postmenopausal women

18) Is alcohol consumption a risk factor for prostate cancer? A systematic review and meta–analysis

19) Alcohol Consumption and the Risk of Prostate Cancer: A Dose-Response Meta-Analysis

20) Nutrients and Risk of Colon Cancer

21) Alcohol drinking and colorectal cancer risk: an overall and dose–response meta-analysis of published studies

22) Ruokavaliossa on syöpäriskin kannalta yksi pahis ylitse muiden: “Ei tunneta turvallista alarajaa” (Iltalehti)

23) Alcohol consumption and corresponding factors: A novel perspective on the risk factors of esophageal cancer (Review)

24) Esophageal cancer risk by type of alcohol drinking and smoking: a case-control study in Spain

25) Light Alcohol Drinking and Risk of Cancer: A Meta-Analysis of Cohort Studies

26) Alcohol consumption and risk of gallstone disease: a meta-analysis

27) Alcohol Consumption Can Reduce the Risk of Gallstone Disease: A Systematic Review with a Dose-Response Meta-Analysis of Case-Control and Cohort Studies

28) Light-to-moderate alcohol consumption and mortality in the physicians’ health study enrollment cohort