Valikko Sulje

Parantava ketoosi

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira Krebber on koonnut elämänkokemuksensa ja tietonsa ketogeenisesta ruokavaliosta uuteen kirjaan. Kirjan on julkaissut Viisas Elämä -kustantaja.

Krebber on suosittu bloggaaja ja kirjan sisältöä leimaa blogimainen kirjoitustyyli. Joidenkin mielestä se on epäsopivaa tietokirjalle, mutta kasvava joukko terveystietoisia ihmisiä osaa arvostaa kirjaa, joka on sujuvasti, hauskasti ja tietoiskumaisesti kirjoitettu. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen kategoriaan ja nautin suunnattomasti kirjan sisällöstä, vaikka se suurelta osin oli kovin tuttua.

Kaikille ei liene tuttua tämä:

Ketogeeninen ja yleensäkin vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole mikään uusi muoti-ilmiö. Se on itse asiassa kaikista alkuperäisin ruokavaliomme, johon ihmiskeho on miljoonien vuosien aikana sopeutunut. Ihmiskeho on kehittynyt käyttämään sekä glukoosia että ketoaineita energianaan aina sen mukaan, minkälaista syötävää on ollut saatavilla. Mm. lääkäri David Perlmutter ja myös lääkäri Terry Wahls ovat sanoneet, että matala-asteinen ketoosi on kaikista optimaalisin aineenvaihdunnan tila, johon ihmisen elimistö on sopeutunut historiallisestikin. Samoin lääkäri David Wilson väittää, että esi-isämme olivat suurimman osan ajasta ketoosissa. Ketoosi on yksinkertaisesti elimistön luonnollinen tila, jonka avulla olemme pysyneet hengissä vaikeinakin aikoina. Ilman ketoosia ihminen olisi kuollut sukupuuttoon aikoja sitten.

Virallisia ravitsemussuosituksia käyttämällä Krebber sairastui vakavasti. Tässä hän ei ole yksin. On lukuisia ihmisiä, joille hiilihydraatteja korostavat valtion sapuskat ovat terveydelle liian rankka kokemus. Elintarvike- ja lääketeollisuus on saanut mellastaa markkinoilla ja sekoittaa terveyttä ylläpitävän ruokavalion asetelmia. Kirjassa pohditaan esimerkiksi sitä miten on mahdollista, että keinotekoisten rasvalähteiden (margariinit ja transrasvapitoiset valmisruoat), sokeripitoisten välipalojen ja ruokien luonnottomuuden on annettu raunioittaa terveyttämme näinkin pitkään. Tämän maan ravitsemusasiantuntijat eivät millään suostu kääntämään kelkkaansa ja suosittelemaan aitoa, terveellistä ruokaa.

Krebberin tarina kaiuttaa maailmalle sen tosiasian, että nykyiset väestölle suunnatut ravitsemussuositukset kovin huonosti ottavat huomioon yksilölliset tarpeet. Vakavasti sairastunut Krebber sai ohjeen välttää eläinrasvoja, lihaa ja nauttia suuria määriä hedelmiä, kokojyväviljaa, tärkkelyspitoisia ruokia ja vähärasvaisia kevyttuotteita.

Tutustuttuaan vaihtoehtoisiin ruokavalioihin ja kokeiltuaan niitä itse käytännössä, alkoi terveys palautua. Näitä “yksittäistapauksia” seuratessa ei voi kuin ihmetellä miksi lääkärin tai ravitsemusterapeutin on niin äärettömän vaikea lähteä tukemaan asiakkaan vähähiilihydraattista ja gluteenitonta ruokavalioratkaisua? Mikä siinä on niin pelottavaa?

Ehkä annamme Krebberin selvittää tämä meille:

Vakuutuin yhä enemmän siitä, että vähähiilihydraattinen, gluteeniton ruokavalio on sopiva todella monelle ihmiselle, varsinkin, jos terveyden kanssa on ongelmia. Sen avulla useat ovat saaneet apua monenlaisiin vaivoihin. Myös itse ketogeenisesta ruokavaliosta on alettu kirjoittaa enemmän artikkeleita, ja sitä myös tutkitaan enemmän. Tuntuu, että mitä enemmän ketogeenista ruokavaliota tutkitaan, sitä enemmän hyötyjä löytyy. Tämän luulisi olevan herätys itse kullekin. Tuskin monikaan aavistaa, miten paljon rasvaa tarvitsee syödä, jos haluaa kehon ketoositilaan. Sitä paitsi ei ole ollenkaan sama, mitä rasvaa syö. Meitä on johdettu vuosia harhaan. Todella harhaan. Vääriä rasvoja ja luonnottoman suurta hiilihydraattimäärää tuputtamalla on saatu aikaan terveydellinen katastrofi – kansantaloudelle sietämätön kupla – joka pian puhkeaa, ellei asialle tehdä pikaisesti jotain. On korkea aika, että ihmiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, koska sitä eivät lääkärit eivätkä muut viralliset tahot tee.

Tätä minäkin olen pitänyt viestinnässäni, luennoilla ja videoilla koko ajan esillä: Meille käy huonosti jos annamme virallisen ravitsemusvalistuksen pitää kiinni omista asetelmistaan. Hieman parempaan suuntaan ravitsemussuositukset menivät kun ne uudistuivat vuonna 2014. Viljatuotteet työnnettin pois alimmalta (tärkeimmältä) tasolta ja korvattiin runsailla määrillä vihanneksia ja hedelmiä. Mutta työ on vielä pahasti kesken. Miksi viljojen tärkeyttä yhä edelleen korostetaan, vaikka niiden haitat ovat yleisessä tiedossa?

On todella surullista, että kriittistä suhtautumista pitää odottaa maallikoilta kuten tässä tapauksessa Krebberiltä. Oikeaa tietoa ravitsemuksesta ei meille tarjoa laaja asiantuntijoiden ja ammattilaisten joukko. Krebber kysyykin ihan aiheellisesti:

Kuinka kauan nyt jo kuralla oleva kansantalous sietää vääränlaisen ravinnon aiheuttamia järjettömiä kuluja? Ja nyt vielä tästä joutuvat eniten kärsimään lapset, joille suositellaan täysin luonnotonta ravintoa. Rasvatonta maitoa, margariinia, rypsiöljyä, luonnottomaksi jalostettua viljaa ja nyt vielä soijaa. Kun kaupasta vielä rahdataan lasteittain prosessoituja välipaloja, valmisruokaa, karkkia, sipsejä ja limsaa, niin siinä ei ole virallisista ravitsemussuosituksistakaan paljon apua. Kysyn vain: haluammeko todella haudata lapsemme ennen kuin itse kuolemme? Jos tämä meno jatkuu, niin tulee käymään.

Mitä oikein on ketogeeninen ruokavalio ja miten se toimii? kysyy Krebber. Ja vastaa tähän näin:

Kaikessa lyhykäisyydessään kuvailtuna ketogeeninen ruokavalio sisältää pääasiassa rasvaa, kohtalaisesti proteiinia ja hyvin vähän hiilihydraattia. Kuten jo tiedämme, se on yksi parjatun vähähiilihydraattisen ruokavalion suuntaus. Ketogeenisesta ruokavaliosta tekee ainutlaatuisen se, että siinä kiinnitetään huomiota ketoaineisiin, joita elimistö tuottaa hiilihydraattien ja proteiinien rajoittamisen sekä rasvan lisäämisen ansiosta.

Krebber puhuu ketoadaptaatiosta, eli tällaiseen ruokavalioratkaisuun pitää vähitellen totutella. Aineenvaihdunnan on muututtava hiilihydraatteja suosivasta rasvapolttoiseen suuntaan. Tähän menee yleensä parista viikosta pariin kuukauteen yksilöstä riippuen. Itselläni meni noin kolme viikkoa tähän ketoadaptaatioon (kaikkea olen koemielessä toteuttanut!). Muistan miten minua aluksi valtavasti väsytti, päätä särki ja lenkille ei todellakaan tehnyt mieli lähteä. Kusella sai myös käydä tuhka tiheään. Tämä johtui siitä, että elimistö siirtyi hiilihydraatteja hyödyntävästä tilasta rasvapolttoiseen tilaan, jolloin hiilihydraattivarastot varastoituine vesineen myös tyhjenivät. Krebber kirjoittaa tästä ilmiöstä ja epäilee syyksi väsyttävään olotilaan mineraalien poistumista virtsan mukana. Jos joskus vielä otan uusiksi tuon ketogeenisen ruokavalion, aion juoda enemmän mineraalipitoisia nesteitä.

Millaisiin sairaustiloihin Krebber suosittelee ketogeenista ja gluteenitonta ruokavaliota? Lista on pitkä ja perustuu tutkimusnäyttöön:

  • metabolinen oireyhtymä
  • diabetes (tyypit 1 ja 2) sekä esidiabetes
  • ylipaino ja liikalihavuus
  • korkea verenpaine
  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • korkea kolesteroli (erityisesti korkea triglyseridi)
  • MS-tauti
  • Huntingtonin tauti
  • Parkinsonin tauti
  • Alzheimerin tauti
  • ALS
  • migreeni ja krooninen päänsärky
  • fibromyalgia
  • akne
  • niveltulehdus ja muut nivelvaivat
  • ärtyvän suolen oireyhtymä
  • refluksitauti
  • mielialan vaihtelut
  • mielenterveyden häiriöt, kuten skitsofrenia
  • keskittymisvaikeudet
  • krooninen väsymys
  • Hashimoton tyreoidiitti ja muut kilpirauhassairaudet
  • unettomuus
  • turvotus
  • ilmavaivat
  • levottomat jalat
  • ientulehdus ja hampaiden reikiintyminen
  • hiustenlähtö
  • narkolepsia
  • epilepsia
  • psoriasis
  • Crohnin tauti
  • alkoholista johtumaton rasvamaksa

Pyydän tutustumaan tähän Krebberin kirjaan ja muihin teoksiin, joissa on esillä ketogeenisen ruokavalion erityispiirteet, mikäli jokin noista listatuista sairauksista ja vaivoista osui omalle kohdalle. Kirjassa on runsaanlaisesti lukuvinkkejä.

No, entä sitten tämä gluteenittomuus? Eikö se ole jo melkein kuin kirosana? Joko lääkäri Antti Heikkilä on oppinut kirjoittamaan tämän sanan oikein? Krebberillä ei ollut keliakiaa, mutta hän havaitsi pohjoismaisten viljojen poisjättämisestä olevan hyötyä. Vatsavaivat helpottivat, kiputilat väistyivät, turvotusta ei enää ollut ja oireet palasivat heti kun hän nautti uudestaan viljatuotteita.

Parasta oli siis olla ilman viljaa. Hankalaahan se oli aluksi. Sen Krebber myöntää. Tuoreen leivän tuoksu veti hypnoottisesti puoleensa! Riippuvus kuitenkin katosi aikanaan, ja nykyään Krebber ei enää kiinnitä juuri mitään huomiota tähän. Mistään ohimenevästä “muoti-ilmiöstä” ei siis ole kysymys, vaan pysyvästä elämäntapamuutoksesta. Täysjyvän terveellisyyttä tuputetaan meille, vaikka tueksi ei ole antaa yhtään huolellisesti tehtyä tutkimusta (täysjyvä vastaan viljattomuus -tutkimus!). Tästä olen usein kirjoittanut itsekin ja ihmetellyt tiedon ristiriitaisuutta. Pyysin insinööri Sami Uusitalon kanssa Mikael Fogelholmia ja Ursulan Schwabia esittämään sellaisia tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna. Ei ole näkynyt! (Miten niitä voisikaan näkyä? Niitä ei ole. Ihmisten harhautus kuitenkin jatkuu!)

Krebber kirjoittaa:

Maailmalla aletaankin vihdoin tunnustaa, että nykyiset ravitsemussuositukset eivät perustu ollenkaan tieteeseen, vaan ovat pelkkää politiikkaa. Uskalletaan vihdoinkin myöntää, että täysjyvä itse asiassa aiheuttaa ennemminkin terveydellisiä ongelmia kuin poistaa niitä. 

Mihin sitten gluteenin ja viljojen haitallisuus perustuu?

Gluteenipitoiset viljat ovat haitallisia monella tavalla. Voi sanoa, että ne eivät edes kuulu ihmisten ruoaksi, ovathan ne olleet vasta niin vähän aikaa ravintonamme. Maanviljelys on sen verran nuori elinkeino, että geneettinen perimämme ei ole soveltunut viljoihin eikä gluteeniin. Ei siis ihme, että gluteeni ja viljat yleensäkin aiheuttavat monelle vaivoja.

Oman osuutensa tuovat nykyiset jalostetut viljat, joita on jalostettu kymmenien vuosien ajan ja vieläpä ihmisravinnoksi sopimattomaan suuntaan. Satoisuus ja tautien sieto ovat ajaneet jalostuksen tavoitteita enemmän kuin se, miten hyvin vilja kelpaa ihmisravinnoksi. Nykyisten viljojen proteiinit poikkeavat alkuviljojen proteiineista. On alfa-amylaasin estäjiä, trypsiinin estäjiä, serpiinejä jne. Muuntuneet proteiinit aiheuttavat allergisia reaktioita, kuten astmaa, ihottumaa ja suolistovaivoja.

Krebberin kirja on antoisa lukuelämys! Suosittelen! Jo senkin takia kun kirjassa on todella selkeä reseptiosio.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

About Author

Samanlaisia kirjoituksia

7 Comments

  1. Paluuviite:Kelly Turner: Yhdeksän paranemisen avaintekijää - Turpaduunari

  2. Nimetön

    No onko oikea paikka kommentoida vai ei ,mutta totean se omasta kokemuksesta, luettakoon vaikka pikku tutkimuksesi, huomioni on että viljojen pois jättö helpottaa elämää kovasti. Sairastan reumaa ja luettuani erilaisia tutkimuksia päätinkokeila viljan pois jättämistä. Jätin leivän pois ja ruuanlaitosta käytin hieman gluteenittomia
    Jauhoja, peruna , soija ym, kas kummaa reuma ei oireillut. Koe oli n. Kuukauden.
    Sitten otin taas leipää ja parin päivän kuluttua alkoi nivelissä tuntua.
    Sitten ne hiilihydraatit, kun niitä niin kovasti kehutaan, lisäsinsalatti annoksen päiväruoaksi ja en syönyt päivällä muuta klo 12. Sitten klo 15 söin lämpimän ruuan. Tätä kesti 2 kk. Kas kummaa tuli 3 kg lisää painoa vaikka en syönyt sen enempää kuin aiemminkaan ,paitsi tuo salaattiannos n. 300g. Makeisia en syö enkä liiku, koti kuntopyöräilyä ja vesijuoksua pari kertaa viikossa, mutta sama käynti oli askelten kuin aiemminkin. Joten totesin että sokeritasapainoehkä muuttui ja siitä kilot.
    Laihtuminen nololta vaikeaa, joten onvarmaan kokeiltava ketoosin diettiä.

  3. Paluuviite:Kelly Turner: Yhdeksän paranemisen avaintekijää | Turpaduunari

  4. Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja | Turpaduunari

  5. Paluuviite:Laadukkaita välipaloja | Turpaduunari

  6. Tapani Vaulasto

    Tohtori Christer Sundqvist, tällainen tutkimus on vaikea toteuttaa:
    “Pyysin insinööri Sami Uusitalon kanssa Mikael Fogelholmia ja Ursulan Schwabia esittämään sellaisia tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna. Ei ole näkynyt! (Miten niitä voisikaan näkyä? Niitä ei ole. Ihmisten harhautus kuitenkin jatkuu!)”

    Ai miksi?
    Mistähän ne koehenkilöt löytyisivät, jotka ovat vuosia eläneet ilman viljaa? Kyllä niitä varmaan on. Noissa tutkimuksissa täytyy tietysti pitää huoli siitä, että syödään viljaa eikä hiivaa.

    Entä siirtyminen leivästä leivättömään dieettiin? Siinä on kaksi seikkaa:
    1. Hiiva jää pos, jolloin suoli alkaa toimimaan paremmin.
    2. Viljan poisjäänti sinänsä saa elimistön toimimaan toisella tavalla, mutta se ei taida pelkästään johtua viljan poisjäämisestä. Monet dieetit tehoavat sen takia, että vaan muutetaan ruokavaliota, ei niinkään sen takia, että siirrytään vaikka raakaravintoon. Tämä tulee kirjoituksessasi esille ainakin prosessoitujen ruokien poisjättämisen muodossa.

    ————-
    Tällä hetkellä koko ravintotutkimuksessa on harha.
    Tutkijat olettavat ihmisen elimistön olevan vaikkapa auton moottorin kaltainen laite, joka tarvii koko ajan polttoainetta toimiakseen. Ihmisen elimistö ei toimi näin kauttaaltaan, vaikka soluissa tapahtuukin jotain ja vaikka veri kiertää kaiken aikaa. Ei. Vatsan pitää saada levätä aterioiden välillä.

    Tutkijat voisivat kiinnittää huomiota siihen, että miksi urheilijat toisinaan kertovat, että oli vaan niin vetelä olo. Huippuunsa trimmattu elimistö menee sekaisin jopa yhdestä energiapatukan puraisusta. Vaikka siinä patukassa on kaikki ravintoneuvojien kertomat aineet, niin elimistö ei sitä tarvitse ja vielä vähemmän pystyy hyödyntämään sitä kilpailutilanteessa. Pieni siemaisu raikasta lähdevettä – kannattaa kokeilla.

    Yö ei ole ruuan sulattamista varten. Siinä tulee apuun poikkitieteellinen tutkimus. Kannattaa kääntyä poliitikko Paavo Väyrysen puoleen. Hänellä on maamme suurin asiantuntemus siinä. Hän tietää, mitä sulatellaan yöllä.

    • turpaduunari

      Kiitos kommentista Tapani. Kommenttisi kuuluisi ehkä paremmin erääseen toiseen kirjoitukseeni, mutta ei hätää, voidaan se ottaa tässäkin puheeksi. Nimittäin viljatutkimukset. Varsinkin kun Krebber myös on kriittinen viljatuotteiden suhteen.

      Ongelmana tässä ei ole pelkästään vilja/viljaton -tutkimusten puute ja kiusallinen hiljaisuus asian ympärillä, vaan se seikka, että näitä tutkimuksia toki löytyy, mutta ne suosivat viljattomuutta. Ja sitä Mikael Fogelholm tai Ursula Schwab eivät voi sulattaa! Ovat mielummin hiljaa.

      Jari Ristiranta kokosi omille sivuilleen tätä koskevan keskustelun: https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/06/taysjyvaa-vai-ei-viljaa/

      Luetaan se sivu tarkkaan ja pohditaan sitten asetelmia vilja vs. viljaton.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *