Kirjoittaja: Ari Kaihola

Rypsiöljy – saako tuota siemenöljyä arvostella Suomessa?

Rypsiöljy, tuo Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) lempilapsi, sai naarmun julkisuuskuvaansa, kun professori, ylilääkäri Martti Färkkilä viime syksynä 8.11. julkaistussa Helsingin Sanomien artikkelissaan totesi: ”Rypsiöljyn sisältämä linolihappo voi altistaa suolistotaudille”. Tällä lausumalla hän tuli astuneeksi ravitsemusasiantuntijoiden reviirille, jota he mustasukkaisesti varjelevat. Vaikka olisi kuinka pätevä asiantuntija tahansa (kuten tässä tapauksessa), on suoranainen pyhäinhäväistys rohjeta arvostella voimassa olevaa dogmaa eli ravitsemussuosituksia ja siihen sisältyviä elintarvikkeita. Suomessa keskustelu ja ratkaisujen etsiminen ongelmiin, jotka jollain tapaa liittyvät ravitsemukseen, on yksiselitteisesti kielletty.

Aluksi koko artikkeli oli vapaasti luettavissa, mutta ilmeisesti Hesarissakin tajuttiin kömmähdys ja hyvin pian se olikin laitettu maksumuurin taakse. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua ja sitä paikkaamaan riensi virallisen ravitsemuslinjan luottomies Laatikainen, joka blogissaan vain 2 päivän kuluttua julkaisi oman vastineensa, jossa tietenkin kumottiin Färkkilän sanomiset ja rypsiöljy sekä myös kaikki muut omega-6 rasvat saivat synninpäästön.

Tämän ei ilmeisesti katsottu riittävän, vaan 15.11. Hesari julkaisi jutun, jossa kaikki eturivin rypsiöljyn puolustajat – Fogelholm, Schwab ja Laatikainen – yhdessä tuumin lyttäsivät niin Färkkilän kuin Kaija-Leena Kolhonkin havainnot rypsiöljyn ja muiden omega-6 öljyjen mahdollisesta osuudesta kohta kansansairauden mittasuhteet saavuttavaan suolistosairauteen, IBD:hen (tulehdukselliset suolistosairaudet; Inflammatory Bowel Diseases; Crohn’s Disease / CD ja Ulcerative Colitis / UC).

Suomi kahmii ALA-mitaleita – onko ylevää?

Laatikainen mainitsee 15 maan listan (Taulukko 2), jossa LA:n (omega-6 öljy) kulutuksessa Suomi sijoittui kolmanneksi alhaisimmalle sijalle. Se tieto pitääkin paikkansa, mutta sama taulukko paljastaa toisen mielenkiintoisen seikan: ALA:n kulutuksessa (kasviperäinen omega-3 öljy) Suomi tuulettaakin jaetulla ykkössijalla yhdessä UK:n kanssa. Palataan tähän hieman myöhemmin. LA:ta rypsiöljyssä on 22% ja ALA:aa 11% (fineli.fi). UK:ssa IBD:tä sairastaa 300 000 henkilöä, mutta Suomi on silti ykkönen Euroopassa suhteutettuna väestöön, kuten Färkkilä omassa kirjoituksessaan totesi, ja taitaapa olla aivan mitalisijoilla koko maailmassa – ainakin tämän kirjoituksen mukaan.

Tilanne IBD lisääntymisen suhteen on Suomessa niin hälyttävä, että ratkaisun etsimiseen pitää osallistua kaikkien ja myöskään voimassa olevat ravitsemussuositukset eivät saa rajata mitään ratkaisuehdotuksia ulkopuolelle – vai mitä mieltä olette tästä Kela:n tietojen perusteella laaditusta grafiikasta (alla), joka havainnollistaa IBD-lääkityksen saajien määrän kasvun viimeisen 30 vuoden ajalta? Heitä on nyt 10-kertainen määrä! Tämä ei kertakaikkiaan ole normaalia.

Kun kerran noin ansioituneet lääkärit, kuten Färkkilä ja Kolho, nostavat asian tapetille, heitä on syytä kuunnella. Kummallakin on hatunnoston arvoinen julkaisuhistoria (1, 2). Tällä haavaa koko rypsiöljykirjoittelusta jää sellainen kuva, että ravitsemusasiantuntijoille näyttää olevan tärkeämpää oikeassa oleminen ja voimassa olevien ravitsemussuositusten puolustaminen kuin ratkaisun etsiminen hyökyaallon lailla lisääntyvän sairauden suitsimiseen.

Mikä oli toisin vuonna 1987?

IBD-sairaudet vaivaavat suolistoa, joten loogisinta on yrittää etsiä syyllistä sellaisista aineista, joita suolen läpi kulkee. Antibioottikuurien lukuisuus varsinkin lapsuudessa on yhdistetty sairauteen, samoin Färkkilän mainitsemat omega-6 kasviöljyt. Mutta voisiko voi olla syyllinen?

Voin kulutus mataa alimmissa lukemissaan vuosikymmeniin, joten on täysin epäuskottavaa, että IBD-epidemia olisi voin aiheuttamaa. Johtuisiko IBD-sairauksien lisääntyminen sitten samanaikaisesta voin käytön vähenemisestä ja kasviöljyjen käytön lisääntymisestä? Tämä kuulostaa jo vähän järkevämmältä. Voissahan on butyraattia, joka on todistetusti hyväksi paksusuolen terveydelle ja edistää suoliston tiiviyttä (PDF) sekä vähentää tulehdusta (kuva em. katsauksesta). Jospa voi ja sen sisältämä butyraatti on aikaisemmin estänyt IBD:n puhkeamisen anti-inflammatorisilla ominaisuuksillaan?

Joka tapauksessa voi ei voi olla syyllinen, koska sen käytön vähetessä alle kolmasosaan entisestä (1987 tasosta), on IBD-lääkekorvausta saavien määrä lisääntynyt kymmenkertaiseksi.

Entäpä sitten kasviöljyt?

Grafiikka kasviöljyjen kulutuksesta lainattu tältä sivulta.

Kasviöljyjen käyttö on saman 30-vuotisjakson aikana noussut korkeimmillaan 50% vuodesta 1987, mutta on siitä laskenut jonkin verran. Omega-6, jota kasviöljyt sisältävät, oli pääepäilty tässä Färkkilän esittämässä tutkimuksessakin.

Jostain kumman syystä rypsiöljyn käyttötilastoa Suomen osalta on mahdoton löytää. Ainoa tarkempi tieto, mutta vain alkuvuosien osalta, löytyi täältä (vasen kuva, musta pylväs):

Myös rypsin viljelytilasto löytyi samasta paikasta ja siitä käykin hyvin ilmi rypsin viljelyn yleistymisen ajankohta: 70-luvun loppupuoli, 80-luvun alku.

Rypsin myyntitilasto kertoo hyvin, kuinka nopeasti käyttö lisääntyi – ainakin alkuvaiheessa. Jokseenkin samanlainen käyrä kuin IBD-Kela-korvausten osalta ja muistuttaa kiertoradalleen pyrkivän raketin lentorataa. Sen voidaan olettaa olevan keskeisessä asemassa epäiltyjä nimettäessä, koska se ylläolevan myyntitilaston mukaankin oli ylivoimainen ykkönen Suomen markkinoilla 90-luvulla ja luultavasti vastasi valtaosasta silloin tapahtuneesta kasviöljyjen kulutuksen 50% lisäyksestä.

Mikä rypsiöljyssä voisi aiheuttaa IBD:n lisääntymisen?

Ajallisesti rypsiöljyn myynnin lisäys ja vastaava IBD-sairauksien räjähtäminen käsiin osuu aivan yksiin, mikä lisää epäilyksiä nimenomaan rypsiöljyä kohtaan. Mutta sen rasvaprofiilinhan pitäisi olla suotuisa tulehduksia ajatellen: tulehdusta lisäävää omega-6 LA:ta siinä on vähemmän kuin monissa muissa siemenöljyissä ja terveellistä omega-3:a (ALA) enemmän kuin missään muussa talouskäyttöön tarkoitetussa kasviöljyssä (pellavansiemen-, camelina- ja hamppuöljyissä on vielä enemmän, mutta niiden käyttö ei ole yleistä). Kenties syy onkin tuossa kasviperäisen omega-3:n määrässä? Alfalinoleenihappo nimittäin muuntuu elimistössä hyvin heikosti tai ei lainkaan niiksi erittäin terveellisiksi eläinperäisiksi omega-3 rasvoiksi, EPA ja DHA:ksi.

Jos ruokavalion rasvat koostuvat etupäässä tyydyttyneistä, voi ALA:sta muuntua EPA ja DHA:ksi keskimäärin 5%. Jos taas nautitaan paljon omega-6 öljyjä, putoaa konversioteho noin puoleen ja nautitusta ALA:sta päätyy tehokkaiksi omega-3:ksi n. 2,5%. Tutkijat suosittavatkin, että tästä syystä omega-6/3 suhteen ei tulisi ylittää arvoa 4-6. Myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat prosessin tehoon, miehillä se on heikompi.

Kuva tästä tutkimuksesta:

Distribution, interconversion, and dose response of n−3 fatty acids in humans, joka suosittelee lisäämään juuri sitä omega-3:a, jonka määrää elimistössä halutaan nostaa: EPAaa EPAn nostamiseksi ja DHA:ta vastaavasti. Kuka haluaisi nostaa ALA:n määrää?

Onko ALA:n nostamisessa järkeä?

Nyt palataan siihen, että Suomi on ykkössijalla Euroopassa ALA:n kulutuksessa. Se on ykkönen myös IBD:ssä. Rypsiöljyä markkinoidaan näkyvästi omega-3 lähteenä, mutta koskaan ei mainita tuota edellä kerrottua faktaa sen muunnoksen tehottomuudesta. Jos itse ALA olisi jollain tapaa yhtä terveellistä kuin EPA ja DHA niin tässähän ei olisi mitään ongelmaa. Mutta onko se?

Omega kolmoset mielletään sydänterveellisenä. Tutkimus ”Alfa-linoleenihappo: onko se välttämätöntä sydänterveydelle?” tarkastelee 6 satunnaistetun kokeen tuloksia vuosilta 2008-2010 ja toteaa, että ALA ei sanottavasti muuttanut veren rasva-arvoja: ”ALA:n pitoisuus ei vaikuttanut suojaavasti sydänkohtauksen, eteisvärinän tai äkkikuoleman mahdollisuuteen”.

”Joissakin aikaisemmissa tutkimuksissa ALA on yhdistetty anti-inflammatorisiin vaikutuksiin, mutta uudemmat tutkimukset eivät ole havainneet ALA:n yhteyttä CRP:hen tai muihin tulehduksen merkkiarvoihin.”

UK Food Standards Agency:n tiedemiehistä koostuva α-linolenic acid workshop selvitti, ovatko ALAn rasvahapot yhtä edullisia sydänterveydelle kuin kalasta saadut. He totesivat, että tutkimukset eivät ole tuottaneet selkeää todistetta eikä ALAa voitu juurikaan pitää omega-6 rasvoja (LA) edullisempana sydänterveydelle. Kalaöljyllä saadut vaikutukset eivät olleet toistettavissa ALAn nauttimisella. Kyseessä on siis tämän tiedemiespaneelinkin mielestä kaksi täysin eri tyyppistä öljyä.

Kuolemaan johtavan sydänsairauden riski pieneni tässä koontitutkimuksessa 21%, mutta samalla eturauhasen syöpäriski nousi 70%. Huono vaihtokauppa, ainakin miehille. Löytyypä jopa täysin vastakkaisia havaintojakin – ruotsalaisilla naisilla oli tässä tutkimuksessa 72% suurempi sydänsairauksien riski, jos he kuuluivat eniten ALAa saaneeseen ryhmään vs. vähiten. Myös tämä tutkimus toteaa, että kasviperäinen omega-3 lisäsi eturauhasen syövän levinneisyyttä ja toinen mielenkiintoinen havainto oli arakidonihapon (elimistön omega-6:sta generoima rasva) aiheuttama rasvasolujen runsas lisääntyminen: ”arakidonihappo lisäsi merkittävästi rasvasolujen lukumäärää verrattuna lihottavaan ravintoliuokseen (3998 vs 932)”. Suomeksi sanottunahan tuo tarkoittaa aikamoista lihomista… 4-kertainen teho.

Omegojen hapetustuotteet 4-HNE ja 4-HHE

Omega-6 kasviöljyjen hapetustuote, 4-HNE, on yhdistetty lukuisissa julkaisuissa

– sydän- ja verisuonitauteihin

– Alzheimeriin, Parkinsoniin, syöpään, maksasairauksiin

– munuais-, paksusuoli-, maksa ja haimasyövät on mainittu tässä erikseen

– ja se on osallisena myös insuliiniresistenssin syntyprosessissa heikentämällä insuliinin toimintaa

– ja yhteydessä valon aiheuttamiin silmäsairauksiin (valo hapettaa tyydyttymättömiä rasvoja)

4-HNE:tä syntyy esim. ranskanperunoihin, kun ne paistetaan omega-6 pitoisissa kasvirasvoissa. McDonalds: ”rypsi– ja auringonkukkaöljyjen seos on täysin kovettamatonta ja sisältää alle 12 % tyydyttyneitä rasvahappoja”.

Omega-3 pitoisissa öljyissä (sekä kasvi- että eläinkunnan) syntyy 4-HHE:tä rasvojen hapettuessa. Ja sitä syntyy esim. ranskanperunoihin, kun ne paistetaan omega-3 pitoisissa kasvirasvoissa. Hesburger: ”kullanrapeat ranskalaiset kypsennetään 100-prosenttisessa rypsiöljyssä”.

Elimistön tärkeimmällä antioksidantilla, glutationilla, on täysi työ yrittäessään suitsia HHE:n haitallisia vaikutuksia – eikä se oikein pystykään suojelemaan solujen mitokondrioita HHE:n hyökkäyksiltä: ”…GSH is thus relatively inactive in protecting mitochondria from HHE-mediated damage.” todettiin tuossa jo v. 1996 julkaistussa tutkimuksessa.

Samaan ilmiöön törmäsi Marko Tarvainen väitöskirjassaan 2013 Turussa: ”–Tutkimuksen suurin yllätys oli se, kuinka ruuansulatuksen jälkeen kaupasta ostetusta tuoreesta rypsiöljystä jäi jälkeen hapettuneita yhdisteitä sekä se, ettei hapettumista saatu estettyä useilla tunnetuilla antioksidanteilla, Tarvainen kertoo.”

Ruokavalion hapettunut omega-3 rasva lisäsi plasman 4-HHE pitoisuuksia hiirillä 5-kertaisiksi verrattuna hapettumattomaan ruokaan. Lisäksi hapettunut ruoka nosti plasman tulehdusmerkkiaineita ja aktivoi NFkappaB:n (immuunireaktion säätelijä) ohutsuolessa ja sai aikaan Paneth-solujen määrän putoamisen 19% pohjukaissuolessa (ohutsuolen alkuosa, duodenum). Testissä käytettiin eläinperäistä omega-3:a. Samansuuntainen reaktio syntyy hapettuneesta ALA:sta, tosin hieman lievempi. Ja riippuu tietysti nautittavan omega-3 öljyn hapetusasteesta – miten prosessoitua, kuinka hyvin ja miten pitkään säilytettyä, paistolämpötilasta jne. – kuinka paljon se jo ennen ruoansulatuskanavaan joutumista sisältää 4-HHE:tä.

Vuotta aiemmin toinen hiiritutkimus oli todennut melkein samat asiat: 4-HHE oli ärhäkämpi nostamaan tulehdusarvoja kuin 4-HNE: ”Testasimme millainen vaikutus omega-3 monityydyttymättömillä ravintorasvoilla on pitkäaikaisessa käytössä. Rasvojen määrät ja hapetusaste yritettiin saada mahdollisimman tarkoin muistuttamaan todellista tilannetta ruoka-aineissa.” Tulokset olivat saman suuntaiset kuin em. tutkimuksessakin: ”Heikosti hapettunut omega-3 PUFA lisäsi tulehdustekijöitä plasmassa ja ohutsuolen pintasolukon ärsytystä ja vähensi Paneth-solujen määrää duodenumissa, mahdollisesti 4-HHE:n biologisen reaktiivisuuden seurauksena.”

Tokiolainen tutkijaryhmä selvittelee tässä paperissa (PDF) 4-HNE ja 4-HHE:n merkitystä syövän syntyyn: ”..huolestuttavia tietoja omega-3 rasvojen pitkäaikaiskäytön karsinogeenisista vaikutuksista ei pidä sivuuttaa. Tämä koskee erityisesti omega-3:n roolia eturauhas- ja rintasyövissä”.

ja

”Omega-6:n rooli syövän edistäjänä… on laajasti tunnustettu ja todistettu kokeellisesti esim. hiiren ihosyöpämallinnuksella. Verrattuna 4-HNE:hen, 4-HHE on jäänyt vähälle tutkimiselle huolimatta siitä, että se on yleisempi ihmisen plasmassa ja muodostaa yhdisteitä, joiden määrä on suurempi joissakin sairauksissa ja ikääntymisessä. 4-HHE:tä esiintyy myös 20-kertaisina pitoisuuksina kaupallisissa äidinmaitovastikkeissa ja vauvan ruoissa verrattuna rintamaitoon. Tämä on huolestuttavaa, koska lapset, joille tarjotaan vain ruokateollisuuden tuotteita voivat altistua aikuisiin verrattuna monisatakertaiselle 4-HNE ja 4-HHE genotoksisuudelle jo elämänsä alkutaipaleella.”

Kappaleen alussa otettiin esimerkkinä paistamisesta ranskanperunat. Aldehydejä (esim. 4-HNE ja 4-HHE) syntyy herkissä rasvoissa kaikessa kuumennuksessa ja jo öljyn valmistusprosessissa, säilytyksessä, valolle altistumisessa ja vieläpä ruoansulatuskanavassakin. Tässä Ilta-Sanomien jutussa vuodelta 2015 on kerrottu, mitkä öljyt kestävät paistamista ja mitkä eivät.

”Rypsi- ja rapsiöljy ja oliiviöljyt ovat ihan hyviä paistamiseen. Mikään ei ole muuttunut: ravitsemussuosituksia kannattaa lukea edelleen, toteaa myös ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
Voin ja kookosöljyn käyttöä ei ravitsemussuosituksissa suositella.” ja ”– Sopivan lämpöisenä öljy ei käryä. Jos se ei savua, niin voi laittaa esimerkiksi sipulit tai kalat pannulle huoletta, hän sanoo.”

Tuollaisia kommentteja suustaan päästävä ravitsemusterapian professori ei kyllä ole tehtäviensä tasalla! Hän suosittelee syöpää aiheuttavien öljyjen käyttämistä paistamiseen eikä lisäksi näytä tietävän, että myrkyllisten aldehydien muodostus EI ole riippuvainen öljyn savuamispisteestä. Jokainen voi käydä tarkistamassa esim. tästä artikkelista, kuinka nuo Ilta-Sanomien jutussa esiintyneet öljyt sijoittuvat savuamispisteensä mukaan aivan eri järjestykseen. Aldehydien syntyminen on kiinni rasvan tyydyttyneisyysasteesta – mitä monityydyttymättömämpi ja pitkäketjuisempi rasva on, sitä enemmän se tuottaa aldehydejä. Kaksoissidosten määrä on myös hyvä arviointiperuste – oliiviöljyn eniten sisältämässä oleaatissa on 1, omega-6 (LA) kasviöljyssä 2 ja omega-3 (ALA) kasviöljyssä 3 kaksoissidosta. Mitä enemmän kaksoissidoksia, sitä herkempi hapettumaan. Tyydyttyneissä rasvoissa kaksoissidoksia ei ole.

Margariini

Monet margariinitkin sisältävät rypsiöljyä, esim. tässä sitä on 38%. Jotta juokseva öljy saataisiin pysymään kiinteänä, se kovetetaan nykyisin vaihtoesteröinnillä. Sen käytön negatiivisista vaikutuksista veren sokeri- ja insuliiniarvoihin olen kertonut aikaisemmassa kirjoituksessani kohdassa ”Ravintorasvojen laadun parantaminen”. Ennen vaihtoesteröintiä margariineihin käytetyn rasvan kovetus tapahtui hydraamalla, mikä synnytti transrasvoja. Prosessoidussa rasvassa transrasvapitoisuus oli vielä 2004 n. 7%, kun nyt uudella menetelmällä on päästy 1,3%:iin (Bunge Finlandin tehtaajohtajan esitys, kohdasta 9.30 eteenpäin). Valmiissa margariinissa tuo prosentti on luultavasti alhaisempi.

Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat. Tämä YLE:n kirjoittama artikkeli pitää sisällään tukun virheitä, jotka on hyvä tässä oikaista:

Kohta 2. Ursula: “Transrasvan suurin lähde on maidon rasva eli myös voi.” Hän antaa ymmärtää, että maidon transrasva olisi haitallista, kuten teollisuuden prosesseissa syntyvä ja mm. margariinissa esiintynyt rasva. Näillä on vissi ero, minkä jokainen voi käydä toteamassa tästä kuvasta. Luonnon aikaansaama transrasva ei ole myrkyllistä. Miksi luonto olisi lisännyt äidin maitoon jälkeläistään myrkyttävää rasvaa? Aivan järjetön ajatus! Vai eikö Ursula tiedä eroa? Ravitsemuksen asiantuntijalta tuota voidaan pitää tahallisena harhaan johtamisena.

Niinikoski: ”Margariinien transrasvojen määrä on hyvin pieni.” Vastaukseksi tähän riittänee tuon Bungen johtajan esitys.

Kohdat 4 ja 7: “margariinia valmistetaan yhdistämällä pehmeään rasvaan, pääasiallisesti rypsiöljyyn, kasveista saatavaa kovaa rasvaa. Se voi olla palmuöljyä tai kookosöljyä.” Haloo! Mitä kuulenkaan? Margariinissa on kovaa rasvaa. Ja sitten litania erilaisia aineita, joita margariiniin pitää lisätä. Aika paljon pidempi lista kuin voissa.

Kohdassa 7 tyydyttyneet rasvat – erityisesti kookos- ja palmurasva – ”tukkivat verisuonet, koska ne eivät sisällä pehmeää rasvaa”. Ja mitähän sinne margariiniin laitettiinkaan?

Katsotaanpa tarkemmin esimerkin valossa. Monityydyttymätöntä, ”sydänterveellistä” rasvaa margariinissa onkin nyt vähemmän (14%) kuin sitä ”suonet tukkivaa”, tyydyttynyttä rasvaa (18%)! Mutta tämähän ei ravitsemusasiantuntijoille ole mikään ongelma. Se ei estä heitä julistamasta sitä terveelliseksi, vaikka hetkeä aikaisemmin ovat mananneet sen ainesosat (palmu- ja kookosöljyn) maan rakoon! Aika velikultia.

Tosin tyydyttyneet rasvathan ovatkin terveellisiä. Tässä tuoreessa testissä kookosöljy vaikutti veren lipidiarvoihin suorastaan superterveellisesti: ”LDL kolesteroli ei noussut, vaikka sitä odotettiin. Sen sijaan HDL eli hyvä kolesteroli nousi erityisen paljon, jopa 15%”.

Rypsiöljyn lisä”ominaisuudet”

Vuoden kestäneessä hiirikokeessa rypsiöljyä saanut ryhmä oli 18% lihavampi ja kärsi Alzheimerin oireista. Muutoksia oli aivojen amyloidiplakkien määrässä ja laskua sekä BDNF:ssä että IDE:ssä (BDNF = aivojen ”kasvuhormoni”, IDE = plakkeja ”siivoava” entsyymi).

Rypsiöljy näyttäisi myös laskevan testosteronin tasoja. ”Rottakokeessa havaittiin rypsiöljyllä sisäeritysrauhasten toimintaa heikentävä ominaisuus, joka alensi kudosten testosteronia, vaikka rypsiöljyn saanti oli japanilaisten keskimäärin käyttämällä tasolla (6-11%E). Siksi päättelemme, että kasviöljyt saattavat olla nyky-ympäristön vahvimpia sisäeritysrauhasten hormonihäiritsijöitä.”

ja

”Rypsiöljyn elinikää lyhentävä vaikutus (rotilla) oli annosriippuvainen; määrä, joka vastasi 6% energiasta osoitti vielä merkittävää vaikutusta tarkoittaen, että näiden öljyjen saanti japanilaisilla on nykyään tasolla, joka on rottakokeessa todettu myrkylliseksi. Munuaisvauriot, aivoverenvuoto, vähentyneet verihiutaleet, alentunut testosteronin taso kudoksissa, diabetes sekä muuttunut luiden metabolia ja aivojen toiminta ovat oireita, joita on havaittu useissa laboratorioissa.”

Ja kuinka ollakaan, testosteroni on monesti alhainen myös miespuolisilla IBD-oireista kärsivillä.

Myös kilpirauhasen toiminta näyttäisi kärsivän rypsin saannista – ainakin sioilla. ”Kilpirauhaset rypsirehua saaneilla sioilla olivat laajentuneet yhden vuoden kokeessa ja niissä oli useita suuria rakkuloita (vesicles)..” ja ”..rypsin osuus rehusta ei saa olla liian suuri, koska rypsin siemen sisältää aineita, jotka vaikuttavat kilpirauhaseen ja maksaan”. Toisessakin tutkimuksessa on pantu merkille sama asia, ja siinä todetaan: ”Keskimääräinen T4 hormonin pitoisuus aleni sitä mukaa kuin rypsirehun osuus ravinnosta kasvoi”. Sama toistui myös lampaiden ruokinnassa: ”Plasman T3 ja T4 pitoisuudet alenivat iän myötä ja olivat alhaisemmat rypsiä saaneilla kuin vertailuryhmällä”.

Miksiköhän Suomessa myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta on tullut suoranainen kansansairaus?

Ruokavalio ja IBD -niminen artikkeli kertoo omega-6/3 suhteesta näin: ”Korkea omega-6/3 suhde, jollainen vallitsee nykypäivän länsimaisessa ruokavaliossa, edistää monien kroonisten sairauksien kehittymistä, mukaan lukien sydän- ja verisuonitaudit, reumasairaudet ja IBD”. ”Ruokavalion koostumus ja riski sairastua IBD:hen – systemaattinen katsaus kirjallisuuteen”, joka kävi läpi 19 eri tutkimusta, totesi ”Runsas kokonaisrasvojen, monityydyttymättömien ja omega-6:n sekä lihan saanti oli yhteydessä lisääntyneeseen Crohn’s Diseaseen ja Ulcerative Colitikseen. Kuitujen, hedelmien ja vihannesten määrä oli yhteydessä pienempään riskiin.” Omega-6-3 rasvojen kanssa pitää IBD:n kanssa ilmeisesti olla tarkkana, koska tämä tutkimus totesi omega-3 rasvojen saattavan aiheuttaa sepsiksen (verenmyrkytys), koska se hillitsee tulehdusta, jota tarvittaisiin patogeenien torjuntaan, kun taas omega-6 lisää tulehdusta aiheuttavia mikrobeja ja pahentaa kolitista. Tuon perusteella voitaneen olettaa, että omega-3 rasvojen anti-inflammatoriset ominaisuudet pitää hyödyntää taudin pitämiseen remissiossa, ei aktiivisessa vaiheessa.

Kiinassa paistaminen kasviöljyillä on lisännyt naisten keuhkosyöpiä. Syöpien esiintyminen oli sidoksissa usein paistamiseen ja myös paistorasvan laatuun – tyydyttymättömillä öljyillä ent./nykyiset tupakoijat sairastuivat 4.6 kertaa todennäköisemmin kuin verrokit ja tupakoimattomat 40% useammin kuin verrokit. Tyydyttyneillä rasvoilla paistavien vastaavat luvut olivat 2.2 ja -10%. Toinen tutkimus sai saman suuntaisia tuloksia ja totesi, että ”Naisilla, jotka altistuivat rypsiöljyn paistohöyryille, näytti olevan lisääntynyt keuhkosyövän riski”.

Tyydyttyneet rasvat apuun?

Kuten tuossa aikaisemmin tuli jo todettua, kookosöljystä näyttää kehkeytyvän varsinainen terveystuote. Jos siinä ei ollut tarpeeksi vakuuttavaa näyttöä tyydyttyneiden rasvojen vaarattomuudesta, niin voi tutustua vaikka näihin viiteen tutkimukseen/yhteenvetoon vuosilta 2010-2015 – tai tähän katsaukseen tyydyttyneiden rasvojen suhteesta matala-asteiseen tulehdukseen ja sydänsairauksiin (v.2016, sisältää yli 300 viitettä). Mikään niistä ei ole löytänyt yhteyttä tyydyttyneiden rasvojen ja sydänkuolleisuuden välillä.

Tyydyttyneet rasvat saattavat nimittäin toimia omega-3 eläinrasvojen anti-inflammatorista tehoa parantavana osatekijänä, jolloin ainakin remissiovaiheessa saadaan autoimmuunitulehdukset pienemmällä kalaöljymäärällä pidetyksi aisoissa ja vältetään suurien omega-3 rasvamäärien altistaminen hapettumiselle ja muuttumiselle myrkylliseksi 4-HHE:ksi. Sama pätee varmaan muihinkin autoimmuunitulehduksiin kuin vain IBD:hen. Tämä tutkimus selvitti omega-6/3 suhteiden vaikutusta mielenterveyteen ja totesi: ”Jos ruokavalio sisältää n. 9% energiasta omega-6 rasvoja, tarvitaan hieman yli 2g päivässä omega-3a (eläinperäistä; kirj.kommentti). Mutta jos päivässä saadaan vain 0,8% omega-6:tta, tarvitaan omega-3:a huomattavasti vähemmän eli vain 133mg.”

Kun monityydyttymättömien rasvoja saanti putoaa ja ne korvautuvat tyydyttyneillä, vakailla rasvoilla, vähenee samalla myös ravinnon mukana tuleva omega-6/3 hapetustuotteiden 4-HNE ja 4-HHE määrä.

Yhteenveto

Aihetodisteet viittaavat vahvasti siihen, että etsitty rikollinen on rypsiöljy. Se ei vain ole toistaiseksi jäänyt kiinni itse teossa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös rypsiöljyn voimakkaan myynnin lisäyksen ajankohta – ”sattumoisin” Suomen ensimmäiset ravitsemussuositukset astuivat myös voimaan vuonna 1987. Näin jälkikäteen on tietysti helppo esittää arvostelua, mutta kun lisää tuohon IBD:n räjähdysmäiseen kasvuun viimeisen 30v aikana tapahtuneen T2-diabeteksen, Alzheimerin, osteoporoosin, mielenterveyden häiriöiden sekä rinta- ja eturauhassyövän lisääntymisen (varsinkin jälkimmäisen kasvussa näkyy selvä hyppäys rypsärin käytön yleistyttyä), niin on kyllä ihan pakko kysyä: ”No mitenkäs niinku omasta mielestä meni, VRN?”

Olisikohan syytä laittaa ne ravitsemussuositukset täysremonttiin? Eiköhän nykyisten suositusten satoa ole jo kerätty riittävästi?

Syöpägrafiikkojen lähde: https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/

No, enpä jää tuota odottelemaan. Lähdenpä tästä ostamaan voita.

==============================================

LINKIT:

Koska IBD:n tilanne Suomessa on niin surkealla tolalla, päätin jättää artikkelin yhteyteen kaikki sen kirjoittamista varten selaamani nettilinkit, joita ei ole sisällytetty tekstiin. Toivottavasti joku löytää niistä sen tarvittavan tiedonjyvän oman terveytensä edistämiseen, jos itse artikkelista vastausta ei löydy.

IBD:hen liittyvät

Kalaöljyhoito tehosi yhdessä kokeessa, kun annostelu tapahtui kapseleilla, jotka avautuvat vasta kohteessa. 8 kokeesta 7:ssä kalaöljy ei tehonnut:

Systematic review of the effects of n−3 fatty acids in inflammatory bowel disease

http://ajcn.nutrition.org/content/82/3/611.full

Effect of an Enteric-Coated Fish-Oil Preparation on Relapses in Crohn’s Disease

http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM199606133342401#t=article

”Dietary Intake and Risk of Developing Inflammatory Bowel Disease: A Systematic Review of the Literature”

Tulehdukselliset suolistosairaudet – mikä vialla?

http://www.duodecimlehti.fi/duo13907

Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet lapsilla ja nuorilla (PDF)

http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo98271

Kaija-Leena Kolho

Tulehdukselliset suolistosairaudet lapsilla (PDF)

http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo11795

Lasten tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät (2007)

http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/lasten-tulehdukselliset-suolistosairaudet-yleistyvat/

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ja niiden hoito

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tulehdukselliset-suolistosairaudet-ibd-ja-niiden-hoito/

”Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien määrä on kolminkertaistunut Suomessa vuosien 1993–2008 välillä. Suomessa tulehduksellisia suolistosairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovatkin väkilukuun suhteutettuna korkeimpia maailmassa.”

Yllättävä diagnoosi vapautti Mirjan vessavankeudesta – tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyneet voimakkaasti https://yle.fi/uutiset/3-9528683 täältä linkki Kelan tilastoon

Determinants of colonic barrier function in inflammatory bowel disease and potential therapeutics

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1113/jphysiol.2011.224568/full

Tulehduksellisten suolistosairauksien yleisyys ja niiden syntyyn vaikuttavat tekijät

https://ravitsemustalo.fi/2015/11/10/tulehduksellisten-suolistosairauksien-yleisyys-ja-syntyyn-vaikuttavat-tekijat/

”Ruokavalion suuri kokonaisrasvan, omega-6-rasvahappojen, lihan ja sokerin määrä on voitu yhdistää tulehduksellisten suolistosairauksien suurentuneeseen riskiin (Jantchou 2010, Amre 2007, Sakamoto 2005, Burisch 2014). Omega-3-rasvahappojen ja kasvisten runsas saanti on puolestaan yhdistetty pienempään haavaisen paksusuolitulehduksen riskiin (Ananthakrishnan 2014).”

Amre: suurimmalla omega-3/6 suhteella oli merkittävästi vähemmän = 0.32 (68% vähemmän)

Sakamoto: makeisten suurimmalla käyttäjäryhmällä oli melkein 3x suurempi riski

Burisch: Itä-Euroopassa suurempi määrä myös rokotteita

Dairy Products, Dietary Calcium, and Risk of Inflammatory Bowel Disease: Results From a European Prospective Cohort Investigation

http://journals.lww.com/ibdjournal/Abstract/2016/06000/Dairy_Products,_Dietary_Calcium,_and_Risk_of.15.aspx

Eniten maitotaloustuotteita nauttineilla Crohnin sairauksien todennäköisyys väheni 70%. Colitis väheni, mutta ei merkitsevästi.

Oral butyrate for mildly to moderately active Crohn’s disease

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2036.2005.02639.x/full

”Oral butyrate is safe and well tolerated, and may be effective in inducing clinical improvement/remission in Crohn’s disease”; ”Among the nine patients (69%) who responded to treatment, seven (53%) achieved remission and two had a partial response”

Novel therapy discovered for Crohn’s disease

https://www.sciencedaily.com/releases/2012/03/120319194215.htm

”The validation of the anti-inflammatory actions of CLA in the gut is in line with our goal because CLA is a natural fatty acid found in milk and ruminant products.”

Polyunsaturated fatty acids and inflammation

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/iub.1428/full

”In IBD patients, dietary PUFA influence IBD risk: dietary intake of n-6 PUFA increase IBD risk while DHA intake decreases it. In addition, IBD patients exhibited: (i) a higher proportion of n-6 PUFA in cell membrane, (ii) a higher expression of COX-2, (iii) a higher proportion of AA-derived eicosanoids such as PGE2 or LTB4.”

New insights into the role of fatty acids in the pathogenesis and resolution of inflammatory bowel disease

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ibd.21560/full

A soybean and fish oil mixture with different n-6/n-3 PUFA ratios modulates the inflammatory reaction in mice with dextran sulfate sodium-induced acute colitis

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0261561414002891

”Compared to a n-6/n-3 PUFA ratio 4:1, a ratio of 2:1 was more effective in reducing inflammatory reactions in DSS-induced colitis.”

Effect of dietary fat on intestinal inflammatory diseases

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jgh.12252/full

Critical Review: Polyunsaturated Fatty Acids and Inflammation

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/iub.1428/full

4-HNE ja 4-HHE liittyvät

Signaling and cytotoxic functions of 4-hydroxyalkenals

http://www.physiology.org/doi/abs/10.1152/ajpendo.00508.2010

Omega3 Fatty Acids: Do They Raise Health Concerns?

https://www.jscimedcentral.com/Biochemistry/biochemistry-3-1016.pdf

Monityydyttymättömien rasvojen hapetustuote 4-HNE ja siihen liittyvät sairaudet

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3824598/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3757694/

Monityydyttymättömät ja Omega-6/3 suhde

The Great Con-ola

https://www.westonaprice.org/health-topics/know-your-fats/the-great-con-ola/

”polyunsaturated oils, particularly corn oil and soybean oil, cause numerous health problems, including and especially cancer.”

Millä ilveellä Itä-Suomen yliopistossa on onnistuttu keikauttamaan hiljaista tulehdusta ja syöpää aiheuttava omega-6 aivan päinvastaiseksi?

http://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201711132200528616_we.shtml

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/11/171113095430.htm

Kun esim. näissä 2 muussa on päädytty aivan toisenlaisiin tuloksiin:

https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/aiht.2014.65.issue-2/10004-1254-65-2014-2541/10004-1254-65-2014-2541.pdf

http://downloads.hindawi.com/journals/jnume/2012/539426.pdf

Essential fatty acids in health and chronic disease

http://ajcn.nutrition.org/content/70/3/560s.full

Omega-6 fatty acids: the alternative hypothesis for diseases of civilization

http://breaknutrition.com/omega-6-fats-alternative-hypothesis-diseases-civilization/

“LA in the diet is in fact required to induce cancer in animals experimentally. The cancer-promoting effects of LA increase as it increases in the diet. This effect plateaus at around 4.4% of total energy, well below levels of consumptions seen in industrial civilizations”

“My irritable bowel syndrome of 16 years disappeared in two days. My carb cravings disappeared as quickly, allowing me to discover an underlying wheat sensitivity. Sunburn became a thing of the past”

How too much omega-6 and not enough omega-3 is making us sick

https://chriskresser.com/how-too-much-omega-6-and-not-enough-omega-3-is-making-us-sick/

Anxiety and Omega-3 Fatty Acids

https://www.psychologytoday.com/blog/in-the-zone/201201/anxiety-and-omega-3-fatty-acids

Omega-3 fatty acids and major depression: A primer for the mental health professional

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC533861/

116 Effects of Omega-3 Fatty Acids on Mental Health: Summary

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK11853/

PREDIMED tutkimuksessa sydänterveyttä edisti kalasta peräisin olevat omega-3:t. ALA oli peräisin pääasiassa pähkinöistä ja oliiviöljystä – ei rypsiöljystä. Pähkinöissähän tulee mukana antioksidantteja, samoin oliiviöljyssä

http://jaha.ahajournals.org/content/5/1/e002543.short

http://dadun.unav.edu/bitstream/10171/40060/1/J%20Am%20Heart%20Assoc-2016.pdf

Could So-Called ‘Healthy’ Vegetable And Seed Oils Be Making Us Fat And Sick? J.DiNicolantonio

https://www.forbes.com/sites/realspin/2015/09/29/could-so-called-healthy-vegetable-and-seed-oils-be-making-us-fat-and-sick/2/#1d6d8e8d51cd

The importance of a balanced ω-6 to ω-3 ratio in the prevention and management of obesity / DiNicolantonio

http://openheart.bmj.com/content/3/2/e000385

Health implications of high dietary omega-6 polyunsaturated fatty acids

http://downloads.hindawi.com/journals/jnume/2012/539426.pdf

The importance of the ratio of omega-6/omega-3 essential fatty acids

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0753332202002536

”Excessive amounts of omega-6 polyunsaturated fatty acids (PUFA) and a very high omega-6/omega-3 ratio, as is found in today’s Western diets, promote the pathogenesis of many diseases, including cardiovascular disease, cancer, and inflammatory and autoimmune diseases…”

”A ratio of 2.5/1 reduced rectal cell proliferation in patients with colorectal cancer, whereas a ratio of 4/1 with the same amount of omega-3 PUFA had no effect. The lower omega-6/omega-3 ratio in women with breast cancer was associated with decreased risk. A ratio of 2–3/1 suppressed inflammation in patients with rheumatoid arthritis, and a ratio of 5/1 had a beneficial effect on patients with asthma, whereas a ratio of 10/1 had adverse consequences.”

Decreasing Linoleic Acid with Constant α-Linolenic Acid in Dietary Fats Increases (n-3) Eicosapentaenoic Acid in Plasma Phospholipids in Healthy Men

http://jn.nutrition.org/content/137/4/945.full

”LA intake did not influence ALA, ARA, DPA, DHA, or total, LDL or HDL cholesterol, CRP or IL-6, or platelet aggregation. In conclusion, high LA intakes decrease plasma phospholipid EPA and increase the ARA:EPA ratio, but do not favor higher ARA.”

The relation of α-linolenic acid to the risk of prostate cancer: a systematic review and meta-analysis

http://ajcn.nutrition.org/content/89/5/1558S.full

”the 6 studies examining blood or tissue ALA concentrations revealed a statistically significant association”

Dietary Eicosapentaenoic Acid and Docosahexaenoic Acid Are More Effective than Alpha-Linolenic Acid in Improving Insulin Sensitivity in Rats

https://www.karger.com/Article/Abstract/140518

”These results demonstrate that ALA intake at the expense of EPA and DHA in a diet high in n–3 fatty acids does not represent an alternative to raising oily fish consumption with regard to insulin sensitivity.”

Väitöskirjat

THE DIFFERENTIAL EFFECTS OF OMEGA-6 AND OMEGA-3 POLYUNSATURATED FATTY ACIDS ON INTESTINAL MICROBIAL ECOLOGY AND HOST REDOX RESPONSES

Väitöskirjan saa luettavakseen googlettamalla ”ubc_2013_rajendiran_ethendhar.pdf”

Ruuansulatus kiihdyttää rasvojen hapettumista (Väitös FM Marko Tarvainen, 21.5.2013)

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/ruuansulatus-kiihdyttaa-rasvojen-hapettumista-vaitos-fm-marko-tarvainen-2152013.aspx

”Compared to olive oil, which usually has less than 1% of α-linolenic acid, rapeseed oil is much more prone to oxidation.”

”Oil with the least amount of linolenic and linoleic acids was the most resistant to microwave heat induced oxidation and produced the least amounts of toxic aldehydes (Guillén et al. 2006).”

Sekalaista

Health in All Policies—The Finnish Initiative: Background, Principles, and Current Issues

Puskan paperista: ”Use of vegetable oil (mainly rapeseed oil) for cooking has increased from approximately zero in 1970 to approximately 50% in 2009.”

https://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&as_vis=1&q=ibd+%22omega-6%22&btnG=

Lipoxidation products as biomarkers of oxidative damage to proteins during lipid peroxidation reactions.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9044307

”Malondialdehye (MDA) and 4-hydroxynonenal (HNE) are well characterized oxidation products of polyunsaturated fatty acids on low-density lipoprotein (LDL) and adducts of these compounds have been detected by immunological means in atherosclerotic plaque.”

Omega-6/3 suhde on elintärkeää myös mehiläisille:

https://www.israel21c.org/unique-israeli-research-reveals-why-honeybees-are-dying/

”Fewer wildflower choices thwart bees’ natural inclination to choose a balanced diet and they suffer cognitively from lack of omega-3 acids.”

Lyhyt selostus rypsiöljystä videon kera (n. 4min)

https://www.thehealthyhomeeconomist.com/canola-oil/

”Plant breeders in Canada finally hit upon the right formula in the late 1970’s using seed splitting. This technique of genetic manipulation produced a variety of rapeseed that is low in erucic acid.”

Anti-inflammatory effects of sodium butyrate on human monocytes: potent inhibition of IL-12 and up-regulation of IL-10 production.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11024006

”These data demonstrate a novel anti-inflammatory property of butyrate that may have broad implications for the regulation of immune responses in vivo and could be exploited as new therapeutic approach in inflammatory conditions.”

Take Back Your Butter – There is a little Known Component in Butter that has a Tremendous Impact on Your Health

https://realfoodforager.com/take-back-your-butter-a-little-known-component-in-butter-has-a-tremendous-impact-on-your-health/

Duodecim Terveyskirjasto: Kasviöljy

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00004

Saturated fat does not clog the arteries: coronary heart disease is a chronic inflammatory condition, the risk of which can be effectively reduced from healthy lifestyle interventions

Tyydyttynyt rasva ei ole enää pitkään aikaan tukkinut valtimoita

http://bjsm.bmj.com/content/51/15/1111

DHA-Containing Oilseed: A Timely Solution for the Sustainability Issues Surrounding Fish Oil Sources of the Health-Benefitting Long-Chain Omega-3 Oils

http://www.mdpi.com/2072-6643/6/5/2035/htm

https://scholar.google.com/scholar?start=10&q=%22mental+health%22+%22omega-6%22+oils+increase+consumption&hl=en&as_sdt=0,5&as_ylo=2013

https://scholar.google.com/scholar?hl=en&as_sdt=1%2C5&q=%22omega-6%22+inflammation&btnG=

Kiintoisaa luettavaa tyydyttyneistä rasvoista

http://whale.to/a/enig.html Kirja: Nourishing FATS – Why we need animal fats for health and happiness

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author