Valikko Sulje

Viljakysymykseen olisi ollut helppo vastata

Mikä on parempi terveydelle täysjyvävilja vai viljaton?

Julkaisimme maaliskuussa tässä Turpaduunari -blogissa tieteellisen utelun, joka oli osoitettu professori Mikael Fogelholmille ja dosentti Ursula Schwabille. Halusimme viljakysymykseen selvyyttä maamme johtavilta asiantuntijoilta. Pyysimme Fogelholmia ja Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna.

Pienen hoputuksen jälkeen Mikael lähetti ympäripyöreän vastauksen, joka ei tuonut selvyyttä asiaan. Ursula tyytyi olemaan hiljaa. Fogelholm vastasi näin:

Kysymykseen ei voi vastata suoraan, koska väestötutkimuksissa ei ole riittävästi ihmisiä, joilla on viljaton ruokavalio. Tutkimuksissa siis jaetaan ihmisiä viljan käytön mukaan ja tässä on ihan kiistatonta, että ne, jotka syövät enemmän täysjyväviljaa, ovat terveempiä kuin ne, jotka syövät vähemmän. Samaa ilmiötä ei havaita vaalealla viljalla, pikemminkin päinvastoin. Mikään tieteellinen taustatieto ei puhu sen puolesta, että yllättäen täysjyväviljasta pidättäytyvät olisivat terveempiä kuin ne, jotka syövät sitä vähän (jotka ovat vähemmän terveitä kukin ne, jotka syövät sitä paljon). Aivan samalla idealla voisi spekuloida, onko hedelmien tai vihannesten totaalinen syömättä jättäminen terveellisempää kuin se, että niitä syödään vähän, joka kuitenkin on väestötutkimusten mukaan epäterveellisempää verrattuna siihen, että niitä syödään paljon. – Mikael Fogelholm

Vähän yli 200 suomalaista halusi ilmaista tukensa julkiselle haasteellemme. Moni toivoi tästä viljakysymyksestä perusteellista tutkimusta.

Viljatuotteita mainostetaan usein ravitsemusvalistajien toimesta.

”Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. He lihovat vähemmän ja seuranta-aikana myös kuolleisuus on heidän keskuudessaan pienempää. Tämä näyttö on kiistatonta”, – Mikael Fogelholm

Kansan keskuudessa monet ovat hyvin pettyneitä ravitsemusvalistajien viljan tuputukseen. Useat  havaitsevat täysin päinvastaisia tuloksia mitä julkisuuteen tuodaan ammattilaisten sanoin. Viljojen jäädessä ruokavaliosta pois tai vähemmälle, ylipaino korjaantuu muiden sv-tautien riskitekijöiden ohella. Eräs pettyneistä on tunnettu näyttelijä Aake Kalliala.

http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Aake-Kalliala-toipui-sairaudestaan-haistattamalla-pitkat-ravintosuosituksille/1081401

Havaintojemme mukaan asiantuntijoiden viljaa suosivaan tulokseen päästään vain korrelaatioihin pohjautuvissa väestötutkimuksissa, joissa täysjyväviljaa sisältävän ruokavalion vertailukohtana ei ole viljaton ruokavalio.

Kysymykseen voi vastata suoraan:

Ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, jossa täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio viljattomaan verrattuna ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta.

Fogelholmin vertaus vihanneksiin ja hedelmiin on täysin irrelevantti. Ei ole olemassa yhtäkään Aake Kallialan kaltaista tapauskertomusta tai tieteellistä tutkimusta, jossa havaittaisiin painonpudotus ja sv-tautien riskitekijöiden parantuminen jättämällä vihannekset vähemmälle.

Täysjyväviljaa suosiviin tuloksiin päästään väestötutkimuksissa, joissa tulokset perustuvat korrelaatioihin. Perusasioita korrelaatioista ovat:

”Korrelaatio on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytetty käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Korrelaatiokerroin tarkoittaa aineistosta laskettua havaintojen välistä korrelaatiota. Tarkkaan ottaen se on numeerinen mitta satunnaismuuttujien väliselle lineaariselle riippuvuudelle. Riippumattomien muuttujien välillä ei ole korrelaatiota.”

”Riippuvuus voi olla vahva, vaikka korrelaatio olisi nolla”

Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta. Korrelaatio voi olla pienestä otoksesta johtuva sattuma. Voi myös olla, että y on x:n syy tai päinvastoin, tai sitten jokin kolmas asia voi olla molempien syy, esimerkiksi jäätelönsyönti ja hukkumiset ovat kumpikin runsaampia kesällä mutta eivät silti ole toistensa syitä vaan kuumuus on molempien syy. Siis korrelaatio ei implikoi kausaliteettia. Usein se on kuitenkin hyvä vihje mahdollisesta syy-seuraussuhteesta.”

Täysjyvän väestötutkimuksissa havaittu korrelaatio hyvään terveyteen ei varmastikaan ole sattumaa. Täysjyvää suosivaan tulokseen voidaan päätyä esimerkiksi siksi, että varakkaammat ihmiset syövät enemmän täysjyvää köyhimpiin verrattuna, jotka puolestaan suosivat edullista kuorittua viljaa. Varakkaat pärjäävät käytännössä kaikissa vertailuissa köyhiä paremmin. Spekulaatiota voisi jatkaa loputtomiin.

Jäätelön syönnin ja hukkumiskuolemien välinen korrelaatio on klassikko. Kaikki sitä hokevat, mutta harva sen todellista merkitystä ymmärtää. Väitän, että näin on myös monen lääke- ja ravitsemustieteen ammattilaisen kohdalla. Noita aloja pääsee opiskelemaan verrattain vaatimattomilla matemaattisilla lahjoilla. Toivoisimmekin varsinaisten tilastomatemaatikkojen kannanottoja tähän aiheeseen liittyen.

Ylemmyydentuntoiset asiantuntijat närkästyvät meidän maallikkojen (ei virallista tutkintoa ravitsemustieteissä) ottaessa kantaa ravitsemusalaan.

http://nyt.fi/a1464923984566

Mutta millä tavalla ravitsemus- ja lääketieteen harrastajista tulee asiantuntijoita tilastomatematiikassa?

Mitä tutkimukset sitten kertovat viljattoman ruokavalion terveydellisistä vaikutuksista täysjyväviljaa sisältävään ruokavalioon verrattuna? Jari Ristiranta on ansiokkaasti koonnut tällaisia tutkimuksia blogiinsa.

https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/06/taysjyvaa-vai-ei-viljaa/

Tulos on musertava. Viljaton ruokavalio pärjää jokaisessa tutkimuksessa sv-tautien riskitekijöiden ja ylipainon suhteen paremmin kuin täysjyväviljaa sisältävä. Näin ollen Aake Kalliala ei ole mikään kummajainen vaan hänen kokemuksilleen löytyy vankkaa tieteellistä pohjaa. Edelleen pyydämme tutkimusta (tutkimuksia?) missä täysjyvää sisältävä voittaisi viljattoman. Missä sellainen on? Alla linkit Ristirannan keräämiin tutkimuksiin.

A Palaeolithic diet improves glucose tolerance more than a Mediterranean-like diet in individuals with ischaemic heart disease.

Comparison of Low Fat and Low Carbohydrate Diets on Circulating Fatty Acid Composition and Markers of Inflammation

Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study.

A paleolithic diet is more satiating per calorie than a mediterranean-like diet in individuals with ischemic heart disease.

Long-term effects of a Palaeolithic-type diet in obese postmenopausal women: a 2-year randomized trial

Favourable effects of consuming a Palaeolithic-type diet on characteristics of the metabolic syndrome: a randomized controlled pilot-study

Metabolic and physiologic effects from consuming a hunter-gatherer (Paleolithic)-type diet in type 2 diabetes

Paleolithic nutrition improves plasma lipid concentrations of hypercholesterolemic adults to a greater extent than traditional heart-healthy dietary recommendations

 

kuvaSami Uusitalo

43-vuotias diplomi-insinööri, joka on pettynyt lihavuuden hoidon täydelliseen epäonnistumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Kokee erityisen kurjana lasten syyllistämisen liikunnan puutteesta tms. ja katsoo suurimman syyllisen löytyvän ”vain vähän rasvaa” ”vain sipaisu margariinia leivän päälle” ”syö vähemmän liiku enemmän” -ohjeista.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

About Author

Samanlaisia kirjoituksia

4 Comments

  1. Paluuviite:Uskomusravintoterapeutin puolustuspuhe - Turpaduunari

  2. Paluuviite:Miksi ravitsemusalan asiantuntijat valehtelevat? - Turpaduunari

  3. Paluuviite:Juice PLUS+ – ja terveystuotteiden tarkoitus | Olli Posti

  4. Paluuviite:Haluatko syödä virallisesti vai hyvin? | Olli Posti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *