Statiinien kustannusvaikuttavuus – miljardiluokan avoin kysymys

Kolesterolia alentamaan tarkoitetut statiinit ovat yleensä nousseet otsikoihin lähinnä haittavaikutusten takia, mutta KELA on saanut päähänsä ”sitouttaa” Turun yliopiston lääketehtaiden repsikaksi maksamalla miljoonia seurantatutkimuksesta, joka kartoittaa statiinien kustannusvaikuttavuutta. Tutuksi tullut kaikenlaisen tiedon dosetti Birdie oli taas suureksi iloksemme terävimmillään. Tajuatko esimerkiksi kuva-arvoituksen merkityksen? Jaksoitko lukea tekstin loppuun asti? Ymmärsitkö? Kauhistuitko?

Suomalainen virkamies ja taloustiede – mahdoton yhtälö

Mikäli lukija sattuisi olemaan ekonomi tai muuten vain talousnero, voisi hän kuvitella, että kustannusvaikuttavuus käsite on jotain sukua taloustieteen käsitteelle ”Externalities” eli ”ulkoisvaikutukset”, tai kuten joskus sanotaan ”sivukustannukset”. Lukija olisi tietenkin väärässä, sillä eihän suomalainen virkamies tajua taloustieteistä tuon taivaallista.

Täytyy muistaa, että rasvaa kammoavat kolesterolitohtorit ovat aina hokeneet mantraa: ”Vain otettu lääke auttaa”. KELAn tulkinta kustannusvaikuttavuudesta onkin seurata, ottavatko potilaat pillerinsä haittavaikutuksista välittämättä, vai meneekö lääkkeitä jopa roskakoriin. Tutkimus on siis sukua sille päätökselle, jolla lääkkeiden ostoaikoja ja korvattavuutta vähennettiin. Koska niin moni statiinin käyttäjä kuolee lääkityksen aikana, hävikkiä haluttiin vähentää.

Vain KELA voi keksiä tällaisia ideoita

Kun nykyaikana on muotia puhua palvelumuotoilusta ja ihmislähtöisyydestä, niin potilaslähtöinen kustannusvaikuttavuus on hyvä asia silloin kun potilas syö kiltisti statiininsa päivittäin, eikä unohtele pillereiden ottoa vaikka statiinit aiheuttavatkin muistivaikeuksia pitkäaikaiskäytössä. Vain KELA voi keksiä tällaisia ideoita.

Suomen Kuvalehti julkaisi aiheesta pienen uutisen perjantaina 14.7.2017 numerossa SK28 sivulla 10, mutta menetti tilaisuuden kirjoittaa vuosikymmenen skuuppijutun lääketeollisuuden ja valvovien viranomaisten korruptoituneisuudesta. Samalla vaikkapa Yleisradiosta paennut parivaljakko Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski olisivat voineet aukoa termin ”externalities”.

Ennen kuin itse Birdien avustuksella selitän termin ”externalities”, aloitetaan ottamalla hyllystä Lontoon murteella kirjoitettu Routledge-kustantamon pieni taloussanakirja. Opuksesta löytyy myös hakusana ”cost-effectiveness analysis” eli ”kustannustehokkuus-analyysi”. Ei tämäkään tietenkään ole sitä mitä KELA tarkoittaa kustannusvaikuttavudella.

”Cost-effectiveness analysis = An analysis of the costs of alternative programmes designed to meet a single objective. The programme which costs least will be the most cost effective. This form of analysis was first developed when Robert McNamara was Secretary of Defense (USA) in the 1960s.”

Kustannustehokkuus-analyysin idea on siis verrata vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa jokin haluttu tavoite. On siis oltava maali, jota kohti ollaan menossa, aivan kuin suunnistuksen nuorten kolminkertainen maailmanmestari Olli Ojanaho miettii, onko seuraavalle rastille nopeinta mennä oikealta polkua kiertäen vai suoraan keskustasta pellon ja puskien läpi äheltäen. Tärkeää on myös miettiä mistä suunnasta tullen rasti löytyy helpoiten. Nopeudesta ei ole hyötyä jos menee rastista vasemmalta ohi ja törmää jyrkänteeseen.

KELA – onko statiineista hyötyä terveydelle?

Tässä kohtaa otan hieman takapakkia KELAn tutkimuspäällikön Jaana Martikaisen kritiikissäni. Kaikki edellä ollut nillitys lähtee siitä virheellisestä olettamuksesta, että tutkimus liittyisi mitenkään ihmisten terveyteen. Olen siis sinisilmäisesti luullut että KELA haluaisi tutkia joko miten ihmisistä saisi terveitä halvimmalla mahdollisella tavalla (kustannustehokkuus) tai sitten ovatko statiinit oikeasti hyödyllisiä vaiko eivät (ulkoisvaikutukset).

Mutta käsite ”statiinien kustannusvaikuttavuus” on sittenkin oikea, jos tosiaan tutkitaan miten statiineja saadaan käytettyä mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä rahalla. Jaana Martikainen onkin bisnesnero. Eläkkeitä tarvitsee maksaa vähemmän jos ihmiset kuolevat nuorempina. Huoltosuhde paranee ja KELA lihoo.

Itse olen kuitenkin biologian alalla väitellyt tohtori, joten yritän luennoida terveydestä. Siksi otan taas käteeni Birdien ojentaman taloussanakirjan ja avaan sen kohdasta ”externalities”.

”Externality = The benefit or cost to society or another person of a private action (e.g. Production or consumption); a third party effect. Since Pigou’s discussion of the distinction between social and private cost, it has been a central concept of welfare economics. Internalizing an externality, in the case of an external cost, can be achieved by a government levying taxes equal to the difference between a private cost and a social cost.”

Muisti pätkii hetkittäin – ihanaa huutaa markkinatalous!

Mietitäänpä tätä asettelua statiinien kohdalla. Kun statiinin käyttäjän muisti alkaa pätkiä ja Alzheimer kolkutella, niin käyttäjälle itselleen se on lääkkeen haittavaikutus. Muulle yhteiskunnalla tulee kuitenkin myös kustannusvaikutuksia: tarvitaan muistitestejä, lisää hoitohenkilökuntaa, apuvälineitä ja taksimatkakorvauksia – kaikki nämä ovat ulkoisvaikutuksia.

Koska ulkoisvaikutus voi olla joko hyödyllinen tai haitallinen, niin onkin tärkeää kuka tekee analyysin lähtökohdat. Kun lääkäri laskee lääkityksen ulkoisvaikutuksia niin kaikki haittavaikutukset ovat plussaa, koska potilaat ja palkka lisääntyvät. Markkinatalous on raaka imiessään rahaa ihmisten kärsimyksestä.

Pitkäikäisimmät asuvat alueilla joissa lääkkeitä syödään vähän

Mutta siis niistä analyyseistä – voisihan sitä tutkia jotain terveyteenkin liittyviä asioita. Ohessa Birdie on hieman laskeskellut muutamalta viime vuodelta kolesterolilääkityksen kustannuksia, yleisyyttä ja vaikutusta menetettyihin elinvuosiin. Kuten taulukosta huomaa niin eniten elämää tuhlataan siellä missä pillereitä popsitaan eniten. Vastaavasti pitkäikäisimmät asuvat alueilla joissa lääkkeitä syödään vähän. Pohjois-Savossa käytetään asukasta kohden rahaa kolesteroli-lääkitykseen lähes kolme ja puoli kertaa enemmän kuin Ahvenanmaalla.

Täytyy myöntää, että olemme muna vastaan kana asetelman äärellä. Lääkärien selitys asialle on se että sisä-Suomessa asuu geneettisesti sairas kansa. jota edes lääkitys ei pelasta, mutta silti pillereitä on pakko syödä. Rannikkoruotsalaiset taas ovat niin terveitä, että pillereihin ei tarvitsekaan koskea.

Kuka lähtee tilastoja perkaamaan?

Asiat kyllä selvenisivät jos aikasarjoja tutkisi pitemmällä perspektiivillä. Oma aikani ei kuitenkaan riitä tilastojen perkaamiseen vuodesta 1977 alkaen jolloin Pohjois-Karjala -projekti laajeni koko Suomeen Pekka Puskan tv-kampanjan myötä. Ainakin Alzheimer-kuolemat ovat ikävakioidusti tarkastellen 15-kertaistuneet, eikä oikein myönteistä kehitystä keksi kovinkaan helpolla. Suomen Kuvalehti voisi luppoaikoinaan laskeskella toimituksessa lääkkeiden käytön ja kuolleisuuden ja haittavaikutusten suhteita viimeisen 40 vuoden aikana hieman tarkemmalla sihdillä. Vai onko Jussi Eronen sittenkin sitä mieltä, että kun lääkäri jostain puskasta soittelemalla hiljentää toimituksen niin se on ihan normaalia, mutta jos lennokas ministeri Kempeleestä hiljentää toimituksen niin se on suuri vääryys ja protestin paikka.

Enemmän Birdien ja minun laskelmiani kuolleisuudesta löytyy vanhoista artikkeleistani ”Laittomat lääkkeet lisääntyvät” sekä ”Lisää vihanneksia ja pitkää ikää”. Statiinien haittavaikutuksien tieteellisempi setvintä löytyy artikkelistani ”Paljon syövät ja statiinit lisääntyvät”. Lukijat ahmivat tietoa koosteartikkelista “Statiinit uhkaavat terveyttäsi“.

KELA ja Turun Yliopisto ainakin laskeskelevat ihan naurettavia perusteluja statiinien käytölle. Kuka tahansa farmaseutti apteekissa voi luultavasti kertoa sinulle, että omakin lääkekasasi on aivan epälooginen ja kolotuksia lisäävä. Jollet oma-aloitteisesti uskalla lopettaa statiineja, niin piipahda paikallisessa apteekissasi ja teetä lääkekartoitus.

Ai niin, tajusitko jutun?

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts