Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Lisää vihanneksia ja pitkää ikää

Otsikostakin voi jo päätellä, että Turpaduunarin tilasto-osasto on tuottanut kovaa dataa Alzheimerin taudin ja pitkäikäisyyden puuttuvasta linkistä.

Vaikka viralliset virkamiehet muuta vannovat, niin seniiliys ei ole vanhenemisen automaattinen lopputulos. Se että Suomi johtaa WHO:n Alzheimer-tilastoja siinä negatiivisessa mielessä ei siis johdu siitä, että syntyvyys alenee, vaan seniiliyden kasvu on ihan ravitsemusneuvonnalla ja lääkityksellä aikaansaatu tila, jolla ylläpidetään terveydenhuollon työllisyyttä.

Nyt kun Pohjois-Karjalan kansallissankari Pekka Puska on palannut eduskuntaan sote-soppaa keittämään, suotakoon kansallekin oikeita tietoja siitä mitä on tapahtunut, ettei kaikkien ole pakko elää totuudenjälkeisen valemedian kuten Helsingin Sanomien varassa.

Vanha harmaapartainen analoginen taulukkolaskentaohjelma nimeltä Birdie on telomeerien lyhenemisen ja sydämenlyöntien määrän perusteella laskenut että ihmislapsen suunniteltu käyttöikä on 95 vuotta. Lyhyempi elon taival on huonoa mäihää ja pitempi ikä on paremman luokan tsägä. Matematiikan paikkansapitävyyden kannalta ei ole väliä pitääkö suunnittelijana Jumalaa vai evoluutiota.

WHO:n tilastojen mukaan suomalaisten terveiden elinvuosien odote on kuitenkin vain 57 vuotta ja sellaisenaan eurooppalaista pohjasakkaa. Elinajan kokonaisodote on sekin roimasti Birdien suunnitellun käyttöiän eli parasta ennen päiväyksen alapuolella – puuttuvia vuosia on yli kymmenen. Lisäksi hoitokodissa vietettävä aika terveiden elinvuosien ja kokonaiselinajan välissä tuntuu Turpaduunarista turhan pitkältä. Miksi tähän surkeaan jamaan on ajauduttu?

Kuten jo omassa artikkelissaniPaljon syövät ja statiinit lisääntyvät” totesin, niin toimittaja Mari Heikkilä kirjoitti Helsingin Sanomiin tiede-sivuille 9.1.2017 kahden sivun statiini-mainoksen otsikolla ”Ikääntyminen kuriin lääkkeillä” – nettiversiossa juttu on otsikoitu eri tavalla. Alaotsikko oli sekin lääketeollisuutta hivelevä: ”Pilleri päivässä voi tulevaisuudessa estää ikääntymiseen liittyvää raihnautta ja sairauksia. Haittavaikutuksia pelkäävät huomauttavat, että elintavoillakin on merkitystä”.

Todellinen akatemia-maailma on kuitenkin tarkkaan tutkinut lääkkeiden haittavaikutuksia, ja statiinien haitat ovat sieltä tunnetuimmasta päästä. Kognitiiviset haitat – eli suomeksi sanottuna höperöityminen – on statiinien tarkasti tiedossa oleva ongelma. Mari Heikkilän statiini-propaganda kuitenkin kehuu statiinien suojaavan aivoja. Tarkemmalla lukemisella selviää että Mari Heikkilä ja Helsingin Sanomat sanovat statiinien suojaavan aivohalvaukselta ja sydänkohtaukselta. Filosofinen ongelma kuuluukin, onko todellakin ikävämpää kuolla 94-vuotiaana golf-kentällä hyvän lyönnin – kenties jopa birdien – jälkeen sydänkohtaukseen, kuin kuolla Attendon omistamassa hoitokodissa 95-vuotiaana 20-vuotisen laitoshoidon jälkeen dementia-osastolla märissä vaipoissa Alzheimerin tautiin?

Pekka Puska ja muut kolesteroli-uskovaiset lähtevät juuri siitä opinkappaleesta, että saappaat jalassa kuoleminen on pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua vaatteet päällä. Yksikin elinpäivä lisää ilman slaakia korvaa kymmenet Alzheimer-vuodet, ja mikä parasta lääkärin kannalta, potilas ei muista mikä on vikana. Täydellinen kansantalouden voitto.

Turpaduunarin lapsuuden mielikuvissa mummot ja papat olivat skarppia porukkaa vaikka jalka ei nopeasti liikkunutkaan. Nykyään taas muisti pätkii viisikymppisilläkin ja lääkäreillä erityisesti. Tosin lääkärien muisti lääkkeiden haittavaikutuksista yleensä paranee samalla kellonlyömällä kun eläkepaperit ovat kädessä, joten heillä kyseessä lienee niin sanottu ammattitauti. Muulla kansalla Alzheimerin tauti taas pahenee iän ja syötyjen pillerin myötä.

Kansanedustaja Pekka Puskan kunniaksi oheinen taulukko kuvaa ikäspesifistä kuolevuutta ja kuolemanvaaraa Alzheimerin tautiin alkaen vuodesta 1977 – siis vuodesta jolloin Pekka Puska laajensi Pohjois-(Korea-)Karjala -projektin koskemaan koko Suomea eikä vain yhtä metsäistä maakuntaa. Ikäspesifinen rajaus on tässä tapauksessa ikäluokka 90-94 vuotta – toisin sanoen ikäryhmä jossa kuolema ei ole enää tilastoharvinaisuus, vaan ainakin Birdien määritelmän mukaan parasta ennen päiväys on todella lähellä.

Peruskoulumatematiikallakin tilastosta näkee, että kokonaiskuolleisuus ikäluokassa on laskenut ainoastaan marginaalisesti, koska Alzheimer-kuolleiden osuus kaikista ikäluokan kuolleista on noussut vain hieman suuremmalla kertoimella kuin kuolemanvaara. Merkittävin hyppäys ikäluokan kokonaiskuolleisuudessa alaspäin parempaan suuntaan tapahtui vuosien 2002 ja 2007 välillä, mutta syytä tähän voi vain arvailla. Joka tapauksessa vihannesten määrä on lisääntynyt hälyttävästi niin hoitokodeissa kuin ruumishuoneellakin.

Koska tiedän, että Turun Yliopiston päivystävä trulli-professori Juhani Knuuti lukee tekstejäni haukan lailla, vanha harmaapartainen ystäväni Birdie on kaivanut Tilastokeskuksesta myös ikävakioidun kuolleisuuden käppyröitä. Toistan vielä varmuuden vuoksi termin IKÄVAKIOITU KUOLLEISUUS. Kun ikäluokassa 90-94 vuotta Alzheimerin kuolleisuuden osuus kaikista kuolemista oli 20-kertaistunut vertailujaksolla kun Pekka Puska alkoi parantelemaan suomalaisten kolesterolia, niin IKÄVAKIOITU KUOLLEISUUS Alzheimerin tautiin oli ainoastaan 13-kertaistunut vuodesta 1977 vuoteen 2012. Muutamassa vuodessa lisää eli vuoteen 2015 mennessä Alzheimerin IKÄVAKIOITU KUOLLEISUUS oli 14-kertaistunut.

Absoluuttisina lukumäärinä vuonna 1977 vain 111 suomalaista sai kuolintodistukseen luokittelun Alzheimerin tauti tai dementia tai jotain vastaavaa, mutta vuonna 2015 lukema oli hulppeat 8580 huonomuistista kuollutta vuoden aikana. Joku raja sillä vihannesten määrälläkin pitäisi olla.

Kaikki tämä dementoituminen on siis tapahtunut aikavälillä kun lääkärien määrä on räjähtänyt käsiin, reseptien kirjoittaminen paisunut massiiviseksi ja nuorimmat statiinien käyttäjät ovat viisivuotiaita. Yliopistolla opiskelevat viimeistään saavat ensikosketuksen beetasalpaajiin ja muihin muistia hämärtäviin verenpainelääkkeisiin, ja keski-iässä lääkekaappi onkin täynnä mutta pää on tyhjä.

Siispä nyt kaikki lukijat sähköpostia sote-sopan keittäjille lähettämään ja lääkehuollon hyödyllisyysarvioita vaatimaan. Suomessa on sentään ainakin teoriassa kansanvalta ja sananvapaus, vaikka nimenomaan lääketieteen itsevalvonnan perusteella sitä ei uskoisi. Kun lukee raportteja mitä poliitikkojen periaatteessa pitäisi kahlata läpi päätöksiä tehdessään, niin on niissä aikamoista lobattua potaskaa. Sote-soppa kaipaa faktoja!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Lisää vihanneksia ja pitkää ikää”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.

%d bloggaajaa tykkää tästä: