Paljon syövät ja statiinit lisääntyvät!

Turpaduunarin tämänviikkoinen tiedepläjäys ottaa vauhtia oikein semiotiikan eli merkityksen selittämisen alueelta, ja innoituksena toimii valemedia Helsingin Sanomat maanantain tiedeartikkelilla 9.1.2017. Printtilehden aukeama B8-B9 oli uhrattu jutulle ”Ikääntyminen kuriin lääkkeillä”, joka näytti kovasti lääkeyhtiön lehdistötiedotteelta.

Valemedia Helsingin Sanomien mukaan statiinien ja muiden ATC-luokka C:n lääkkeiden antaminen kaikille keski-iän ylittäneille vähentäisi sydänsairauskuolemat lähes olemattomiin. Jutun varsinainen markkinointi-idea oli myydä lääkeaineet yhteen monipilleriin eli polypilleriin tungettuna.

Englantilaiset neropatit Nicholas Wald ja Malcolm Law olivat jutun mukaan lähes messiaanisia hahmoja. Englannissa aikoinaan ehdotettiin myös statiinien eli kolesterolilääkkeiden lisäämistä vesijohtoveteen, joten aivan kaikkia brittitieteen älynväläyksiä ei kannata ottaa kovin tosissaan.

Uskoako vai eikö uskoa?

Ennalta ehkäisevän lääketieteen vastustamiseen on useitakin perusteluja, mutta vanha harmaapartainen ystäväni Birdie antaa yhden perustavanlaatuisimmista versioista:

”Riippumatta siitä uskooko ihminen jumalaan vai tieteellisempään maailmanselitykseen, on epätodennäköistä, että ihminen olisi niin huonoksi lajiksi luotu ettei pärjäisi maailmassa terveenä ilman statiini-lääkitystä jokaisella maapallon keski-iän ylittäneellä henkilöllä.”

Todellakin, eivätkö lääkärit vihdoin voisi keskittyä sairauksien diagnosointiin ja parantamiseen eikä tehdä ennusteita siitä mikä on terveydenhuollon asiakkaan LDL-kolesterolitaso viiden vuoden päästä, ja millä rahasummalla ”ongelmaa” voitaisiin lääkitä.

Lajityypille ominaiset terveet elintavat ovat toki tärkeitä, mutta ruokailu ja lääkitys ovat filosofialtaan täysin käänteisiä. Ennalta ehkäisevä lääkitys on aina jotain prosessia salpaavaa, kuten esimerkiksi statiinit ovat HMG-CoA reduktaasin salpaajia. Vitamiinit, kuten tiamiini eli B1-vitamiini jolla parannettin aikoinaan beri-beri, taas ovat jotain prosessia kiihdyttäviä eli lähinnä entsyymien toimintaa parantavia. Pantoteenihappo eli B5-vitamiini taas on kiinteänä rakenneosana koentsyymi-A:ssa, josta puhumme hyvinkin tarkasti artikkelin loppupuolella, jossa ruoditaan statiinien biokemiallisia haittavaikutuksia.

Tilastot ja emävalheet

Valemedia Helsingin Sanomat kirjoitti maanantaina 9.1.2017 myös seuraavaa: ”Statiineja käyttää noin 700.000 ja verenpainelääkkeitä noin puoli miljoonaa suomalaista.”

Turpaduunarin omalla tilastojen lukemisen tekniikalla tässä on montakin virhettä, mutta saivartelun erikoisasiantuntija Birdie löytää vielä enemmänkin virheitä. Aloitetaan siksi siitä mitä eroa on sanooko ”käyttää” vai ”käytti”. Jos sanoo ”käyttää”, tarkoitetaan keskimääräistä lukua joka minä tahansa satunnaisena päivänä käyttää kyseistä lääkettä. Tämä on aina pienempi lukema kuin ”käytti”, joka tarkoittaa niiden ihmisten lukumäärää joka jossain kuussa vuoden aikana käytti kyseistä lääkettä. Osa potilaista kuolee vuoden aikana ja osa aloittaa lääkityksen jouluna, joten keskimäärin pitkäaikaislääkityksessä suhde on 75-80%. Siis niistä jotka ”käyttivät” lääkettä vuoden aikana, niin satunnaisena päivänä 75-80% ”käyttää” lääkettä.

Koska ”käyttäneiden” lukumäärä on tilastoista helpompi poimia esiin, niin Turpaduunari kertaa nyt oikeat tilastoluvut vuodelta 2015. Verenpainelääkkeitä on useita erilaisia farmakologisia tyyppejä joten tässä ne ovat eriteltyinä:

• C07 beetasalpaajat 745.359 potilasta
• C08 kalsiumkanavan salpaajat 390.416 potilasta
• C09 reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet 885.518 potilasta
• C10 lipidejä muuntavat lääkeaineet 671.158 potilasta
  • varsinaisia statiineja käytti 661.151 potilasta

Jos oletetaan, että valemedia Helsingin Sanomat oli käyttänyt virallisia tilastoja ”käyttäneistä” potilaista kuten viittaus statiini-potilaisiin osoittaa, niin millä ihmeen stetson-logiikalla oli saatu puoli miljoonaa verenpainelääkeiden käyttäjää.

Näistä lukemista järkyttyneenä voi vain sanoa, että suomalaisten lääkärien mielestä ihmiskunnassa on tapahtunut selvä luomisvirhe, koska lajimme ei pärjää ilman statiineja ja muita salpaajia.

Lisää tilastoja ja emävalheita

Sivulla B8 maanantaina 9.1.2017 valemedia Helsingin Sanomat kirjoittaa vielä seuraavasti: ”1940-luvun alussa suomalaismies eli keskimäärin 55 vuotta ja nainen 62 vuotta. Nykyisin vastaavat luvut ovat 74 ja 82.”

Koska kyseessä oli statiineja ylistävä propaganda-artikkeli, valemedia Helsingin Sanomat on siis sitä mieltä, että talvisodassa sotilaat ja lotat kuolivat korkean kolesterolin takia, mutta statiinien ansiosta nykyään eletään pidempään.

Vanha harmaapartainen ystäväni Birdie lukee enemmän ulkomaisia julkaisuja kuin savon murretta, joten hän huomautti, että Eurostat:in terveenä elettyjä vuosia laskevat tilastot eivät anna Suomesta kovin ruusuista kuvaa, tai ainakin ruusun piikit ovat teräviä. Ero naapurimaahamme Norjaan on noin 13 vuotta terveissä elinvuosissa Suomen tappioksi, ja kaiken lisäksi naisten terve elinaika on Suomessa lyhyempi kuin miesten, vaikka naiset elävät pidempään. Naislääkärit lääkitsevät naispotilaat koomaa muistuttavaan tilaan kymmeniksi vuosiksi.

Sote-sopan keittäjille tiedoksi, että ihmiset näyttävät olevan terveitä siellä missä erikoislääkäreitä on paljon ja heidän vastaanotolleen pääsee helposti, kun taas Suomen pilleriautomatiikka pyörii alikoulutettujen arvauskandidaattien ja keikkalääkärien ympärillä.

Merkkejä ja mielikuvia

Kun Turpaduunari nyt on lähestynyt statiineja näin sananselityksen opein, niin jatketaan vielä hetki semiotiikan pohdintoja ennen lopun molekyyli-lääketieteen osuutta. Käsittelyssä on syyt miksi lääketiedettä tajutaan niin huonosti. Vaikka Birdie olikin loukkaantunut siitä ettei hän näytä pärjäävän TOP 100 terveysvaikuttajat -listalla, suostui hän kertomaan näkemyksensä miten semiotiikka ja Charles Sanders Peirce liittyy lääketieteen koulutukseen.

Peircen kolmiluokittelu ikoni-indeksi-symboli on semiotiikan keskeisiä oivalluksia. Esimerkiksi valokuva Suomen Kansallisteatterin edessä Rautatientorilla sijaitsevasta Aleksis Kiven patsaasta on ikoni eli näköiskuva todellisesta fyysisestä patsaasta. Jos jollekin tulee patsaan valokuvasta mieleen rotat joita alueella vilistää, on kuva silloin indeksi eli viite todellisuuteen. Sanayhdistelmä ”Aleksis Kiven patsas” taas on symboli, ja sen ymmärtämiseksi täytyy osata lukea suomen kieltä sekä tietää mikä patsas on kyseessä.

Annetaanpa asiasta toinenkin käytännön esimerkki. Kun arjalainen työmies näkee sanan ”auto”, hänelle tulee mieleen reaalimaailman kohde Audi A8 W12 nahkaverhoilulla. Kun nainen näkee sanan ”sika” hänelle tulee mieleen aviomies, eli reaalimaailman kohde sekin. Mutta kun arvauskeskuskandi näkee termin ”lipoproteiini-lipaasi” hänelle tulee mieleen ”mitä vittua” – eikä tässä viitata lääketieteeseen eikä reaalimaailman vastaavuuteen. Symbolista on tullut ikoni, ja sana vastaa vain kuvaa sanasta.

Molekyylien ihmemaailma

Jos haluamme uskoa Birdien semiotiikka-teoriaa, ja miksemme uskoisi, meidän täytyisi käsittää lääketieteen termit edes hieman konkreettisemmin kuin pelkkinä kuvina sanoista. Molekyyleillä on sentään fyysinen rakenne, paino ja jopa väri. Molekyylit ovat olemassa ihan oikeasti.

Aiheesta voisi helposti kirjoittaa kirjan, joten tässä näin lyhyessä artikkelissa ei ihan jokaista statiinien haittavaikutusta voi kansanomaistaa.

Aloittakaamme molekyylistä koentsyymi-A. Kyseessä on yksi ihmiskehon tärkeimmistä koentsyymeistä, ja sen rakenne koostuu pantoteenihaposta eli B5-vitamiinista, puriini-tyyppisestä typpiyhdisteestä adeniini, sokerista nimeltä riboosi, sekä fosforihaposta. Varsinaisena kiinnittyvänä osana molekyylissä on tioli-ryhmä eli rikki-atomi pantoteenihapon päässä. Koentsyymi-A:n paino on 767 Daltonia. Vertailun vuoksi B12-vitamiini painaa 1355 Daltonia ja haiman tuottama proteiinihormoni insulini painaa 5808 Daltonia. Dalton on mittayksikkönä sama kuin suhteellinen atomimassa, eli hiilen isotooppi C12 painaa 12 Daltonia.

Koentsyymi-A:n keksimisestä myönnettiin lääketieteen Nobel-palkinto vuonna 1953, joten ihan tieteen uutuuksista ei ole kyse. Samalla kun Fritz Albert Lipmann (1899-1986) sai oman palkintonsa, niin Hans Adolf Krebs (1900-1981) sai oman Nobelinsa sitruunahappokierron eli TCA-syklin keksimisestä. Kummatkin olivat saksalaisia jotka pakenivat natseja 1930-luvulla, Lipmann Yhdysvaltoihin ja Krebs Englantiin.

Mevalonaattipolku katkeaa

En yleensä ole luennoillani selittänyt lääketieteen kuvioita kovin konkreettisesti, koska jotenkin meille akateemisen koulutuksen saaneille on koulutuksessa iskostettu ajatus, että ulkopuoliset eivät kuitenkaan tajua. Tiedän toki, että ulkopuoliset saa kyllä tajuamaan jos vain haluaa, joten selitetään lisää statiineista nyt pitemmän kaavan kautta.

Kun jo edellä käsiteltyyn koentsyymi-A:han liittyy asetyyli-ryhmä CH3CO saadaan aine nimeltä asetyyli-CoA. Tämä on se lähtöpalikka josta mevalonaatti-polku alkaa ja päätyy moninaisten reaktioiden jälkeen esimerkiksi kolesteroliksi. Kuten kemiassa yleensäkin, samalla asialla voi olla monta nimeä, joten mevalonaatti-polkua sanotaan myös isoprenoidi-poluksi. Alan tutkimuksen pioneereja oli aikanaan saksalaiset sukujuuret omaava legendaarinen Karl August Folkers (1906-1997), joten mainostetaan tässä samalla Birdien vanhaa kirjoitusta ”Kertomus kolesterolista ja statiineista”.

Karl Folkers oli Merck-lääkeyhtiön tuotekehittelijä, eli yhtiön joka toi ensimmäisenä statiinit markkinoille. Suomessa lovastatiini eli Mevacor tuli markkinoille 1988, ja simvastatiini eli Zocor muutamaa vuotta myöhemmin. Medikalisaation aikakausi oli alkamassa.

Nämä vanhat statiinit ovat rakenteeltaan niin sanotusti luonnollisia statiineja, eli muistuttavat homesientä Monascus purpurea josta ne on kehitelty. Tämän takia punariisi alentaa kolesterolia koska punainen väri riisin pinnalla on homesieni.

Mutta takaisin tähän polun katkeamiseen. Meille on opetettu, että statiinit ovat hyviä koska tämän polun katkeaminen juuri estää kolesterolin syntetisoimista elimistössä. Virallisessa evankeliumissa on kuitenkin kaksi ongelmaa.

Ensinnäkin selitys todistaa, että ihminen tekee kolesterolia asetyyli-ryhmästä isoprenoidi-palikoiden avulla kuin lapsi joka leikkii Lego-palikoilla, eikä siihen kolesteroliin tarvita niitä kiellettyjä kananmunia. Vastaavasti kananmunien syöntikielto on epälooginen, koska elimistö tekee itse sen mitä tarvitaan kunhan lääkkeillä ei häiritä tasapainoa. Taloustieteestä tutut palaute-järjestelmät säätelevät itse itseään kunhan konsultit eivät lähettele niitä paimenkirjeitä jotka sotkevat duunareiden tiimityöskentelyn.

Osta lisää haittavaikutuksia

Turpaduunari on statiinien haittavaikutuksista puhuttaessa usein maininnut mevalonaatti-polun, mutta tarkennetaan sitäkin käsitettä lisää. Kolesteroli ei suinkaan ole ainoa lopputuote joka tulee mevalonaattiputkesta ulos haaraketjuisten isoprenoidien avulla. Birdien mukaan noin 30.000 – siis todellakin 30 tuhatta – erilaista biomolekyyliä tulee tämän tuotantolinjan kautta.

Selitetään lisää tätäkin ongelmaa Lego-palikoilla. Jos et halua, että lapsesi saa valmiiksi Lego Star Wars Millennium Falcon sotaisan avaruusaluksen, ei sinun tarvitse takavarikoida kaikkia 1329 palaa lukkojen taakse sipsi-pussien viereen.

Epäilin aluksi, että Birdie oli katsellut liikaa vanhoja Vintiöiden yy kaa koli neli -sketsejä, kun hän sanoi, että dolikolin puute on yksi pahimmista statiinien haittavaikutuksista.

Kun katsotaan yksittäisiä haittavaikutuksia, muodostuukin lopulta kuvio joka on nopeasti päätellen vaikea tajuta, koska kaikki haittavaikutukset eivät liity kolesteroliin, eivät sen puutteeseen, tai edes mihinkään kolesterolia muistuttavaan molekyyliin. Mevalonaatti-putkesta kun tulee todella erilaisia tuotteita, ihan kuin niistä Lego-palikoista voi rakentaa melkein mitä vain eikä aina niitä avaruussota-aluksia.

Birdien lista estyneistä lopputuotteista ja siitä aiheutuneista haittavaikutuksista onkin seuraava:

• alhainen kolesteroli – testosteronin puute ja väsymys (huom: naisetkin tuottavat testosteronia)
• alhainen dolikoli – muistihäiriöt
• alhainen hemi – raudan puute ja väsymys
• alhainen sappitaso – ruoansulatushäiriöt
• alhainen ubikinoni – väsymys ja hengästyminen

Eikä siinä vielä kaikki

Tarkkakorvainen lukija luultavasti huomasi, että Birdien haittavaikutuslistalta puuttuivat sekä lihaskivut että insuliiniresistenssi eli 2-tyypin diabetes. Jokainen statiinien käyttäjiä tavannut kuitenkin tietää, että sekä lihaskivut että veren sokeriarvoihin liittyvät ongelmat ovat sekä todellisia että myös valitettavan yleisiä. Täytyy olla siis jokin toinen ongelma joka ei liity mevalonaatti-polkuun.

Palatkaamme siis alkulähteille eli asetyyli-CoA palikkaan. Tämän tietenkin voisi käyttää lihastyöhön energiaksi, mutta mevalonaatti-polun katkeaminen on jo vienyt mehut joten statinistimme on pelkkä sohvaperuna. Jotain tarttis tehrä, kuten sanoi entinen presidenttimme Mauno Koivisto joka kieltäytyi huolimasta Karjalaa takaisin Suomelle kun Neuvostoliitto hajosi. Asetyyli-CoA:lle täytyy keksiä jotain käyttöä.

Birdie oli saanut oivalluksen lukiessaan urheilulääketieteen kirjojaan, joten selvästikin hän lukee erilaisia valmennuskirjoja kuin Jutta Gustafsberg. Vastaus oli kuulemma malonyyli-polku.

De novo lipogeneesi on menetelmä jolla sokerista tehdään läskiä, ja malonyyli-polku on se reitti miten tämä tapahtuu. Kaikki statiinien käyttäjät eivät toki ole lihavia, koska ensimmäinen paikka, joka rasvoittuu on maksa ja muut sisäelimet.

Tälle on tietenkin looginen selitys. Maksa on siitä erikoinen elin, että valtaosa siihen tulevasta verestä tulee laskimosta eikä valtimosta, eli tarkemmin sanottuna porttilaskimosta. Siksi haimasta erittyvä insuliini tulee ensin maksaan ja vasta sitten muuhun verenkiertoon. Toisin sanoen syömällä lihoneet ovat keskivartalolihavia ja insuliinilla itsensä lihavaksi piikittäneet ovat kauttaaltaan lihavia.

Rasvamaksa ei jaksa

Birdien piirustuksissa rasvamaksaan vaikuttaa siis malonyyli-CoA, insuliini ja entsyymi nimeltä asetyyli-CoA karboksylaasi eli tuttujen kesken ACC. Koska insuliini on kuviossa mukana, pahiten ongelmia statiinit aiheuttavat insuliinia itseensä piikittäviin ja virallisterveellisesti usein ja paljon hiilihydraattia syöville. Suomessa nimenomaan ylipitkävaikutteisia insuliineja käytetään kansainvälisesti ottaen paljon. Peräti 108.146 potilasta sai vuonna 2015 korvauksia ylipitkävaikutteisesta insuliinista.

Rabdomyolyysi, myalgia ja muut lihaskolotukset kuvioon tulevat sen kautta, että malonyylipolku estää karnitiinin käytön elimistössä, sekä myös CPT-1 entsyymin eli karnitiini-palmitoyyli-transferaasi-1 hyödyntämisen.

Syöpäkasvaimiakin statiinit ja korkeat insuliiniarvot aiheuttavat, ja tämä taas liittyy osittain lipoproteiini-lipaasin toimintaan verisuonten läpäisykyvyn kautta.

Kuten lukijat ovat jo huomanneet, tämä termien kansanomaistaminen alkaa Turpaduunarilla näin pitemmän päälle hiipua, mutta toivottavasti suurin osa lukijoista on vielä logiikan puolesta kärryillä. Jokaisella teolla on vastavaikutuksensa, kuten Myytinmurtajissa jaksetaan muistuttaa Newtonin kolmannesta laista. Statiinit ovat pahoja pillereitä.

Malonyyli-polun vahvistuminen muiden reittien tukkiinnuttua lisää elimistön rasvavarastoja mutta tehokkaasti estää rasvan käytön mihinkään toimintaan.

Syndrooma se on tämäkin

Kun miettii miltä näyttää ja miten käyttäytyy statiinia popsiva virallisterveellisesti syövä yksilö, tulee helposti mieleen Wilsonin Syndrooma ja Cushingin Syndrooma. Kaiken edellä jo kerrotun lisäksi asiaan näyttäisi siis liittyvän myös kilpirauhashormonien muunnostoiminto aktiiviseen T3-muotoon sekä stressihormoni kortisoli.

Koska elimistö yrittää korjata omaa epätasapainoaan luomalla stressitilan pysyääkseen terveenä, kortisoli yrittää vastustaa insuliinin tekosia. Ovathan ne melkoisen vastakkaiset vaikutuksiltaan. Kortisoli on kuitenkin voimakkaasti katabolinen eli lihasten proteiinia hajottava hormoni, ja varsinkin jaloista lähtee voima.

Tämän artikkelin selitysmalli lähtee siis statiineista, Wilsonin Syndrooma kilpirauhashormonien muunnostyöstä, ja Cushingin Syndrooma lisämunuaisista. Vaikka lopputuote näyttää kaikissa tikkujalkaiselta pömppävatsaiselta väsyneeltä huonomuistiselta ihmiseltä jonka silmissä sumenee, niin sanottakoon tämän artikkelin tapaa perustella ongelmia vaikkapa Birdien Statiini-Syndroomaksi.

Mikäli joku lukija on pysynyt kärryillä lääketieteen logiikassa, voivat halukkaat rääkätä itseään Birdien Lontoon murteella kirjoitetuilla tarinoilla kuten ”Rock Steady but Fragile: Will Biohacking Sting Big Pharma to Death”, ”Will Dupont Change the Monkey Business in the Beverage Business”, sekä ”Big Fat Unilever and the Diet Heart Hypothesis”.

Pysykää erossa statiineista ja syökää hyvin. M.O.T.

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts