Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: HIERONTA

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 263. ja tämän vuoden 52. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 263
Jakelupäivä tiistaina 31.12.2019

HIERONTA

Perinnehoitojen aarteita on tarjolla vuoden 2019 viimeisenä päivänä. Tässä havaintoja tästä turvallisesta perinnehoidosta.

Hieronta tekee hyvää. Hieronta on ollut itsehoidon kulmakiviä jo vuosituhansien ajan. Kun raskaan työn uuvuttamia lihaksia hierottiin, huomattiin lihaskipujen hellittävän ja koko kehon rentoutuvan.

Hierontaa on vilkkaasti tutkittu ja hoitovaikutus tiedetään. Ensinnäkin hoitovaikutus syntyy mekaanisen vaikutuksen kautta. Tiedetään, että välittäjäaineita vapautuu hieronnan aikana. Hieronnalla on myös heijastevaikutus hieronnan kohteesta muualle kehoon ja on psykologiallakin sanansa sanottavana.

Käytkö säännöllisesti hieronnassa?

…………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja 2020 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Maitorasvan terveellinen MFGM

Kirjoittaja: Ari Kaihola

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin märehtijän rasvojen sisältämiä terveellisiä transrasvoja. Nyt tarkastelemme maidon rasvapallosten terveysvaikutuksia, joista saatiin esimakua syksyllä 2017 artikkelissa Maitokapina! Alla olevassa kuvassa nähdään maidon rasvapallosen pinnan monimutkainen, 3-kerroksinen rakenne (Milk Fat Globule Membrane), joka muistuttaa jossain määrin kaikkien solujen ympärillä olevaa solukalvoa. MFGM:llä on terveysvaikutuksia, mutta osa niistä menetetään maidon prosessoinnissa.

Maidon prosessoinnin vaikutus MFGM:ään

Pastörointi

Pastörointi tehdään Suomessa kaikelle maidolle tilamaitoa lukuunottamatta. Maidon lyhytaikainen kuumennus ei (onneksi) riko rasvapallosia eikä muuta niiden kokoa (ihmisellä n. 5µm, lehmällä vähän yli ja vuohella vähän alle 4µm). Maidon prosessointikaavio (alla) on lainattu tältä sivulta. Kuvassa pastörointi tapahtuu ennen homogenointia, mutta suomalaisessa dokumentissa Keskeisten alkutuotantotekijöiden ja prosessoinnin vaikutus maidon laatuun prosessi tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. Sitä, kumpi vaihtoehto on käytössä suomalaisissa meijereissä, en pysty sanomaan. Lopputuotteen laatuun sillä saattaa olla vaikutusta.

Kirnuaminen

Voin valmistukseen tarvittava rasva saadaan maidosta erotetusta kermasta. Kerman erotuksessa syntyvään rasvattomaan maitoon eli kurriin jäävät jäljelle vain pienimmät, alle 1µm kokoiset rasvapalloset. Voin kirnuamisessa (kuva alla) maidon rasvapalloset hajoavat osittain ja suuri osa niiden MFGM:stä siirtyy kirnuamisen oheistuotteeseen, kirnupiimään. Voin luulisi sisältävän paljon MFGM:stä peräisin olevia fosfolipidejä, mutta niiden pitoisuus painoyksikköä kohden on jokseenkin sama kuin kermassa ja kirnupiimässä. Täysrasvaisessa maidossa niitä on n. kaksinkertainen määrä verrattuna rasvattomaan maitoon.

Homogenointi

Ylivoimaisesti suurin vaikutus maidon rasvapallosiin, niiden kokoon ja kuorikerrokseen (MFGM) on homogenoinnilla. Samalla, kun rasvapalloset rikkoutuvat homogenointisuuttimissa, niiden läpimitta laskee noin 1/10-osaan alkuperäisestä (alle 1µm:iin) ja pinta-ala voi kasvaa jopa 10-kertaiseksi (linkki).

Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli kertoo asiasta näin: “Maidon luontaisesti sisältämät umpinaiset rasvapalloset ovat ohuen ja rakenteeltaan monimutkaisen, useista ainesosista koostuvan pintakalvon ympäröimiä. Homogenointi johtaa rasvapallojen pilkkoutumiseen, jolloin niiden pintakalvo korvautuu lähinnä kaseiini-proteiinista muodostuvalla uudella kalvolla[9]. Lisäksi maitoproteiinin rakenne hajoaa ja lipaasi-entsyymi aktivoituu[4]. Rasvapallosten pienentyessä niiden pinnan yhteenlaskettu ala suurenee, lipoproteiinilipaasin toiminnalta suojaavan pintakalvon vaikutus häviää ja rasvapallosten pinnalle alkaa kiinnittyä kaseiinia sekä vähäisessä määrin myös heraproteiineja, jotka uudelleenmuodostavat rasvapallosen.

ja

Vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että maidon homogenisointi vaikuttaa tapaan, jolla immuunijärjestelmä käsittelee maidon proteiineja, mikä saattaa johtaa maitoallergian puhkeamiseen.[20] Helsingin yliopiston maitotalouslaitoksen professorin Matti Antilan mukaan maidon rasvapallot muuttuvat homogenoinnissa liposomeiksi, jotka kykenevät ohutsuolen seinämän läpi kulkeutuessaan kuljettamaan mukanaan maidosta peräisin olevia verenkiertoon päätyviä proteiineja, jotka eivät ole ehtineet hajota ruoansulatuksessa[21]. Verenkiertoon päätyneet liposomit läpäisevät myös aivoja suojaavan veriaivoesteen.”

Tuo yllämainittu Wikipedian viite 20 on rottakoe, jossa eläimiin ruiskutettiin (verenkiertoon) eri tavalla käsiteltyjä maitoja. Siinä homogenoinnin rikkomia rasvapallosia ja niiden liposomeja verrattiin rokotteissa käytettyihin liposomeihin: “Samankaltaisuudet ovat erityisen selviä, kun rasvapalloset (MFG) on homogenoitu, koska tämä pienentää MFG:n koon samalle tasolle rokotteita kuljettavien liposomien kanssa…”. Rottakokeesta löytyy myös kuva 1 (alla), josta nähdään kuinka pastöroitu & homogenoitu maito (PHM) lisää selvästi immuunijärjestelmän reagointia verrattuna homogenoimattomiin maitolaatuihin (SM=kuorittu-, RM=raaka-, PM=pastöroitu maito). Kaseiini ja naudan seerumin albumiini (BSA) näyttäisi aiheuttavan voimakkaimmat immuunireaktiot homogenoituun tuotteeseen, kun taas homogenoimattomiin maitoihin immuunijärjestelmän reaktio on hyvin vähäinen.

Tuon tutkimuksen havainnot voisivat selittää tässä suomalaisessa YLE:n tuottamassa videokokumentissa, Pilattu maito, esiintyvät kertomukset homogenoidun maidon aiheuttamista ongelmista.

Homogenoitu ja rasvaton maito

Niin homogenoinnissa kuin myös kerman kuorinnassa kaikkien rasvapallosten koko pienenee alle 1µm:iin. Homogenoinnissa se tapahtuu rikkomalla rasvapalloset ja rasvattomaan maitoon jää kuorinnan seurauksena jäljelle vain niitä pienimpiä rasvapallosia, suurimpien siirtyessä kermaan. Onko noin pienistä rasvapallosista sitten haittaa? Kenties on; jo aiemmin viitatussa suomenkielisessä dokumentissa sanotaan näin:

Homogenoidun rasvan on todettu imeytyvän nopeammin ja paremmin kuin homogenoimattoman rasvan. Tätä olettamusta tukee myös imeväisillä ja pikkulapsilla suoritettu tutkimus, jossa homogenoidun maidon osoitettiin lisäävän painoa enemmän kuin homogenoimattoman maidon (Renner 1983,1986).” Tuohan tarkoittaa lihomista. Ja homogenoiduista maidoista juuri rasvaton maito lienee kaikkein lihottavin, koska se aiheuttaa lisäksi täysmaitoa suuremman insuliinivasteen (insuliini-indeksi 60 vs. 24). Samaan suuntaan osoittaa tämä tuore tutkimus 20 000 lapsesta, jossa täysmaitoa juoneilla lapsilla lihavuutta esiintyi 40% vähemmän kuin vähärasvaista juoneilla.

Mitä terveysvaikutteita MFGM:llä on?

Tähän vastaa vuoden vanha selvitys maidon rasvapallosten kuorikerroksen keskeisestä roolista terveysvaikutteisissa emulsioissa. Jos kiinnostusta riittää, dokumentti sisältää oikeastaan kaiken tarpeellisen, mitä MFGM:stä tarvitsee tietää. Tässä kuitenkin otamme malliksi vain muutaman otoksen tekstistä:

Biologinen kalvo, joka ympäröi maidon rasvapallosia, MFGM (Milk Fat Globule Membrane), on erityisen mielenkiinnon kohteena toiminnallisten ja terveydellisten ominaisuuksiensa vuoksi.” ja

maidon rasvapallosten ja MFGM:n rakenne voi muuttua maidon prosessoinnissa ja meijerituotteiden valmistuksessa; esim. homogenoinnissa, minkä seurauksena MFGM:llä päällystettyjä rasvapallosia ei ole enää runsaasti jäljellä meijerituotteissa eivätkä niiden erityisominaisuudet siten hyödytä kuluttajia.”

Kappaleessa 4 käsitellään tarkemmin MFGM:n terveydellisiä vaikutuksia:

  • Kliinisissä tutkimuksissa aikuisilla MFGM:llä on osoitettu olevan pitkäaikaisia anti-karsinogeenisia vaikutuksia, kolesterolitason laskua, se on hillinnyt MS-tautia ja parantanut oppimista ja kognitiivisia kykyjä.
  • Se estää infektioita, kuten ripulia ja vähentää kuumeisten päivien määrää lapsilla
  • MFGM:llä on edullisia vaikutuksia suoliston epiteeliin
  • MFGM:ää sisältävä maito ei huonontanut lipidiprofiilia toisin kuin maitorasva ilman MFGM:ää
  • MFGM:n lisäämisellä saatiin insuliini- ja tulehdusvaste alenemaan runsasrasvaisen aterian jälkeen lihavilla aikuisilla

Valtaosa terveysvaikutuksista kohdistuu lapsiin, mikä onkin luonnollista, koska maitohan on tarkoitettu kasvattamaan nisäkkäiden jälkeläisiä. Wikipedian englanninkielisessä artikkelissa käydään läpi aivot ja kognitiiviset toiminnot, joiden kehittymistä MFGM edistää erityisesti lapsuusvuosina. Myös immuunijärjestelmästä ja suoliston terveydestä on kirjoitettu oma kappale. Sydän- ja verisuoniterveyteen MFGM:n ajatellaan vaikuttavan lapsuudessa siten, että riittävä MFGM:n saanti (esim. rintaruokinnasta) nostaa kokonais- ja LDL-kolesterolia, mikä ‘ohjelmoi’ elimistön säätelemään kolesterolia tehokkaammin aikuisiällä. Terveysvaikutukset eivät rajoitu vain kasvuikään, vaan MFGM:stä on hyötyä myös aikuisuudessa – siitä enemmän tuonnempana.

Äidinmaidonkorvikkeet

Suomenkin markkinoilla on jo MFGM:ää sisältävä äidinmaidonkorvike. Sen tuotesivulla todetaan mm. “Maitorasvassa on fosfolipidejä ja gangliosideja, joita ei ole kasvirasvoissa, ja ne ovat tärkeitä hermojärjestelmän ja aivojen toiminnan ja kehityksen kannalta.” ja

Rintamaidossa on runsaasti kolesterolia, joka on solukalvoissa ja jota tarvitaan muun muassa aivojen ja hermojärjestelmän kehityksessä. Lisäksi MFGM sisältää glykoproteiineja, jotka voivat auttaa suojaamaan lapsia tavallisilta infektioilta, etenkin korvatulehduksilta.

MFGM on puuttunut aiemmin kaikista äidinmaidonkorvikkeista, koska niiden rasvanlähteenä käytetään kasvirasvaa maitorasvan sijasta. BabySemp on nyt ainoa Pohjoismaissa myytävä äidinmaidonkorvike, johon on lisätty MFGM-valmistetta, ja siinä on runsaasti maitorasvaa.

Arlan, Valion, Nestlen ja Semperin äidinmaidonkorvikkeiden tuotetietojen läpikäynnin perusteella näyttäisi siltä, että kaikki käyttävät osana rasvakoostumusta myös auringonkukkaöljyä ja rypsi/rapsiöljyä. Semper jos jättäisi nämäkin pois, sillä olisi markkinoiden ylivoimaisin tuote, koska se on ainoa, johon on lisätty terveellistä MFGM:ää.

Semperin sivuilta on katsottavissa myös Suomenkielinen video aiheesta (kesto pari minuuttia, yo. kuva videolta). Lähes saman sisältöinen video, joka kertoo uusimmista tuulista ihmismaidon tutkimuksessa löytyy englanninkielisenä täältä (kesto < 3min).

Tässä satunnaistetussa tutkimuksessa lasten aivojen kehittymistä vertailtiin lehmänmaidon MFGM:ää sisältävän ja perinteisen äidinmaitokorvikkeen kesken. MFGM:ää saaneilla kehitys oli nopeampaa vuoden iässä ja kielellinen kehitys puolitoistavuotiaina. Myös ripulit ja hengitystiesairaudet olivat harvinasempia. Tämä kaksoissokkoutettu ja satunnaistettu tutkimus sai saman suuntaisia tuloksia: “MFGM:ää saaneiden lasten kehitys ja terveys olivat verrattavissa rintaruokittuihin kaikilla tärkeimmillä tutkimuksessa käytetyillä mittareilla.”

Terveysvaikutuksia myös aikuisille

Kirnupiimä sisältää voin valmistuksen sivutuotteena runsaasti MFGM:ää ja sen vaikutuksia tutkittiin aikuisten, hieman kohonneesta kolesterolista kärsivien ja muuten terveiden ihmisten verenpaineeseen: “Maidon rasvapallosten kuorikerros (MFGM), jota on runsaasti kirnupiimässä, sisältää ainutlaatuisia, bioaktiivisia proteiineja.” ja

Kirnupiimän kulutus alensi merkittävästi verenpainetta (-2.6mm Hg) … ja plasman ACE-pitoisuutta (-10.9%) verrattuna placeboon … lyhytaikainen kirnupiimän käyttö alentaa verenpainetta normaaliverenpaineisilla henkilöillä.” ja

Yhteenvetona, tämän satunnaistetun tutkimuksen tulokset kirnupiimän nauttimisesta (45g/pvä), mahdollisesti sen sisältämän MFGM:n ansiosta ja sen ACE-järjestelmään kohdistuvan vaikutuksen kautta alensi verenpainetta. Myös koehenkilöiden kokonaiskolesteroli ja triglyseridit alenivat.”

MFGM sai tässä hiirikokeessa aikaan ruskean rasvan (aktiivinen energiaa kuluttava ja lämpöä tuottava rasva) muodostusta ja esti lihomista huolimatta runsasrasvaisesta ruokavaliosta: “Yhteenvetona todettakoon, että näiden löydösten mukaan MFGM suojaa ruokavalion aiheuttamalta lihavuudelta vähentämällä rasvasolujen muodostusta ja edistämällä valkoisen rasvan muuttumista ruskeaksi.” ja

MFGM on maidon bioaktiivinen ainesosa, jolla on erilaisia terveysvaikutuksia, mutta lihavuutta estävä vaikutus on ollut epäselvä. Tässä kokeessa havaitsimme, että MFGM ehkäisi rasvaisen ruokavalion aiheuttamaa lihavuutta hiirillä.”

Homogenoiduissa ja rasvattomissa maitotuotteissa MFGM:ää on kaikkein vähiten.

Kirnupiimän ja krilliöljyn fosfolipidien havaittiin parantavan hippokampuksen insuliiniresistenssiä ja synapsien välistä signalointia ikääntyneillä rotilla tehdyssä tutkimuksessa. Kirnupiimän sisältämien rasvapallosten kuorikerrosten todettiin myös lisäävän aivoperäistä kasvutekijää (BDNF) hippokampuksessa.

Tässä kroatialaisen yliopiston katsauksessa on hyvin vedetty yhteen erilaisia MFGM:n terveysvaikutteita ja kuva sfingolipidien keskeisestä roolista käy ilmi allaolevasta kuvasta:

Sfingolipideillä näyttäisi olevan vaikutusta myös tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD) ja tässä voisi piillä yksi selitys IBD:n rajulle lisääntymiselle samaan aikaan, kun homogenoimattoman maidon kulutus on pudonnut lähes olemattomiin ja rypsiöljyn käyttö on lisääntynyt. Katsausartikkelin IBD:stä huolehtimiseksi sfingolipidistrategia liitetään keinovalikoimaan loppupäätelmässä todetaan: “Perustuen esikliinisiin löydöksiin sfingolipidien anti-IBD mahdollisuuksista, tarvitaan kovaa työtä niiden tehokkuuden todentamiseksi ja kliinisten hoitojen parantamiseksi. Sfingolipidien ja niiden entsyymien roolin syvempi ymmärrys suoliston ominaisuuksien hallinnassa ja IBD-taudinkuvan kehittymisessä avaa uusia näköaloja kehittää ‘sfingolipidikeskeisiä’ terapeuttisia strategioita, jotka kontrolloivat tämän lamaannuttavan tulehduksen käynnistymistä ja pahenemista.” Myös tämä hiirikoe päätyi saman suuntaisiin havaintoihin: “…sfingolipidit (SL) ovat ilmestyneet IBD-terapioiden ykköstutkimuskohteeksi johtuen niiden roolista immuunisolujen toiminnan ja suolenseinämän eheyden säätelijänä.”

IBD:tä voidaan hoitaa MFG-E8:lla

MFGM:stä on jo onnistuttu eristämään parantavia aineita haavaiseen paksusuolen tulehdukseen (UC). Tämä tutkimuksen nimi kertoo jo tarpeeksi: Maitorasvapallosen sisältämä pintakudoksen kasvutekijä 8 on vähentynyt UC-potilaiden suolenseinämässä, mikä lisää solukuolemaa ja heikentää haavaumien paranemista.” ja tässä toisessa hiirien ihon alle ruiskutettiin ihmisen vastaavaa kasvutekijää ja tulokseksi saatiin: “…painon pudotus väheni 59%, colitiksen vakavuuspisteytys 71% ja paksunsuolen kutistuminen 49%. Eri tavalla aiheutettu colitis parani vielä enemmän, 97%, 82% ja 62%, vastaavasti. Molemmissa hiirimalleissa teho parani suhteessa ruiskutetun rhMFG-E8:n määrään.

MFG-E8:sta kertoo myös tämä tutkimus, jossa suolistotulehdusta saatiin hillittyä hiirien kokeellisessa colitiksessa. Tässä toisessa, jossa MFG-E8 on mainittu 290 kertaa, löydettiin tästä kasvutekijästä myös autoimmuunitulehdusta lievittäviä ominaisuuksia. MFG-E8:n puutos on yhdistetty myös luuston tulehduksiin ja osteoporoosiin ja MFG-E8:n synonyymikin (lactadherin) selviää tässä 2016 julkaistussa artikkelissa.

Lopuksi

Kuten ylläolevasta voi päätellä, maidon rasvoissa piilee yllättäviä terveysvaikutuksia, joita meijeriteollisuus ja Valtion RavitsemusNeuvottelukunta (VRN) eivät ole ottaneet riittävästi huomioon (esim. rasvattoman koulumaidon tuki). Jokainen voi tietenkin itse päättää, muuttaako ruokavaliotaan enemmän täysrasvaisia meijerituotteita suosivaksi ja ottaako sitä kautta pienen lisän omaan terveyteensä.

Kasvipohjaisissa ‘maito’juomissa ei tietenkään MFGM:ää ole.

Lähdenpä tästä ostamaan täysrasvaista luomumaitoa ja kermaa, joita ei ole homogenoitu. Pertti Jarlan Fingerporikin on samoilla linjoilla.

arikAri Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

3 thoughts on “Maitorasvan terveellinen MFGM”

    1. Paula, kiitos linkistä! En ole lukenut tuota tutkimusta. Olen kyllä käsitellyt aihepiiriä aikaisemmassa kirjoituksessani täällä kohdassa Parkinsonin tauti:

      http://turpaduunari.fi/insuliiniresistenssi-kaikkien-elintasosairauksien-aiti-osa-4/

      ja siksi yritinkin etsiä tuosta linkkaamastasi tutkimuksesta ensimmäiseksi merkkijonoa ’insuliini’, mutta yllätyksekseni sitä ei löytynyt.

      Kirjoituksessani on myös noteerattu syövän ja Parkinsonin yhteispiirteitä näin:
      ”Sukua myös syövälle ja masennukselle?

      Seuraava lause kuulostaa hyvin paljon siltä, kuin Parkinsonilla olisi jotain yhteistä myös syövän kanssa – Warburgin teorian mukaanhan syöpä on mitokondrioiden energiatasapainon järkkymisestä johtuva sairaus: ”Recently, it has been reported that, as an attempt to compensate for the mitochondrial dysfunction, neurons invoke glycolysis as a low-efficient mode of energy production in models of PD.”

      ”Hiljattain on raportoitu, että yrittäessään kompensoida mitokondrioiden toimintahäiriötä neuronit käynnistävät sokerin käytön, joka on tehoton muoto energian tuotantoon Parkinsonin tautimuodoissa”.

      Mitokondriot on nostettu parrasvaloihin myös tässä tutkimuksessa ja kuva yhdistää syövän, Parkinsonin, ikääntymisen ja (hiljaisen) tulehduksen toisiinsa:

      KUVA

      Jos kuvassa tapahtuva mitokondrioiden autofagia (ks. ed. kirjoitus) ei toimi kuten pitäisi, on tuloksena syöpä, Parkinson, ikääntyminen tai tulehdus (tms. sairaus). Kuvan oikeassa ylänurkassa näyttäisi olevan syövän alkamiselle tyypillinen mikroympäristö.”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2020 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.