Kirjoittaja: Ari Kaihola
Kynnys kirjoittamiseen ylittyi näistä kahdesta Iltalehden artikkelista: Syötkö usein näitä ruokia? Huonoimmat rasvat nostavat muistisairauden riskiä jopa 75 prosenttia ja 8.11.2019 julkaistusta Huonot rasvat tukkivat suonet ja näkyvät vyötäröllä – näin korvaat 8 arkista ruokaa terveellisillä vaihtoehdoilla, jonka nimi pari päivää myöhemmmin muutettiin muotoon Tiedätkö, miksi kova rasva tappaa? Tee nämä 8 muutosta lautasella välittömästi
Artikkelit sisälsivät niin paljon disinformaatiota ja propagandaa tyydyttyneitä ja luonnon tuottamia terveellisiä rasvoja vastaan, että se on syytä oikaista. Kirjoitusten räikeimmät väärintulkinnat olivat nämä:
”Suurin osa transrasvoista saadaan maitovalmisteista, voista ja liharuoista. Maitorasvassa ja voissa sekä naudan rasvassa transrasvahappoja on luontaisesti 3–5 prosenttia.
Suomalaiset saavat transrasvoja keskimäärin vähän, eli keskimäärin alle gramman päivässä. Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin luonnollisista lähteistä eli lihan, maidon tai voin rasvasta.”
ja
”Paras tapa välttää transrasvojen saantia on välttää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita. Kovia eli tyydyttyneitä rasvoja on runsaasti esimerkiksi runsasrasvaisissa maitotuotteissa, lihavalmisteissa… ”
ja
”Myös etenkin rasvaisista maitovalmisteista, leivonnaisista sekä lihasta saatavat trans-rasvahapot nostavat LDL-kolesterolin määrää kasvattaen edelleen sydän- ja verisuonitautien riskiä. ”
En käsittele tässä väitteitä ’kovista’ rasvoista, koska ne eivät todellakaan tapa. Niitä ihminen on syönyt koko kehityshistoriansa ajan ja kehittynyt erinomaisesti. Kenties juuri niiden ansiosta? Eläinrasvojen vaarattomuudesta on kirjoittanut eräs tunnettu englantilainen kardiologi artikkelin Tyydyttynyt rasva ei tuki valtimoita, jonka olen suomentanut v.2017.
Mikä noissa lainauksissa sitten on pielessä?
Ensimmäisen IL-artikkelin aiheena olleen tutkimuksen nimi sen jo kertoo: Seerumin elaidiinihapon pitoisuus ja riski dementiaan. Nopea vilkaisu Wikipediaan paljastaa, mikä noissa ylläolevissa artikkelin kohdissa mättää: ”Elaidiinihappo on kovetetussa kasviöljyssä pääasiallisesti esiintyvä transrasvahappo, jota tavataan vähäisinä määrinä myös nautaeläinten ja vuohieläinten maidossa (karkeasti 0,1% rasvahapoista).” Tutkimus käsitteli sellaista verenkierron merkkiainetta, jota kertyy kasviperäisistä öljyistä, kun ne osittain kovetetaan hydrogenoimalla, lisäämällä siihen vetyä: ”Elaidiinihappo (trans 18:1 n-9)… on merkittävin teollisuudessa syntyvä transrasvahappo.” Ei siis mitään mainintaa luonnollisista lihan, maidon tai voin transrasvoista!
Iltalehden artikkelit luettuaan voi jäädä käsitykseen, että maidon tai lihan rasvat sisältäisivät dementian tai sydänkohtauksen aiheuttavaa transrasvaa ja että nuo luonnontuotteet olisivat kaikkein pahimmat transrasvan lähteet. Tutkimuksen perusteella tällaista johtopäätöstä on kuitenkin mahdoton vetää. Ja märehtijöiden maidon tai lihan rasvassa tuota rasvaa oli Wikipediankin mukaan vain 0,1% – ei lähellekään IL-artikkelissa mainittuja 3-5 prosenttia. Mistä tuo tieto sitten on peräisin? Keksivätkö toimittajat kaiken omasta päästään? No ei sentään. Ja tuolle lukujen erotuksellekin löytyy terveyteen liittyvä selitys, johon paneudumme tuonnempana.
Juttujen lopussa mainitaan viitteet CNN:n, sydan.fi, ruokavirasto.fi, IL arkisto, Livsmedelverket, Duodecim ja Käypä-hoito. Transrasvoja koskevan väärän tiedon lähteet löytyvät 2. ja 3. kotimaisesta osoitteesta, joita sitten on käytetty myös jälkimmäisessä artikkelissa. Ensimmäisen lainauksen ainekset löytyvät Sydänliiton sivuilta tästä osoitteesta kohdasta ”Transrasvakin on kovaa rasvaa”. Toiseen ja kolmanteen lainaukseen materiaali on mitä ilmeisimmin kerätty Ruokaviraston sivulta, jossa transrasvojen ja tyydyttyneen rasvan välille vedetään yhtäläisyysmerkit.
Herää kysymys, miksi nämä lahjoitus- ja julkisista varoista toimintansa rahoittavat organisaatiot jakavat väärää tietoa? Eikö siellä tiedetä luonnollisten transrasvojen terveysvaikutuksista? Ei tunnu uskottavalta, kun kyseessä sentään on yhteensä tuhansia henkilöitä käsittävät organisaatiot, joissa asiantuntijoitakin luulisi riittävän. No, oli tuo väärän tiedon jakaminen sitten tahatonta tai tahallista, niin se pitää oikaista. Tehdään se nyt. Pahoja transrasvoja ovat siis ne kasviöljyistä kovettamalla aikaansaadut transrasvat, joita on ollut olemassa vasta reilut 100 vuotta. Eläinperäiset transrasvat eivät ole myrkyllisiä ja niitä on ollut maidossakin niin kauan kuin märehtijöitä on ollut olemassa (pidempään kuin ihmisiä).
Evoluutiolta on aina hyvä kysyä neuvoa tällaisissa asioissa. Ruokkisiko emo poikastaan nesteellä, joka sisältää jälkeläisen tappavaa ainesosaa? Ei tietenkään. Sellaisen eliön sukupuu olisi jo ajat sitten lakannut olemasta! Aivan absurdi ajatus.
Teolliset transrasvat
Ruokaviraston sivulla eläinperäisiä ja teollisia transrasvoja yritetään pitää edelleen yhdenvertaisina… ”Transrasvoja muodostuu, kun tyydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain hydrogenoimalla eli vetyä lisäämällä…. Transrasvoja muodostuu myös luonnostaan märehtijöiden pötsissä bakteerien vaikutuksesta. Siksi niitä on luonnostaan märehtijöiden maidossa, rasvassa ja lihassa. ”…
… vaikka samalla sivulla on viitattu myös WHO:n transrasvoja koskevaan lausumaan: ”Maailman terveysjärjestö WHO on vuonna 2018 todennut, että teolliset transrasvahapot olisi poistettava maailman elintarviketuotannosta.” Aika erikoista, että WHO on huolissaan vain teollisista transrasvoista. Miksiköhän? Ja sama koskee myös EU:n lausuntoa: ”Huhtikuussa 2019 EU:n komissio antoi asetuksen, joka rajoittaa teollisten elintarvikkeiden transrasvapitoisuutta. Kaupoissa myytävässä elintarvikkeessa muun transrasvan kuin eläinperäisessä rasvassa luontaisesti esiintyvän transrasvan pitoisuus saa olla enintään 2 grammaa transrasvaa 100 grammaa rasvaa kohden.” Merkillistä, että Ruokavirastossa ei ole herätty tähän ilmeiseen ristiriitaan…
Lyhyt transrasvahistoria
Siemenöljyjen kovetuksessa käytetty hydrogenointi keksittiin jo 1800-luvun puolella Napoleonin Ranskassa. Toden teolla teollisia transrasvoja alkoi syntyä 1900-luvun alun Yhdysvalloissa, kun Procter & Gamble niminen yhtiö lanseerasi pitkälti puuvillan siemenöljystä (puuvillan tuotannon ongelmajäte) kovetetun Criscon. Se oli margariini kaikkeen talouskäyttöön ja sen ostajille annettiin ilmainen reseptivihkonen, joka sisälsi vinkkejä sen käytöstä ruoanlaitossa. Siitä tuli menestys. Kuva alla.
Teollisia transrasvoja nuo margariinit sisälsivät jopa 45% ja sydänsairaudet lisääntyivät margariinin voittokulun tahdissa. Englanninkielinen Wikipedia-artikkeli, josta yo. kuvakin on lainattu, on lähes kaiken kattava runsaudensarvi mitä tulee tietoon transrasvoista. Niitä syötiin Suomessakin. Enimmillään jopa 25% teollisten elintarvikkeiden rasvoista 80- ja 90-luvuilla oli transrasvaa. Ennen 2000-lukua valmistajat Suomessa alkoivat vapaaehtoisesti vähentää transrasvoja, mutta lailla sitä ei säädellä vieläkään sen paremmin Suomessa kuin Ruotsissakaan. Tanskassa jo 2004 sen sijaan astui käytäntöön laki, jonka perusteella elintarvikkeen rasvoista korkeintaan 2% saa olla transrasvaa. Kiellon seuraksia on tutkittu v.2015 ja arvio sydänkuolemien vähenemisestä on 14,2 / 100000 henkilöä / vuosi. Tämä on sama rajoitus, joka pian astuu voimaan EU:ssakin. Täytyy ihmetellä Suomen lepsuja viranomaisia – he ovat antaneet valmisruokateollisuuden itse valvoa itseään ja sehän tiedetään, kuinka hyvin pukki kaalimaata vartioi.
USA:ssa säädöksiin perustuva kielto on myös jo astunut voimaan ja mielenkiintoista on, että tämä melkein maailmanlaajuinen muutos on yhden miehen 50-vuotisen elämäntyön tulosta. Fred Kummerow vastusti teollisten transrasvojen käyttöä, koska oli tutkimuksissaan todennut niiden vaarallisuuden. Kun hän ei saanut liittovaltion viranomaista (FDA) muuten ryhtymään toimeen hänen 2004 lähettämänsä vetoomuksen pohjalta kiellon aikaansaamiseksi, hän vielä vanhoilla päivillään, 98-vuotiaana, haastoi FDA:n oikeuteen v.2013 saadakseen teolliset transrasvat pois ravintoketjusta. Se onnistuikin ja Kummerow ehti nähdä asetuksen hyväksymisen v.2015, kaksi vuotta ennen kuolemaansa 102-vuotiaana. Kiellon arvellaan vähentävän 90 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain USA:ssa.
Suomenkielinen Wikipedia kertoo transrasvojen lähteistä näin: ”60 prosenttia suomalaisten vuonna 2012 saamista transrasvoista saatiin teollisesti tuotetuista elintarvikeista ja loput 40 prosenttia tuli maitovalmisteista, kuten voista ja kermasta”. Tuon mukaan siis vieläkin, omaehtoisen transrasvarajoituksen ja vaihtoesteröintiin siirtymisen jälkeenkin, valtaosa transrasvoista tulee teollisista tuotteista. Kun lisäksi otetaan huomioon, että eläinperäiset tranrasvat eivät edes ole haitallisia, tulee lähes 100% epäterveellisistä transrasvoista eineksistä ja muista valmisruokateollisuuden tuotteista.
Luonnolliset transrasvat ovat terveysvaikutteisia
Kirjoituksen alussa kerroin, että märehtijöiden maidon tai lihan rasvassa elaidiinihappoa (samaa kuin teollisissa transrasvoissa) oli vain 0,1%. Kuitenkin transrasvaa noissa rasvoissa on yhteensä 3-5 prosenttia. Mistä tuo 3-5% sitten koostuu? Ja millaisia ovat näiden rasvojen vaikutukset terveyteen?
Vakseenihaposta CLA:ksi
Vakseenihappoa esiintyy luonnollisena osana (n. 1,7%) märehtijöiden maidon ja lihan rasvoja, kuten esiintyy CLA:takin. Delta-9-desaturaasi muuttaa vakseenihapon CLA:ksi joko märehtijän tai vakseenihappoa syöneen ihmisen elimistössä.
Puolalainen tutkimus selvitti rintamaidon vakseenihapon ja CLA:n pitoisuuksia sekä äidinmaidossa että vastikkeissa. Rintamaito normaalisti meijerituotteita syöneillä naisilla sisälsi vakseenihappoa 0,69% ja CLA:ta 0,49%, kun rajoitetusti maitoa nauttineilla luvut olivat 0,36% ja 0,27% vastaavasti. Äidinmaidonvastikkeissa ei ollut kumpaakaan mainittavissa määrin. Linolihappo (LA, siemenöljyjen omega-6) ei lisännyt CLA:n tasoja plasmassa ts. ihmisen suolistobakteerit eivät pysty muuttamaan LA:ta CLA:ksi. Sen sijaan vakseenihappo (VA) ruokavaliossa lisäsi veren seerumin CLA-pitoisuutta, mikä todistaa VA:n muuntuvan CLA:ksi myös ihmisessä.
Maksasolut reagoivat eri tavalla ruoan teollisiin ja eläinperäisiin transrasvoihin, elaidiini- ja vakseenihappoon -nimisen tutkimuksen mukaan: ”…elaidiinihappo (EA) aiheuttaa lisäyksen proteiineissa, jotka vaikuttavat kolesterolisynteesiin ja -kuljetukseen – vaikutus, jota VA:lla ei ole. Tulostemme mukaan EA:lla on haitallinen vaikutus kolesterolin metaboliaan, mikä saattaa selittää sen vahvemman korrelaation sydänsairauksien riskiin kuin VA:lla.”
Vakseenihapon terveyshyödyt ihmiselle -niminen artikkeli toteaa: ”…epidemiologiset, kliiniset- ja rottakokeet eivät tähän päivään mennessä ole löytäneet vakseenihapon yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, insuliiniresistenssiin tai tulehdukseen. VA on ainoa tunnettu CLA:n esiaste ruokavaliossa. Uusimman tiedon mukaan tämän transrasvan kulutuksessa voi piillä muitakin terveyshyötyjä kuin vain CLA:han liitetyt.” Vakseenihapolla on ainakin tämän tutkimuksen mukaan nenän limakalvoilla esiintyvän syövän vastaisia vaikutuksia: ”VA voi estää PVC-syövän kasvua ja aiheuttaa sen solukuolemaa (apoptoosi)..”.
Plasman vakseenihappo ja riski sydämen vajaatoimintaan sydänsairailla mieslääkäreillä julkaistiin 2014. Tutkittavat jaettiin 4 ryhmään VA-pitoisuuden mukaan. Jokaisen ryhmän riski sydämen vajaatoimintaan (HF) väheni 41% edellisestä, kun VA-pitoisuus nousi. Suurimman VA-pitoisuusryhmän HF-riski oli 77% pienempi kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Kuva tutkimuksesta:
Ruokavalion vakseenihapolla on antiaterogeenisa vaikutuksia LDLr-/- hiirillä tutkimuksen yhteenvedossa todetaan: ”hydrogenoidun elaidiinihapon kulutus stimuloi ateroskleroosia, kun taas VA-pitoisen voin käyttö vähensi hyperlipidemiaa ja suojasi ateroskleroosilta tässä eläinkokeessa.” Myös toinen jyrsijäkoe löysi veren rasva-arvoja alentavia hyötyjä CLA:n käytöstä yhdessä VA:n kanssa.
Vakseenihapon biokonversio CLA:ksi ihmisissä tutkimuksessa havaittiin, että keskimäärin 19% VA:sta muuntuu kehossa CLA:ksi, mikä oli tutkijoiden mielestä merkittävä tulos. Konversiota heikentää PUFA (omega-6 siemenöljyt).
CLA
Duodecimissa on v.2015 kirjoitettu artikkeli CLA eli konjugoitunut linolihappo. Heti ensimmäinen lause kertoo: ”CLA on mahdollisesti syövän vaaraa pienentävä maidon rasvahappo.” Tekstissä on toinenkin mielenkiitoinen pätkä: ”CLA ehkäisee kokeellisen rintasyövän kehitystä hiirissä. Vaikutus todettiin sattumalta kokeissa, joissa haettiin paistetusta naudan jauhelihasta syöpää aiheuttavia aineita. Yllättäen kokeissa löytyi syövältä suojaava aine, joka osoittautui konjugoituneeksi linolihapoksi. CLA:ta löytyy muutama prosentti märehtijöiden maidon ja lihan rasvoista.” Artikkelissa varoitetaan keinotekoisesta CLA:sta, jota löytyy luontaistuotekauppojen CLA-valmisteista. Ne onkin viisainta jättää ostamatta, koska ne sisältävät synteettistä, siemenöljyistä tuotettua CLA:ta.
Katsaus CLA: Hyvä vai paha transrasva? vuodelta 2008 selventää kasviperäisten, teollisten transrasvojen ja eläinperäisten transrasvojen eroa näin: ”Nykyisin transrasvojen (TFA) kulutusta pidetään riskitekijänä sydänsairauksille. Tutkijat ovat nyt huomanneet, että kaikki TFAt eivät käyttäydykään samalla tavoin, vaan vaikutus riippuu isomeerien rakenteesta. Ei-konjugoitujen transrasvojen joukossa, kasviperäiset TFAt (etupäässä elaidiinihappo) on erityisesti yhdistetty sydänsairauksiin, kun taas eläinperäiset TFAt (vakseenihappo) eivät ole.”
Märehtijöistä saadun ja teollisen transrasvojen eroa pohditaan näissä kahdessa artikkelissa. Tanskalainen v.2008 julkaistu Märehtijöiden ja teollisesti tuotettujen transrasvojen terveysvaikutukset sisältää havainnollisen kuvaajan sydänkuolemien (ao. kuvan alempi graafi) vähenemisestä teollisten transrasvojen kanssa samaan tahtiin ja samalla, kun märehtijöiden transrasvojen kulutus on pysynyt muuttumattomana (keltainen kuvaaja).
Toinen tutkimus Märehtijöiden transrasvan vaikutus sydäntautiriskiin verrattuna osittain hydrogenoituihin siemenöljyihin on saksalaista alkuperää vuodelta 2006. Se suhtautuu eri lähteistä tuleviin transrasvoihin varovaisemmin: ”Vaikkakaan ei ole olemassa lopullisia todisteita maitotaloustuotteiden tai märehtijöiden transrasvojen tai CLA:n positiivisista terveysvaikutuksista ihmisiin, ei myöskään ole mitään oleellisia todisteita negatiivisista vaikutuksista.”
CLA:lla on lihomista estäviä vaikutuksia. Katsaus CLA:n vaikutuksesta kehon koostumukseen ja energia-aineenvaihduntaan toteaa CLA:n kulutuksen luonnollisista lähteistä olevan yksi mahdollisuus vähentää lihavuutta. Sen lisäksi se saattaa vähentää muitakin lihavuuteen liittyviä sairauksia.
Suomalainen tutkimus sydänsairauksista vuodelta 1997 kertoo transrasvoista näin: ”Miehet suurimmassa transrasvan saannin viidenneksessä välttivät voin syöntiä melkein täydellisesti (5,2g/pvä), mutta kuluttivat huomattavia määriä margariinia (49,6g/pvä). Transrasvan saanti ei ollut yhteydessä punaisen lihan tai kalan kulutukseen.” ja ”Sydänkuoleman suhteellinen riski kokonais-tranrasvojen, elaidiinihapon ja kasvi- sekä eläinperäisten trans-isomeerien saannin suhteen on näytetty taulukossa 5. Tulokset olivat melkein identtiset kokonais-transrasvojen, elaidiinihapon ja kasviperäisten trans-isomeerien suhteen, kun taas eläinperäisen transrasvan ja sydänkuolemien välillä ei ollut yhteyttä.” Taulukon eläinperäisiä transrasvoja esittävä osuus on ao. kuvassa ja siitä näkyy, miten sydänkuoleman riski pieneni sitä mukaa kuin eläinperäisen transrasvan määrä suureni.
Toinenkin sydänsairauksien ja transrasvojen yhteyttä selvitellyt tutkimus löysi yhteyden teollisiin transrasvoihin (mitattuna verisolujen kalvoista), mutta käänteisen yhteyden luonnollisiin transrasvoihin: ”Akuutin sydänsairauden ryhmässä teollisten transrasvojen määrä oli suurin, kun taas märehtijöiden transrasva (joka oli käänteisessä suhteessa sydänsairauksiin) oli alhaisin, ja päinvastoin terveiden verrokkien ryhmässä.”
Uudempia transrasva-tutkimuksia
Tuore katsaus (2019) CLA:sta. Konjugoidun linolihapon vaikutukset syöpään, lihavuuteen ja ateroskleroosiin – katsaus esikliinisiin ja ihmiskokeisiin. Paperissa on kerätty yhteen viimeaikaisten tutkimusten tuloksia ja yhteenvetona todetaan CLA:lla olevan positiivisia vaikutuksia otsikossa mainittuihin sairauksiin.
Teolliset transrasvat stimuloivat kolesterolin muodostusta ja edistävät ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa, 2019. ”On huomionarvoista, että elaidiinihapolla on selvästi luonnollisista transrasvoista eriäviä ominaisuuksia. Siinä, missä teollinen elaidiinihappo lisää kolesterolisynteesiä, luonnolliset transrasvat, kuten vakseenihappo, CLA ja palmitelaidaatti eivät osoittaneet vastaavaa vaikutusta (kuva 4F). Jos jotakin, niin nämä luonnolliset transrasvat aiheuttivat lievän vähenemisen kolesterolia tuottavien geenien toimintaan.”
Ihokin kiittää transrasvoista: Rasvojen ja steroleiden vaikutuksia ihon vanhenemiseen niminen katsaus sisältää ao. kuvan, jonka mukaan iholle edullisia (vihreä nuoli) ovat mm. kolesteroli, vakseenihappo ja CLA. Haitallisia (punainen nuoli) puolestaan ovat linolihappo (omega6 siemenöljy), arakidonihappo ja palmitiinihappo.
Transrasva-asiaa on käsitelty eduskunnassa 2017
Kirjallisen kysymyksen transrasvojen käytöstä Suomessa esitti Kari Kulmala (PS) 9.2.2017
”Onko hallitus tiedostanut transrasvojen vaarallisuuden ja aikooko hallitus kieltää kokonaan transrasvojen käytön tai rajoittaa sitä?”
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta tuli vastaus 24.2.2017:
”Teollisen prosessin tuloksena syntyneen transrasvan vaikutukset elimistössä on useissa tutkimuksissa todettu haitallisemmiksi kuin tyydyttyneen rasvan. Teolliset transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja ja heikentävät niiden välistä suhdetta. Lisäksi transrasvat lisäävät elimistön LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on valtimonrasvoittumistaudin alkuvaihe. Transrasvojen käyttö lisää sydäntautien riskiä enemmän kuin mikään muu ravintoaine energiaa kohden tarkasteltuna”
ja
”Transrasvoja syntyy teollisen prosessin tuloksena sekä luontaisesti märehtijöiden aineenvaihdunnassa. Märehtijöistä peräisin olevaa transrasvaa on maitotuotteissa sekä naudan, lampaan ja vuohen lihassa. Teolliset ja märehtijöistä peräisin olevat transrasvat eroavat toisistaan rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan.”
ja
”Lähtökohtaisesti Suomen viranomaiset pitävät enimmäismäärän asettamista elintarvikkeiden transrasvapitoisuudelle parempana kuin pakollisia merkintöjä.”
Hallitus ei siis halunnut kieltää transrasvojen käyttöä kokonaan. Pukki jäi kaalimaan vartijaksi. No, onneksi me nyt tiedämme, että teollisia elintarvikkeita välttämällä ja käyttämällä luonnollista (märehtijän) eläinrasvaa sisältäviä ruokia, saamme terveyttämme edistävää transrasvaa. Luonnollinen transrasvako muka vaarallista!?
Lähdenpä tästä ostamaan voita.
Ari Kaihola
Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.
About Author
Maitorasvat on niin ‘vaarallisia’, että nyt ne on PATENTOITU hoitoon metabolista oireyhtymää vastaan! Syökää ja juokaa vaan niitä rasvattomia maitotaloustuotteita, niin saatte diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän rasvamaksoineen.
Nyt on ‘keksitty’, että maitorasvat “…circulating trans-C16:1n7-palmitoleate is associated with less insulin resistance, less atherogenic dyslipidemia, and substantially lower diabetes incidence in humans.”
Patentti by Mozaffarian et al.:
Use of trans-palmitoleate in identifying and treating metabolic disease
https://patents.google.com/patent/US8889739B2/en
Kyseisiä rasvoja saa naudan maitorasvasta ja lihasta ihan ilman patenttia (tuskin sentään pystyvät patentoimaan luonnollisia rasvoja, vaikka mistä noista jenkeistä tietää…):
Current intakes of trans-palmitoleic (trans-C16:1 n-7) and trans-vaccenic (trans-C18:1 n-7) acids in France are exclusively ensured by ruminant milk and ruminant meat: A market basket investigation
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2590157520300055
Siis uusi on suhteellista. Se on patentoitu jo v.2014, mutta itselle se tuli uutena asiana vastaan tänään. Veikkaanpa, että ei kovin moni muukaan ole tuon patentin olemassaolosta kovin kauaa tiennyt?
Paluuviite:Alkoholi, maksa ja siemenöljyt, Osa 4 – Turpaduunari
Paluuviite:Maitorasvan terveellinen MFGM - Turpaduunari
Tunnustettu tutkija D.Mozaffarian totesi tästä v.2010 trans-rasvatutkimuksesta: “Tämä edustaa melkein kolminkertaista vähennystä T2-diabeksen riskin kehittymisessä henkilöillä, joilla on eniten tätä rasvaa verenkierrossaan.”
ja
Toisin kuin teollisesti tuotetut, osittain kasviöljyistä kovetetut transrasvat, jotka on yhdistetty suurempaan sydäntautiriskiin, trans-palmitoleiinihappoa esiintyy ainoastaan luonnon tuottamissa maitotalous- ja lihatuotteissa, joista ei ole aikaisemmissakaan tutkimuksissa löydetty yhteyttä korkeampaan sydänsairausriskiin.
Tutkimuksen tuloksista:
“…täysrasvaisten maitotaloustuotteiden kulutus oli vahvimmin yhteydessä korkeampiin trans-palmitoleiinihapon pitoisuuksiin. Kohonnut trans-palmitoleiini yhdistyi hieman alempaan lihavuuteen ja, itsenäisesti, korkeampaan HDL-kolesteroliin, alempaan triglyseridiin, … alempiin CRP:hen ja insuliiniresistenssiin.”
https://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/dairy-foods-diabetes-risk/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Palmitoleiinihappo
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida suomalaisten elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuuksia
vuoden 2009 elintarvikevalikoimassa. Tähän tutkimukseen valittiin mukaan teollisia elintarvikkeita, joiden
oletimme sisältävän runsaasti transrasvahappoja. Tutkimuksen rahoitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
(THL).
niin tuohan oli tavoitteena thl:n 2015 tutkimuksessa. Ehkä tutkimuksessa CLA:ta ei pidetty vaarallisena transsina. Mitata tranrasvapitoisuuksia eikä tehdä terveysvalistusta. Terveysvalistusta kait tehdään näiden tutkimusten perusteella.
Tuo rajaus olisi kyllä ihan OK, jos vaan olisivat jättäneet sen jauhelihan pois vertailusta. Nyt se löytyy taulukosta 2 toiseksi eniten transrasvaa sisältävänä tuotteena, vaikka sen määritteleminen teolliseksi tuotteeksi on vähintäänkin kyseenalainen. Sitä enemmän transrasvaa sisälsi vain pehmytjäätelöt. Tuo taulukko siis kertoo, että luonnolliset transrasvat rinnastettiin teollisiin myös tuossa vertailussa. Pidän sitä vähintäänkin muunneltuna totuutena.
“Uunituoreessa Valtioneuvoston selvityksessä ’Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi’ toistetaan vanhoja fraaseja tyydyttyneistä- ja transrasvoista sekä suolasta. Eikö tänne Suomeen koskaan kantaudu yhtään tiedon murusta maailmalta? Vai eikö vaan haluta kuulla mitään?”
Hei Ari, hienoa että olet “kuulolla”.
Jos olisin juristi, alkaisin harrastuksena pohtia, että mitä tuolle voisi tehdä. Valtioneuvoston nimissä julkaistaan virheellistä tai ainakin puutteellista tietoa, jolla voi olla kansalaisten terveyttä vaarantavia seuraamuksia. Niitä ei etenkään valtiovallan pitäisi julkaista, tietenkään.
Jotenkin noin formuloisin kanteeni, voisiko se olla rikosoikeudellinen, siviilioikeudellinen taikka hallinto-oikeuden puolelle kuuluva juttu, en tiedä. Juristina tekisin jutun omalla kustannuksellani. Ostettuna tulisi todella kalliiksi. Luultavasti tulisin häviämään jutun, koska todistajiksi kutsuttaisiin vain “uskovia” ja korruptiohyötyjä nauttivia tahoja, jolloin oikeudelle ei lopulta jäisi muuta vaihtoehtoa kuin uskoa heitä ja päättää sen mukaan.
Ehkä lopulta ainoa hyötyni olisi julkisuus.
Tässäkin toteutuu se aikoinaan Tri Malcolm Kendrickin blogipalstoilla käyty keskustelu, jonka mukaan koskaan ei voida enää tehdä statiinien vaikuttavuutta oikeasti ja objektiivisesti tutkiva koejärjestely, sillä statiinien “tiedetään” olevan hyödyllisiä eli olisi epäeettistä syöttää puolelle testattavista placeboa. Siis case closed, MOT. Matemaattisesti tuota kutsutaan kehäpäätelmäksi. Sen esittäjää pidettäisiin säälittävänä.
Itseään toteuttava mantra on myös “kovat rasvat”. Jos tutkija haluaa rahaa jatkossakin, on pakko ympätä tutkimukseen aina jotain uskomusjärjestelmää myötäkarvaan silittävää.
Mutta että Valtioneuvoston toimeksiannosta tehtäisiin jotain yhteenvetoa, joka sisältäisi tiedetysti vinoutunutta tietoa, tai siitä puuttuisi oleellista tietoa, pitäisin tuota todella vakavana. Ajankohtaisesti se vertautuu kysymykseen valehteliko pääministeri eduskunnalle…
Uunituoreessa Valtioneuvoston selvityksessä ‘Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi’ toistetaan vanhoja fraaseja tyydyttyneistä- ja transrasvoista sekä suolasta. Eikö tänne Suomeen koskaan kantaudu yhtään tiedon murusta maailmalta? Vai eikö vaan haluta kuulla mitään?
“Maito- ja voirasvassa sekä naudan rasvassa on transrasvahappoja 3–5 %, pehmeissä margariineissa 0–1 %, teollisuuden käyttämissä leivontarasvoissa 0–7 % ja syväpaistorasvassa 0–2 % (THL 2014a). Sekä Finravinto 2012 että 2017 -tutkimusten mukaan suomalaisten työikäisten tärkeimmät transrasvahappojen lähteet olivat maito, rasvat ja liha (Helldán ym. 2013; Valsta ym. 2018).”
CLA:ta, vakseenihappoa sen paremmin kuin elaidiinihappoakaan ei ole mainittu koko 140-sivuisessa paperissa. Kuitenkin voidaan esittää eläinperäiset transrasvat negatiivisessa valossa ja rinnastaa ne teollisiin transrasvoihin…
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161912/VNTEAS_2019_63.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä vanhemmassa (2015), pelkästään transrasvaa koskevassa koosteessa mainitaan myös CLA ja sen teollisista transrasvoista poikkeava rakenne ja vaikutukset, mutta sitä ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi tutkia:
Elintarvikeanalyysit: transrasvahapot
“Maitorasvoissa luontaisesti olevan konjugoituneen linolihapon (CLA) rakenne eroaa kovettamalla syntyneistä transrasvoista siten, että niissä on kaksi kaksoissidosta, toinen kaksoissidos on cis- ja toinen transtyyppinen, ja kaksoissidokset ovat peräkkäisissä hiiliketjun atomeissa, jolloin ne ovat konjugoituneet. Koska molekyylissä on edelleen cis-sidos, se ei ole suora, ja yhdistelmän vaikutus on toisenlainen kuin yksinään esiintyvällä synteettisellä suoraketjuisella transrasvalla (Hunter 2005, Ritvanen ym. 2012)). Konjugoitunutta linolihappoa ei analysoitu tässä tutkimuksessa.”
Ainoa viittaus CLA:han on tuossa yllä ja sen lisäksi elaidiinihappo on mainittu paperissa vain kerran. Kuinka voidaan kirjoittaa transrasvoista 24 sivua tutkimatta niiden osatekijöitä tai niiden vaikutuksia sen tarkemmin? Näköjään voidaan.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125918/TYO_2015_10_Elintarvikeanalyysit_net.pdf
Onkohan näitä tutkimuksia tehty rypsi tai camelinaöljyllä? Ongelmahan taitaa olla että useimmilla öljyillä on O6 pitoisuuus jopa yli 3 kertainen pitoisuus, lähes 0 %:n O3 pitoisuus Niin safloria desi… 76 gr O6 vs rypsi 3 desiä… 66gr O6 O3: pitoisuudet safflori 0g vs rypsi 33g. Riittää konversioon O3:sta
Ongelma on, että kasviperäinen O3 ei muunnu ihmiselle hyväksikäytettävään muotoon (EPA + DHA) kovinkaan tehokkaasti. Jos läsnä on omega-6:tta vähänkään suurempia määriä, konversio putoaa puoleen tai jopa sen alle. Lisäksi konversio toimii heikommin miehillä kuin naisilla. Toisin sanoen, normaaleista käyttömääristä (10-20g) rypsäriä vain 2,5-5% muuntuu hyötykäyttöön. Jos määrä on 10g, EPA & DHA siitä muodostuu heikoimmillaan 0,25g. Jos omega-6 määrä on suuri, voi olla, että konversio ei toimi juuri lainkaan. Siksi tehokkain tapa varmistaa elintärkeiden kalanrasvojen saanti on ottaa ne rasvaisesta kalasta tai kalanmaksaöljystä. Jos ruokavalio on tyydyttynyt-rasva-painotteinen eli sisältää vain vähän monityydyttymättömiä , ei EPA & DHA:ta tarvita kovinkaan paljoa. Tästä olen kirjoittanut artikkelissa ‘Voita vai rypsiöljyä?’ näin:
”Jos ruokavalio sisältää n. 9% energiasta omega-6 rasvoja, tarvitaan hieman yli 2g päivässä omega-3a (eläinperäistä; kirj.kommentti). Mutta jos päivässä saadaan vain 0,8% omega-6:tta, tarvitaan omega-3:a huomattavasti vähemmän eli vain 133mg.”
Kaikki monityydyttymättömät hapettuvat herkästi (myös O3) ja tuottavat myrkyllisiä aldehydejä. Siksi:
“Kun monityydyttymättömien rasvoja saanti putoaa ja ne korvautuvat tyydyttyneillä, vakailla rasvoilla, vähenee samalla myös ravinnon mukana tuleva omega-6/3 hapetustuotteiden 4-HNE ja 4-HHE määrä.”
http://turpaduunari.fi/voita-vai-rypsioljya/
Ari on tässä niin oikeassa… Siis olen tullut samoihin johtopäätelmiin.
Omega-3 on mysteeri siinä mielessä, että kemiallisesti sen pitäisi hapettua herkemmin kuin omega-6 moniepästabiili rasva. Kuitenkin o6 tuottaa myrkkyjä aivan eri lailla hajotessaan, ja kuormittaa kehon antioksidantteja (e-vitamiini ja gsh).
On vastuutonta yhdistää lehmän poikaselleen tuottama CLA teollisuuden ihmispoloille tuottamaan transrasvaan.
“välttämättömän” rasvan käytön korostaminen on petosta, jos se välttämätön osa päivä tarpeesta on 1-2.% ja se fraktio löytyy kaikesta rasvasta. Kuten kermasta voista tai laardista tai talista. Jos haluat moniepästabiileja rasvoja, syö laardia – vältät vain maissipossua ja rypsipossua. Ne ovat o6 pommeja. Tai pähkinöitä.
Niitä halpoja soija maissi auringonkukkaöljyjä kannattaa käyttää biohajoavina ketjuöljyinä. Ehkäpä modernina tervana, jolla kiinnittää höyhenet kardiologiin tai laillistettuun ravitsemusterroristiin.
JR
Tuossa tuli tehtyä paha laskuvirhe: “Toisin sanoen, normaaleista käyttömääristä (10-20g) rypsäriä vain 2,5-5% muuntuu hyötykäyttöön. Jos määrä on 10g, EPA & DHA siitä muodostuu heikoimmillaan 0,25g.”
EPA & DHA:ta syntyy vain siitä rypsärin omega-3 kasvirasvaosuudesta (alfalinoleenihappo eli ALA). 10g rypsäriä sisältää sitä 11% eli 1,1g. Tuosta määrästä konvertoituu hyväksikäytettävään muotoon heikoimmillaan 2,5% = 0,0275g. Jos syö 20g rypsäriä, saa EPA & DHA:ta 0,055g (55mg). Siis jos ruokavalion omega-6 määrä ei ole kovin suuri… 55mg ei ole oikeastaan yhtään mitään, kun sitä vertaa teelusikallisesta kalanmaksaöljyä saataviin pitkäketjuisiin omega-3:iin: EPAa 400mg ja DHA:ta 600mg, yhteensä 1000mg. Ja se tulee suoraan hyötykäyttöön ilman mitään konversioita.
Mielenkiintoista ja syvällistä perehtyneisyyttä transrasvoivihin, jotka epäilemättä ovat ihmiselle haitallisia. Mutta ovatko ne pienissä prosenttipitoisuuksissaan pahimmillaankin vain pikkupiruja kun suuri saatana onkin linolihappo, mitä meille tuputettavat siemenöljyt oleellisesti ovat?
Näin ainakin silmälääkäri, emeritusprofessori Chris Knobbe väittää tällä melko hätkähdyttävällä videolla:
“Omega-6 Apocalypse: From Heart Disease to Cancer and Macular Degeneration”
https://www.youtube.com/watch?v=pHnPinYI2Yc&feature=emb_logo
Sitäpaitsi linolihappo on kuin vanha kuppa Töölössä, kun se pesiytyy soluun, kestää vuosia ennenkuin se poistuu. Näin selittyy osaltaan myös ylilihavuus ja sen korjaamisen vaikeus.
Totta tuokin. Olen jostain lukenut, että omega-6 siemenöljyistä luopumisen jälkeen kestää n. 2 vuotta, ennen kuin linolihappo elimistössä on palautunut luonnolliselle tasolle. Linolihappo blokkaa elimistössä useita prosesseja, ei pelkästään alfalinoleenihapon (kasviperäinen omega-3) konversiota EPA ja DHA:ksi ja tätä: “…keskimäärin 19% VA:sta muuntuu kehossa CLA:ksi, mikä oli tutkijoiden mielestä merkittävä tulos. Konversiota heikentää PUFA (omega-6 siemenöljyt).”
Samaa mieltä. Vääristellään asiota, mistä loppujenlopuksi tiedetäkään. Mikä pahinta se ruokkii komiasti lääketeollisuutta. Ruokateollisuushan on yhteydessä lääketeollisuuteen.
Hyvä yhteenveto, Ari.
Asiaan liittyy mielenkiintoinen teollinen itsekorjaus, muistaakseni Taubes dokumentoi sen GCBC -kirjassaan.
Laitetaan ensin bias pöydälle. Jos Omega-6 kovetetuista siemenöljyistä poistetaan transrasvat, niin myrkky vain vähän laimenee. LDL on Virallinen Riskimarkkeri, mistä on iloa tässä tarinassa, vaikka se käytännössä onkin all over the place eli huono markkeri, HDL on parempi. Tiilikaisen vastaus on oikein ainakin LDL/HDL muutosten osalta.
CRIStallized Cotton Oil piti tulla saippua, mutta valkoinen mönjä näyttikin syötävältä (transrasvakeitokselta). P&G alkoi sponsoroida kardinologeja, ja palkinto saatiin 60 -luvulla: Sydänliitto alkoi puffata pufia oikein kunnolla “sydänterveellisinä” kasviöljyjä ja mollata saturoituneita “suoraan saatanasta” rasvoja. Täynnä transrasvaa olevat rasvat olivat siis terveellisiä…
Hollantilainen tutkija sai näytteet Unileveriltä joskus 90 -luvulla, ja tulos hätkähdytti myös Unileveriä. Terveellinen rasva alensi HDL ja lisäsi LDL, jolloin se oli virallisen dogmin vastainen. Unilever otti lusikan käteensä ja muunsi hiljakseen n. 7 eurooppalaisen tehtaan tuotantosuuntaa pois hydratuista rasvoista. Kaiken aikaa Criscot jne olivat sydänterveellinen vaihtoehto sekä USAssa että euroopassa, kardiologien leimalla varustettuina. Mutta hattu pois unileverin korjaavan toimenpiteen ansiosta, itsekorjausliike.
Kun uutinen kiiri USAan, se aiheutti huolta FDA -virastossa ja teollisuudessa. Otetaan esiin sokeri- ja tupakkateollisuuden pelikirja: tarvitaan tutkimus, joka antaa eri tuloksen kuin hollantilainen, jolloin voidaan sanoa, että näyttö on epäselvä, mitään ei voida tehdä. Ikävä kyllä suoritettu tutkimus vahvisti hollantilaisten tuloksen, jolloin FDA heräsi. Se alkoi vaatia transrasvojen erittelyä tuoteselosteessa 2000 luvun alussa. Kaiken aikaan maailman sydänliitot puffasivat näitä sydänterveellisiä rasvoja.
Teollisuus, joka käytti transrasvapohjaisia öljyjä prosessoiduissa tuotteissaan, olivathan ne sekä halpoja että säädettävissä prosessiystävälllisiksi, alkoi herätä. Suuri transrasvaosuus tuoteselosteessa tarkoittaa joko hidasta tai nopeaa hyllykuolemaa. Alkoi historian massiivisin reseptien uudelleenkirjoitus. Sydänliitot suosittelevat kaiken aikaa sydänterveellisiä transrasvoja. Reseptin tarkoituksena oli toistaa maku ja suutuntuma, jolla ao. markkinaosuus oli saavutettu. Tämä ei ollut helppoa, ja käsittääkseni muutokset lisäsivät kustannuksi. Koska selontekovelvoite ei koskenut ravintoloita, sydänterveelliset transrasvat jäivät elämää niissä, ja taitavat elää usassa tänäkin päivänä.
Teicholz täydensi tarinaa itsesyttyvillä ravintolavaatteilla sekä vaikeasti puhdistettavilla pinnoilla. Oksidoituvat rasvahapot ovat lähellä vernissaa, maaleja, ja käyttäytyvät samoin -myös sisuksissa.
Lopetin ranskalaisten syönnin ravintoloissa lähes kokonaan, jos joku tietää missä niitä keitetään talissa laardissa tai kookosrasvassa, niin kertokaa. Sydänterveellisistä vernissoista jne olen luopunut jo kauan sitten, ja päätöksen voi kilkuttaa hautakiveeni.
Tarinan muu opetus: kardiologit ja heidän liittonsa ovat maailman epäluotettavimmat ravitsemusneuvojat. P&G luopui criscosta,en tiedä luopuivatko he tai crisco sponsoroimasta AHA eli sydänliittoa. Muuten, kookosöljyä sisältävät tuotteet eivät voi saada sydänmerkkiä, saatanallisen rasvan takia…
Jos Ari lähti voikauppana, niin minä lähden paistamaan munia kookosrasvassa. Koska se on niin juoksevaa, niin pannu on helppo putsata munan päälle, ei mene hyvä rasva hukkaan.
JR
Siinähän sitä tulikin perusteellinen historiapläjäys hieman mielenkiintoisemmasta näkökulmasta. Ja noin paistettu muna kuulostaa kyllä melko maistuvalta; riittävästi suolaa mausteeksi niin avot.