Maailman diabetespäivä 14.11.2017

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Maailman diabetespäivää on vietetty vuodesta 1991 lähtien marraskuun 14. päivänä. Päivä valittiin insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin mukaan, joka syntyi 14.11.1891. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Vilkasta kampanjointia

On odotettavissa vilkasta kampanjointia eri puolilla maailmaa. Hyvissä ajoin minullekin on toimitettu runsaasti diabetesmateriaalia, josta valitsen kaksi tietolähdettä käsiteltäväksi: 1) Hexpress Healthcare -yrityksen yleinen valistusmateriaali ja 2) suomalaisen T2D-remissio-palvelun materiaali.

Hexpress Healthcare

Suomalaisen maajohtaja Matti Ukkolan mukaan (kiitos materiaalista!) Hexpress Healthcare tuottaa runsaasti informaatiota terveydestä ja nyt on tarkastelussa heidän diabetesmateriaalinsa.

Maailman diabetespäivän toteutuksessa on sovittu tämän vuoden teemaksi Naiset ja diabetes. Se näkyy myös Hexpress Healthcaren materiaalissa (Linkki: https://www.euroclinix.net/fi/diabetes/diabetes-epidemia)

”Diabetes on yksi maailman tämän hetken suurimmista terveysongelmista. Tämä sinänsä yksinkertaiselta kuulostava tauti, joka haittaa insuliinin tuotantoa ja aiheuttaa siten ihmisen verensokerin heittelyä, on todellisuudessa vaarallinen tappaja, joka voi aiheuttaa monia terveysongelmia ja pahimmassa tapauksessa jopa kuoleman.

On kuitenkin yksi ihmisryhmä, jotka voivat olla erityisen suuressa roolissa tämän ongelman ehkäisemisessä: naiset.”

Hexpress Healthcare nostaa esille diabeteksen valtavan suuret mittasuhteet:

”Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jonka laajuutta Suomessa ei tiedetä varmasti. Tämä johtuu siitä, että monet voivat sairastaa diabetesta tietämättään. Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 ihmistä, jotka kärsivät niin sanotusta ykköstyypin eli nuoruusiän diabeteksesta ja 300 000 ihmistä, joiden riesana on kakkostyypin eli aikuisiän diabetes. Lisäksi arvioidaan, että kakkostyypin diabetesta saattaa sairastaa tietämättään jopa 150 000 ihmistä lisää. Tämä nostaisi kaikkien diabeteksesta kärsivien määrän puoleen miljoonaan. Toisin sanoen joka kymmenes suomalainen saattaa olla diabeetikko.

Tilanne ei osoita helpottumisen merkkejä. Siinä missä vuonna 1997 diabetes oli virallisesti diagnosoitu 150 000 ihmisellä, vuonna 2007 luku oli 250 000 ja nyt siis jo noin 350 000. Vuonna 2014 ennustettiin, että diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa 70% seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne maailmalla on samansuuntainen. Vuonna 1980 maailmassa oli noin 108 miljoonaa diabeetikkoa, mutta vuonna 2014 tuo luku oli jo 422 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 8,5% maailman aikuisista on diabeetikkoja.

Diabetes kylvää tuhoa ympäri maailmaa
Diabetes ei ole pelkkä ärsyttävä vaiva, jonka takia siitä kärsivien täytyy säännöllisesti piikittää itseensä insuliinia, vaan erityisesti huonosti hoidettuna se voi aiheuttaa erittäin pahoja terveysongelmia. Mikäli diabetes lisääntyy köyhemmissä maissa, joissa ihmisten on usein hankalampi päästä lääkäriin, eikä lääkkeitä ole yhtä paljon saatavilla, jälki voi olla tuhoisaa.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioikin, että vuonna 2030 diabetes on jo maailman seitsemänneksi yleisin kuolinsyy, ohittaen muun muassa liikenneonnettomuudet ja kohtukuolemat, jotka ovat tällä hetkellä yksi kehitysmaiden yleisimmistä kuolinsyistä.

Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä yrittää pysäyttää tätä kehitystä. Tässä naisten kannattaa ottaa aktiivinen rooli, sillä tutkimusten mukaan jotkut diabeteksen aiheuttamat terveysongelmat puhkeavat todennäköisemmin nais- kuin miesdiabeetikoille.”

Raskausdiabetes

Hexpressin materiaalissa on teeman mukaisesti paljon informaatiota raskausdiabeteksesta.

Suurimmassa osassa tapauksista raskausdiabetes on lievä ja pysyy kurissa jo pelkällä liikunnan harrastamisella ja tarkalla ruokavaliolla. Noin joka viides raskausdiabeteksesta kärsivä kuitenkin tarvitsee lääkehoitoa, kuten insuliinia tai metformiinia.

Raskausdiabetes häviää yleensä itsestään nopeasti synnytyksen jälkeen. On kuitenkin todettu, että kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen myöhemmin elämässä on todennäköisempää, mikäli naisella on ollut raskausdiabetes. Raskausdiabeteksesta kärsineen onkin suositeltavaa käydä sokerirasituskokeessa noin kolmen vuoden välein synnytyksen jälkeen.

Raskausdiabetesta ei siis kannata turhaan pelätä, sillä se ei yleensä aiheuta sen suurempia ongelmia ja pysyy hyvin hallinnassa. Nykyään diabeteksen hoito on kehittynyt myös yleisemmällä tasolla, eikä sairaus rajoita elämää läheskään niin paljon kuin ennen.

Virallisia koululääketieteen ohjeita

Hexpressin materiaali on rakennettu virallista koululääketiedettä ja ravitsemussuosituksia myötäillen. Näillä ohjeilla voi yrittää pitää diabeteksen kurissa:

”Ykköstyypin diabetes on pitkälti perinnöllistä, mutta omaa todennäköisyyttään kakkostyypin diabetekseen voi pienentää huomattavasti terveillä elintavoilla. Nämä terveet elintavat eivät kuitenkaan koske ainoastaan keski-ikäisiä, joiden on perinteisesti ajateltu olevan suurin kakkostyypin diabeteksen riskiryhmä. Viime vuosikymmenien pikaruokakulttuuri ja lasten aina vain vähäisempi liikunta ovat johtaneet siihen, että nykyään jopa lapsilla todetaan myös kakkostyypin diabetesta. Huonosti hoidettuna kakkostyypin diabetes lyhentää odotettua elinikää jopa 10-20 vuotta, joten kyseessä ei ole mikään pieni ongelma.

Millainen sitten on hyvä ruokavalio diabeteksen ehkäisyyn? Mitään erityistä ruokavaliota nimenomaan diabeteksen torjumiseen ei sinänsä ole olemassa, vaan siihen riittää normaali, terveellinen ruokavalio, jossa syödään täysjyväviljoja, pehmeitä rasvoja, hedelmiä, vihanneksia sekä marjoja ja vältetään kovaa rasvaa, vaaleita viljoja sekä liikaa sokeria ja suolaa. Ei siis mitenkään hankalaa tai kallista, vaan yksinkertaista ja hyvää perusruokaa. Myös säännölliset ruokailuajat auttavat pitämään verensokerin määrän tasaisena.

Perheenäitien ja muiden naisten ei siis tarvitse tehdä mitään ihmeellisiä taikatemppuja pitääkseen tulevat sukupolvet ja itsensä erossa diabeteksesta. Normaalien, terveiden elintapojen noudattaminen ja opettaminen omille lapsille riittää useimmissa tapauksissa pitämään diabeteksen loitolla. Terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla voidaan huomattavasti parantaa omaa elämänlaatua pitämällä diabetes loitolla.”

T2D-remissio

Naiset ja miehet Suomessa voivat saada apua erityisesti tyypin-2-diabeteksessa uuden älypuhelin- ja tietokonesovelluksen avulla. Tyypin-2-diabetes osio on tällä hetkellä testausvaiheessa. Testi suoritetaan Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksessä ja on testivaiheen jälkeen täysimittaisesti tarjolla kaikille suomalaisille. Ohjelman on rakentanut sairaanhoitaja Jyri Hakomäki, testin mahdollistaa toiminnanjohtaja Tarja Hartmanin pohjustustyö ja biologi Christer Sundqvist on pilottitestin tutkimuspäällikkö ja diabetesinformaation tuottaja. Tulokset julkaistaan Kide-lehdessä vuoden 2018 alussa.

Tästä kiintoisasta remissioon (”parantumiseen, lääkkeettömyyteen”) perustuvasta palvelusta saa lukea tämän päivän Helsingin Sanomissa tällaisen jutun:

Jotain ihan muuta!

Samalla tavalla kuin Hexpressin informaatiosivuilla kävi ilmi, ruokavaliomuutos on helppo. Tässä saa syödä hyvää ja maistuvaa ruokaa. Remissioon tähtäävässä menetelmässä verkkopalvelu innostaa diabeetikkoa noudattamaan tervehdyttävää LCHF-ruokavaliota. Tämä menetelmä perustuu siihen, että pidetään verensokeri tasaisena syömällä ruokia, joissa on hyvin vähän hiilihydraattia, mutta runsaasti terveellisiä rasvoja.

Tervetuloa kokeilemaan T2D-remissiota erityisesti pilottijakson tulosten ilmestyttyä. Suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee! Terveen diabeetikon tarinan voi kerrata tästä. LCHF-ruokavalioon voi tutustua tässä. Jyri Hakomäki kirjoittaa lisää palvelustaan tässä.

Rakkaat naiset erityisesti, tutustukaa näihin materiaaleihin Maailman diabetespäivän kunniaksi!

Paljon luettavaa juuri tänään:

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

3 kommenttia artikkeliin “Maailman diabetespäivä 14.11.2017”

  1. Raskaana olevia tutkitaan, mutta kuinka monipuolisesti ja aiheuttaako toimenpiteitä? Esimerkiksi kuinka tunnettua on että ”subkliinisesti” vajaatoimintaisten äitien lapsilla älykkyden kehitys laahaa jäljessä?
    http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1136/jms.8.1.18

    (”Subkliininen” lainausmerkeissä hullusta määrittelystä (verikoenumerot) johtuen. Oireiden perusteella on usein selvän ”kliininem”)

  2. Z. Harcombekin on muistanut Diabetespäivää ja esittää artikkelissaan mm. tällaisia varsin aiheellisia kysymyksiä:

    ”I question causation, however. Does obesity cause diabetes? Or does diabetes, with all the accompanying insulin problems, cause obesity? Or do the same foods that cause obesity also cause diabetes?”

    http://www.zoeharcombe.com/2017/11/world-diabetes-day-2/

Olisi kiva kuulla kommenttisi!