Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist
Kirjoitus on päivittynyt (lue alla, punaisella kirjasinvärillä merkitty teksti)
Julkinen kysymys Ursula Schwabille
Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab väittää Ylen uutisissa seuraavaa:
”– Nollatuloksia tulee muutaman kerran vuodessa. Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi.”
Pyydämme esittämään ne kymmenet tutkimukset, jotka ovat tulleet viikolla 26.2 – 4.3.2018 ja osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi. Tämä julkinen kysymys lähtee tiedoksi myös YLE:n toimitukseen.
YLE:llä on vastuu esittämiensä tietojen oikeellisuudesta ja siten toivomme heidän ottavan tämän pyynnön esitetyn väitteen todentamisesta vakavasti.
Kolmas kerta toden sanoo
Professori Schwabilta on kysytty vastausta hänen YLE:n uutisten verkkosivuilla esittämään väitteeseen, joka näkyy yllä.
Kovan hoputtelun jälkeen Ursula vastasi näin:
“Tervehdys,
Perusteet on esitetty kyseisessä suosituksessa ja vielä perusteellisemmin AHA:n sekä ESC/EAS:n suosituksessa. Nämä kaikki kolme suositusta ovat hyvin yhteneväiset. Kehotan tutustumaan em. suosituksiin huolella, jotta pohtimasi asiat avautuvat.
En esitä julkisuudessa – enkä laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä muutenkaan – omia mielipiteitäni. Toivon, että tämän ymmärtäisit.
Terv. Ursula Schwab”
Ursula antoi viimein ”vastauksen”. Hän kehotti minua tutustumaan suosituksiin. Yhtäkään tutkimusviitettä, jossa tyydyttynyt rasva olisi todettu terveydelle haitalliseksi, en kyseiseltä viikolta saanut.
Eli näin hyvin perusteltuja väittämiä voidaan asiantuntijoidemme taholta keskeisessä mediassa esittää.
Terveisin,
Sami Uusitalo
dipl. ins. Kauniainen
Päivän ilouutisen välitti hammaslääketieteen opiskelija Vladimir Heiskanen:
“Tänään olen samaa mieltä Christer Sundqvistin kanssa. Olen varma, ettei tämä ravitsemustieteen professori Ursula Schwabin väittämä voi pitää paikkaansa:
“Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi.” (YLE 6.3.2018)”
https://www.facebook.com/valtsuhealth/posts/2048598668754315
Salim Yusuf sanoo:
”There is absolutely no data at all to reduce fat content of milk” (Ei kerta kaikkiaan löydy tietoa, joka edellyttäisi maitorasvan rajoittamista)
Salim Yusuf on Oxfordin yliopiston tohtori ja maailman viitatuimpia tutkijoita.
Joitakin tutkimuksia tyydyttyneestä (“kovasta”) rasvasta
Alla joitakin tutkimuksia joissa täysrasvaiset maitotuotteet, jotka siis sisältävät tyydyttynyttä rasvaa, esiintyvät rasvattomia maitotuotteita paremmin.
LIHAVUUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/
Scand J Prim Health Care. 2013 Jun; 31(2): 89–94.A high intake of dairy fat was associated with a lower risk of central obesity and a low dairy fat intake was associated with a higher risk of central obesity. Kehoitamme jokaista lihavuuden kanssa tekemisissä olevaa perehtymään ainakin tähän tutkimukseen. Miksi lapsillemme tarjotaan vaihtoehtona vain rasvatonta maitoa? Missä on todisteet sen paremmuudesta lihavuusepidemian aikakaudella?
LIHAVUUS
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/article-abstract/1704826
Three Daily Servings of Reduced-Fat Milk – An Evidence-Based Recommendation?This article questions the scientific rationale for promoting reduced-fat milk consumption at these levels in children and adults and reconsiders the role of cow’s milk in human nutrition. Lapsille ja aikuisille ei ole hyvä tarjota vähärasvaista maitoa.
LIHAVUUS
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/486041
Milk, Dairy Fat, Dietary Calcium, and Weight Gain – A Longitudinal Study of Adolescents.Children who drank the most milk gained more weight, but the added calories appeared responsible. Contrary to our hypotheses, dietary calcium and skim and 1% milk were associated with weight gain, but dairy fat was not. Drinking large amounts of milk may provide excess energy to some children. Rasvainen maito ei lihota.
LIHAVUUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4911011/
The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease.The observational evidence does not support the hypothesis that dairy fat or high-fat dairy foods contribute to obesity or cardiometabolic risk, and suggests that high-fat dairy consumption within typical dietary patterns is inversely associated with obesity risk. Although not conclusive, these findings may provide a rationale for future research into the bioactive properties of dairy fat and the impact of bovine feeding practices on the health effects of dairy fat. Täysrasvaisella maidoilla ei ole osuutta lihavuusepidemiaan.
LIHAVUUS
https://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091103102347.htm
Eight-year-old children who drink full-fat milk every day have a lower BMI than those who seldom drink milk. This is not the case for children who often drink medium-fat or low-fat milk. Täysrasvaista maitoa nauttivilla lapsilla on pienempi BMI kuin niillä, jotka eivät laisinkaan nauti maitoa. Kevytmaito ei tuo tätä etua.
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26912496
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study. ”Greater intake of high-fat dairy products, but not intake of low-fat dairy products, was associated with less weight gain” Painonhallinnassa on eduksi nauttia täysrasvaisia maitoja.
PAINONHALLINTA
http://ajcn.nutrition.org/content/84/6/1481.full
Association between dairy food consumption and weight change over 9 y in 19 352 perimenopausal women.The association between the intake of dairy products and weight change differed according to type of dairy product and body mass status. Yli 9 vuotta kestäneessä tutkimuksessa (naisia) selvisi, että rasvainen maito on eduksi painonhallinnassa.
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23508869
Longitudinal evaluation of milk type consumed and weight status in preschoolers.Compared to those drinking 2%/whole milk, 2- and 4-year-old children drinking 1%/skim milk had an increased adjusted odds of being overweight (age 2 OR 1.64, p<0.0001; age 4 OR 1.63, p<0.0001) or obese (age 2 OR 1.57, p<0.01; age 4 OR 1.64, p<0.0001). Pikkulapsille on eduksi saada täysrasvaista maitoa. Kurria juoneet olivat useammin ylipainoisia myöhemmässä elämänvaiheessa.
PAINONHALLINTA
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/11/15/ajcn.116.139675.abstract
Whole milk consumption among healthy young children was associated with higher vitamin D stores and lower BMI. Longitudinal and interventional studies are needed to confirm these findings. Tutkimuksessa puolustetaan käsitystä rasvaisen täysmaidon terveyttä edistävästä vaikutuksesta, joka näkyy mm. parempana painonhallintana.
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3948984/
Effect of a dairy and calcium rich diet on weight loss and appetite during energy restriction in overweight and obese adults: a randomized trial.In conclusion, a dairy and Ca rich diet was not associated with greater weight loss than control. Modest increases in plasma PYY concentrations with increased dairy/Ca intake, however, may contribute to enhanced sensations of satisfaction and reduced dietary fat intake during energy restriction. Tässä satunnaiskontrolloidussa tutkimuksessa korostui maidon tärkeä rooli painonhallinnassa.
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
http://jn.nutrition.org/content/146/1/81.long
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults. Rasvainen maito ehkäisee metabolista oireyhtymää, rasvaton maito ei toimi.
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23021710
Higher regular fat dairy consumption is associated with lower incidence of metabolic syndrome but not type 2 diabetes. We found an inverse association between regular fat dairy consumption and risk of MetSyn among Australian older adults. Further studies are warranted to examine the association between weight status, dairy consumption and risk of type 2 diabetes. Rasvaista maitoa voi suositella metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn.
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17413097/
In an elderly Dutch population, higher dairy consumption was not associated with lower weight or more favorable levels of components of the metabolic syndrome, except for a modest association with lower blood pressure. When high-fat and low-fat dairy products were distinguished, consumption of high-fat dairy was significantly inversely associated with BMI, waist circumference, triacylglycerol, and insulin and significantly positively associated with HDL-cholesterol concentrations after adjustment for confounders (Table 2⇑, adjusted models). After additional adjustment for BMI, these associations were no longer significant, except for ln-triacylglycerides (β ± SE: −0.01 ± 0.01; P = 0.05). In contrast, low-fat dairy was significantly positively associated with BMI, waist circumference, and fasting glucose concentrations. To exclude possible bias due to prescribed diets, these analyses were repeated after exclusion of subjects with known diabetes mellitus or cardiovascular disease and subjects who used antihypertensive or lipid-lowering medication. These exclusions, however, did not materially change the results (data not shown). Hollantilaisessa iäkkäitä ihmisiä koskevassa tutkimuksessa rasvainen maito oli hyödyksi metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä. Samaa ei voi sanoa rasvattomasta maidosta.
DIABETES
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28768835
Associations of Dairy Intake with Incident Prediabetes or Diabetes in Middle-Aged Adults Vary by Both Dairy Type and Glycemic Status.Total, low-fat and skim milk, whole-milk, and yogurt intakes were associated nonlinearly with incident prediabetes; moderate intake was associated with the greatest relative risk reduction. Neither cheese nor cream and butter was associated with prediabetes. Of 925 participants with prediabetes at baseline, 196 (21%) developed T2D. Only high-fat dairy and cheese showed evidence of dose-response, inverse associations with incident T2D. Tuoreessa tutkimuksessa (julkaisulupa elokuussa 2017) vain täysrasvainen maito ja juusto vähensivät tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Vastaavat rasvattomat ja vähärasvaiset tuotteet olivat haitallisia.
DIABETES
http://circ.ahajournals.org/content/early/2016/03/22/CIRCULATIONAHA.115.018410?sid=4b02795a-97e6-4e0c-814d-2b8a4b288e2e
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts. Rasvattomasta maidosta ei niitä maitorasvoja verenkiertoon juurikaan tule ja terveyshyödyt jää saavuttamatta.
DIABETES
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21173413
Trans-palmitoleic acid, metabolic risk factors, and new-onset diabetes in U.S. adults: a cohort study.Circulating trans-palmitoleate is associated with lower insulin resistance, presence of atherogenic dyslipidemia, and incident diabetes. Our findings may explain previously observed metabolic benefits of dairy consumption and support the need for detailed further experimental and clinical investigation. Tutkimuksessa löytyy tukea rasvaisen maidon suojavaikutukselle diabetesta vastaan.
Lisää tutkimuksia luettavissa täällä: http://turpaduunari.fi/rasvaton-maito-onko-nayttoa-terveellisyydesta/
Sami Uusitalo
45-vuotias diplomi-insinööri, joka on pettynyt lihavuuden hoidon täydelliseen epäonnistumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Kokee erityisen kurjana lasten syyllistämisen liikunnan puutteesta tms. ja katsoo suurimman syyllisen löytyvän ”vain vähän rasvaa” ”vain sipaisu margariinia leivän päälle” ”syö vähemmän liiku enemmän” -ohjeista.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Yle tukee yksisilmäisesti Kolesteroli-teoriaa, josta puuttuu tieteellinen näyttö ja osallistuu näin statiinien myynnin edistämiseen:
https://yle.fi/a/74-20069633
“Kolesteroli voi olla koholla, vaikka elämäntavat olisivat kunnossa – Taina Törmänen, 34, yllättyi tuloksistaan”
Onneksi juttuun liittyvässä keskustelussa valveutuneet ihmiseet ovat viitanneet aiheellisesti todelliseen riskitekijään eli insuliiniresistenssiin.
Jutussa mainittu “tieteen” auktoriteetti Ursula Schwab valittiin hiljattain vuoden professoriksi:
“https://yle.fi/a/74-20069047”
Vuoden Professoriksi 2024 ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta
Paluuviite:Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi? – Turpaduunari
Paluuviite:Miksi ravitsemusalan asiantuntijat valehtelevat? - Turpaduunari
Voi on ilmeisen hyvä energian lähde kookoksen kanssa. Luomua kannattaa tietenkin valita.
https://www.endocrinologyadvisor.com/cardiovascular-and-metabolic-disorders/butter-less-unhealthy-than-previously-thought/article/506756/
A research team reviewed data from 9 studies that included 636,151 people living in 15 countries.
The researchers found that eating butter was only weakly associated with increased risk in all-cause mortality (relative risk [RR], 1.01; 95% CI, 1.00-1.03; P=.045) and not associated at all with cardiovascular disease (RR, 1.00; 95% CI, 0.98-1.02; P=.704). There was a slight association with protection against diabetes (RR, 0.96; 95% CI, 0.93-0.99; P=.021).
“Overall, our results suggest that butter should neither be demonized nor considered ‘back’ as a route to good health,” senior author Dariush Mozaffarian, MD, dean of the Tufts University School of Nutrition Science and Policy in Boston, said in a university news release.
Se on valitettavaa, että ainoa media johon voi kommentoida ilman rekisteröintiä näiden Schwabbin, Fogelholmin ja kumppaneiden sanomisia on Iltasanomat.
Mikä on erityiden valitetaavaa, on se settä Iltalehti sensuroi kun kommentissaan viittaa jämäkkäämpään tutkimustulokseen, kuten esimerkiksi Cochrane yhteenvetoon. Linkkejähän siellä ei sallita, mutta näemmä pelkkä viittaus aiheuttaa usein sensuroinin.
Tuore esimerkki: Fogelholm mainosti Iltasanomissa 5.4. viljoja kehuen niiden ehkäisevän lihavuutta, diabetesta ja sydäntauteja.
Kun kommentoin, että Cochrane yhteenvetojen mukaan tällaisia pätevää näyttöä lihavuuden, diabetksen tai sydäntautien suhteen ei ole ja Fogelholmin näkemyksellä ei näin ole pätevää tieteellistä pohjaa, se sensuroitiin.
Samoin se, että ruotalaisen virallisen näkemylsen mukaan viljatotteet ovat suurin syöpää aiheuttavan akryyliamidin lähde (40%). Sensuroitiin.
Schwabbin juttujen kommentoinnissa sama juttu, ei kestä viittausta pätevämpään näyttöön. Pohjoiskorean meininkiä.
Siis Iltasanomat, ei Iltalehti, kuten toisessa kappaleessa erheellisesti kirjoitin. Iltalehteen täytyy rekisteröityä ja sen kommentoinnin sensuroinnista en tiedä mitään.
LDL-kolesterolia tarvitaan lihaskasvuun. Siksi statiinien syöjillä on lihaskipuja ja llihaskatoa, mistä seuraa kuolema. Simvastatin tuhoaa mahabakteereja.
Maksa ja lihakset muuttavat verenkierrossa olevaa glukoosia (sokeria) “varastomuodoksi” eli glykogeeniksi ja sitä kertyy sekä maksaan että lihaksiin. Vaan kun nuo varastot ovat täynnä ja ihminen aina vain syö enemmän ja enemmän hiilihydraatteja yli kulutuksen, niin maksa muuttaa ylimäärän rasvaksi eli triglyseriineiksi, jotka lähtevät kohti rasvasoluja. Siksi sen taso on koholla hiilareita syödessä. Triglyseriini rasvana ei ole vesiliukoinnen eikä siis noin vain kulje veressä vaan maksa pakkaa sen yhteen valkuaisaineen kanssa. Rasvasolussa tuo paketti hajoaa, triglyseriini jää sinne varastoon ja vereen palautuu LDL-kolesterolia, joka on vielä sitä ikävämpää verisuonen seinämiin tarttuvaa LDL-versiota. Kun ihminen lopettaa hilarien syömisen, niin tuo rasvojen varastoralli loppuu ja triglyseriinitasot puotoavat usein puoleen. Kun ruoassa on silloin enemmän rasvaa, niin kolesterolitasot saattavat nousta ja jopa LDL-kolesterolin kokonaistaso mutta yleensä ei tuo ikävä LDL-tyyppi. Valitettavasti näitä ei yleensä mitata eritellen eikä pyritä ymmärtämään mitä ihan oikeasti elimistössä tapahtuu. Lisäksi tässä samassa yhteydessä pitäisi mitata myös verensokeri sekä veren insuliini- ja ketoositasot, jotta kokonaiskuva todella selviäisi ja mitä muutoksia tapahtuu eri ruokavalioilla.
Tarkoitatko Heikki Rassi että gorillat saavat 50 – 60 %:a käytetystä energiasta. ? Eipä sen puoleen todennäköisesti ihminenkin saa energiastaan tuon verran rasvasta tai no perusjamppa, Urheilijat on tietenkin erikseen.
Hei Terve Ukko. Se olin minä, joka kerroin tuosta lehmän ja gorillan ravinnosta. Eli nämä molemmat ja ilmeisesti monet muutkin nisäkkäät syövät suuhunsa ja mahaansa paljon enemmän kasvisainesta kuten lehtiä, varsia, kukkia jne mutta sitten niiden suolistossa tapahtuu käymistä ja bakteeritoimintaa, joka muuttaa tuon aineksen rasvaksi ja eläin siis itse käyttää vasta tuon syntyneen rasvan omana ravintonaan. Kun sitten ihminen oppi metsästämään ja hankkimaan lihaa ja rasvaa syömällä toisia eläimiä, niin suoliston toiminta sopeutui tähän ja esim. selluloosan käsittelyyn ei ihmisen suolistossa ole enää bakteereja.
Hei, Pekka Lönroth ja sorry. katselin tuota edeltävää viestin kirjoittajaa. Ihmisellä tuon rasvaksi muunnon taitaa tehdä maksa ainakin pääosin.
Pointti on siinä, että gorilla ja lehmä ottaa suolistoonsa kasvisperäistä ravintoa, mutta se mikä imeytyy systeemiin on pääosin bakteeritoiminnan tuotamaa rasvaa ja bakteerien proteiineja.
Ihmisen syödessä tärkelystä, se imeytyy suoraan glukoosina systeemiin, ja useimmiten elimistö ei sitä kestä suuria määriä vuosikymmeniä sairastumatta. Kuten ei eläintarhassa elävä gorillagaan. Gorilla (luonnosssa) ja lehmä ovat siis ravinnon imeytymisen suhteen vähähiilihydraattisella dieetillä.
Kiitos JJ. Hyvä täydennys. Tähän voi vielä lisätä sen, että imeytyneet hiilihydraatit ja haimasta vapautunut insuliini menevät porttilaskimon kautta suoraan maksaan. Kun hiilareita kulutukseen nähden tulee elimistöön koko ajan liian paljon, niin alkaa kehittyä insuliiniresistenssi ja insuliiniannokset aina vain nousevat, jolloin maksa on siinä kyllä kovan paikan edessä.
Epäilen, että vastauksia ei saada nytkään. Seuraavaksii voisi ehdottaa vaikkapa (valikoivaa) YT-neuvotteluiden aloittamista
Tässä aivan oiva raportti, jossa on rasvaa ja rasvaan liittyviä asioita katsottu monelta eri suunnalta sekä koostettu ymmärrys mm. yli 400 tieteellisestä artikkelista.
http://publications.credit-suisse.com/tasks/render/file/index.cfm?fileid=9163B920-CAEF-91FB-EE5769786A03D76E
Jos aihe vähänkin kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti lukea! Siitä saa aiva erilaisen kuvan koko asiasta ja ymmärryksen siihen miten valistuneimmat kuluttajat ovat löytäneet ja ymmärtäneet viimeisimmät tutkimustulokset. Lääkärikunta elää tyypillisesti 10-15 vuotta vanhassa maailmankuvassa mutta regulaattorit ja ravintosuositusten tekijät jossain 30-50 vuotta sitten vallinneessa tilanteessa.
Raportissa on myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esim. sellainen tuli esille, että lehmät syövät nurmikasveja ja heinää ja gorillat paljon enemmän lehtiä, kasveja ja hedelmiä kuin ihmiset mutta kuitenkin niiden itsensä saama ravinto on 60-70 % rasvaa. Tämä johtuu niiden suoliston toiminnasta, jossa käyminen ja erilaiset bakteerit muuttavat eri tyyppiset hiilidydraatit, tärkkelyksen ja selluloosan rasvaksi, jonka sitten isäntäeläin käyttää omana ravintonaan. Kun ihminen ja ihmisen esi-isät alkoivat saada ravinnosta suoraan lihaan ja rasvaa, niin tällaista muutosprosessia ei enää tarvita.
Erikoinen juttu nämä eläinrasvat. Kaikki muut asian tiimoilta julkaisuja seuraavat tietävät , että amerikkalainen ISO raha on vuosikymmeniä haitannut oikean tiedon leviämistä. Siis kaikki muut paitsi suomalainen ravitsemustietämys (virallinen). Väitetään, että muutama brof. suomessa ottaa lahjuksia..?? Heistä vain muutama tulee tv-kameran eteen yksin tai lähettää s-postia mutta eivät tule väittelyyn asiasta. He ovat virallisten elimien suojeluksessa ja jos olet omapäinen ja saat ajatuksesi läpi julkisuuteen asetetaan sinun päälle koston miekka. Saapa nähdä pystyvätkö Sotkamolaiset pitämään puolensa kun Kuopion tietäjät saapuvat hävittämään vieraat ajatukset. Nyt jo tiedetään, että suurin häviäjä kiistassa on kansanterveys.
Tunnutte kovasti ottavan kantaa juuri maidon sisältämään rasvaan, ettekä niinkään Ursulan ja muiden ylen haastattelemien henkilöiden esittämiin väitteisiin. Ylen artikkelissa esitetään, että tyydyttyneiden rasvahappojen saanti ruuan mukana lisää LDL-kolesterolin määrää, joka puolestaan lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Diabetestä tai ylipainoa ei tyydyttyneen rasvan aiheuttamina terveyshaittoina mainittu.
LDL- kolesterolin vaikutusmekanismi sydän- ja verisuonitautien synnyssä tunnetaan varsin tarkasti, joten siitä tuskin on mielekästä keskustella. Koska olette selvästi perehtyneet juuri maidon tyydyttyneitä rasvahappoja käsitteleviin julkaisuihin, niin voinette vastata seuraavaan kysymykseeni: Miten tyydyttyneet rasvahapot ehkäisevät diabetestä, metabolista oireyhtymää tai ylipainoa? Tyydyttyneitä rasvahappoja ei pitäisi pystyä saamaan ravinnosta liian vähää, sillä ihmisen elimistö kykenee syntetisoimaan niitä varsin tehokkaasti.
Riku Pihlaja
Tekn.yo
Riku, tällä sivulla pyritään pitämään tziljoonat muuttujat niin vähissä kuin mahdollista. Rasvaton vs. rasvainen maito -tutkimusasetelma on esimerkki tutkimustiedon pitämisestä yksinkertaisena. Jos koko rasva-asetelma ja ruokavalion kokonaisuus otetaan keskusteluun mukaan (se mitä ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on korostanut omissa selitysmalleissaan) niin tutkimusasetelma menee tosi vaikeasti hallittavaksi tziljoonien vaihtoehtojen sekamelskaksi, jossa löytyy tukea mille tahansa näkökannalle. Asetelma rasvaton vs. rasvainen maito osoittaa selkeästi siihen suuntaan, että rasvaisuus on etu.
Jos esimerkiksi professori Ursula Schwab tai ravitsemusterapeutti Laatikainen saavat kysymyksen, onko tutkimusten mukaan näyttöä siitä onko rasvaton maito terveellisempää kuin rasvainen, niin nämä vastaavat siihen, että pitää ottaa ruokavalion kokonaisuus huomioon. Ei sen takia, että se olisi pakko, vaan sen takia, että hekin lukevat (toivon mukaan) tutkimuksia maitorasvoista ja havaitsevat olevansa heikoilla jäillä vakuuttavan maitorasva-näytön edessä. Ei tutkimusnäyttöä pääse pakoon professorikaan.
Kiva ja kiitos että puutuitte tuohon Ylen uutisten ja Schwabbin kummalliseen väittämään. Olin aikeissa jo olla itse yleen yhteydessä, niin varmaan moni muukin.
Laita Make toki palautetta Ylelle. Linkki palautteeseen löytyy artikkelista.
Sami Uusitalo
Dipl. ins. Kauniainen
Kiitos puuttumisesta Ylen yksipuoliseen uutisointiin. Itse lähetin heti Ylelle kriittistä palautetta kritiikittömästä Schwabbin ym. “virallisten” tahojen väittämistä. Mikäli Yle tai Schwapp ei vastaa pyyntöihinne niin suosittelen kantelun tekemistä JSN:lle aiheesta. Silloin Yle kyllä joutuu vastaamaan.
Elikkä svt aiheuttaja onkin verisuonitulehdus eikäLDL kolesteroli.Tulehdusta vaan hoitamaan vhh rukavaliolla niin
Suonet kiittää.Itsellä viime mittauksessa CRP <0.12 .
Viikon sisään on muuten julkaistu tällainen:
http://www.mdpi.com/2304-8158/7/3/29/htm
“Considering current scientific evidence, after years of controversy the negative image of milk fat is weakening. Therefore, consumers can continue to moderately consume full-fat dairy products as part of a healthy and balanced lifestyle, however fermented dairy products would be preferential for optimum nutrient intake and potential cardiovascular health benefits. The authors suggest that less emphasis is needed on the impact of milk and dairy product”
Sami Uusitalo
dipl. ins. Kauniainen