Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Oikein hyvä koulutus joulukuussa

ILMOITTAUDU HETI!

Useiden vuosien valmistelutyön jälkeen voimme vihdoin tarjota jotakin aivan ainutlaatuista!

Pyydä lisätietoja (christer.sundqvist@ravintokirja.fi). Mukaan otetaan enintään 20 koulutettavaa.

SAIRAAN HYVÄ TERVEYSKOULUTUS – OPI UUSI HARRASTUS!

Kiinnostaako immuunipuolustuksen vahvistaminen PESHLA:n avulla? Pääkouluttajana on biologi FT Christer Sundqvist ja muut kouluttajat mm. kokemusasiantuntija Antti Oinas ja perinnehoitojen asiantuntijoita.

Kouluttajat antavat osallistujille jotain, mihin turvata vaikeassakin sairaudessa ja jotain konkreettista mitä osallistuja voi toteuttaa jatkossa kotona. Tällaista ei ole ollut tarjolla missään aikaisemmin. Sopii erityisesti sellaiselle, joka haluaa täydentää koululääketieteen tarjoamaa apua sairauteensa perinteisillä, täydentävillä ja vaihtoehtoisilla menetelmillä.

KOULUTUKSIA ELOKUUSSA, LOKAKUUSSA JA JOULUKUUSSA 2019

Tavoite: Opit kivan PESHLA-harrastuksen – terveystietoisen elämäntavan!
Keinot: Positiivisuus, emäksisyys, sokerittomuus, happi, liikunta, apuaineet ja -laitteet.
Ajankohdat: 30.8.-1.9.2019 (ja 25.-27.10.2019 sekä 13.-15.12.2019)

Pääteema elokuussa: Ketogeeninen ruokavalio ja positiivisuus sairauksien hoidossa

Paikka: Vanha Maamies, Jalkalantie 160, Suonenjoki
Maksu: 379,00 euroa (sisältyy ALV, majoitus, ruoka, luennot)
Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia christer.sundqvist@ravintokirja.fi. Saat sähköpostiin lisätietoja ja laskun. Koulutuksen järjestää Christerin Akatemia.

Koulutusviikonloppuja on vuonna 2019 toteutumassa 3 kpl. Koulutusjaksot ovat muuten lähes identtisiä sisällöltään, mutta valitaan joka jaksolle vaihtelevat pääteemat. Ajatuksena on, että osallistuja voisi halutessaan osallistua kaikille koulutusjaksoille ja olisi vaihtelevaa tietoa tarjolla.

25.-27.10.2019 pääteemana on apulaitteet ja -välineet sairauden hoidossa.
13.-15.12.2019 pääteemana on emäksisyys ja hapen rooli sairauksien hoidossa.

Tervetuloa koulutukseen!

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: YKSINKERTAISTA TIETOA KEVYTTUOTTEISTA

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 257. ja tämän vuoden 46. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 257
Jakelupäivä maanantaina 11.11.2019

YKSINKERTAISTA TIETOA KEVYTTUOTTEISTA

En käytä kevyttuotteita. En juuri koskaan. Syömäni juustot ovat täysrasvaisia, paras jogurtti on 10 prosenttia rasvaa sisältävä, virvoitusjuomat eivät koskaan ole kevyitä.

En tee niin kiusatakseni itseäni tai muita. Jätän kevyttuotteet pois elämästäni sen takia kun ne eivät toimi siihen mitä varten ne on suunniteltu. Samalla kun kevyttuotteiden kulutus on kasvanut, paino-ongelmat ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa. Miksi?

Olen sen tiedon varassa, että ihminen syö kevyttuotteita enemmän kuin tavallisia ruoka-aineita, jotta tulisi kylläiseksi. Usein kevyttuotteet opettavat vääränlaisen tavan syödä. Lupaus siitä, että ”voit syödä tätä vaikka kuinka paljon, se ei lihota”, ei puhuttele minua lainkaan.

Kevyttuotteista on poistettu rasvaa, mutta se ei tee niistä terveellisiä, sillä rasvan sijaan niissä voi olla jossain epämääräisessä muodossa esimerkiksi lisäaineita ja sokeria. Paljonkin. Ja sitä pidän huonompana ratkaisuna kuin sitä aitoa rasvaa.

Yksi syy kevyttuotteiden välttelyyn on se, että pyrin välttämään jalostettua (prosessoitua) ruokaa, ja kevyttuotteissa on aina jotain keinotekoista, poistettua, lisättyä tai korvattua.

Lopuksi vielä yksi olennainen syy kevyttuotteiden välttelyyni. Ne maistuvat huonommalta.

Saanko sinustakin kevyttuotteiden välttelijän?

………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,

Christer Sundqvist

biologi, FT

Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Kekkonen urheilumiehenä

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Tänään (15.3.2018) julkaistiin hämmästyttävän paljon asiaa sisältävä tietokirja. Ravintola Ostrobotnian Jääkärihuoneeseen oli kerääntynyt mukavasti toimittajia ja entisiä ministereitäkin.

Tietokirjailija Kalle Virtapohja on tehnyt paljon työtä. Istunut arkistoissa ja haastatellut Urho Kekkosen tuntijoita. Tätä kirjaa ei ole tehty vasemmalla kädellä, vaikka vasemmalle kallistutaankin aika ajoin.

1900-luvun merkittävin suomalainen

Pahinkin Kekkosvihaaja joutuu myöntämään, että Kekkonen oli viime vuosisadan merkittävin henkilö Suomessa. Siksi on aika hämmästyttävää, että presidentti Kekkosen urheilutaustasta ilmestyy vasta nyt perusteellinen tietoteos. Urheilija ja poliitikko Kekkosen elämää on käsitelty kokonaisuutena urheilulliset teot edellä.

Ministeri Matti Ahde oli omassa puheenvuorossaan ratkirehellinen. Hänen mielestään presidentti Kekkonen oli menestyksellinen lähes kaikessa mihin ryhtyi elämänsä aikana, mutta urheilujohtajana hän koki erityisen suuria tappioita. Hän epäonnistui urheilujohtajana. Kekkosella oli kuitenkin ilmiömäinen kyky muokata omaa imagoaan siihen suuntaan, että hänestä luultiin kasvaneen kansaa yhdistävä urheilujohtaja samaan tyyliin kuin hän poliitikkona kykeni yhdistämään kansakuntamme rivit.

Kekkonen hyppää, hiihtää ja kalastaa

Virtapohja toi kivasti esille kirjan julkistustilaisuudessa, miten kova urheilija Kekkonen oli. Urheilujohtajamme ovat enimmäkseen olleet aika heppoisia urheilumiehiä, mutta tässä meillä on johtaja, joka on Suomen mestari korkeushypyssä (Lahden SM-kisoissa vuonna 1924), on juossut 100 metriä aikaan 11,0 ja ymmärtää kalastuksen ja muun liikunnan terveysarvot.

On yllättävää lukea miten Urho Kekkonen suhtautui urheiluun melko kevyesti. Hänen ainoa todellinen treenausvuotensa 1924 toi hyviä tuloksia. Mutta sen jälkeen hän omaksui jälleen kevyemmän asenteen, käyttäen itse ilmaisua ”kylmiltään urheilua”. Nimimerkillä ”Känä” hän esitteli tätä omaa urheilufilosofiaansa 9.3.1925 ja 16.4.1925 ilmestyneissä kirjoituksissaan Suomen Urheilulehdessä. Artikkelit on kirjoitettu kevyellä kynällä, mutta niissä on erittäin terävä kärki. Känä kritisoi sitä, että kaikkien lajien urheilijoiden pitäisi tehdä kolme, neljä kertaa viikossa 5–10 kilometrin kävelylenkkejä. On helppo käsittää, että korkeushyppääjän oli vaikea ymmärtää sellaisen harjoittelun mielekkyyttä.

Känä selvittää artikkelissa kannattavansa mitä tahansa urheilua oman ruumiin terveyden kontrolloimiseksi ja kilpailuhimon tyydyttämiseksi. Sellainen on nautittavinta urheilua. Harjoittelu ja valmentautuminen voitaisiin kieltää kokonaan. Voimistelu voitaisiin sentään sallia. Tämän jälkeen ei olisi enää mitään amatööriongelmiakaan.

Artikkelissa ”Kylmiltään urheilija hiihtokilpailuissa” Känä todistelee lisää ”kylmiltään urheilun” mielekkyyttä. Kahteen vuoteen hän ei ollut hiihtänyt, mutta nyt hän hiihti osakunnan joukkueessa. Hupaisa pakinatyylinen teksti suorastaan pursuaa liikunnan riemua. Kylmiltään urheilijanakin Kekkonen onnistui pysymään korkeushypyssä vielä monta vuotta kotimaisen kärjen tuntumassa. Hän joutui tekemään valtavan asennemuutoksen tultuaan valituksi Urheilujaoston ja Suomen Urheiluliiton puheenjohtajaksi, jolla oli vastuu kokonaismenestyksestä. Siinä roolissa valmennusta oli pyrittävä tehostamaan.

Kekkonen rakasti urheilua

Ministeri Matti Ahde luonnehti Kekkosta juuri otsikon osoittamalla tavalla. Tilaisuudessa oli esillä pohdintaa siitä, yrittikö ikääntyvä Kekkonen valtavalla omistautumisella liikuntaan peitellä terveysongelmiaan. Kirjailija oli varovasti sitä mieltä, että sellaista todistelua terveysintoilusta oli näköpiirissä, mutta Kekkosen terveyshakuisuus oli ihan aitoa. Otetaan kirjasta yksi hieno esimerkki:

”Vuoden 1977 lopulla presidentti Urho Kekkonen puhui Kansaneläkelaitoksen 40-vuotisjuhlassa kuntoilusta. Hän oli pannut tyydytyksellä merkille Kansaneläkelaitoksen piirissä elävän pyrkimyksen kuntoutustoiminnan kehittämiseen. Presidentin mukaan ihmisen terveys ja sen vaaliminen ovat tärkeitä asioita. Terveyteen ei koskaan kiinnitetä liikaa huomiota, ja sen merkitys oivalletaan useimmiten vasta silloin, kun terveys ollaan menettämässä tai se on jo menetetty. Presidentti halusi kannustaa niitä toimia, jotka tähtäävät terveisiin elintapoihin, oikean ravinnon ja liikunnan merkityksen korostamiseen ja samalla myös liikunnan terveydellisiin vaikutuksiin kohdistuvaan tutkimustyöhön.

Presidentti Urho Kekkonen innosti omalla esimerkillään lähipiiriään asettamaan kuntoilutavoitteita. Seurasaaressa on vanhat kiviportaat, joita Kekkonen entisenä korkeushypyn Suomen mestarina lenkeillään kokeili. ”Ei vaan mene seitsemännelle portaalle”, tuumi Kekkonen 70-vuotissyntymäpäivänsä aaton tunnelmissa. Hän oli silloin jo neljäntoista vuoden ajan yrittänyt yhdellä loikkauksella ponkaista portaiden juurelta ylimmälle, seitsemännelle askelmalle, mutta ei ollut siinä koskaan vielä onnistunut. Adjutantti Esa Seppänen kirjoitti, ettei hänellä ole tiedossa, saavuttiko hän myöhemmin tuon itselleen asettamansa, selkeän, haastavan ja sinnikkäästi tavoittelemansa päämäärän. Seppäsen mielestä Urho Kekkosen valtiomiesuran seitsemäs porras oli vuoden 1975 ETYK – se oli huippusaavutus.

Seurasaaressa seitsemäs porras jäi lopulta saavuttamatta. Kekkonen puhui tavoitteestaan vielä 1970-luvun puolivälissä hierojalleen Riitta Puraselle. Presidentti säilytti jäntevyytensä ja kimmoisuutensa pitkään, mutta yli 70-vuotiaalle miehelle seitsemännelle portaalle loikkaaminen oli kerta kaikkiaan liian kova tavoite.”

Otetaan vielä toinen kohta kirjasta:

”Urho Kekkonen jätti historiaan jäljen hiihtävänä presidenttinä. Se jälki on umpihankeen hiihdetty vahva latu. Kukaan toinen presidentti ei ollut ennen häntä ollut yhtä liikunnallinen, eikä kukaan hänen jälkeensä tulleista ole onnistunut samassa mitassa brändäämään itseään oman liikuntaharrastuksensa kautta. Eikä muutenkaan. 

Amerikkalaisissa sanomalehdissä levisi valokuva hiihtävästä presidentti Kekkosesta huhtikuussa 1956. Kuvatekstissä todettiin, että Eisenhowerilla on golfinsa, Churchill harrasti maalaamista, ja Suomen uusi presidentti hiihtää. Kuva oli otettu presidentin 53 kilometrin hiihtoretkeltä Porvoosta Helsinkiin. Kekkosen taskukalenteri kertoo, että hän teki tuon kuusi tuntia kestäneen hiihtoretken 21. maaliskuuta.

Käsitteenä ”hiihtävä presidentti” oli urheilutoimittaja Stig Häggblomin mukaan uutistoimisto AP:n Helsingin kirjeenvaihtajan Anne-Marie Snellmanin luomus. Häggblom osallistui itsekin myyttisen käsitteen syntyyn hiihtämällä presidentin kanssa Sipoon kirkolta Sven Seveliuksen Fantin tilalle Östersundomiin. Hiihtolenkin jälkeen Häggblom kertoi kirjoittaneensa kaksi juttua, toisen omalle työnantajalleen Hufvudstadsbladetille, toisen uutistoimisto AP:lle. Häggblomin mukaan Snellman soitti hänelle myöhemmin ja kertoi jutun päätyneen New York Timesin etusivulle. En epäile tuota tietoa, mutta New York Timesin sähköisestä arkistosta tuollaista juttua ei kuitenkaan löydy. Se on kyllä hyvin voitu julkaista sellaisessa painoksessa, joka ei ole sähköisessä arkistossa saatavissa. Sen sijaan Chicago Tribunesta löytyy laajempi tarina, jonka on kirjoittanut toimittaja Paul Shoblom (pitäisi olla Sjöblom). Chicago Tribune kertoo, että Suomen uusi presidentti on käyttänyt puolet ajastaan virkatehtäviin ja puolet ajastaan hiihtämiseen. Ennen virkaanastumistaan hän hiihti itärajan tuntumassa. Tuolla retkellä hän tapasi maanviljelijän, joka uteli Kekkoselta, mitä tämä tekee työkseen. Tällä hetkellä en oikein mitään, velmuili Kekkonen. Tämä vastaus sai maanviljelijän päivittelemään joutilaisuutta. Presidentti oli tuolloin jättänyt pääministerin tehtävät, mutta ei ollut vielä aloittanut presidentin virassa. Hänen vastauksensa oli siis rehellinen, tavallaan. Artikkelissa kerrotaan Kekkosen toisestakin hiihtoretkestä, jonka Kekkonen teki Lapin erämaahan. Siellä presidentti hiihti viikon verran yhteensä 169 mailia, reilut 200 kilometriä, majoittuen erämaassa ja liikkuen Lapin paimentolaisten tapaan päivästä toiseen. Artikkelissa arvellaan, että ehkä nämä kaukaisiin erämaihin suunnatut retket olivat jonkinlainen kiitos Kekkosen äänestäjille, sillä presidentinvaaleissa, jotka päättyivät niukkaan voittoon, Kekkosen suosio oli sitä suurempi, mitä kauemmas pääkaupungista mentiin.

Kekkonen rakasti hiihtämistä. Hän hiihti usein Lapissa tai Kainuussa aivan Neuvostoliiton rajan tuntumassa tai sitten käsivarressa Nato-maa Norjan rajan tuntumassa. Eläintieteilijä voisi sanoa, että laumanjohtaja kävi näin merkkaamassa reviirinsä.”

Suosittelen kirjaa kaikille niille, joita kiinnostaa suurmies Urho Kekkosen urheilullinen puoli.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

Diabetes ja remissio

1 thought on “Kekkonen urheilumiehenä”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2019 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.