Valikko Sulje

Paras mahdollinen hyöty terveellisestä ruoasta syöpäpotilaalle

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Edellisessä kirjoituksessa johdattelin lukijoitani merkittävän laajan terveysteeman tuntumaan: Mitä syöpäpotilaan pitäisi syödä, jotta hän pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa?

Millä auktoriteetilla minä näitä asioita tarkastelen? Nöyrästi otan hatun kouraan ja pyydän huomioimaan, että en ole lääkäri. Olen kuitenkin koko tutkijan urani ajan ollut lääkäreiden kanssa tekemisisissä ja julkaissut tutkimuksia useiden biolääketieteilijöiden kanssa. Ammattikunta on minulle tuttu hyvässä ja pahassa. Väittelin tohtoriksi vuonna 1987 biologian alalla ja olen jatkanut minua kovasti kiinnostavan terveystietoisen elämäntavan tutkimista ja opettamista. Olen kouluttaja ja luennoitsija sekä yksityisen syöpäsäätiön tutkija sekä tiedottaja. Tämä viimeksimainittu asia on yhdessä PESHLA-ryhmän asiantuntijuuden kera tuonut minut lähelle ongelman ydintä: syöpäpotilaan ravitsemusta.

Monimutkainen asia on kyseessä

En usko salaliittoteorioihin, että lääkeyhtiöt yrittäisivät sabotoida ravitsemustutkimuksia, jotta lääkkeet menisivät paremmin kaupaksi. Kyse on pikemminkin siitä, että ravitsemustutkimukset ovat erittäin haastavia ja tarvitaan runsaasti määrätietoista, aikaa vievää ja tarkkaa tutkimustyötä pienienkin yksityiskohtien ymmärtämiseen. Ravitsemustiede on tutkimussuuntauksena hyvin nuori ja etsii vielä muotoaan. Ruokavalioista ja niiden vaikutuksesta terveyteen on vielä tosi vähän tietoa. Kliinisiä tutkimuksia on liian vähän ja ne ovat hyvin kirjavia toteuttamistavaltaan. Viime vuosina läpimurtoja on kuitenkin tapahtunut ravitsemustutkimuksissa lähinnä tutkimusmetodien parantumisen takia. Näihin seikkoihin keskityn.

Kaikista monimutkaisuuden asettamista haasteista huolimatta on hyvin paljon tietoa syöpäpotilaan ravinnosta sekä virallisen koululääketieteen edustamaa linjausta noudattavaa että täydentää sekä yhdistävää lääketieteellistä kirjallisuutta [1-7]. Ravitsemusterapia ei juurikaan ole kulkeutunut syöpäpotilaiden hoitosuosituksiin juuri sen takia, että monet ravitsemukseen liittyvät seikat ovat epäselviä. Jonkin ravintotekijän siirtyminen terapiaksi syövän Käypä hoitosuosituksiin on vielä kaukainen haave.

Olen nyt käynyt läpi suuren määrän kirjallisuutta ja esitän positiivisessa valossa havaintojani ruokavalion merkityksestä syöpäpotilaalle. Rehellisyyden nimissä paljastan myös virheelliset tai hyvin epäselvät ruokavalioon liittyvät havainnot. Lue avoimin mielin!

 

Mitä uutta on tarjolla ravitsemustieteen saralla?

Ilokseni voin kertoa siitä, että ravitsemustieteissä puhaltaa uudet, raikkaat tuulet. Viime vuosina on edistytty huomattavasti ruokavaliotutkimuksissa koskien biologisia ja biokemiallisia vaikutuksia. Syöpätutkimuksissa tulee nykyään vastaan yhä useammin innovaativisia tutkimuksia liittyen esimerkiksi metabolomiikkaan [8-12] ja miten se liittyy suoliston hyvinvointiin.

Metabolomiikka on uusi tutkimusmenetelmä, jolla tutkitaan kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistön soluissa, kudoksissa, veressä ja eritteissä. Aineenvaihdunta- eli metaboliatuotteita voidaan tutkia ja vertailla eri sairaustiloissa hyvinkin tarkkaan parantuneiden analyysimenetelmien myötä. Tällä tavalla saatua tietoa voidaan yhdistellä geenitutkimusten tuloksiin ja se mahdollistaa tautiprosessien nykyistä paremman ja kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen.

Metabolomiikan avulla myös ympäristön ja elintapojen monimutkainen vaikutus sairaustiloihin pystytään kartoittamaan ja ymmärtämään kattavammin. Metabolomiikan ja genetiikan vuoropuhelu kulkee rinta rinnan tietoteknisen kehityksen kanssa. Nykyään pystymme nopeilla tietokoneilla tutkimaan luotettavasti suuria määriä tietoja, jonka analysointi on tullut mahdolliseksi vasta aivan viime vuosina systeemibiologian sovelluksien kehittymisen myötä [13-15]. Funktionaalinen lääketiede [16] on alusta asti osannut arvostaa tätä tutkimushaaraa ja vasta viime vuosina muiden lääketieteellisten suuntauksien mielestä tämä on tärkeässä roolissa.

Metabolomiikka yhdistettynä systeemibiologiaan on mahdollistanut paremman ymmärryksen siitä miten ruokavalion eri osatekijät liittyvät syövän biologiaan ja patologiaan. Erityisesti kannattaa perehtyä Shailza Singhin tuoreeseen kirjaan ”Metagenomic Systems Biology: Integrative Analysis of the Microbiome” [14] ja Louise von Stechowin massiiviseen syöpäkirjaan ”Cancer Systems Biology: Methods and Protocols” [15]. Itse asiassa ihan hienoa on ollut todistaa ravitsemusterapian uusi esillemarssi! Otetaan muutamia vakuuttavia esimerkkejä eri sairaustilojen hoidosta nykyaikaisin menetelmin:

a) FODMAP-ruokavalion käyttö toiminnallisissa suolistosairauksissa [17,18]

b) kroonisen munuaistaudin hoito ruokavaliolla [19,20]

c) ketogeenisen ruokavalion käyttö epilepsiassa [21,22]

d) koronapandemian hoito ruokavalion eri osatekijöillä [23,24]

e) ei-alkoholiperäisen maksatulehduksen hoito ruokavaliolla [25,26]

Näissä yllämainituissa sairaustiloissa voidaan sanoa, että ruokavaliohoito ja metabolomiikka on arkipäivää. Ei ole sellaista lääkäriä tai tutkijaa, joka kiistäisi ruokavalion merkitystä näissä sairauksissa. No niin, miten on laita sitten kun otetaan puheeksi ruokavaliohoito ja syöpä? Hiljaista on. Toistaiseksi. Mutta ei kauan, sillä hyvällä tiellä ollaan.

Terveellinen ruokavalio vahvistaa syöpään sairastuneen immuunipuolustusta

Ruokavaliohoitoa harvoin suositellaan syöpäklinikoilla houkuttelevan hyvistä tutkimustuloksista huolimatta. Yleishuomio on, että ruokavalion merkitystä pidetään liian monimutkaisena toimenpiteenä syövän hoidossa [27]. Ruokavalion eri terveystekijöiden joukosta pitäisi erotella ne oikeasti toimivat asiat ja sitten pitäisi vielä saada potilas motivoituneeksi noudattamaan ruokaohjeita.

Mielestäni yksi tie pois lukkiutuneesta tilanteesta on rakentaa ruokavaliohoito pääosin sen varaan, että ruokavalion eri tekijöillä tuetaan syöpään sairastuneen immuunipuolustusta. Syöpäpotilaalle tällä idealla olisi erityisen suuri merkitys, koska tässä puhutaan immuunipuolustuksemme ja suolistossamme elävien mikrobien yhteispelistä. Syöpäpotilaan terveyttä edistävä ruokavalio on monissa tutkimuksissa yhdistetty juuri siihen miten vastustuskyky sairauteen voidaan ylläpitää. Ottaen huomioon, että immuunipuolustuksemme suurimmaksi osaksi rakentuu suolistossamme, ymmärrämme terveellisen ruokavalion merkityksen. Pitää siis syödä sellaista ruoka ja ottaa sellaisia ravintolisiä, jolla pidetään suolisto hyvässä kunnossa. Samalla vahvistuu immuunipuolustus. Onko tämä vaikeaa toteuttaa? Ei ole!

Tutkimusnäyttö alkaa olla hyvin vahva, että ravitsemuksellinen tasomme (se miten hyvää ja terveellistä ruokaa syömme) vaikuttaa suoraan suoliston terveyteen ja sitä myötä miten syöpä voi levitä elimistössämme [28-30]. Menestyksellinen taistelu syöpää vastaan alkaa siis suolistossa! Koeta sisäistää tämä ajatus, vaikka nyt tuntuisi mahdottomalta tällainen seikka.

Ajatelkaa, tämä on ollut tiedossa jo 1800-luvulla, mutta vasta nyt meillä on ruokavalio-suoliston toiminta-tulehdus-syöpä -asetelman toteamiseen sopivat mittausmenetelmät. Rudolf Virchow tiesi tämän, mutta hänelle oli mahdoton tehtävä todistaa tulehduksen ja syövän välinen yhteys mittaustuloksin [31,32].

Tänään tiedämme, että Virchow oli oikeassa. Noin viidesosa (merkittävä määrä) syövistä ovat syntyneet kroonisen tulehdustilan johdosta [33]. Tutkimuksissa on esim. selvinnyt, että tulehduksellisten suolistosairauksien ja paksusuolensyövän välillä on yhteys [34].

Vältä sairastuttavia tulehdustekijöitä jos haluat välttää syövän

Tiedossa on joitakin ruokavalion osatekijöitä, jotka ovat tulehdusta lisääviä ja todennäköisesti ovat vaastuussa joka toisesta syöpätapauksesta. Tiedetään aika tarkkaan mitä ruoka-aineita ei pidä syödä jos haluaa välttää syövän tai jonkun muun kroonisen sairauden. Näitä vältettäviä ruoka-aineita ovat muun muassa punainen liha ja jalostetut, runsaasti hiilihydraattia sisältävät tuotteet [35-37]. Näiden haitallisten ruoka-aineiden tuhovaikutus ulottuu suoliston mikrobistoon ja tätä kautta immuunipuolustus voi heikentyä. Juuri tätä on laajasti tutkittu [6,38] ja erityisesti on havaittu yhteys tulehduksellisten suolistosairauksien ja paksusuolensyövän välillä, joka entisestään vahvistaa käsitystämme siitä, että syöpä on sekä tulehduksellinen että metabolinen sairaus. Lue Ari Kaiholan hieno artikkeli ”Syöpä on metabolinen sairaus” https://turpaduunari.fi/syopa-on-metabolinen-sairaus/ !

Tulehdustekijöiden kasvu suolistosairauksissa ja reumasairauksissa osataan nykyään kytkeä mukaan tähän tapahtumaketjuun, joka johtaa suolistosyövän syntyyn. Jo nyt tunnetaan useita sairastuttavia tulehdustekijöitä: tumour necrosis factor (TNF), interleukin (IL)-1 ja IL-6 [39,40] . Näitä tulehdustekijöitä (tulehdusta aiheuttavat sytokiinit) tarkastellaan tulevissa kirjoituksissa eri syöpämuotojen yhteydessä. Työtä helpottaa aivan erinomainen Armstrongin kooste [41], josta poimin allaolevan kuvan:

Cancer promoting and preventative interactions of dietary factors and organ systems. Intake of dietary factors, as demonstrated only by more recent research studies, can affect cancer progression through positive (green) or negative (red) effects on organ systems, as indicated.

 

Lähteet:

[1] Li WW. Eat to Beat Disease: The New Science of How Your Body Can Heal Itself. Grand Central Publishing, 2019
[2] Shaw C. Nutrition and Cancer. Blackwell Publishing Ltd., 2011
[3] Bollinger T. Cancer: Step Outside the Box. Infinity 510 Partners, 2009
[4] Micozzi MS. Complementary and Integrative Medicine in Cancer Care and Prevention: Foundations and Evidence-Based Interventions. Springer Publishing Company, 2006
[5] Davis E. Fight Cancer With a Ketogenic Diet: Using a Low-Carb, Fat-Burning Diet as Metabolic Therapy. Gutsy Badger Publishing, 2017
[6] Fung J. The Cancer Code. Harper Wave, 2020
[7] Rippe JM. Nutrition in Lifestyle Medicine. Humana Press, 2016
[8] Griffiths WJ. Metabolomics, metabonomics and metabolite profiling. The Royal Society of Chemistry, 2008
[9] Wood PL. Metabolomics. Humana Press, 2021
[10] Baidoo EEK. Microbial Metabolomics: Methods and Protocols. Humana Press, 2019
[11] Giera M. Clinical Metabolomics: Methods and Protocols. Humana Press, 2018
[12] Sussulini A. Metabolomics: From Fundamentals to Clinical Applications. Springer International Publishing, 2017
[13] Kitano H. Foundations of Systems Biology. MIT Press, 2001
[14] Singh S. Metagenomic Systems Biology: Integrative Analysis of the Microbiome. Springer, 2021
[15] Von Stechow L. Cancer Systems Biology: Methods and Protocols. Humana Press, 2018
[16] Jones DS, MacDonald Baker S, Bennett P et al. Textbook Of Functional Medicine. The Institute for Functional Medicine, 2010
[17] Grammatikopoulou MG, Goulis DG, Gkiouras K et al. Low FODMAP Diet for Functional Gastrointestinal Symptoms in Quiescent Inflammatory Bowel Disease: A Systematic Review of Randomized Controlled Trials. Nutrients. 2020;12:3648.
[18] McIntosh K, Reed DE, Schneider T et al. FODMAPs alter symptoms and the metabolome of patients with IBS: a randomised controlled trial. Gut. 2017 66(7):1241-1251
[19] Anupama PH, Prasad N, Nzana VB et al. Dietary Management in Slowing Down the Progression of CKDu. Indian J. Nephrol. 2020;30:256–260
[20] Rhee EP. Metabolomics and renal disease. Curr Opin Nephrol Hypertens. 2015;24(4):371-379
[21] 3. Rubio C, Luna R, Rosiles A et al. Caloric Restriction and Ketogenic Diet Therapy for Epilepsy: A Molecular Approach Involving Wnt Pathway and KATP Channels. Front. Neurol. 2020;11:584298
[22] D’Andrea Meira I, Romão TT, Pires do Prado HJ et al. Ketogenic Diet and Epilepsy: What We Know So Far. Front Neurosci. 2019;13:5.
[23] 4. McAuliffe S, Ray S, Fallon E et al. Dietary micronutrients in the wake of COVID-19: An appraisal of evidence with a focus on high-risk groups and preventative healthcare. BMJ Nutr. Prev. Health. 2020;3:93–99
[24] Meoni G, Ghini V, Maggi L et al. Metabolomic/lipidomic profiling of COVID-19 and individual response to tocilizumab. PLoS Pathog (2021) 17(2): e1009243
[25] Lombardi R, Iuculano F, Pallini G et al. Nutrients, Genetic Factors, and Their Interaction in Non-Alcoholic Fatty Liver Disease and Cardiovascular Disease. Int. J. Mol. Sci. 2020;21:8761
[26] Cano A, Alonso C. Deciphering non-alcoholic fatty liver disease through metabolomics. Biochem Soc Trans. 2014 42(5):1447-52
[27] Armstrong H, Bording-Jorgensen M, Dijk S et al. The Complex Interplay between Chronic Inflammation, the Microbiome, and Cancer: Understanding Disease Progression and what We Can Do to Prevent It. Cancers (Basel). 2018;10:83
[28] Calibasi-Kocal G, Mashinchian O, Basbinar Y et al. Nutritional Control of Intestinal Stem Cells in Homeostasis and Tumorigenesis. Trends Endocrinol. Metab. 2020;32:30221–30226
[29] Hou Y, Wei W, Guan X et al. A diet-microbial metabolism feedforward loop modulates intestinal stem cell renewal in the stressed gut. Nat. Commun. 2021;12:271
[30] Hullar MA, Burnett-Hartman AN, Lampe JW. Gut microbes, diet, and cancer. Cancer Treat Res. 2014;159:377-399
[31] Balkwill F, Mantovani A. Inflammation and cancer: Back to Virchow? Lancet. 2001;357:539–545
[32] Schmidt A, Weber OF. In memoriam of Rudolf Virchow: A historical retrospective including aspects of inflammation, infection and neoplasia. Contrib. Microbiol. 2006;13:1–15
[33] Siegel RL, Miller KD, Jemal A. Cancer statistics, 2016. CA Cancer J. Clin. 2016;66:7–30
[34] Wang X, Chan AT, Slattery ML et al. Influence of Smoking, Body Mass Index, and Other Factors on the Preventive Effect of Nonsteroidal Anti-Inflammatory Drugs on Colorectal Cancer Risk. Cancer Res. 2018;78:4790–4799
[35] Lopez-Alarcon M, Perichart-Perera O, Flores-Huerta S et al. Excessive refined carbohydrates and scarce micronutrients intakes increase inflammatory mediators and insulin resistance in prepubertal and pubertal obese children independently of obesity. Mediat. Inflamm. 2014:849031
[36] Samraj AN, Pearce OM, Laubli H et al. A red meat-derived glycan promotes inflammation and cancer progression. Proc. Natl. Acad. Sci. USA. 2015;112:542–547
[37] Seaman DR. The diet-induced proinflammatory state: a cause of chronic pain and other degenerative diseases? J Manipulative Physiol Ther. 2002 Mar-Apr;25(3):168-79
[38] De Filippo C, Cavalieri D, Di Paola M et al. Impact of diet in shaping gut microbiota revealed by a comparative study in children from Europe and rural Africa. Proc. Natl. Acad. Sci. USA. 2010;107:14691–14696
[39] Ong HS, Yim HCH. Microbial Factors in Inflammatory Diseases and Cancers. Adv. Exp. Med. Biol. 2017;1024:153–174
[40] Mellemkjaer L, Linet MS, Gridley G et al. Rheumatoid arthritis and cancer risk. Eur. J. Cancer. 1996;32:1753–1757
[41] Armstrong H, Bording-Jorgensen M, Wine E. The Multifaceted Roles of Diet, Microbes, and Metabolites in Cancer. Cancers (Basel). 2021;13(4):767

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/