Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Ravitsemusohjeistuksemme ovat täysin järjettömiä

Olemme saaneet luvan kääntää Suomen kielelle toimittaja Kjell Lindroosin (YLE) Spotlight-ohjelmaa käsittelevään käsikirjoituksen ”Våra kostråd är fullständigt mot förnuftet” (ilmestyi 10.9.2017 Yleisradion sivuilla). Käännöksen teki Christer Sundqvist.

Lasse Nybergh sairastui tyypin-2-diabetekseen – tänään hän on terve

Lasse Nyberghillä diagnosoitin tyypin-2-diabetes, ns. aikuisiän diabetes, runsaat seitsemän vuotta sitten. Hän hylkäsi nopeasti peräti 60 prosenttia hiilihydraatteja kannattavat viralliset ravitsemussuositukset. Tänään hänen diabeteksensa on pelkkä muisto menneisyydestä.

– Jos ravinnossamme pitää olla 45-60 prosenttia hiilihydraattia – elikkä verensokeria tuottavaa – niin onhan se täysin järjetöntä.

Spotlightin haastatellessa Lasse Nyberghiä Espoossa neljä vuotta sitten hän oli sekä iloinen että ärhäkkä. Hän iloitsi siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio (LCHF) oli tehnyt hänestä oireettoman diabeetikon ja ärhäkäksi hänet teki se seikka, etteivät terveydenhoito ja viranomaiset ottaneet häntä todesta.

Tavatessamme uudestaan – neljä vuotta myöhemmin – olosuhteissa ei juurikaan ole tapahtunut muutosta. Lassella on edelleen terveen ihmisen arvot ja hän on edelleen ärsyyntynyt siitä seikasta, että voimassa oleville ravitsemussuosituksille ei ole saatu aikaan mitään muutosta.

Mikään ei ole muuttunut ravitsemussuosituksissa diabeetikolle

– Virallisissa suosituksissa kaikki on kuten ennenkin. Tässä on näkyvissä hyvin vanhoillinen suuntaus. Viittaan tässä niihin tahoihin, jotka tehtailevat näitä suosituksia, kuten Diabetesliitto.

Lasse Nyberghin mielestä on käsittämätöntä, että ravitsemusuositukset diabeetikoille vielä tänä päivänä puhuvat sen puolesta, että voidaan nauttia peräti 60 prosenttia hiilihydraatteina. Suolistossa hiilihydraatit muuntuvat sokeriksi.

Insuliiniresistenssi

– Hiilihydraatit kohottavat sokeriarvoja, jotka lisäävät insuliinin määrää ja ennestään heikentävät esiintyvää insuliiniresistenssiä. Ja mikäli annetaan insuliinia lääkkeenä, niin insuliiniresistenssi pahenee entisestään. Tämä on siis täysin järjetöntä, sanoo Lasse Nybergh.

Ravitsemussuosituksia jotka eivät seuraa aikaansa? Diabetesliitossa Tampereella ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka puolustaa ravitsemussuosituksia diabeetikolle. Vuodelta 2008 peräisin olevat ohjeistukset ovat edelleen voimassa.

– En näe kovin vähäisten hiilihydraattien tuomia hyötyjä, sanoo Ilanne-Parikka, jolla on pitkä kokemus diabeteksen tutkimisesta.

Hän korostaa sen sijaan yksilöllisiä ratkaisuja ja kehottaa välttämään sokeaa prosenttien tuijottelua.

Asiaan kriittisesti suhtautuvat pitävät kuitenkin alintakin mahdollista 45 prosentin lukemaa liian korkeana ottaen huomioon hiilihydraattien ominaisuuden kohottaa verensokeriarvoja.

– Ei pidä jäädä tätä märehtimään, vastaa Ilanne-Parikka.

Pitääkö sitten suhtautua vakavasti suosituksiin vai ovatko ne vanhentuneita?

– Suositukset on tehty väestötasolle ja ne pitää ottaa käyttöön yksilöllisesti.

Kun Spotlight näyttää Lasse Nyberghin mittaustulokset Ilanne-Parikka sanoo:

– Voin vain onnitella.

Mutta seuraavan hengenvedon jälkeen hän lisää tämän:

– Tällaisia anekdootteja kuulee silloin tällöin. Mutta meidän lähtökohtana on pitkän ajan kuluessa tapahtuvat muutokset.

Yksittäistapaus

Lasse Nybergh on tässä vaiheessa jo tottunut siihen, että häntä pidetään yksittäistapauksena. Mutta tämä ei vähennä hänen ärsyyntymistään.

– Onko 7,5 vuotta liian lyhyt aika pitkään sovellettavissa tapahtumissa, on hänen vastakysymyksensä.

Hankalana ja pettymystä ruokkivana hän pitää Diabetesliiton omilla kotisivuilla esiintyvää välttelevää informaatiota.

– Tsekkaa mitä heidän kotisivuillaan sanotaan: diabeetikon pitää syödä niin kuin muu väestö, 45-60 prosenttia hiilihydraatteja.

Näin menetellen vältetään tarttumasta härkää sarvista, sanoo Nybergh, eli ei keskustella insuliiniresistenssistä. Insuliinin ja insuliinilääkityksen rooli pitäisi olla enemmän esillä keskustelussa.

– Korkea verensokeri on merkki siitä, että sinulla on tyypin-2-diabetes; insuliinilääkitys pahentaa tätä tilannetta. Ainoa insuliinitasoja alentava parannus tulee LCHF:n muodossa, väittää Lasse Nybergh.

Mikä on äärimmäistä?

Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan mielestä diabeteshoidon päämääränä on saada aineenvaihdunta hallintaan.

– Minulla on useita potilaita, jotka ovat päässeet lääkkeistään ja insuliinista eroon ottamatta käyttöön joitakin äärimmäisiä ruokavalioita, Ilanne-Parikka toteaa.

Mikä sitten on äärimmäistä?

– Jos hiilihydraatteja saadaan alle 30 grammaa päivässä, on se aivan tavattoman vähän.

Onko se vaarallista?

– Siitä ei ole oikein varmuutta, sanoo ylilääkäri. Ei ole olemassa pitkäaikaistutkimuksia.

Lasse Nybergh osoittaa samaan suuntaan; puuttuu tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat äärimmäisen vähän hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion mahdolliset vaarat. Ylimalkaan on käytännössä hyvin vaikea täsmällisesti laskea hiilihydraatit.

– Parhaaseen tulokseen päästään jos vältetään kaikkea mikä sisältää hiilihydraatteja, paitsi vihanneksia.

Ruohonjuuritason vallankumous

Sisätautien professori Fredrik Nyström Linköpingin yliopistolta on kuullut monta diabetestarinaa vuosien mittaan. Tutkimustyönsä ohella hän myös ottaa vastaan diabetespotilaita.

– Diabetespotilaina on sellaisia, jotka ovat täysin siirtyneet käyttämään LCHF-ruokavaliota ja he ilmoittavat rajusti parantuneista arvoista, toteaa Fredrik Nyström.

Mitään tilastoja ei ole siitä miten moni omatoimisesti siirtyy vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle, mutta Nyströmin mukaan on puhe enemmän kuin muoti-ilmiöstä.

– Käynnissä on ruohonjuuritason vallankumous.

Olennainen kysymys kuuluu silloin miten lääkärin ja koko terveydenhoidon pitää suhtautua näihin potilaisiin, jotka lähtevät itseään omatoimisesti hoitamaan ja näin uhmaavat virallisia hoito-ohjeistuksia.

– Siltä ei kukaan voi kliinisesti ummistaa silmänsä, sanoo Nyström. Tietenkin he saavat jatkaa.

Uusia tutkimuksia

Fredrik Nyström on juuri äskettäin saanut rahaa tutkimustaan varten Sydän- ja keuhkosairauksien säätiöltä. Hän käynnistää suuren Välimeren ruokavaliota selvittävän tutkimuksen missä yhtenä painopisteenä on hiilihydraattien rajoittaminen. Hän pitää tätä merkkinä siitä, että mielipideilmasto on muuttumassa.

Lisäksi viime vuosina on julkaistu useita ravitsemustutkimuksia, joissa on yksi yhteinen nimittäjä:

– Lyhyesti ilmaisten ei näytä kovin hyvältä perinteisen ravitsemusmallin suhteen, joka suosii runsaasti hiilihydraatteja, Nyström vetää yhteen tutkimusnäytöt.

Tässä on huonoja uutisia niille jotka ovat laatineet viime vuosikymmenien aikana meille ravitsemussuosituksia. Sillä pohjimmiltaan kyseessä on 1960-luvulla käynnistyneestä taistelusta; taistelusta, jossa osapuolina ovat sokeri ja rasva.

John Yudkin varoitti sokerin vaaroista

Taisteluun käytiin kahden tutkijan toimesta. Toisaalta oli Ancel Keys, joka varoitti rasvoista, erityisesti tyydyttyneistä rasvoista ja toisaalta oli John Yudkin, joka varoitti sokerin vaaroista. Keys voitti tämän tutkijoiden välillä käydyn taistelun. Tässä ammuttiin myös lähtölaukaus rasvakammolle, sanoo Nyström.

Ancel Keys vaikutti merkittävästi nykyisiin ravitsemussuosituksiin. Käynnissä on ollut 40 vuotta kestänyt vähärasvaisuuden suuntaus, joka tähtää siihen, että ruokavaliossa vaihdetaan tyydyttynyt rasva hiilihydraateilla, Nyström surkuttelee. Mutta nyt hän tuo esille äskettäin julkaistuja tutkimuksia, jotka osoittavat, että sokerit (hiilihydraatit) ovatkin lähes koko maailmaa koskettavan lihavuusepidemian selitys, eivätkä rasvat. Sama tilanne on esillä tyypin-2-diabeteksessa ja sydän- ja verisuonisairauksissa.

Nyströn tulee ajatelleeksi erityisesti kolmea tutkimusta: Minnesota Coronary Experiment, Look Ahead-tutkimus ja espanjalainen Predimed-tutkimus.

Hiilihydraatit eivät aiheuta ongelmia

Mikael Fogelholm on ravitsemustieteen professorina Helsingin yliopistossa. Hän on myös puheenjohtajana siinä työryhmässä, joka on laatinut uusimmat kansalliset ravitsemussuostuksemme vuonna 2014.

– Olemme suorittaneet pientä hienosäätöä koskien hiilihydraatteja ja rasvaa tuoreimmissa ravitsemussuosituksissa. Näin niissä muun muassa lukee: Päivittäin suositeltujen hiilihydraattien vaihteluväliä on edelleen hieman alennettu alimmasta päästä. Enemmän painoa on pantu rasvojen ja hiilihydraattien laatuun.

– Minun mielestäni nämä suositukset ovat hyvin nykyaikaisia, Fogelholm päättelee. Olemme ottaneet muutaman askeleen kohti perinteistä Välimeren ruokavaliota.

Fogelholm ei kuitenkaan ole samoilla linjoilla ruotsalaisen professorikollega Fredrik Nyströmin kanssa kun puutaan LCHF-ruokavaliosta.

– Hiilihydraatit eivät sinällään aiheuta ongelmia. Kuitupitoiset hiilihydraatit ovat terveellisiä.

Tyydyttyneet rasvat eivät saa hyväksyntää

Kun hän saa tarkasteltavakseen Lasse Nyberghin tuloksia, on hän sitä mieltä – samoin kuin Diabetesliittokin – että kyseessä on yksittäistapaus.

– Mitä tulee LCHF-ruokavalioon, niin meillä ei ole kunnollisia tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat hyvän olon jatkuvan myös pitkän ajan kuluessa.

Ruotsalaiskollega Nyströmistä poiketen hänellä on aivan eri käsitys uusista tutkimusnäytöistä.

– Olemme saanet uusia tutkimustuloksia, jotka eivät muuta asetelmaa kovinkaan paljon.

Yhden seikan suhteen professori Fogelholm on järkähtämätön.

– Tyydyttyneen rasvan suhteen liputan edelleen punaista.

Spotlight ohjelmassaKonserverade kostråd” voitte tarkemmin kuulla miten Mikael Fogelholm ja Fredrik Nyström perustelevat uusimpia tutkimusnäyttöjä.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.