Maksa kuntoon ruokaa nauttien

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Ravitsemustieteen maisteri ja ravitsemusterapeutti Marja Ruuti on kirjoittanut Gummerukselle tietoa tihkuvan ja erittäin ajankohtaisen kirjan rasvamaksasta. Hyvä, että tämä yllättävän yleinen epidemiaksi asti paisunut tauti on saanut kansantajuisen tietoteoksensa.

Haastattelin Marja Ruutia

Minulle tarjoutui tilaisuus tuoreeltaan haastatella tietokirjailijaa ja tuoda näin persoonallisemmin esille tärkeän kirjan sisältöä. Marjan vastaukset näkyvät lainausmerkkien sisällä ja tummanvioletinpunaisella terveen maksan värillä varustettuna.

Marja, ensinnäkin onnittelut kirjan ilmestymisen johdosta. Olen lukenut kirjan ja pidän sitä aivan mainiona! Sallitko, että vaivaan sinua muutamalla kysymyksellä?

Tavattoman yleinen sairaus nykyään

Rasvamaksan voi tunnetusti saada runsaan alkoholinkäytön seurauksena, mutta aika uutena ilmiönä on ei-alkoholiperäisen rasvamaksan yleistyminen. Miten yleinen tämä jälkimmäinen rasvamaksan muoto on ja millä tavalla se eroaa alkoholiperäisestä rasvamaksasta? Miten rasvamaksa näkyy historian valossa? Onko todellakin kyseessä ihan viime vuosikymmeninä yleistyneestä asiasta, vai onko rasvamaksaa aina ollut, mutta sitä ei vain ole voitu aiemmin todeta yhtä tarkasti? Miksi rasvamaksa jatkaa yleistymistään valistuksesta huolimatta?

”On arvioitu, että noin 7 prosentilla suomalaisista on alkoholin liikakäytön aiheuttama rasvamaksa ja muista syistä rasvoittunut maksa on huomattavasti useammalla eli 20-25 prosentilla. Alkoholistilla rasvamaksa johtaa useammin kohtalokkaisiin seurauksiin, mutta rasvoittumisen edetessä myös ei-alkoholiperäinen rasvamaksa saattaa lopulta tulehtua ja kovettua ja syntyy maksan toiminnan tuhoava kirroosi.

Rasvamaksaa on ollut alkoholisteilla kautta maailman historian, mutta ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on lisääntynyt vasta viime vuosikymmeninä ravinto- ja liikuntatottumusten muutoksen ja ylipainon yleistymisen myötä. 1970-luvulta lähtien alkoi esiintyä yhä enemmän Metabolista oireyhtymää eli oirekimppua, johon liittyy mm. kohonneet veren sokeri- ja rasva-arvot, matala HDL-kolesteroli ja korkea verenpaine. Metaboliseen oireyhtymään (MO) liittyy myös vyötärölihavuus ja nyt tiedetään, että lisäksi rasvamaksa. MO on yli kolmasosalla suomalaisista miehistä ja neljäsosalla naisista, ja arvellaan, että se ei edes kehity ilman rasvamaksaa.

Elämäntapoja on tunnetusti vaikeaa muuttaa eikä rasvamaksasta ole tähän asti puhuttu tarpeeksi vakavasti. ”Vakavasti” siinä mielessä, että vaikka rasvamaksa on aluksi täysin vaaraton ilmiö, rasvan kertyminen maksaan johtaa vähitellen ikäviin sairauksiin. Rasvamaksa todellakin kannattaa ehkäistä tai hoitaa, ja siihen kirjani motivoi ja antaa myös välineitä toteutukseen.”

Miten maksan rasvoittumisen huomaa?

Kun maksa rasvoittuu, miten ihminen huomaa sen? Onko jotain mitä pitäisi erityisesti tarkkailla ja mistä pitäisi olla huolestunut? Onko peli menetetty? Toipuuko maksa entiselleen, jos toteuttaa kirjan mainitsemia elämäntapamuutoksia?

”Vyötärön katoaminen kertoo yleensä maksan rasvoittumisesta. Kun rasvaa kertyy vyötärölle sisäelinten ympärille niin, että naisen vyötärönympärys ylittää 80 cm ja miehen 90 cm, on rasvaa mitä todennäköisimmin myös maksassa ylimäärin. Viimeistään lukemissa 90 cm (naiset) ja 100 cm (miehet) kannattaa ryhtyä toimeen vyötärön kaventamiseksi. Siinä vaiheessa yleensä jo voimakas väsymys, ruoansulatuksen heikkeneminen, aivosumu yms. oireet kertovat, että jotain tarttis tehdä.

Peli ei ole todellakaan menetetty, vaan sopivalla ruoalla ja liikunnalla rasva alkaa kadota ensimmäiseksi maksasta ja muualta sisäelinten ympäriltä. Vaikka ylipainoa olisi kymmeniä kiloja, ei tarvitse olla toivoton, vaan jo 5-10 kilon painonpudotus saattaa auttaa maksan rasvan hävittämiseen ja virkeämpään elämään. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 8 %:n painonlasku vähensi maksan rasvaa 50 %. Rasvamaksa todellakin toipuu ennalleen kirjan ehdottamilla muutoksilla. Kannattaa ryhtyä toimeen ajoissa, sillä voimakkaasti rasvoittuneeseen maksaan alkaa kertyä sidekudosta, maksa kovettuu ja saattaa kehittyä kirroosi, joka on jo vaikeampi ja usein mahdoton hoidettava.”

Ketogeeninen ruokavalio – Marja suosittelee

Kirjasi keskittyy rasvamaksan hoitoon ruokavaliolla unohtamatta muiden elämäntapamuutosten merkitystä. Panin merkille, että kirjassasi kerrotaan myönteiseen sävyyn hiilihydraattien vähentämisestä, jopa ketogeenista ruokavaliota (tiukka LCHF) suosittelet. On ilmeisesti saatu tätä ratkaisua tukevia tutkimustuloksia viime aikoina. Kerro tästä lisää!

”Tutkimustulokset todellakin osoittavat, että hiilihydraattien rajoittaminen auttaa tehokkaasti vähentämään rasvaa maksasta. Kaikkein tehokkain vaikutus on ketogeenisella ruokavaliolla, joka ei kuitenkaan ole välttämätön rasvamaksan hoidossa, vaan maltillisemmallakin hiilihydraattirajoituksella saadaan hyvä tulos. Yleensä riittää, kun ns. nopeat hiilihydraatit jätetään pois eli sokerit, valkojauhotuotteet, perunavalmisteet yms., ja rajoitetaan täysjyväviljankin käyttöä. Vesipitoisia, vähähiilihydraattisia kasviksia on tärkeää käyttää runsaasti, myös ketogeenisella dieetillä.”

Tyydyttynen rasvan demonisointi saisi jo loppua

Olen omalla tahollani yrittänyt valistaa suomalaisia ravintorasvoista. Tyydyttyneen rasvan demonisointi saisi jo loppua ja iloitsinkin kun otit tähän asiaan kirjassasi rohkeasti kantaa puolustaen tyydyttyneitä rasvoja. Kiitos tästä. Voisitko kertoa mitkä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että kiinteitä rasvoja (en pidä termistä ”kova” rasva!) ei enää mielestäni parjata niin voimakkaasti kuin parikymmentä vuotta sitten?

”Tästäkin on tullut selvää tutkimustietoa. Kiinteät rasvat, joissa on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, eivät ole sinänsä syyllisiä sydän- ja verisuonitauteihin, vaan ko. rasvahapot ovat jopa hyödyllisiä mm. suolistolle. Runsas voin, punaisen lihan rasvan yms. käyttö on kuitenkin haitallista maksalle, vaikutus tulee ilmeisesti ainakin osittain suolistobakteerien kautta. Siis kohtuus kaikessa! Tutkimuksissa on osoitettu, että maksassa on rasvaa sitä enemmän mitä enemmän nautitaan kiinteitä rasvoja. Liiallinen kiinteiden rasvojen käyttö siis rasvoittaa maksaa, mutta haitallisuutta ilmeisesti lisää samanaikainen nopeiden hiilihydraattien nauttiminen.

Tärkeää on aina muistaa kokonaisuus. Pehmeitä rasvoja tarvitaan kiinteiden rasvojen rinnalle eli kasviöljyjä ja avocadon, siementen, pähkinöiden ja kalan rasvaa. Lisäksi erilaisten perintötekijöiden takia joku sietää enemmän kiinteitä rasvoja kuin joku toinen.”

Vielä vähän yksinkertaista biokemiaa

Maksa on hyvin monipuolinen elin ja kaiken muun toimintansa lisäksi sillä on kyky muuntaa nauttimiamme hiilihydraatteja rasvoiksi. Voiko yksinkertaistetusti sanoa, että ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on pitkälti seurausta liian runsaasta hiilihydraattikuormasta suhteessa kulutukseen?

”Rasvamaksa on todellakin usein seurausta liian runsaasta hiilihydraattien saannista. Erityisesti glukoosi-fruktoosisiirapilla makeutettujen virvoitusjuomien ja makeisten suurkuluttajat ovat vaaravyöhykkeellä, ja valkoiset sämpylät, keksit ja muut leivonnaiset sekä sipsit, ranskalaiset ja muut perunavalmisteet täydentävät haitallisen vaikutuksen. Näistä maksaan tulviva sokeri muuntuu rasvaksi.”

Diabetes ja rasvamaksa

Diabeetikoilla todetaan usein rasvamaksa. Miten tärkeässä roolissa on insuliiniresistenssi rasvamaksan synnyssä?

”Rasvan kertyminen maksaan kertoo juuri insuliiniresistenssistä. Insuliiniresistenssi tarkoittaa, että haiman erittämä insuliinihormoni ei pysty siirtämään sokeria verestä soluihin. Maksassa tämä tilanne johtaa rasvan uudismuodostukseen eli maksa alkaa muodostaa ylimääräsokerista rasvaa, joka osittain siirtyy vereen, osittain asettuu maksaan.”

Kansanterveydellinen vinkki

Kirjoitit Mividatalle oivallisen tietokirjan maksasta joitakin vuosia sitten. Sanot siinä kirjassa näin:

”Aikoinaan tuberkuloosiin ei ollut lääkettä, joten perustettiin keuhkotautiparantoloita. Rasvamaksaan ja hiljaiseen tulehdukseen ei ole lääkettä, nyt tarvittaisiin inflammaatioparantoloita. Paikkoja, joissa etsitään voimanlähteet ihmiselle, joka ei jaksa toteuttaa tarvittavaa elämäntapamuutosta tavallisen arjen keskellä. Hoitoloita, joissa huomioidaan ihmisen yksilölliset ongelmakohdat ja yhdistetään länsimainen lääketiede, ravintohoito, liikunta, terapeuttiset menetelmät ja ihmisen luontainen paranemiskyky.”

Saanko onnitella aivan oivallisesta kansanterveydellisestä vinkistä ”inflammaatioparantola”, jota en tästä uusimmasta kirjasta löytänyt ainakaan samoilla sanoilla ilmaistuna. Joko näitä parantoloita löytyy Suomesta?

”Valitettavasti terveydenhuolto ei ole tarttunut hienoon ehdotukseeni! Keski-Euroopassa on pitkät perinteet paastohoidoissa ja nyt elämäntapasairauksien lisääntyessä niille on suurempi tarve kuin koskaan. Paasto ei tarkoita vain mehupaastoa vaan myös kevyempiä versioita, jotka ovat helpompia toteuttaa. Inflammaatioparantoloita odottaessa on toteutettava elämäntapamuutokset vaikkapa hyvän kirjan avulla!”

Kiitos tästä haastattelusta, Marja!

Rasvaongelma paljolti hiilihydraattiongelma

Tämän terveysblogin lukijoita kiinnostaa aivan erityisesti rasvojen terveysvaikutukset. Pistän tähän loppuun kirjan hankintapäätöstä mahdollisesti helpottavan näytteen mitä mieltä Marja Ruuti on ravintorasvoista:

Rasvoja monipuolisesti
Rasvan vaikutuksista terveyteen esitetään hämmentävän ristiriitaisia tietoja. Usein rasvankäyttöohjeita antavat maallikot, monesti enemmän tunteen kuin pätevän tiedon varassa. Toisaalta ravitsemusasiantuntijatkin ovat eri mieltä rasvoista, eikä yksiselitteisiä vastauksia olekaan. Tieteellinen tutkimus antaa faktatietoa, mutta tutkimustulokset liittyvät tiettyyn tutkimustilanteeseen. Tutkitaan esimerkiksi veren kolesterolipitoisuuden ja sydäntautien yhteyttä, mutta ei selvitetä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat kolesteroliin ja mikä muu samanaikaisesti edistää sydäntaudin kehittymistä. Tuloksia sekoittavat tekijät pyritään huomioimaan ja poistamaan, mutta aina se ei ole täysin mahdollista.

Usein rasvoista puhutaan kuin ne olisivat pelkästään haitallisia. Rasvat ovat kuitenkin keholle yhtä välttämättömiä kuin vitamiinit. Rasvat muodostavat ison osan aivoista ja ovat tärkeä rakenneaine kaikkien tuhansien miljardien solujemme solukalvoilla. Hormonit muodostuvat rasvoista, rasvaliukoiset vitamiinit saadaan rasvojen mukana ja sopiva rasvakerros suojaa herkkiä sisäelimiä. Rasva antaa myös tarpeellista energiaa, luo kylläisyyttä ja tekee ruoan maukkaaksi.

Laihduttajille vuosikausia annettu ohje vähärasvaisesta tai rasvattomasta ruokavaliosta ei ollut perusteltu. Rasvasta ja rasvahapoista tulee puutetta, kun rasvan sijasta syödään sokeria, jauhotuotteita ja perunavalmisteita eli saadaan liikaa hiilihydraatteja. Silti on varottava rasvan liikasyöntiä, ja rasvan laatuun pitää kiinnittää huomiota.

Yksilön kannalta rasvojen hyvä tai huono vaikutus ei synny yhdestä tekijästä, vaan riippuu perimästä sekä ruokavalion ja elämäntapojen kokonaisuudesta. Kannattaa muistaa, että suuri osa tutkimuksista tehdään Yhdysvalloissa tai jossain muussa Suomen olosuhteista poikkeavassa ruokakulttuurissa ja ympäristössä. Suomalaisten rasva-aineenvaihduntaan vaikuttaa esimerkiksi perimässämme yleinen ApoE4-genotyyppi, joka vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaa sääteleviin proteiineihin.

ApolipoproteiiniE (ApoE) on elimistön rasva-aineenvaihduntaan normaalisti kuuluva yhdiste, jota tarvitaan kolesteroliaineenvaihduntaan sekä rasvojen ja proteiinien muodostamien yhdisteiden ja muun muassa aivoissa syntyvien amyloidien hajottamiseen. ApoE esiintyy useissa muodoissa, ja suomalaisilla yleinen ApoE4 lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä Alzheimerin tautiin. ApoE4 ei siis aiheuta tautia, vaan lisää sen riskiä silloin, kun esimerkiksi tupakoidaan, painoa on liikaa, liikuntaa liian vähän, kolesteroli ja verensokeri ovat koholla ja verenpaine on korkea. Kolmasosalla suomalaisista on ApoE4-perimä, ja se merkitsee poikkeavaa kolesteroliaineenvaihduntaa ja tavallista suurempaa herkkyyttä ravinnon koville rasvoille ja sokereille.

Useat tutkimukset osoittavat, että runsas tyydyttyneen rasvan määrä ruokavaliossa altistaa rasvamaksalle. Saman tekee runsas nopeasti imeytyvien hiilihydraattien määrä. Pahinta näyttää olevan näiden yhdistelmä: pitsa, jonka pohja on valkoisista jauhoista ja jonka täytteenä on runsaasti rasvaista jauhelihaa, hampurilaissämpylä ja rasvainen pihvi, valkoinen sämpylä voin ja rasvaisen juuston kera tai leivonnainen, jossa on rasvaa, sokeria ja valkoisia jauhoja. Perinteisesti rasva-aineenvaihduntaa selvittäneissä tutkimuksissa on seurattu nautitun rasvan vaikutusta veren rasvasisältöön. Kun suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin hiilihydraattien vaikutusta veren rasvoihin, todettiin, että runsas nopeiden hiilihydraattien saanti makeisten syönnistä lisäsi tyydyttyneiden rasvahappojen tuotantoa maksassa. Kohtuullinen tai runsas ravinnon rasva ei aktivoinut tätä rasvahappojen uudistuotantoa. Rasvaongelma on siis paljolti hiilihydraattiongelma.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

1 kommentti artikkeliin “Maksa kuntoon ruokaa nauttien”

  1. Paluuviite: Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari

Olisi kiva kuulla kommenttisi!