Kelly Brownell ja Pekka Puska

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Minulla oli mahdollisuus tavata kaksi merkittävää kansainvälistä terveysvaikuttajaa Duodecimin terveystoimittajille suunnatussa tilaisuudessa 12.6.2018. Keskustelin lyhyesti heidän kanssaan ja kuuntelin heidän esitelmänsä.

Pekka ei esittelyjä kaipaa, mutta kuka on Kelly Brownell?

Kaikki suomalaiset tuntevat kansanterveystohtori Pekka Puskan. Keskityn tässä Brownellin kansanterveysviestiin, sillä hänen esitelmänsä ja ajatuksenkulkunsa oli perin kiintoisa.

Brownell on perinteikkään Duken yliopiston professori. Itse asiassa hän on dekaanina Duken yliopistossa, Sanford School of Public Policy -laitoksella. Hän on myös mm. World Food Policy Centerin johtaja. Maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon aikoinaan Time-lehden toimesta listattu Brownell on saanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja työstään. Hän on julkaissut 15 kirjaa ja yli 350 tieteellistä artikkelia. Brownell on toiminut Valkoisen talon, Yhdysvaltain kongressin ja kuvernöörien neuvonantajana ravitsemuksen ja lihavuuden yhteydestä poliittiseen päätöksentekoon. Eli ei mikään turha heppu.

Brownellin viesti suomalaisille: haastetta elintarviketeollisuudelle

Lyhyen keskustelun ja hänen esitelmänsä perusteella oli mahdollista löytää useita hienoja kansanterveydellisiä ideointeja Suomessa toteutettavaksi. Brownell esitteli lukuisin esimerkein miten hän on rohkeasti astunut elintarviketeollisuuden varpaille ja vaatinut heiltä toimenpiteitä epäterveellisiin tuotelinjauksiin. Hän osoitti esimerkillään ettei tutkimusrahoituksesta riippuvainen tutkija tarvitse pelätä rahavirtojen tyrehtymistä mikäli suhtautuu kriittisesti elintarviketeollisuuden moderneihin ansoihin. Päinvastoin, vakuuttavan tutkimusnäytön edessä jopa Kellogg’s suostuu nöyrtymään!

Brownell kertoi kokeesta missä nuorille oli annettu säännöllisesti nautittavaksi joko sokerihuurrettuja maissimuroja tai kuitupitoisia vähemmän sokeria sisältäviä muroja, johon nuori itse oli saanut lisätä esim. marjoja. Tutkijoiden pieneksi yllätykseksi, mutta maalaisjärkevien maallikkojen jo pitkään tiedostama seikka, tapahtuikin niin, että nuoret söivät pienemmän, mutta ravitsevamman, annoksen vähäsokerisia muroja verrattuna sokerisiin maissimuroihin. Sokeri koukuttaa syömään tuotetta enemmän ja mahdollisesti tämä johtaa ylipainoon.

Kellogg’sille lähtikin viesti, että ravitsevampia muroja olisi syytä markkinoida enemmän. Luulisi olevan helppo nakki Kellogg’sille, mutta mitä vielä, tähän suostuttiin vasta pakolla, sillä sokerilla pilatut murot toivat niin paljon enemmän voittoa yritykselle ja niitä mainostettiin täyttä häkää televisiossa.

Brownell kertoi miten hän pelkäsi tutkijoiden työllistymismahdollisuuksien heikentymistä kun olivat mukana tällaisessa rohkeassa elintarvikeyritysten ojennuskampanjassa. Näytti kuitenkin siltä kuin pelko oli aiheeton. Elintarviketeollisuutta kriittiset tarkastelevat tutkijat olivat työllistyneet hyvin. Miten meillä Suomessa? Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt?

Mielestäni tämä oli hyvä idea Brownellilta: haasta elintarviketeollisuus ihan järkevistä syistä tuottamaan laadukkaampaa ruokaa ja todista tämä asetelma nerokkain tutkimuksin.

Mitä muuta?

Professori Brownell korosti terveyttä edistävien olosuhteiden luomista poliittisen päätöksenteon kautta. Hän oli rakentanut erityisen ”Optimaalisten edellytysten konseptin”, jota voitiin kansanterveystyössä soveltaa monilla eri alueilla. Ravitsemuspolitiikan saralla esimerkiksi ruoan hinta ja verotus sekä lakiin perustuvat pakkausmerkintävaatimukset vaikuttavat väestön ravintotottumuksiin myönteisellä tavalla.

Kysyin Brownellilta oliko syy-seuraus-suhdetta näkyvissä terveysarvoissa (esim. vähemmän lihavuutta) kun ruoan laatuun kiinnitettin huomiota. Brownell sanoi niin monen muuttujan vaikuttavan tulkintaan, että suoraa syy-seuraus-suhdetta ei ehkä löydy, mutta mitään ei hävitä jos valistustyö suunnataan yhä enemmän järkevien ruokavalintojen suuntaan.

Brownellin mukaan tutkimusnäyttöä voisi hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemmin poliittisen päätöksenteon perustana. On ehdottomasti edistettävä mahdollisimman avoin ja nopea tiedonkulku kumpaankin suuntaan tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä. Näin voidaan toisaalta kartoittaa, mitä tietoa tarvitaan ja toisaalta välittää tutkimuksen tuloksia päättäjille helposti omaksuttavassa muodossa. Tässä asiassa meillä suomalaisilla on todella paljon opittavaa.

Kaksi vaikutusvaltaista terveysalan asiantuntijaa: Kelly Brownell ja Pekka Puska

Mitä Pekka sanoi?

Pekka Puska oli kiiruhtanut kokoukseen SOTE-kiemuroiden keskeltä ja saimme tilanteesta lyhyen katsauksen. Totuttuun tapaan Pekka kertoi siitä miten epäterveellinen ruokavalio, vähäinen fyysinen aktiivisuus, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat tarttumattomien tautien ehkäisyssä ne keskeiset riskitekijät, joilla on suora ja voimakas yhteys sairauksien esiintyvyyteen.

On vahvaa näyttöä siitä, että riskitekijöihin voidaan vaikuttaa mm. lainsäädännöllä ja verotuksella. Terveysvaikutusten huomioiminen kaikilla tasoilla edistää tehokkaimmin väestön terveyttä. Tärkeää on ymmärtää terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden merkitys. Näitä ovat esimerkiksi koulutus- ja tulonjakopolitiikat, joihin kohdistuu muitakin kuin terveystavoitteita. Vaikka terveys tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa, on se ristiriitaisten intressien ja vasta pitkällä aikavälillä ilmenevien vaikutusten takia vaikeaa.

Mitä Pekka sanoi ketogeenisesta ruokavaliosta?

Pekka-ystävälläni oli aikaa lyhyeen jutteluhetkeen diabeteksesta ja ketogeenisesta ruokavaliosta. Kerroin hänelle lyhyesti VirtaHealth-yrityksen menestyksekkäästä terveyskonseptista. Pekka oli yllättäen seurannut näitä tapahtumia ja piti tilannetta kiintoisana. Kun kysyin miksi ketogeenista ruokavaliota ei näy diabeteksen hoitosuosituksissa, Pekka meni mietteliääksi ja arveli asiaa niin vähäisesti tutkituksi ettei se ole päätynyyt kansallisiin hoitosuosituksiin. Aika näyttää mikäli ne sinne päätyvät.

Siitä olimme samaa mieltä Pekan kanssa, että kaikki kivet ja kannot on käännettävä, jotta katastrofaalisen paha diabetestilanne saadaan paremmalle tolalle. En saanut puristettua myönnytystä sille, että ketogeenista ruokavaliota on sieltä kiven alta kaivettava esille.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

1 kommentti artikkeliin “Kelly Brownell ja Pekka Puska”

  1. Herrat ovat näkjään perehtyneet lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään ihan omakohtaisesti. Hyvä niin. Ties vaikka saisi kokeilemaan jotain uutta vanhaa…

Olisi kiva kuulla kommenttisi!