Lisäaineviidakossa

Vuonna 2010 sain tilaisuuden käydä hiuspohjatutkimuksessa, josta sain kirjoittaa artikkelin ollen itse “uhrina”. Kansainvälisesti palkitun hiustutkimus- ja hoitokeskus HiusAkatemian johtaja Annikki Hagroos-Koski otti minut vastaan tarjoten aamupalaksi luomuleipää, voita, palvikinkkua, Yosa-kauravalmistetta ja teetä hunajalla maustettuna.

Puhuimme aluksi ruokavalioistani, jossa todellakin oli parantamisen varaa. Sain kuulla, että hiukset kertovat hiustutkijalle ihmisestä kokonaisvaltaisesti. Päänahasta ja hiuksen juuresta pystyy päättelemään yllättävän paljon ihmisen voinnista ja terveydentilasta. En siis voinut huijata, että olisin syönyt terveellisemmin. Ja sehän olisi ollut suoranaisesti itselleen valehtelemista.

Minulle tehdyssä tutkimuksessa paljastui äärimmäisen mielenkiintoisia ja aika ällöttäviä asioita. Olin kärsinyt pitkään päänähan ongelmista ja silloin päästäni löytyi alkava psoriasis, lähdehilsettä ja tulehdusta. Hiusjuurinäytteet, joita tutkittiin mikroskoopilla, paljastivat bakteerikasvua ja maidon sopimattomuuden. Hiusjuureni oli ohut ja ravintoaineet eivät ole imeytyneet. Tuo tutkimus tuki sitä kaikea, mistä jo olin vähän hajulla.

Päänahkaani hoidettiin ja se alkoi voida hyvin. Kontrollikäynnissä näkyi selkeästi, että muutosta oli tapahtunut ruokavaliota noudattamalla. Olokin oli loistava. Jaksoin muutaman viikon noudattaa määrättyä ruokavaliota, mutta pikkuhiljaa lipsuin entiseen. Silloin ei voimat vielä riittäneet pysyvään elämäntapamuutokseen, motiivi oli heikko.

Jos vain olisin jaksanut silloin määrätietoisesti jatkaa, niin en ehkä olisi mennyt näin rankan kaavan mukaan. Mutta ilmeisesti minun täytyi vain oppia ja mennä pohjamutia myöten. Olen ollut itselleni armollinen tehdessäni itselleni huonoja valintoja. Kaikkeen en aina ole itse voinut vaikuttaa, joko tietämättömyyttäni tai ympäristötekijöiden takia. Mutta tänä päivänä olen tietoisempi. Pelkästään se ei riitä, täytyy olla myös tahtoa, jolloin voi onnistua.

Kaikki lisäaineethan eivät ole meille vaarallisia. Kaikkea näitä emme kuitenkaan tarvitse, varsinkaan niitä, jotka lisätään muuttamaan ruokien koostumusta, ulkonäköä, väriä tai säilyvyyttä.

Minulle tehty tutkimus palautti mieleeni muutamat E-koodit, joita minua neuvottiin välttämään. Olin myös päässyt jo jyvälle, mitkä saattoivat aiheuttaa omassa kehossani jos jonkinlaisia vaivoja. Tässä lista pahimmista minun keholle sopimattomista lisäaineista.

Näitä pyrin välttämään:

• E451 pentanatriumtrifosfaatti, pentakaliumtrifosfaatti on käytössä säilöntäaineena ja kosteudensäilyttäjänä merenantimissa sekä lihatuotteissa. Lisäaine on sallittu myös USAssa, mutta tarkempaa tietoa sen vaikutuksista ei ole. Muita käyttäjiä tälle aineelle ovat keramiikka-, nahka-, kumi-, tekstiili- ja kemianteollisuus (antikorroosio, jäänesto, palonestoaineet) Lähde: Wikipedia (EN)
• E450 dinatriumdifosfaatti, trinatriumdifosfaatti, tetranatriumdifosfaatti, dikaliumdifosfaatti, tetrakaliumdifosfaatti, dikalsiumdifosfaatti, monokalsiumdifosfaatti ovat synteettisiä fosfaatteja, joita käytetään elintarviketeollisuudessa emulgointiaineena sekä kalsiuminkorvaajana. Fosfaatit kuuluvat normaaliin ihmisen aineenvaihduntaan, mutta yliannostus voi heikentää aineenvaihduntaa merkittävästi, kun fosfaatit kertyvät elimistöön. Lähde: Wikipedia (EN)
• E211 natriumbentsoaatti on tehokas säilöntäaine, joka tehoaa bakteereihin, sieniin ja hiivoihin. Sitä käytetään yleisesti elintarviketeollisuudessa ja se toimii erityisen hyvin happamissa olosuhteissa, kuten mehuissa ja virvoitusjuomissa. Natriumbentsoaatti voi aiheuttaa yliherkkyysoireita ja esimerkiksi kurkun kutinaa hengitettynä. Yhdessä E300 askorbiinihapon (C-vitamiini) kanssa E211 voi muodostaa syöpää aiheuttavaa bentseeniä jos elintarviketta säilytetään korkeassa lämpötilassa tai valoisissa olosuhteissa pitkään. Lisäksi on epäilyjä että pelkkä natriumbentsoaatti voi sellaisenaan vaikuttaa mm. DNAhan. Tämän lisäaineen kanssa on syytä olla varuillaan. Lähde: Wikipedia (FI) ja Wikipedia (EN)
• E621 natriumglutamaatti on lähes kaikkien tuntema aromivahvenne, joka on noussut otsikoihin ‘ei sisällä natriumglutamaattia’ kampanjoiden kautta. Natriumglutamaattia esiintyy luontaisesti maitovalmisteissa, lihassa, sienissä ja tomaateissa. Tämä ei kuitenkaan tee lisäaineesta haitatonta, sillä suurina annoksina nautittuna tämän on epäilty aiheuttavan päänsärkyä, pahoinvointia ja allergiaa. E621 lisäaineeseen kannattaa suhtautua varauksella ja välttää sen käyttöä – huolimatta siitä että tieteellisiä todisteita haitallisuudesta ei ole löydetty. Natriumglutamaatti antaa ruualle ja muille tuotteille makua ja siksi sitä on runsaasti marinaadeissa, sipseissä ja kastikkeissa tai maustesekoituksissa. Lähde: Wikipedia (FI) ja Kemikaalicocktail -blogikirjoitus ja Kuningaskuluttaja ja Suomen Kuvalehti ja Vogel.fi ja MTV3.fi ja Studio55.fi

Pike Hilakari

Espoolainen kirjoittaja, toimittaja, äiti.

Tunteellinen älykkö, joka herkästi huomioi ja tunnistaa muutokset ja sen tarpeen niin ympäristössä, lähipiirissä kuin myös itsessään.
Hyvin taipuvainen analysoimaan, pähkäilemään, pohtimaan, selvittämään ja tutkimaan asioita, valmis oppimaan kuulemastaan ja kokemastaan tuottaen herättävää tekstiä kulloinkin pinnalla olevasta aiheesta. Ehdottoman oikeudenmukainen, uskaliaskin kyseenalaistaessaan jämähtäneitä toimintatapoja.

”Jos yksikin ihminen saa avun tekstieni kautta tai toimintatavastani, olen kiitollinen onnistuja.”

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts