Valikko Sulje

Koululääketieteellä on paljon annettavaa

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Kiistämätön tosiseikka on, että koululääketieteen kehitys on ollut hui­maa ja ratkaisevalla tavalla ihmisten ter­veys on parantunut ja elinikä on li­sään­ty­nyt. Tarttuvia tauteja voi­daan ehkäistä rokotuksilla, sydän­koh­taukset eivät vält­tämättä ole enää kohtalokkaita, 100-vuotias in­su­liini mahdollistaa tyypin-1-dia­bee­ti­kolle lähes normaalin elämän, anti­biootit vaimentavat kohtalokkaita tu­leh­duksia, lapsikuolleisuus on saa­tu tiputettua hyvin alas, kirurgiset toi­men­pi­teet onnistuvat nykyään hyvin, ihmiselle on tarjolla varaosia kun luon­non an­ta­mat osat pettävät. Lista on pitkä.

 

Uusi kirja!

Hanki kirjani terveellisestä elämäntavasta näin:
Lähetä tilausviesti sähköpostiini christer.sundqvist@ravintokirja.fi. Ilmoita nimesi ja osoitteesi. Kerro otatko painetun (25 euroa) tai sähköisen (18 euroa) kirjan. Lähetän sinulle laskun.
Kirja on ilmestynyt 7.2.2022.
Kerro muillekin terveystietoisille ystävillesi. Kiitos.

Haasteita löytyy koululääketieteessä

Tähän loistavaan asetelmaan istuu huonosti se tosiasia, että moni kroo­ni­nen tauti, syöpä mukaanlukien, on vielä voittamatta. Ihmisillä on aivan liian suuret odotusarvot länsimaisen lääketieteen suhteen, mikä on johtanut aika ylei­seen leväperäisyyteen. Sairastumisen mahdollisuutta ei oteta niin vakavasti koska luotetaan siihen, että lääketiede korjaa sen mikä on mennyt kehossa rikki.

Vielä joitakin vuosia sitten tieteellisessä kirjallisuudessa oli esillä huo­mat­ta­van myönteisessä valossa kirurgian, sädehoidon ja kemoterapian tarjoama lo­pul­linen ratkaisu syöpään. Nyt tiedämme, että tarvitaan muita lähestymistapoja ja yksilöllisiä hoitoratkaisuja syövän nujertamiseksi.

Sano ei väittelyille, sano kyllä hyväksynnälle

Tunnetason asioita ei kannata liikaa sekoittaa tähän syöpäkeskusteluun ja varsinkaan väittelyyn siitä mikä on parempaa syöpäpotilaalle – täydentävät menetelmät vai koululääketieteen keinot. Lopulta pitää vaan sanoa, että täällä ollaan tekemässä parasta mahdollista selviytymiskirjaa syöpään tai johonkin muu­hun vakavaan sairauteen. Yritetään tulla toimeen keskenämme ja hau­da­taan sotakirveet.

Olemme todenneet virheelliseksi sellaisen uskomuksen, että ta­van­omai­sen terveydenhuollon tarjoama hoito (koululääketiede) jäisi saamatta siksi, että ihminen on valinnut käyttää jotakin täydentävää hoitoa. Asiaa on tutkittu ja väite ei saa tukea tutkimustiedosta.

Täydentävien hoitojen käyttö ei ole uhka ta­vanomaista hoitoa koskevalle hoitomyöntyvyydelle. Tutkimusten mukaan po­ti­laat ovat hyvin hoitomyönteisiä riippumatta siitä, käyttävätkö täydentäviä hoi­toja vai eivät. Potilaat käyttävät täydentäviä hoitoja lisänä, ei vaihtoehtona ta­van­omaiselle hoidolle. PESHLA!-ryhmässä on korostunut nimenomaan pyr­ki­mys parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia koululääketiedettä täydentävillä hoi­doilla.

PESHLA:ssa koululääketiedettä arvostetaan

Emme hyväksy PESHLA!:ssa sellaista tilannetta, että syöpään etsitään apua pelkästään koululääketieteen ulkopuolelta. Koululääketieteen tarjoama apu otetaan kiitollisena vastaan. Emme myöskään hyväksy sellaisia väitteitä, ettei lääketieteessä haluttaisi löytää oikeita parannuskeinoja syöpään.

Lähdemme siitä liikkeelle, että kaikilla tutkijoilla, lääkäreillä, sai­raan­hoi­ta­jilla yms. on vilpitön halu löytää keino pitää huolta syöpään sairastuneen ter­vey­destä ja löytää ratkaisuja syövän ongelmaan. Syöpää tutkitaan kuumeisesti ja lääk­keitä kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuudessa syöpähoidot ovat mahdollisesti yksi­löllisesti räätälöityjä yhdistelmähoitoja, joissa on immuunihoitoja, kemo­te­ra­piaa ja kirurgiaa.

Lue uudesta terveyskirjastani mitä PESHLA!-elämäntapa aivan erityisesti huomioi koululääketieteen puolelta.

  • Syövän immunohoidoista on nopeasti muodostumassa syövänhoidon uusi kivijalka, täydentämään perinteisiä leikkaus- ja lääkehoitoja.
    Immunohoidoilla ei pyritä tuhoamaan liian nopeasti syöpäsoluja, vaan ai­komuksena on herättää pitkäksi aika elimistön oma immuunipuolustus tais­te­le­maan syöpää vastaan. Lupaavimmat tulokset immunohoidossa saavutetaan pit­käkestoisessa T-solujen hyökkäyksessä. Silloin syöpä voidaan saada kuriin pit­käksi aikaa, joskus jopa pysyvästi.
  • Koululääketieteen suurimpia riemuvoittoja on kirurgian eli leik­kaus­hoi­don kehitys. Leikkaukset ovat pelastaneet monia syöpäpotilaita varsinkin jos syöpäkudos pystytään poistamaan kokonaan tervettä kudosta vau­rioit­ta­matta. Valitettavasti syövän luonteeseen kuuluu pyrkimys levitä ympäröivään lä­hikudokseen. Kirurgia yhdistettynä kemoterapiaan ja sädehoitoon on tär­keässä roolissa. Esimerkiksi hyvin suurikokoiset syövät pyritään sädettämällä saa­maan ensin pienemmiksi ennen kirurgiseen poistoon ryhtymistä. Hyvin ylei­sesti yhdistetään lääkehoito leikkaukseen ilmeisenä pyrkimyksenä estää etä­pesäk­keiden muodostuminen ja kirurgin silmille näkymättömät syöpäsolut voi­daan poistaa.
  • Lääkehoidot ovat nykyään erittäin monimuotoisia. On tarjolla so­lu­myrk­kyä eli kemoterapiaa pääasiassa suonensisäisesti, mutta toki on myös tab­let­tihoitoa tarjolla. Rintasyövässä ja eturauhasen syöpätiloissa käytetään usein hormonihoitoja. Kalliit biologiset syö­pälääkkeet nauttivat suurta ar­vos­tusta.
  • Suomi on sädehoidon kär­ki­maa, sillä alun perin suomalaiset fyy­sikot ke­hittivät sädehoidon tek­niik­kaa merkittävällä tavalla, kertoo Doc­rates-klinikan joh­taja Timo Joensuu. Sädehoidossa on tär­keää paikantaa syöpäpesäke mah­dol­lisimman tarkkaan. Näin vau­rioitetaan tervettä kudosta mah­dol­li­simman vähän. Mitä suurempi syöpä­kas­vain on, sitä suurempi on vaadittava sä­deannos. Teknologian ja lääketieteen kehittymisen myötä sädehoito voidaan koh­dentaa aiempaa tarkemmin kasvaimeen ja vähentää samalla terveelle ku­dok­selle aiheutuvaa haittaa. Sädehoito onkin yleensä varsin hyvin siedetty hoi­to­muoto. Hoidolla on kuitenkin yhä haittavaikutuksia.

Kirjassa on runsaasti täydentävää tietoa vakavan sairauden hoidosta:

  • Täydentävistä hoidoista kiistelevät maassamme ennen muuta lää­kä­rei­den ammattiliitto ja luontaishoitoalan etujärjestöt. Hoitojen käyttäjät eivät kiis­tele. He hyödyntävät rinnakkain vakiintuneita terveyspalveluja ja täydentäviä hoitoja. Täydentävistä hoidoista apua saaneet eivät yleensä asetu väittelyasemiin siitä mikä hoito on parempaa, täydentävä tai koululääketeide. Riittää se, että olo paranee ja terveys kohentuu.
  • Terveytesi polulla liikkuminen on yksinkertaisimmillaan sitä, että esi­mer­kiksi syöt terveellistä, ravitsevaa, aitoa ruokaa. Tämä saattaa tuntua hyvältä, lisätä energisyyttäsi ja syöt ruokaa juuri sopivasti. Tosin saattaa käydä niinkin, että et huomaakaan mitään erityistä olotilassasi. Sekin on ihan normaalia. Jatka kuitenkin polullasi. Ehkä huomenna tai ensi viikolla, jos hyvin sattuu, se ruo­ka­remonttisi näkyy parempana olotilana, terveytenä, parhaimmillaan me­nes­tyk­sellisenä taisteluna sairauttasi vastaan.
  • Korjattavaa löytyy terveyspolun varrella ja yllätyksiä on koko ajan tar­jolla, mutta sellaista se on kun ollaan elossa. Tällaista se elämä on par­haim­millaan. Hyvät ja huonot päivät vuorottelevat. Välillä on alamäki, välillä on ylä­mäki kavuttavana. Välillä iskee sairaus vastaan oikein kunnolla, välillä väsyttää vietävästi, välillä ollaan flow-tilassa ja voimaa on kuin pienessä kylässä.
  • Uskallatko hakea positiivisuudesta voimaa elää? Se löytyy terveyspolultasi, jos niin haluat.
  • Myönteisyys, positiivisuus, on mahtava voimavara sairastuneelle. Ehkä PESHLA!:n tärkeimpiä asioita on tämä myönteisyyden korostaminen. Hyvin positiivisesti elämään suhtautuvan ja monet naurut päästävän Antti Oinaksen kanssa keskustellessani kävi ilmi, että vakavassa sairaudessa positiivisuus tar­koittaa vankkaa uskoa siihen asiaan, että myönteisellä ajattelulla ja teoilla on suuri merkitys. Antin mielestä myönteisyyden esille houkuttelema stres­sit­tö­myys on kaiken perusta, sillä negatiivisuus saattaa jopa muuttaa solut syövälle alttiiksi. Antin PESHLA!-menetelmän ydinajatus on, että tehdään syövän kas­vulle mahdollisimman huonot olosuhteet, vaikka sitten nauramalla ja olemalla iloinen.
  • Vii­sautta on pyrkiä löytämään ter­veys­po­lul­taan emäksisyyden suun­taan vieviä ter­veys­tekoja: runsaasti vihanneksia, koi­vuntuhkalipeää, hyvää hengi­tys­tek­niikkaa ja stressin välttelyä.
  • On vaikeaa, miltei mah­do­tonta, tietää tarkkaan mikä ainesosa kulloinkin on paras syöpääsi vastaan. Osa ai­nes­osista voi käydä suoraan syövän kimppuun, jotkut vaikuttavat välillisesti syöpään esimerkiksi tu­kahduttamalla syövän energiansaannin. Kaikki puhuu sen puolesta, että kan­nat­taa pyrkiä monipuolisuuteen.
  • Useasti on tutkimuksissa ha­vaittu, että syöpä saa energiansa veressä kiertävästä sokerista eli yh­tenä tärkeänä toimenpiteenä syö­vän sabotoimisessa, on pitää ve­ren­sokeri alhaisena. Kun sokerin ja hiilihydraatin saanti viedään mah­dollisimman vähiin luodaan syövän kasvulle mahdollisimman huonot olo­suhteet.
  • Ketogeenisen ruokavalion erityispiirteenä on tämän ruokavalion syöpää hillitsevä ominaisuus. Syövän hillintä voi toisaalta tulla kirjassa mainitun ase­toasetaatin ja muiden ketoaineiden kautta, toisaalta ruokavalion tuottaman energiavajeen (CR, caloric restriction) kautta.
  • Suoliston terveyden ja ruokavalion tärkeys eri syöpämuodoissa pal­jas­tuu hitaasti. Tutkimustyö on nimittäin niin tavattoman haastavaa koska yhteys ruoan komponenttien ja syövän välillä on erittäin monimutkaista yk­si­tyis­koh­tien tajuamista. Sekoittavia tekijöitä on niin valtavasti. Lääkärin pitää olla varma siitä onko jokin ruoka-aine varmasti yhdistettävissä parempaan ter­vey­teen syöpäpotilaalla, sillä hän on lirissä jos antaa kliinisissä kokeissa riit­tä­mät­tö­mästi var­mis­tettuja ohjeita potilaalleen. Terveysviranomaiset valvovat tarkkaan, että lääkäri pysyy ruodussa.
  • Näyttää siltä, että monet syöpämuodot viihtyvät paremmin niukassa hapessa. Yksi PESHLA!-menetelmän periaatteita on haitata syövän kasvua mah­dollisimman paljon esimerkiksi muodostamalla elimistöön ja sen soluihin mahdollisimman paljon happea sisältävä olotila. Näin voidaan syöpää häiritä ja terveitä kudoksia vahvistaa.
  • Meille on kertynyt kokemuksia happihoidoista. Voimakas sädetys keuh­kojen alueelle, aiheuttaa yleensä yskää. Ei ole tavatonta, että yskiessä tulee verta. Hurjaa touhua! Antti kertoo, että sädetyksen haittavaikutuksia ei il­men­nyt lainkaan kun hän sai ylipainehappihoitoa samalla kuin syöpää sädetettiin. Haittoja ei tullut vaikka sädeannos oli suurin mahdollinen.
  • Ollaan sitten ylipainehappihoidoista mitä mieltä tahansa, muistakaa edes tämä: Syvähengitys ulkona ja liikkuminen happipitoisessa ympäristössä on hyvin tärkeää syöpähoitoja saaville potilaille.
  • Liikunta on erittäin hyödyllistä syöpäpotilaalle. Luonnossa liik­ku­mi­sesta on paljon iloa syöpäpotilaalle. Ensinnäkin kaiken sorttinen liikunta vah­vis­taa immuuni­puolustus­jär­jes­tel­mää ja vähentää stressiä. Ul­koil­lessa happi­pi­toi­suus on suurempi ja jo kevyenkin liikunnan yh­tey­dessä keuhkojen hapen­käyttö li­sään­tyy kun vielä muistaa hen­git­tää syvään, jolloin keuhkojen ”tuu­letus” on tehokkaampaa.
  • Antti Oinas kertoi kokeilleensa vuosien varrella lukuisia ra­vin­to­lisiä, terveydenhoitoon so­vel­tu­via laitteita ja terveysmenetelmiä. Kokeilua oli kes­tänyt vähintään viik­koja, useimmiten vuosia. Hän tark­kaili oloaan ja päätteli sen pe­rus­teella sopiiko hänelle ehdotettu tai itse löytämänsä apuaine ja/tai -me­netelmä hänen syöpänsä hoi­toon. Osa apuaineista ja -me­ne­tel­mistä paransi vointia. Osalla ei ollut vaikutusta ja osa sai vatsan se­kaisin sekä olon kurjaksi. Antti ri­puloi ja oksenteli. Välillä toki voi paremminkin. Kaikkea mahdollista ko­kei­le­malla aikaa kului ja oli vain kestettävä epämukavussalueellakin, mutta näin hän sai käyttöönsä toimivia ”systeemejä”.
  • Esittelen kirjassa nämä Antin valitsemat apuaineet ja -menetelmät tär­keys­jär­jestyksessä. Mitä aiemmin ne mainitaan, sitä todennäköisempää on, että ne ovat Antilla säännöllisessä käytössä torjumaan syöpää. Tässä ei ole tarkoitus suosia yhtään valmistajaa tai tuotetta missään ansaintamerkityksessä. Tuotteet ja valmistajat mainitaan nimeltä vain sen takia koska markkinoilla on niin mo­nen­laisia tuotteita ja valmistajia, että laadun ja luotettavuuden varmistamiseksi kan­nattaa aloittaa näistä tässä mainituista vaihtoehdoista. Koska terveyspolkusi on hyvin yksilöllinen, voi hyvinkin olla niin, että jokin muu apuaine ja/tai -me­ne­telmä sopii sinulle paremmin.
  • Kansanperinteen tarjoamat hoitokeinot ovat jääneet vähän unoh­duk­siin kun on eniten tarjolla sitä mo­der­nia lääketiedettä. PESHLA!-ryh­mässä olemme vähän kaivelleet tietoa vanhoista ja uusistakin kir­joista, jossa kansanperinteen kei­not ovat edelleen tärkeässä roo­lissa.
  • Kerron kirjassa mitä apuvälineitä Antti Oinas käyttää PESHLA!-metodissa. Välineet mai­nitaan tärkeysjärjestyksessä. Kaikkia apuvälineitä ei Antti käytä saman­ai­kai­sesti.
  • Kerron kirjassa mitä apumenetelmiä Antti Oinas käyttää PESHLA!-metodissa. Me­ne­tel­mät mainitaan tärkeysjärjestyksessä. Kaikkia menetelmiä ei Antti käytä sa­man­aikaisesti.
  • Tärkeänä osa-alueena Antin tervehtymisessä on ollut tutustuminen suo­malaisiin perinnehoitoihin ja niiden ottaminen aktiiviseen käyttöön.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: https://ravintokirja.fi/ 

About Author

Samanlaisia kirjoituksia

2 Comments

  1. Nimetön

    Nobel-voittaja Otto Warburg kirjoitti jo 1926 että syöpäsolut vaativat hirveästi sokeria ja tuottavat maitohappoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *