Kirjoittaja: Sami Virtanen
Maailma on taas herännyt tarkistelemaan uutta “vähähiilihydraattista” tutkimusta, jossa vähähiilihydraattinen (VHH) ja vähärasvainen ruokavalio olisi ollut yhtä hyvä laihduttamaan. Laihtumista itsessään tapahtui vain noin 5 kilon verran. Mutta sitäkin erikoisempia otsikoita on näkynyt – nekin hyvin virheellisesti olettaen taas vaihteeksi hieman liikoja.
Tarkastelun kohde: Gardner CD, Trepanowski JF, Del Gobbo LC, Hauser ME, Rigdon J, Ioannidis JPA, Desai M, King AC. Effect of Low-Fat vs Low-Carbohydrate Diet on 12-Month Weight Loss in Overweight Adults and the Association With Genotype Pattern or Insulin SecretionThe DIETFITS Randomized Clinical Trial. JAMA. 2018;319(7):667–679. doi:10.1001/jama.2018.0245
Mistä tässä tutkimuksessa oli kyse?
Todellisuudessa tässä tutkimuksessa ei ollut kyse VHH-ruokavaliosta; ”48% vs. 30% hiilihydraatteja, 29% vs. 45% rasvaa”. Hiilihydraatteja syötiin siis 132g, joka on VHH:ksi vielä yllättävän paljon. Mielenkiintoisin havainto kuitenkin on se, että VHH-ryhmässä rasvan kulutus lähtötilanteesta laski 92.6g -> 86.2g. Mitä tekemistä tällä enää tuossa vaiheessa on VHH-ruokavalion kanssa?
Normaalisti VHH:ssa rasvaa voi hyvinkin mennä tuplat tuosta, eikä sellainen olisi mikään harvinaisuuskaan. Puhumattakaan siitä, että VHH:ssa on tarkoitus syödä niin, ettei jää nälkä. Tässä tutkimuksessa energian rajoittaminen näkyy aika hyvin. Voiko tai kannattaako sellaista sitten jatkaa pitkään?
Tutkimuksessa oikeastaan oli kyse siitä, että molempia ryhmiä pyydettiin vähentämään kaikkia huonoja hiilihydraatteja, mitä yleensäkin pidetään hyvänä asiana. Pitää syödä terveellisempää ruokaa, unohtamatta kasvisten lisäämistä.
VHH-ryhmä siis piti rasvan kulutuksen melkein samana ja vähensi vain höttöhiilareita. Tosin sokeria mahtui ruokavalioon edelleen 22,8 grammaa. Jo tällä näyttää olevan edellytys vähäisellekin laihtumiselle, kuten molemmissa ryhmissä kävi. Mitä sitten jos VHH olisi toteutettu oikein?
Hieman erikoista tämäkin
Ei pidä myöskään unohtaa tutkimuksen hieman erikoista seikkaa. Tutkittavat tapasivat ravitsemusterapeutteja ryhmäistunnoissa 22 kertaa vuoden aikana. Kaikesta huolimatta lihominenkin on näköjään mahdollista ja vähän rasvaa syöneiden kohdalla huomattavasti todennäköisempää, 100% enemmän. Kuten kuvasta näkyy.
Koko tutkimus jäi hyvin onnettomaksi ja tarkemmin analysoiden saattaisi löytää vielä enemmänkin ihmetyksen aiheita. Mutta ettei aina olisi pelkkien otsikoiden varassa, niin niitä VHH-tutkimuksia voisi etsiä, vaikka täältä: https://blog.virtahealth.com/low-carb-research-comprehensive-list/ Saattaisi olla paljon suuremmat todennäköisyydet löytää jotain mielenkiintoistakin.
Kertaus on opintojen äiti
Lopuksi vielä, kerrataan kriteerit hyvälle VHH-ruokavaliolle:
- Hiilihydraatteja (HH) alle 20E%, joka EI tarkoita nollaa grammaa. Noin 20g HH ketogeenisessa dieetissä. Jos sitä ei halua tai se ei sovi, niin 40-70g HH on sopiva määrä. Ylläpitovaiheessa, halutun painotavoitteen saavutettuasi, 100g HH voi monille sopia. Harvoin yli 100g HH – ei ainakaan – jos halutaan tuloksia.
- Rasvaa (RASV) yli 60E%, joskus jopa 80E%. Tarkoittaa vähintään 130g RASV, yleensä 150g RASV tai paljon enemmänkin.
- Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) alle 10E%, kuten nykyisissä suosituksissa. Jotta rasvaa voisi syödä riittävästi eikä 10E% PUFA ylittyisi, niin “hyvillä rasvoilla”, kasviöljyt, painottaen VHH-ruokavalio EI ole mahdollinen. Tyydyttyneet rasvahapot yli 10E%, jotta rasvaa pystyisi syömään riittävästi.
- Proteiinia 10-20E%, kuten aina ennenkin.
- Syödään ruokaa niin ettei jää nälkä.
Jos syödään vähän sinne päin, kuten tässä tutkimuksessa, niin tuloksetkin ovat sen mukaisia.
Sami Virtanen
Olen usein toisin ajatteleva maanläheinen ihminen.
Vuodesta 2010 lähtien olen ravintoon liittyen lukenut kirjallisuutta sekä englanniksi että suomeksi. Tosinaan saatan myös eksyä kuuntelemaan netistä löytyviä luentoja. Päivittäin seuraan uutisia maailmalla niin Ruotsista kuin muualtakin.
About Author
Niin se kehitys kehittyy. Kun katsoin noita julkaisuja ja referenssejä 10 vuoden takaa, niin silloin esim. American Diabetes Association ei pitänyt edes alle 130 g/vkr hh-määriä hyväksyttävinä. Ruotsista mm. Annika Dahlqvist oli mukana jo silloin julkaistuissa tutkimuksissa, joissa tulivat esiin lähes samat asiat mitä tässä nyt referoidussa tutkimuksessa. Nyt on kuitenkin niin, että Virta Health on mennyt askelta pidemmälle ja siksi tämä tutkimus on “turha” siinä mielessä että se ei tuo esiin mitään uutta, jota ei olisi julkistettu jo 10 vuotta sitten.
Tehtiin Suomessakin tutkimus diabeetikoille: http://turpaduunari.fi/tyypin-2-diabetes-ja-suomi-ilmio/ Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Siksi tämä suomalaistutkimus tehtiin. Lisäksi testattiin toimiiko ohjelmistomme. Tarkoitus on laajentaa tutkimusta ihan uusille urille ja tarjota palvelua kaikille suomalaisille, joita kiinnostaa diabeteksen (T2DM) ennaltaehkäisy ja kokonaisvaltainen hoito.
Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan tutkimuksen eturintamaan? Sinulla on oikeaa tietoa jaossa.
Muuten kumma, että 2007 vastaava tutkimus oli todisteena Ruotsissa VHH:n vahvuudesta. Nyt se onkin Feikki tutkimus,Tai no Atkins vs muita. Eli Atkins ei sitten olekaan VHH:ta Tjaah, se kuuluisa 16-0 VHH:n puolesta ei olekaan 16-0.
Hei. Näin on. Ei ollut mikään todellinen VHH-tutkimus saatikka ketoosiin liittyvä tutkimus kuten Virta Health.
Kun lukee itse tutkimuskuvausta, niin jo tämä lause valitettavasti kertoo kaiken:
”However, they were not expected to stay at these levels indefinitely: at the end of this 2-month period, they started adding fats or carbs back to their diet until they felt they’d reached the lowest intake level they could sustainably maintain. Neither group was able to stick to the very low starting intakes: by month 3, the low-fat group was already consuming an average of 42 g of fat per day, whereas the low-carb group was consuming an average of 96.6 g of carbs per day.”
Jos henkilön BMI on reilusti yli 30, niin hänellä on joko fysiologinen, psykologinen tai sosiaalinen tapa tai tarve syödä liikaa. Tutkimuksen arvo on ihan sama kuin verrattaisiin kahden liikaa alkoholia käyttävän ryhmän maksa-arvoja ja heille ohjeena on, jos raittiina olo ei oikein tunnu kivalta, niin 2 kk:n jälkeen toinen ryhmä voi ottaa sopivasti lisää punaviintä ja toinen olutta. Sitten vuoden päästä katsotaan, että ei ne maksa-arvot niin hirmuisesti parantuneet eikä ryhmien välillä ollut mitään erityistä eroa vaikka koskispullot jäivätkin korkkaamatta. Sairaalloisen juomisen lopettaminen ja sen hieman vähentäminen eivät ole sama asia vaikka molemmat ovat parempia kuin ei mitään.