Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Ruokavuosi 2017 – Monta terveellistä syytä juoda kahvia

Suomi on kahvinjuonnin huippumaa, mutta siitä huolimatta moni vannoutunutkin kahvinjuoja pitää kahvia epäterveellisenä, ja aivan turhaan. Kahvi on paitsi piristävää, niin myös muutenkin terveellistä.

Kahvi on terveellistä

Jopa virallisterveellisen ruokavalion pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina 11.7.2017 Tiede-sivulla B7 artikkelin otsikolla: ”Kahvi pidentää ikää, selvitti suurtutkimus”. Aina niin mukavan Niko Kettusen kirjoittama juttu sisälsi sen verran mielenkiintoisia kohtia, että sitä voikin lainata muutaman lauseen verran:

”Tutkijat tarkastelivat myös aineenvaihdumman biomarkkereita 14.000 hengen osajoukossa ja havaitsivat, että kahvia paljon juovien maksat saattavat olla paremmassa kunnossa kuin muilla ja veren glukoosin hallinta paremmalla tolalla. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kahvi suojaa maksakirroosilta. Ei kuitenkaan tiedetä miksi.”

Turpaduunari tutkii

Tässä kohtaa turpaduunarin tutkivan journalismin sisäinen anturi tekee seuraavan kysymyksen: Miten on mahdollista, että kahvia pidettiin vuosikymmeniä vaarallisena ja vieläkään kukaan ei muka tiedä mekanismeja miten kahvi vaikuttaa? Ollaanko kahvin suhteen samanlaisten aivopesutarinoiden jäljillä kuin suuressa rasvasodassa?

Turpaduunarin omiin muistisynapseihin on kuitenkin jäänyt kuva, että adenosiinireseptorit liittyisivät kahvin vaikutuksiin. Parasta siis kilauttaa kaverille, ja kysyä mitä mieltä vanha harmaapartainen nippelitieteiden dosetti Birdie on asiasta. Tuttuun tapaan Birdien sitaatti on präntätty punaisella eikä kenenkään tavallisen kuolevaisen tarvitse sitä tajuta, mutta kommentti osoittaa, että kyllä noita kahvin biokemiallisia vaikutuksia on siis tutkittu.

Kahvinjuonnin biokemia

”Äkkiseltään miettien kofeiinin vaikutusmekanismeja tulee mieleen kolme, ja sitten päälle kahviöljyjen eli kafestolin ja kahveolin vaikutukset. Tässä suhteessa muuten tetraploidiset arabica-lajikkeet ja diploidiset robusta-lajikkeet poikkeavat toisistaan. Ja sitä mitä sinä, Christer, kutsut adenosiinireseptoriksi, niin minä kutsun sitä puriinireseptoriksi jotka on Burnstock-luokiteltu kuuteen ryhmään. Eli nämä kolme kofeiinin tunnetuinta vaikutusta ovat kilpailevaan estoon liittyvät CYP1A2 entsyymi ja puriinireseptorit, sekä hieman vaikeammin tajuttava autofaagi-lysosomi-polku eli siivoustyöryhmä ja kierrätyskeskus. Kun joskus puhutaan kofeiinimyrkytyksistä, niin vaikkapa SSRI-tyyppinen masennuslääke fluvoksamiini – tuo kaikkien kouluampujien suosikkilääke – on todella vaarallinen kahvinjuojalle, ja voi aiheuttaa kuoleman juuri CYP1A2 mekanismin kautta. Toisaalta kahvin astmaa parantava vaikutus liittyy myös CYP1A2 entsyymiin prostaglandiinien ja eikosanoidien kautta. Kahvi toisin sanoen vähentää rypsiöljyn käytön haittavaikutuksia, ja lääketilastoissa kofeiinin ATC-koodi on N06BC01 eli piriste. Tosin omasta mielestäni rypsiöljy kuuluukin ruohonleikkurin moottoriin, eikä ranskalais-venäläis-karjalaiseen ruoanlaittoon. Kahvi muuten toimii hyvänä mausteena sekä liharuoissa että leivonnassa. Juotavan kahvin mausteena taas käytetään usein sekä maun että terveysvaikutusten takia inkiväärikasveihin luettavia kardemummaa ja inkivääriä. Vaikka muuten Maillard-reaktio yleensä yhdistetään vain pihvin paistoon, se on tärkeä reaktio myös kahvipapujen paahtoasteessa. Tätä kautta on hyödyllistä tuntea myös käsitteet Amadori-yhdiste, Namiki-polku ja Hodge -diagrammi. Professori Hodge oli muuten väriltäänkin mallia paahdettu kahvipapu, joten oli hauska yhteensattuma että hänen erikoisalansa oli Maillard-reaktio. Sinulla, Christer, ja hänellä oli yhteistä muuten into shakin pelaamiseen ja olitte vieläpä kumpikin aikoinaan tutkijoina Illinoisin osavaltiossa.”

Dopingia?

Jos nyt unohdetaan tieteellinen jargoni, niin kahvin terveysedut siis liittyvät pitkälti rasva-aineenvaihdunnan tehostamiseen, mistä syystä kofeiini oli urheilussa luokiteltu doping-aineeksi aina vuoteen 2004 saakka. Silloin se vapautettiin doping-pannasta. Tosin taas on liikkeellä lobbausta saada kofeiini takaisin kiellettyjen aineiden listalle.

Kofeiiniton kahvi – yök!

Tästä pääsemmekin taas lobbauksen ihmeelliseen ja sankkaan maailmaan. Turpaduunarin oma kosketus Sankaan eli suosittuun amerikkalaiseen kofeiinittomaan kahviin tuli ollessani tutkijana keskilännessä Illinoisin osavaltiossa 1980-luvun loppupuolella, jossa Sankaa juotiin sankoin joukoin. Maku kofeiinittomassa kahvissa ei ole oikein mistään kotoisin, eikä sillä ole mitään terveyshyötyjäkään kun ATC-koodilla N06BC01 oleva lääkeaine kofeiini on siitä viety pois. Kuitenkin sen aikaisen lääketieteellisen tutkimuksen mukaan juuri kofeiiniton kahvi oli avain onneen, vaikka kofeiinia sisältävä Coca-Cola oli muka hyvä juoma urheilijoillekin.

Tämän tieteellisen kaksinaismoralismin voi selittää vain talouden ja teollisuuden dollari-logiikka. Kahvipensaalla on nimittäin sellainen paha ominaisuus, että se ei kasva Yhdysvalloissa, mutta laboratoriot Yhdysvalloissa tuottavat kyllä synteettistä kofeiinia. Vielä kun lääkeyhtiö Pfizer oli aikoinaan kovasti mukana kofeiini-bisneksessä, oli lääkärien into julistaa kahvi vaaralliseksi suorastaan korvia raatelevaa.

Coca-Cola taas on amerikkalainen suuryritys ja Monsanton tuottaman synteettisen kofeiinin valtava ostaja. Monelle vasta räjähdys lääketehtaalla Connecticutissa vuonna 1995 avasi silmät miten kofeiini-bisnes maailmassa toimii.

Lompakko määrää

Kun siis lääkäri sanoo toimittajalle, että kahvin vaikutuksia ei tunneta, kannattaa siihen suhtautua samalla pieteetillä kuin lääkärin ilmoitukseen siitä että voi on vaarallista ja statiinit ovat tarpeellisia. Lompakko se on joka usein määrää, ja alussa mainittu Helsingin Sanomien uutisoima tutkimus, joka kehui kahvin terveellisyyttä, olikin tehty veronmaksajien EU-rahoilla eikä lääketeollisuuden tai maissiteollisuuden seteleillä.

Kahvi pitää kunnossa aivosi, sydämesi ja maksasi, ja vieläpä lisää rasvanpolttoa ja vähentää astman ja allergian oireita. Kahvi siis vähentää lääkkeiden tarvetta. On siinä tarpeeksi syitä keitellä kahvia, olkoon se sitten arabicaa tai robustaa, ja olkoon brändisi sitten Saludo tai Punavuoren hipstereiden suosima Kaffa Roastery. Slurp.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

Syntinen karppaaja

1 thought on “Ruokavuosi 2017 – Monta terveellistä syytä juoda kahvia”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.