Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Maito, terveys ja ravitsemussuositukset

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Nyt kaivataan kommentteja terveysjournalismista. Tarkemmin sanottuna kommentteja siitä miten pitäisi kirjoittaa aiheesta maito, terveys ja ravitsemussuositukset.

Lukijoiden toive täytetään!

Lukijoilta on tullut toiveita kirjoittaa maidosta lisää artikkeleita, mutta apujoukoilla on ollut kirjoittamisen tyyliseikat hieman kiistelyn kohteina. Varsinkin harmaapartainen nippelitieteiden dosetti Birdie on kaivannut lisää ihmislähtöisyyttä ja aikakauslehtimäisyyttä juttuihin. Hänen suustaan sanottuna toive kuulostaa lievästi sanottuna erikoiselta, koska yleensä Birdien omia lausahduksia ei voi tajuta ilman tohtoristason koulutusta. Muistelkaapa vaikka hänen sanomisiaan taannoisessa kahviartikkelissa. Toisaalta tuskinpa kukaan voi kuvitella Turpaduunarin sivuston kirjoituksia Suomen Kuvalehteen painettuina, joten huomautuksessa on hieman asiaakin.

Ankaran kädenväännön ja muutaman vitamiinijuoman jälkeen Birdie suostui itse kirjoittamaan muutaman rivin, joten jatkossa on hieman testilukemista sillä ihmislähtöisellä aikakauslehtimäisyydellä jota hän itse halusi.

Maito ja terveys rasvasodan pelinappuloina!

Professori Pekka Koivistoinen tuntee mansikkabisneksen kuin omat taskunsa. Suonenjoella Kärkkäälän kylässä nuorena kasvanut Koivistoinen oli syntynyt mansikanviljelijöiden sukuun. Silti huhtikuun lopussa vuonna 1981 48-vuotiaalla elintarvikekemian professorilla oli mielessään aivan muut asiat kuin mansikat. Koivistoinen mietiskeli rasvoja.

Professori Koivistoinen oli ollut mukana laatimassa ravitsemustoimikunnan mietintöä työryhmässä, jonka puheenjohtajana oli professori Tatu Miettinen. Koivistoinen oli jo allekirjoittanut komiteanmietinnön 1981:30 maaliskuun puolella. Hän oli kuitenkin luvannut esittää eriävän mielipiteensä.

Niinpä huhtikuun lopussa Koivistoisella oli edessään neljä kirjoituskoneella naputeltua arkkia odottamassa allekirjoitusta. Tehostekeinona otsikko oli oikein alleviivattu. ”Eriävä mielipide ravitsemustoimikunnan mietintöön”.

Valtion ravitsemustoimikunnan komiteanmietintö 1981:30 oli saanut alkusysäyksensä kahta vuotta aikaisemmin 15.3.1979. Tuolloin asetettiin toimintaan professori-vetoinen työryhmä, jolle Koivistoinen myöhemmin toimitti eriävän mielipiteensä koskien tyydyttyneiden rasvojen väitettyä vaarallisuutta ja varsinkin P/S-suhteen nostamisen tärkeyttä. Tuo nelisivuinen eriävä mielipide sisälsi ainoat tieteelliset viitteet mitä painettu komiteanmietintö lopulta sisälsi.

Tyydyttyneiden rasvojen vastustus on aina muistuttanut enemmän uskontoa kuin tiedettä. Professori Pekka Koivistoinen ei ymmärtänyt mikä tyydyttyneissä rasvoissa muka oli vikana. Samalla hän sinetöi itsensä ulos jatkossa tehtävistä uusista ravitsemussuosituksista. Suomi on yhden totuuden maa.

Se tärkeä P/S-suhdeluku

P/S-suhde on suhdeluku, jossa monityydyttymättömien rasvojen määrä jaetaan tyydyttyneiden rasvojen määrällä. Kertatyydyttymättömät rasvat jätetään vertailusta siis kokonaan pois. P/S-suhde on aikoinaan kaikissa kulttuureissa ollut ruokavaliossa luokkaa 0,15 – 0,20. Nyt Tatu Miettisen ravitsemuskomitea halusi sen välille 0,3 – 0,5.

P/S-suhteen nostaminen on helpointa suosimalla rypsiöljyä. Ei ole vaikeaa päätellä miltä suunnalta lobbaus oli kovinta. Toinen vaihtoehto ruokavalion P/S-suhteen nostamiseen on lopettaa sellaisten rasvojen käyttö, jossa P/S-suhde on erityisen alhainen. Maitorasvoissa tuo suhde on erityisen alhainen, paljon alhaisempi kuin lihan sisältämissä rasvoissa.

Paha, paha maitorasva?

Maitorasvojen julistaminen pahoiksi oli siksi pitkälti matemaattinen ratkaisu. Lääketieteellistä perustelua maitorasvojen kieltämiselle ei löydy.

Vuonna 1980 – edeltävänä vuonna kuin Pekka Koivistoinen kirjoitti eriävän mielipiteensä ravitsemustoimikunnan suosituksista – Lasse Viren ja muut urheilijat joivat vielä tilojen tinkimaitoa tai kaupan täysmaitoa. Suomi oli vielä sen verran agraarivaltio, että tinkimaitoa kului paljon. Kalevan Kisat 1980 järjestettiin Lappeenrannassa Kimpisen kentällä. Nykyään valmentajana toimiva porvoolainen Jari Hemmilä oli 1500:n metrin kisassa vasta kolmas. Aika oli sen ajan mittapuulla surkeahko 3.43,73.

Vuonna 2017 Kalevan Kisat järjestettiin Seinäjoella kisoja varten nopeaksi pinnoitetulla uudella mondolla. 1500:n metrin kisassa kolmanneksi tuli Espoon Tapioiden Tuomo Salonen. Aika oli nykypäivän tasoa 4.10,99. Mutta nykyään juodaan rasvatonta maitoa. Urheilijoiden valmennusoppaissa kehutaan rasvatonta maitoa. K-Citymarket mainostaa rasvatonta maitoa.

Vuonna 1980 rasvaton maito juotettiin vielä eläimille. Ne lihovat mukavasti kun saavat rasvatonta maitoa.

Maidonkulutus

Maidonkulutuksen viralliset tilastot antavat aina vuositason tietoja. Harva kuitenkaan osaa mieltää kuinka monta litraa maitoa tulee juotua vuodessa. Paitsi ne jotka eivät juo sitä ollenkaan. Annetaan siis laskimen tehdä työt ja muunnetaan luvut päiväkohtaisiksi kulutuksiksi henkeä kohden. Vuonna 1980 keskivertosuomalainen joi rasvatonta maitoa yhden ruokalusikallisen (1 rkl) verran vuorokaudessa. Se on aika vähän se.

Nykyään juodaan jo aika paljon enemmän rasvatonta maitoa. Huippu saavutettiin vuonna 2009, ja varsinkin kouluissa juodaan rasvatonta maitoa. Kaupoista ostetaan kevytmaitoa mutta alaikäiset saavat rasvatonta. Näin ovat virkamiehet päättäneet. Euroopan Unionin koulumaitotukea maksetaan ainoastaan rasvattomasta maidosta. Voille taas maksettiin aikoinaan vientitukea. Tätä sanotaan liberaaliksi markkinataloudeksi. Valio yrittää ja valtio maksaa. Kansa saa vain kärsiä.

YLE terveysjournalismin asialla

Kuka varasti koululaisten juomasta rasvat?

No niin. Ne lukijat jotka ovat tuon Birdien sormiharjoituksen jälkeen vielä hereillä voivat ruveta kommentoimaan, pitäisikö Turpaduunarin sivustolle päästää myös tällaista Suomen Kuvalehti -tyyppistä journalismia maidon ja ravitsemussuositusten yhteyksistä?

Maitosaagasta puuttuu vielä myös pahimman roiston rooli. Kuka siis varasti rasvat suomalaisten koululaisten juomasta maidosta? Ehdotuksia saa lähettää!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

5 thoughts on “Maito, terveys ja ravitsemussuositukset”

  1. Olihan tuo mukava lukea. Itse luen mieluiten ehkäpä juuri sitä kaikkein kuivinta tekstiä, mutta olen nauttinut blogeista, missä kerronta vaihtelee asian kertomisesta ”seikkailutarinan” muodossa symbolisessa ympäristössä seuraavan kirjoituksen kuivaan numeromurskaukseen ja loput siitä väliltä.

    Piste Birdielle jos tarkoitus ei ollut ihan jokaisen tekstin kirjoittaminen aikakauslehtimuodossa.

  2. Ne rasvat varasti Valio, joka alkoi kohdella maitoa raaka-aineena eikä valmistusaineena. Ne rasvat on saatava käyttöön tuottavampia jalosteita varten, joissa on paremmat katteet.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.