Magneettikentät ja keskenmenonriski – Teollisuuden hedelmällinen lobbaus

Kirjoittaja: Erja Tamminen

De-Kun Li on amerikkalaistutkija, joka on jälleen kerran osoittanut, että arkipäivän asuinympäristöissä, kodeissa ja työpaikoilla esiintyvät magneettikentät lisäävät keskenmenonriskiä. De-Kun Lin ryhmä mittasi koehenkilöiden altistumista 40 Hz-1 000 Hz taajuisille magneettikentille ja kiinnitti huomiota erityisesti huippuarvoihin, joille koehenkilöt altistuivat. Naiset, jotka olivat alttiina yli 0,25 μT (mikroTeslan) magneettivuon tiheyksille vähintään 14 minuuttia päivässä, saivat 2,72 kertaa todennäköisemmin keskenmenon vertailuryhmään nähden, mikä on tilastollisesti merkitsevä havainto.

Nature-tiedelehdessä julkaistua tutkimusta pidetään laadukkaana

De-Kun Lin mukaan tähän mennessä on julkaistu seitsemän tutkimusta sähkömagneettisten kenttien yhteydestä keskenmenonriskiin. Tietoutta olisikin lisättävä hedelmällisyyden ja raskauden suojelemiseksi.

Jo varhaisemmissa raporteissaan De-Kun Li on osoittanut raskaudenaikaisen altistumisen lisäävän myös lasten riskiä sairastua astmaan ja liikalihavuuteen. Lisäksi pitkäaikainen altistus niinkin alhaisille magneettivuon tiheyksille kuin 0,16 µT voi heikentää sperman laatua. De-Kun Li: ”Tulokseni viittaavat siihen, että ihmisen säteilykuormitusta tulisi pienentää.”

Riskeistä löytyy yhä enemmän havaintoja

Suurjännitelinjat, sähköverkko, monet kodinkoneet ja laitteet, sylissä lähellä kehoa pidettyinä myös läppäri ja älypuhelin ovat tavanomaisia magneettikentän lähteitä. Tiedon pitäisi valpastuttaa päättäjämme, sillä magneettikentille sallitut raja-arvot asumisessa ovat jopa 100 µT.

Kuitenkin, arvovaltaisia kannanottoja riskeistä löytyy jo lähes 20 vuoden takaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli pientaajuiset magneettikentät ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”, kategoriaan 2B vuonna 2002. Meta-analyysit, joita WHO käytti arvioinnin perusteina osoittavat muun muassa, että lapsilla, jotka altistuvat yli 0,4 μT:n magneettikentille, kohoaa syöpäriski kaksinkertaiseksi. IARC:n päätöstä edelsi amerikkalaisen tutkimuslaitoksen, NIEHS (National Institute of Environmental Health Sciences), vastaava arvio vuodelta 1998. NIEHSin kannanotto perustuu tutkimuksiin lasten sähkö- ja magneettikentille altistumisesta kodeissa ja vastaaviin raportteihin aikuisten altistumisesta työpaikoilla.

Asia ei saa riittävästi huomiota

Vaikka moni raskaana oleva nainen altistuu työssään magneettikentille, asiaa ei riittävästi huomioida lainsäädännössämme. Sähkömagneettisen säteilyn raja-arvot perustuvat meillä ainoastaan akuutteihin vaikutuksiin, eikä esimerkiksi De-Kun Lin havaintoja biologisista vaikutuksista huomioiviin. Taustalta löytyy yllättäviä kytkentöjä: Sähkömagneettisten kenttien lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä on mukana suuri joukko elektroniikkateollisuuden edustajia. Lainsäätäjien lobbaus on ollut silmin nähden hedelmällistä. Euroopan unionin työperäistä altistusta koskeva ohjeistus jäsenvaltioille: ”…Näissä direktiiveissä on vältettävä säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.”

Lue lisää:

http://microwavenews.com/news-center/de-kun-li-miscarriages
https://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol80/mono80.pdf
http://www.sahkoailmassa.fi/images/stories/Sahkoa_ilmassa.pdf

erja_tamminenErja Tamminen

Erja Tamminen on Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. Hän on seurannut sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristövaikutuksia vuodesta 1997. 

http://www.sahkoailmassa.fi/

erja.tamminen@sahkoailmassa.fi
09-291 8696 tai tekstiviesti 044 0803 845

Olisi kiva kuulla kommenttisi!