Kirjoittaja: Christer Sundqvist
Päivän terveysmietteenä on tänään (4.10.2017) “Marjat, hedelmät, vihreä tee aktivoi autofagiaa. Puhdistetaan haitallisia aineita soluista.” Terveysmiete on otettu Yleisradion uutisesta missä ylilääkäri Kai Kaarniranta kommentoi japanilaisen solubiologin Yoshinori Ohsumin lääketieteen Nobel-palkintoa.
Tämä terveysmiete sopii aivan erinomaisesti uusimman kirja-arvosteluni johdannoksi. Olen saanut Kirjapajalta aivan erinomaisen hienon kirjan luettavaksi. Kyseessä on ravitsemustieteilijä (FT) Satu Jyväkorven kirja “Hyvää aivoille” (Kirjapaja, 2017).
Alzheimerin taudin ominaispiirteisiin nimittäin kuuluu, että solujen puhdistautumiskyky on heikentynyt ja aivoihin kasaantuu erityisiä amyloidi- ja tau-proteiineja. Syytä sille, miksi nämä proteiinit alkavat kertyä aivosoluihin ja muodostavat plakkeja, ei tunneta. Se tiedetään jossain määrin luotettavasti, että Alzheimerin taudin eri vaiheissa aivot tuottavat liikaa näitä proteiineja eivätkä pysty niitä poistamaan samaa vauhtia.
Kirjailija selostaa yksinkertaisella tavalla miten plakinmuodostus etenee. Plakit heikentävät potilaan muistia ja kehon toimintojen kontrollointia.
Tämän pelottavan tiedon jälkeen tohtori Jyväkorpi siirtyy tarkistelemaan miten mm. näitä plakkeja vastaan voi taistella. Saamme lukea ruokavalion ja yksittäisten ravintoaineiden muistisairautta ehkäisevistä vaikutuksista. Tästä asiasta on lukukokemuksen tueksi runsaasti tutkimusnäyttöä.
Ammattikunnalleen uskolliseen tyyliin (ravitsemustieteilijät) Jyväkorpi osoittaa syyttävällä sormella tyydyttynyttä rasvaa. Ehkä tarpeettomankin vahvana tulee viesti monien lieventävien seikkojen säestämänä (mahdollisesti, voi aiheuttaa, saattaa vahingoittaa), että tyydyttynyttä (“kovaa”) rasvaa pitää välttää mikäli haluaa välttää muistisairaudet. Itse olen sitä mieltä, että tyydyttyneet rasvat nimenomaan ovat tarpeen muistitoimintojen edistämiseksi ja säilyttämiseksi, mutta eihän Jyväkorpi näin uskalla sitä sanoa.
Sen sijaan Jyväkorpi ansiokkaan tomerasti varoittaa hiilihydraateista, erityisesti nopeasti sokeroituvista hiilihydraateista. Hän mainitsee eräänä mahdollisuutena, että liiallinen sokerikuorma saattaa häiritä aivojen toimintaa. Tähän tyyliin:
“Korkean verensokerin ja huonon sokeritasapainon on havaittu olevan yhteydessä aivojen hippokampuksen koon pienenemiseen.”
Tuo hippokampuksen koko on merkittävä sairaustilan etenemisen ennustaja. Sillä on keskeinen rooli muistitoiminnoissa ja kapasiteetin vähentyessä se heijastuu kykyyn painaa mieleen asioita. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabeetikko on valtavassa vaaravyöhykkeessä! Tohtori Jyväkorpi muistuttaakin metabolisen oireyhtymän ja sitä yleensä seuraavan tyypin-2-diabeteksen aiheuttamasta suurentuneesta riskistä saada vakava muistisairaus. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, perinnöllinen alttius, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi, alumiini, raskasmetallit, ympäristömyrkyt ja työperäinen altistus.
Suojaa muistisairauksia ja masennusta vastaan antavat: kala, kalaöljyt, antioksidantit ravinnosta, kasvikset, hedelmät, marjat, kahvi, tee, kaakao, Välimeren ruokavalio, MIND-ruokavalio, muut terveelliset ruokavaliot (ketogeenista ruokavaliota ei mainita!), fyysinen aktiivisuus, älyllinen aktiivisuus, korkea koulutus ja sosiaalinen aktiivisuus.
Jos unohtaa vanhahtavan tyylisen “kovalla” rasvalla pelottelun, niin kirja on aarre niille, jotka kaipaavat hyvää peruskirjaa muistisairauksista.
Turpaduunari suosittelee ja tarjoaa pienen makupalan lopuksi kirjasta:
“Aivoterveyden ylläpito on koko elämän mittainen haaste. Lapsuudessa alkanut terveellisten elämäntapojen noudattaminen on parasta aivoterveyden vaalimista. Muistisairauden ennaltaehkäisy elämäntapojen avulla olisi tärkeää aloittaa viimeistään keski-iässä. Viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa myös iäkkäät ihmiset ovat voineet parantaa kognitiotaan muuttamalla elämäntapojaan ja ruokavaliotaan. Muistisairaus on yksilölle ja sairastuneen perheelle asia, joka muuttaa koko elämän. Yhteiskunnalle muistisairaiden hyvä hoito on kallista. Eräiden ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä voi jopa nelinkertaistua seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Toisaalta on arvioitu, että jos muistisairauden keskmääräistä alkamista voisi lykätä viidellä vuodella, muistisairaiden määrä tulisi puolittumaan. Siksi tutkimuksen painopiste tulisikin siirtää muistisairauksien ennaltaehkäisyyn elämäntapojen avulla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.”
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari