Kansainvälisissä mittauksissa saavutetaan Suomea mairittelevia tuloksia: korruptio on vähäistä, sananvapaus kukoistaa, koululaitoksemme on huipputasoa, täällä ollaan niin suvaitsevaisia…
Tuntuu oudolta kohdata toisenlainen totuus.
Tuntuu oudolta lukea tällainen viesti:
“Olen tänään sanonut itseni irti Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Lopetan työni ajankohtaistoimituksen esimiehenä, sillä sananvapauttani on rajoitettu. En pysty täällä tekemään työtäni omien arvojeni ja journalistin ohjeiden mukaan.
Minua ja tiimiäni on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Tähän en voi suostua. Journalistin ohjeiden ykköskohdan mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Vallanpitäjien kriittisen tarkastelun pitäisi olla keskeisimpiä Ylen tehtäviä, mutta päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja – etenkin pääministeriä – kaikkein varovaisimmin.
Tilanne on Yle-veroa maksavan yleisön kannalta sietämätön. Mitä merkittävämpi vaikuttaja, sitä tarkemmin Ylen tulisi asioita tutkia.
Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa on nyt painostava tunnelma. Osa toimittajista on lannistettu tekemään omasta mielestään merkityksetöntä, vallanpitäjien kannalta harmitonta journalismia. Monet ovat hiljaa ja pelkäävät työpaikkojensa puolesta.
Ajankohtaistiimini neljäätoista taitavaa, sinnikästä ja rohkeaa toimittajaa tulee toki ikävä, samoin A-studion huippujuontajia ja kaikkia journalismin tosissaan ottavia tekijöitä. Heistä moni on uskaltanut puhua Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vakavista ongelmista ääneen.
Kiitos työkavereilleni näistä puolestatoista vuodesta ja yleisölle runsaista juttuvinkeistä ja palautteista! Omista tulevaisuudensuunnitelmistani kerron myöhemmin.
Jo tänään aion hiihtää lasten kanssa!
Jussi Eronen (Yleisradion toimittaja)”
Tuntuu oudolta kun toimituksellista työtä ollaan estämässä juuri Suomessa. Joissakin piireissä epäillään jopa onko Suomessa ylipäätään ollut sananvapautta olemassa? Onko sananvapautta Suomessa? Suomi on sananvapauden ykkösmaa maailmassa??? Suomi on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jonka 10. artikla toteaa sananvapaudesta:
”Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta.”
Tuntuu oudolta kun Diabetesliitto edelleen saa jakaa sairastuttavia ohjeitaan, kun tarjolla olisi niin paljon parempaa.
Tuntuu oudolta kun tiedemies puhuu rahoittajansa mukaista asiaa vastoin yleisiä terveysperiaatteita. Eikö se ole aika lailla lapsellista tieteenteon ja varsinkin kansakunnan tietotason halveksuntaa? Häpeätkö edes, sinä ulkokullattu kyykäärmeen sikiö? Ei ehtinyt tämä sikiö esimerkiksi vastata Kari Salmisen esittämiin kysymyksiin.
Tuntuu oudolta kun puolueetonta tietoa ei tahdo löytää enää mistään. Aina on jollakin jokin intressi puolustettavana. Totuutta kuitenkin puolustetaan mielestäni liian heppoisesti. Millaiseksi sellainen yhteiskunta on menossa, jossa totuutta saa jatkuvasti epäillä?
Tuntuu oudolta kun sinut leimataan hörhöksi, jos vähänkin puolustat koululääketieen rinnalle täydentäviä hoitomuotoja.
Tuntuu oudolta kun maatamme johtaa keskinkertaisuuksien armada kun tarjolla olisi jotain niin paljon parempaa tietoa ja taitoa. Sosiaalisessa mediassa pahoitellaan sitä kun sanon tämänkin asian niin kiltisti. Pitäisi sanoa näin: “Maatamme johtaa korruptoitunut, vain omaa etua tavoitteleva pyrkyrien armada.” On myös ehdotettu tällaista luonnehdintaa tilanteesta: “Maatamme johtaa itsekkäiden, kierojen ja ahneiden älykkäiden omaneduntavoittelijoiden hyvä veli-järjestö. Sitten vuorotellen palkitaan erilaisilla johtoasemapaikoilla näitä tarpeeksi röyhkeitä päätöksiä tehneitä, hyvässä asemassa jo muutenkin olevia henkilöitä.”
Tuntuu oudolta kun hermostun vallitsevasta tilanteesta. Enhän minä ole herkästi hermostuvaa tyyppiä, enkä halua pahaa mieltä kenellekään. Ehkä tilanne on niin tukala, että rauhallisinkin hermostuu?
Tuntuu oudolta… perin oudolta.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:LCHF elämäntapana - Turpaduunari
Minun mielestä tämä on lohdullista, että nousi Yle kohu. Jos tätä kohua ei olisi saattaisin olla paljonkin huolestuneempi lehdistön sananvapaudesta.
Sananvapaus ei tarkoita, että jokainen saisi sanoa mitä tahansa, tunnetuimpana rajoituksena on kansanryhmää vastaan kiihottaminen, mutta esimerkiksi loukkaava ja herjaavan tiedon levittäminen on kiellettyä. Politikoista voidaan kirjoittaa melko vapaasti myös yksityiselämään liittyen.
Sananvapaus ja vastuu koskee meitä kaikkia kansalaisia yksityisoikeushenkilöinä. Samoin se koskee medioita oikeushenkilöinä ja sanomisen vapauden ja vastuun kantaa vastaavatoimittaja. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajalla on yksityishenkilönä sananvapaus ja -vastuu, mutta työssään toimittaja onkin median palveluksessa. Siellä päätoimittaja päättää mitä julkaistaan sananvapauden ja -vastuun alla ja mikä on oleellista ja mikä on journalistinen linja. Tätä käytäntöä ei ilmeisesti ole Ylellä aiemmin ollut ja nyt se tulee uutena asiana esille?
Jos esimerksi Yle toistuvasti tekee osin perättömiä juttuja jostain toimijasta ja kiinnittää siihen vielä paljonkin huomiota, nakertaa tämäkin luottamusta kansalaisten silmissä, vaikka osalle kansaa se olisikin mieluista. Ottamatta yhtään esimerkkiä tarkemmin, mutta eräs “vakuutuskuori case” voisi toimia esimerkkinä. Kaikki sijoitusalasta ymmärtävät ovat varmasti käsittäneet siihen liittyvien jääviysepäilysten olleen lievästi sanoen hiukan heppoisin perustein esitettyjä. Ja saattaa tulla mieleen että uutisointi on tarkoitushakuista ja taas murenee jonkun luottamus Yleen puolueettomana tiedonlähteenä. Tämä on ilmeisesti ollut perusteena ohjaukseen myös tässä viimeisessä jutussa, mutta ohjaus onkin kääntynyt tarkoitustaan vastaan.
Tässä eronneet toimittajat vetoavat ilmeisesti yksityishenkilön sananvapauteen, mutta eiväthän he toimi median palveluksessa yksityishenkilönä, vaan edustavat mediaa, jolloin heidän tulee toimia työantajan antaman ohjeen mukaan.
Toivonkin, että tästä aiheesta käydään julkisuudessa todella perusteellinen keskustelu. Tuntuu, että meillä kaikilla on ymmärryksen puutetta tästä aiheesta.
Tämä tietysti oli minun tulkintani aiheesta ja halusin tarkoituksella hakea myös toisenlaista näkökulmaa, koska keskustelu on kovasti yksipuolista.
Kiitos tarpeellisesta huomautuksestasi, Ola!
Kiitos tarpeellisesta huomautuksestasi, Ola! Osaan minäkin olla kriittinen, ei se siitä ole kiinni.
Sananvapaus tarkoittaa myös sitä, että sanoja, kirjoittaja ja toimittaja uskaltaa paljastaa omat sidonnaisuutensa poliittisiin puolueisiin, omistuksiinsa käsittelemissään yrityksissä tai tuoda esille oman uskonnollisen vakaumuksensa.
Olen vuosien varrella törmännyt “vapaan sanan” taakse kätkeytyneitä henkilöitä, jotka itse asiassa ovat olleet suorastaan kostoretkellä entistä työnantajaansa vastaan tai ristiretkellä aiemmin kärsimiensä taloudellisten menetysten vuoksi.
Myös sukulaisuus näyttää vaikuttavan tekstin sisältöön. Kutsuin aikanaan erästä Helsingin Sanomien toimittajaa aamukahville, jotta voisimme keskustella hänen kirjoittamistaan asumisen ja rakentamisen artikkeleista. Ei tullut, eikä vastannut kutsuun. Vuosien varrella kirjoitusten sävy muuttui mielestäni olennaisesti. Myöhemmin minulle selvisi, että vävyksi oli tullut suuren rakennuskonsernin johtaja. Näin se maailma muuttuu Eskoseni.
T. Reijo S, eläkeläinen, ent. rakennusalan lobbari.
Paluuviite:LCHF elämäntapana | Turpaduunari
I have for the last 4-5 years, or so ; been amazed at the fact that you, Christer Sundqvist, have been allowed to actively talk about healthy lifestyles, such as how food can be your medicine and how to maintain your health through consumption of real food…. You have to understand that the establishments in charge of these functions in any Western society is Public Health which in reality is an extension of very wealthy big businesses — such as “Big Food”, “Big Pharma” and also individuals and organizations that have been “bought” by said wealthy organizations. I am talking about political figures, mainstream media (TV & Newspapers), University Professors and Medical school boards of directors…. These are the ones in charge and they cannot continue to make massive revenues if people begins to learn how to maintain their good health! So, you see in Finland you are just catching up to what is happening everywhere else in the West! Billions of $$ are used annually to keep this massive herd of sheep moving in the direction they dictate.
Calle, nice comment! 🙂
I have met several health authorities, physicians, nurses, scientists, educators, leaders etc. during the last 30 years (I defended my doctoral degree in the year of 1987). I have always been very keen to defend the truth. Speaking of the health scenario, the most amazing thing is this two-faced scenario: 1) private discussions have proven that I am on the right path, there is an indispensable necessity for the health issues that I raise in my numerous blog-writings. 2) On a public and professional level I am amazed to see the needless transformation of these friendly health authorities, physicians, scientists etc. into a busload of sh*t. Never do these individuals defend me publicly. If anything they try to change my way of thinking and some have even tried to silence me. A good example is the very popular Iltalehti -blog I managed to keep alive for quite a long time. When I decided to discuss some volatile issues such as the disgraceful policy of poisoning patients with all kinds of drugs instead of going deeper into the real health problems of the patient (statin use, anti-depressants, treatment of hypothyroidism etc.), these friends of mine were sending me letters and text-messages “congratulating” me for this event and wished me good luck somewhere else. Asking for public support, I received only silence. Instead of this bullsh*t one could have better appreciated a direct contact to Iltalehti urging them to reconsider the continuation of my blog. What do these friends/enemies of mine have in common: FEAR. They are so afraid to loose their position, their jobs, their scientific reputation, that they are sooner much against me than supportive. Collectively. It is not very nice to defend the truth and seeing something like this. Thanks for your support, Calle!
Ns. älymystön kellokkaat ovat meillä ihmisiä, joilla on kaulanikamat kuluneet jatkuvasta pään kääntämisestä voidakseen tarkistaa meneekö hän varmasti samaan suuntaan kuin lauma.
Hyvin sanottu!
Tämä on Kanada
Lähes 200 kanadalaista lääkäriä ja muita terveyden kanssa tekemisissä olevaa ammattilaista vaatii pikaista ja perusteellista remonttia ravitsemussuosituksiin. He ovat kirjoittaneet Kanadan terveysministeriölle avoimen kirjeen tästä.
Tämä on Suomi.
Suomessa yritetään järjestää maaliskuussa 2017 terveysseminaari diabeteksesta ja pohtia insuliiniresistenssiä tuoden siihen myös täydentävien hoitojen näkökulmia. Yksikään suomalaislääkäri ei uskalla tulla luennoitsijaksi. Pelkäävät menettävänsä lääkärinoikeutensa.
http://foodmed.net/2016/12/14/in-praise-of-low-carb-canadian-doctors-rise-up/
Salla Vuorikoski lähtee myös: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005006337.html
Jussi Eronen twiittasi näin eilen: “Yleisradion hallintoneuvosto vaikuttaa journalistisesti arvioiden kuurolta, sokealta ja halvaantuneelta.”