Sahanpurusta ihmelääke

Kirjoittaja: Sami Virtanen

Aina kun leipäteollisuudella alkaa mennä huonosti, niin uutisissa ylistetään leipää ja erityisesti täysjyvää. Ilmeisesti hätä on suuri, kun kansaa pitää muistuttaa täysjyvän tärkeydestä ilman perusteita:

”Mitä enemmän täysjyväviljaa ihmisen ruokavaliossa on, sitä terveempänä hän pysyy. Aiheesta on tehty lukemattomia tutkimuksia, ja aina tullaan samaan tulokseen.”

Valikoitua vertailua

Unohdetaan kuitenkin kertoa, että tuohon tulokseen päästään vain, jos verrataan tavalliseen valkoiseen viljaan. Ja ihan syystäkin, pitäähän laskussa ollut leivän myynti taas saada takaisin raiteille. Jos taas verrattaisiin johonkin muuhun, niin täysjyvän hyödyt todennäköisesti häviäisivät kokonaan. Tarkastellaanpa vielä paria keskeistä myyttiä täysjyväviljasta.

Myytti 1: Leivässä on paljon suojaravintoaineita

Väitetään, että täysjyvävilja sisältäisi paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Oikeassa elämässä tietysti olisi järkevää suhteuttaa nuo suojaravintoaineet energiamäärään ja niin, että saataisiin kaikkia ravinteita vähintään suositustenmukainen määrä. Asiaa voitaisiin helposti tarkistaa Finelistä:


Taulukosta nähdään, että ruispalassa tai kaurapuurossa ei kovin ihmeellisesti ravinteita ole. 100% tarkoittaa sitä, että saisit juuri ja juuri riittävästi.

Vertailuna esimerkiksi kananmuna, jota syömällä kaikkia suojaravintoaineita saa huomattavasti yli tarpeen, joten muun syömisen suhteen ei tarvitse olla enää niin tarkka. Siis joka kerta, kun korvaa kananmuna vaikka ruisleivällä saa paljon vähemmän kaikkia ravinteita. Varsinkin jos tyypillinen suositus on syödä 25% päivitteisestä energiasta (ruis)leipänä. Jopa edullinen jauhelihakin on paljon parempi vaihtoehto. Sisältäen tärkeää B12-vitamiinia puhumattakaan kaikista välttämättömistä aminohapoista.

Myytti 2: Täysjyvä sisältää paljon proteiinia

Usein väitetään täysjyvän sisältävän hyvin proteiinia. Taas unohdetaan sellaiset asiat kuten imeytymistehokkuus sekä aminohappokoostumus. Tuota jälkimmäistä voidaan testata helposti PDCAAS-menetelmällä, jolloin nähdään, että täysjyvän tulos on 0,45 ja kanamunan 1,00. Imeytymistehokkuudesta voidaan sanoa, että esimerkiksi rauta imeytyy kasviskunnan tuotteista huomattavasti heikommin.

Myytti 3: Täysjyvää pitää syödä kuidunsaannin takia

Tietysti tärkein syy miksi täysjyvää pitää syödä on pyhä kuitu. Ilman kuitua ei tule mitään ravitsemuksesta. Siitäkin huolimatta, että viljakuitu saattaa olla monelle ongelmallinen. Tarkistetaanpa mielenkiintoista tutkimusta vuodelta 2012. Lähde: https://youtu.be/xqUO4P9ADI0 

Tulos ei ole virheellinen. Kuituja ei saatu lainkaan, siis kuituja saatiin nolla grammaa, sillä seurauksella, että kaikki vaivat ummetuksesta turvotukseen hävisivät. Virallisen käsityksen mukaan tuossa kohtaa pitäisi kait lähteä henki, vai miten se meni? Eikä tilannetta auta yhtään se, että ikäihmisistä jopa 8(!) kymmenestä kärsii ummetuksesta. Siitä huolimatta kuituja on pakko syödä runsaasti. Onko tuossa mitään järkeä?!

Asiaa voitaisiin loogisesti verrata liikenneruuhkaan, kuten tutkimuksessa mainitaan. Jos ruuhkaa (tukosta) halutaan lievittää, niin eikös silloin järkevin tapa olisi vähentää autojen määrää, eikä jääräpäisesti lisätä autoja (tässä tapauksessa kuituja), odottaen että ongelma jotenkin ratkeaa? Autoja lisäämällähän ruuhkautuminen vain pahenisi. Miksi sitten kuitujen lisääminen yhtään auttaisi ummetuksessa? Ummetus on karmiva vaiva, jonka moni on varmasti joskus kokenut.

”The role of dietary fiber in constipation is analogous to cars in traffic congestion. The only way to alleviate slow traffic would be to decrease the number of cars and to evacuate the remaining cars quickly. Should we add more cars, the congestion would only be worsened.” Lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3435786/

Mikäli joku kaipaa kuituja, niin kasvikset ovat hyviä lähteitä ja kuituja on jopa paljon helpompi saada enemmän kuin täysjyväviljalla.

Ihmelääke?

Täysjyvästä yritetään keinolla millä hyvänsä tehdä ihmelääkettä. Täysjyvä pitää jopa yhdistää edulliseen sokeriaineenvaihduntaankin, mutta koko ajatus ontuu pahasti. Kyse taitaa pikemminkin olla hiilihydraattien määrästä:
http://fitnesshacks.org/wp-content/uploads/2017/07/blood-glucose-level-graph-final-678×381.jpg

Lopuksi

Pitää vielä lopuksi ihmetellä, että jos täysjyvävilja olisi niin hyvä kuin annetaan ymmärtää, niin miksi ihmiset edelleen syövät paljon vaaleaa viljaa? Ehkä yksi syy voisi löytyä täysjyväviljan pahasta (huonommasta) mausta?

Leivässä ei siis ole mitään erikoista, terveyden kannalta välttämätöntä ja oikeastaan moni voi paljon paremmin kokonaan ilman viljoja.

Sami Virtanen

Olen usein toisin ajatteleva maanläheinen ihminen.

Vuodesta 2010 lähtien olen ravintoon liittyen lukenut kirjallisuutta sekä englanniksi että suomeksi. Tosinaan saatan myös eksyä kuuntelemaan netistä löytyviä luentoja. Päivittäin seuraan uutisia maailmalla niin Ruotsista kuin muualtakin.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!