Puoliksi ajateltu on puoliksi tehty

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Hyvinvointialan yrittäjä Joni Jaakkola on alkusyksystä 2017 pullauttanut kirjamarkkinoille melkoisen terveyttä käsittelevän järkäleen, jonka merkitystä pääsin vasta nyt arvioimaan, kun työn alla on ollut niin paljon muita hyviä kirjoja. Olen iloinen kun vihdoin sain aikaa lukea Jonin tekstiä. Mieshän on minulle tuttu jo entuudestaan ja nyt selvisi, että mieshän osaa myös kirjoittaa.

Joni kirjoittaa hyvin

Jonin maanläheinen suhtautumistapa terveyteen ja hyvinvointiin kulkee punaisena lankana läpi kirjan. Vaikka Joni viljelee paljon monimerkityksellisiä lausahduksia ja kryptisiä väitteitä mahtuu mukaan, pääviesti pysyy kristallinkirkkaana:

”Elämä kannattaa ottaa tosissaan, mutta ei liian vakavasti.”

Joni pyytää tarkkailemaan ihmisiä ympärilläsi. On pienistä asioista nauttivia, on suurissa ympyröissä viihtyviä, on joillekin tarjolla suurinta mahdollista henkistä ja fyysistä nautintoa siinä missä muut tuntevat kärsimystä samoista lähtökohdista käsin. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille.

Ratkaisuna tähän yksilöllistä terveysratkaisua koskevaan ongelmaan voidaan nähdä Jonin pyrkimys tarjota yksinkertaisia työkaluja paremman terveyden rakentamiseen. Kirjassa ei ole siis mitään ehdottomia totuuksia, jonka ympärille kirjaa lukeva voisi elämänsä rakentaa. Joni tyytyy heittämään ilmoille ajatuksia, kokemuksia, tiedettä, taidetta, sivistyneitä arvauksia ja näyttöäkin siitä mikä todennäköisesti palvelee terveyttä ja hyvinvointia etsivää henkilöä parhaiten. Tähän kannattaa jokaisen tarttua kiinni, sillä kirjailijan on mahdotonta tunkeutua lukijoiden pääkopan sisään ja katsoa sieltä käsin mikä saattaisi toimia. Parempi havaita, että Jonin ohjeistus on vain alkuraapaisu, suunnannäyttö, unelman paikka.

Johdantokappaleessa Joni aloittaa näin:

”Pidämme autostamme ja asunnostamme parempaa huolta kuin kehostamme, joka on ainoa paikka, jossa meidän on pakko asua koko elämämme. Kaikki tämä, vaikka saatamme olla vain yhden lääkärikäynnin, puhelinsoiton, tai suojatien ylityksen päässä muistutuksesta, miten hauras oma tai rakkaidemme elämä voi olla…

Mikä elämässä toimii?

Kirjaa lukiessa havahtuu siihen yksinkertaiseen tosiseikkaan, että elämä on sinun omissa käsissäsi. Vain sinä itse voit tarkalleen tietää, miltä sinun elämäsi juuri sinusta itsestäsi tuntuu. Vain sinä elät elämäsi, koet kokemuksesi ja tiedät tietosi. Ei kukaan muu.

Joni oli eräällä seminaarilla kuullut vastauksen elämänsä (sinunkin elämäsi) suurimpaan kysymykseen:

”Jos jonain päivänä rintaasi alkaisi pistää sellaisella intensiteetillä, että tajuaisit maanpäällisen matkasi olevan tässä, mutta aikaa olisi vielä yhdelle ajatukselle ennen valojen sammumista, niin mikä se olisi?”

Mikä olisi se ajatus, joka vielä hämärän rajamailla valaisisi polkuasi eteenpäin sammuen sitten ikirauhaan? Mieti omalla tahollasi! Minäkin mietin. Olen ylpeä kun osoittautui, että olin samoilla linjoilla kirjailijan kanssa. Paras vastaus siihen, mikä elämässä toimii viimeiseen asti on oma ajatukseni ”Olen iloinen kun sain kokea kaiken tämän elämäni aikana” tai vielä paremmin Jonin seminaarissa kuulema vastaus siihen mikä elämästä tekee elämisen arvoisen:

”Huh huh, kylläpä oli hieno reissu!” (Ja sitten valo sammuisi)

Johdantokappaleessa Joni jatkaa näin:

Harras toiveeni on, että pystyn herättelemään sinua ajattelemaan uudella tavalla ja tekemään paremmin. Toivon, että voin auttaa sinut sellaisen elämän polulle, jota eläkkeellä kesämökin terassilla keinutuolissa istuskellessa muistelet lämpimästi ja toteat: ’Huh huh, onpa tämä ollut hieno matka'”

Tässä on elämän kuningasajatus. Väkevän elämän rakennuspalikat asetellaan yhdellä edellytyksellä:

”…elämää olisi hyvä elää niin, että siinä on pitoisuutta ja makua vähintäänkin sen verran, että leukaperissä tuntuu ja matka jää mieleen.”

Väkevän elämän rakennuspalikat

Oikeastaan kirjaa ei tarvitse tämän pitemmälle lukea (toisella lukukerrallani olen sivulla 12 ja jäljellä on vielä lähes 200 sivua!). Mutta eihän Tammi näin pientä kirjaa olisi julkaissut, joten jatkoa seuraa, mutta lähes kaikki olennainen on jo kerrottu. Loppu on hienosäätöä, kokemuksen jakamista, motivaatiota, sitä mitä kaikki muutkin hyvinvointialan kirjailijat yrittävät ihmisille tarjota. Hyvällä ja huonolla menestyksellä.

Väkevässä elämässä:

  • ajatellaan enemmän ja paremmin kehosta ja mielestä
  • itseohjautuvuus luo pohjan väkevälle tekemiselle ja kokemiselle
  • edistysaskel pitää astua siellä missä olet nyt
  • kyvykkyys on onnistumisesi peruskivi
  • voit saada kaiken, mutta et heti etkä samaan aikaan
  • arvosta yksilöllisyyttä, sisäistä elämän subjektiivisuus
  • tee asioita, jotka tuntuvat hyvältä
  • ole riittävän hyvä, se riittää
  • vahvin voimavarasi on se tarina, johon uskot
  • karsi kaikki turha pois
  • tee asioita oikein ja tee oikeita asioita
  • opettele elämään jatkumolla
  • ota oppia muilta
  • päivitä arvomaailmasi
  • hyvinvoinnistasi huolehtiminen ei aina inspiroi
  • prioriteettilistan kärjessä voi olla vain yksi asia kerrallaan
  • hyvän ja huonon päivän välinen ero on mahdollisimman pieni

Lopuksi

Tusinan verran sivuja kun lukee Jonin kirjan alkupäästä, niin saa kaiken olennaisen. Lähes parisataa sivua turhaan? Ei sentään. Olen kohtelias ja myönnän joidenkin muiden sivujen, kuin alkusivujen, olleen hyödyllisiä. Yleissivistävää ihmiselon tiivistystä. Mutta tusinan verran sivuja riittää elämäsi tärkeimpään oivallukseen:

”Onpa tämä muuten ollut hieno matka!”

Turpaduunari suosittele Jonin kirjaa!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

1 kommentti artikkeliin “Puoliksi ajateltu on puoliksi tehty”

  1. Paluuviite: Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari

Olisi kiva kuulla kommenttisi!