Luento kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Olin kuuntelemassa kokemusasiantuntija, kilpirauhaspotilas ja diplomiravintoneuvoja Nina Sainetta. Hän puhui ehkä vahvimmasta osaamisalueestaan, eli kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Saimme aluksi kuulla Ninan oman tarinan. Kiinnostavalla tavalla saimme kuulla, että kilpirauhasen aluksi tunnistamattomat vajaatoiminnan oireet alkoivat 16-vuotiaana. Oli masennusta, väsymystä, painoa tuli lisää, jatkuvaa palelua, ”tyhmenemistä” jne. Ninaa hoitaneet lääkärit eivät osanneet epäillä kilpirauhasta.

Tyypillisen väärällä tavalla Ninan oireilua hoidettiin mielenterveystapauksena. Elämä pyöri sairaslomien, diagnoosien ja lääkkeiden ympärillä. Mielenterveyssirkuksen myötä hankaloitui moni asia. Eräässä vaiheessa sitten huomattiin testata kilpirauhasarvot. Ja sieltähän se syy sairasteluun löytyikin!

Tähän suoranaiseen lääkäreiden osaamispulaan törmää moni ihminen ja on todella tärkeää, että Nina on ammatillisesti panostanut tähän puoleen aivan erityisesti. Sillä Nina tervehtyi vähitellen saatuaan oikeaa hoitoa.

Tässä minä huomaan kokemusasiantuntijuuden voiman! On hienoa kuulla kokemuksen kautta syntyvää oppia tässä tapauksessa kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kyllä nämä asiat voi oppia tajuamaan kirjanoppinut lääkärikin, mutta sairastelukokemuksen tuomaa ymmärrystä ei voi perusterve lääkäri tajuta.

Minusta lääkäreiden pitäisi panostaa eri sairauksien kokemusasiantuntijoihin. Kokemusasiantuntija voi olla asiantuntijana hoidon kehittämistyössä ja muissa terveyteen liittyvissä asioissa. Omakohtaista kokemusta hän osaa käyttää kroonisten sairauksien hoidossa ja toipumisessa. Hän on käynyt terveydenhoitosirkuksen läpi omalta kohdaltaan ja hän omistaa paljon sellaista hiljaista tietoa, jota ei löydy lääkärinkirjasta. En tunne alaa riittävästi. Käytetäänkö Suomessa mitenkä paljon kokemusasiantuntijoiden osaamista? Järjestetäänkö kokemusasiantuntijoille koulutusta?

Asta Tirronen (Suomen kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja) vastasi näin Facebookin kilpirauhasryhmässä: “Kyllä käytetään ja koulutetaan. Päihde- ja mielenterveystyössä on toiminut koulutetut kokemusasiantuntijat jo yli 30 vuotta. Muilla sote-järjestöillä on jo vuosia toiminut kokemustoiminnan valtakunnallinen verkosto, joka perus- ja jatkokouluttaa kokemustoimijoita. Verkostoon kuuluu 37 sote-järjestöä ja 75 opetusyksikköä, jotka koostuvat 2. asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista.”

Nyt tiedämme siis, että Ninaa hoidettiin väärin.

Nina siirtyi sitten kertomaan kilpirauhasen fysiologiasta ja endokrinologiasta. Tavattoman kiintoisaa tietoa. Minulle toki ihan tuttua, mutta monille muille ihan tuikitärkeää informaatiota. Miten niin pienellä elimellä voikin olla niin huomattavat vaikutukset olotilaasi!

Kilpirauhanen on tehtäväänsä erikoistunut hormonitehdas, joka tuottaa tarvittaessa monia erilaisia tyroksiinihormoneja (T4-hormoni, T3-hormoni, T2- ja T1- hormonit, rT3, kalsitosiini) sen mukaan mitä aivot käskevät niitä tuottaa (hypotalamuksen TRH, aivolisäkkeen TSH). Hormonituotanto on hyvin hanskassa silloin kun tietyt edellytykset täyttyvät. Tyrosiinia ja jodia on riittävästi tarjolla hormonien rakentamiseksi. Rauta, sinkki ja kupari ovat vahvasti mukana hormonien eri valmistusvaiheissa. Seleeni on tärkeänä osana ns. dejodinaasientsyymien rakenteessa ja toimivat antioksidanttina suojaamassa kilpirauhaskudosta.

Saimme kuulla miten keho tuottaa tarvittaessa aktiivisesta T4-hormonista epäaktiivista rT3-hormonia. Se tekee tämän kun se näkee tarpeelliseksi säästää energiaa mm. nälänhädässä. Nykypäivänä kohtaamme tämän ilmiön niukkaenergisten ruokavalioiden muodossa. Tämä ilmiö voi syntyä myös kun hiilihydraatteja rajoitetaan liiaksi esim. kilpirauhaspotilailla, kun liikutaan liian kovaa, kaikenlaisissa terveysongelmissa, isojen leikkausten yhteydessä, palovammoissa ja kroonisissa infektioissa. Ylipäätään kaikissa niissä olotiloissa, joissa koetaan pitkäaikaista henkistä ja fyysistä rasitusta. Joillekin liiallinen rT3-hormonin määrä, eli rT3-dominanssi, jää päälle pidemmäksi aikaa ja taipumus siihen on myös osittain perinnöllinen (geenitesti on olemassa). Tämä oli erityisen mielenkiintoista!

Tunnettua on se miten vaikeaa kilpiraushaspotilaan (vajaatoiminta) on laihtua. Potilas koeilee pussikeittodiettejä, hän juoksee itsensä henkihieveriin lenkkipolulla ja kuntosalilla. Mutta läskit eivät vähene. Päinvastoin lihominen saattaa pahentua varsinkin jos iskee rT3-dominanssi ja vajaatoimintaoireisto pahentuu. Rasva ei pala, jos solutasolla ei ole lääkityksestä huolimatta tarpeeksi aktiivista kilpirauhashormonia. Solut voivat olla myös huonossa kunnossa eikä siksi energiantuotanto toimi riittävän hyvin. Myös ravintopuutokset ovat yleisiä, samoin esiintyy kaikenlaisia ruoansulatus- ja suolisto-ongelmia.

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa aika selviä oireita, joita varsinkaan puusilmäinen lääkärisetä ei osaa tulkita oikein. Vajaatoimintaisella esiintyy alilämpöä (alle 36.6), hän palelee, on väsynyt, ajatukset katkeilevat ja kehon toiminnot hidastuvat, iho on kuiva, hän kärsii ummetuksesta, hän lihoo herkästi, on masentunut, on kaikenlaisia särkyjä ja kolotuksia. Jos kilpirauhasarvot ovat viiterajojen sisällä ja lääkäri ei kuuntele potilaan anamneesia kunnolla, lääkäri usein tarjoaa masennuslääkkeitä. Masentavaa!

Kilpirauhasen vajaatoiminta on varsin yleistä ja tämä sairaus voi syntyä monella eri tavalla. Kilpirauhasessa voi olla autoimmuunitulehdus, jodista voi olla puutetta, kilpirauhanen on jouduttu poistamaan tai esiintyy synnynnäistä kilpirauhaskudoksen puutetta. Syyt voivat löytyä myös aivoista, sillä kasvain voi löytyä hypotalamuksessa tai aivolisäkkeessä, nämä kudokset voivat eri syistä vaurioitua, mutta yleisimmin kuitenkin aivotoiminnan häiriytyminen on virheellisen ravitsemuksen, stressin yms. seurausta. Hankalinta tässä on se, että syyt voivat olla solutasolla eikä näin ollen välttämättä näy mitään erikoista yleisimmissä laboratoriotesteissä.

Kokemusasiantuntija Saine luetteli tärkeinä pitämiään laboratoriotestejä (lisää tietoa saat kun käyt Ninan luennoilla): TSH, T4v, T3v, rT3, TPOAb, TyglAb, TSHRAb, S-ferrit, S-Fe, S-TrFeSat, TfR, S-D-25, S –B12, S-hs-CRP, P-Hcyst, Sa-Korsol.

Kilpirauhastestien tulkinta on varsinainen viidakkotaistelu! Siinä moni sisätautilääkäri näyttelee sankaria vaikka onkin konna. Taistelun voi aloittaa vaikkapa TSH-arvojen tulkinnasta. Jos tuijottaa pelkästään tätä lukemaa voi olla yli viitteiden tai sitten ei, ja silti on kyseessä vajaatoiminta tai vajaatoimintaoireisto (TSH pyrkii nousemaan kun kilpirauhanen tuottaa laiskasti tyroksiinia). Jos mittaa pelkästään TSH:n , voi jäädä havaitsematta aivoperäinen vajaatoiminta. T4v:n suhteen Nina sanoo, että tämänkin viitteet ovat aivan liian väljät. On hyvin tavallista, että vajaatoimintaoireita on ja laboratoriotulokset ovat viitteiden alakolmanneksessa. Thyroxin-lääkityksellä saavutetaan yleensä paras vointi kun tulos on viitteiden yläkolmanneksella, jos Thyroxin ylipäätään toimii. T3v on tärkeä, laiminlyöty laboratoriokoe, sillä se kuvaa aktiivista kilpirauhashormonia verestä. Ei välttämättä kuvasta mikä tilanne on solutasolla!

Jodipuutoksessa T4v on usein laskusuhdanteinen T3v:n arvoon verrattuna. Jos rT3 on yläkolmanneksessa viitteitä tai yli voi se kertoa rT3-dominanssista varsinkin jos myös T3v on alakanttinen. Terveillä T3v on usein yläkolmanneksessa laboratorioviitearvoja, samoin niillä joilla riittävä lääkitys. Kilpirauhasen vasta-aineita ei kaikilla muodostu tai niitä ei muodostu enää vaikka aikaisemmin olisi muodostunut. Negatiivinen tulos ei ole varma negatiivinen, mutta positiivinen tulos aina varma positiivinen.

Mitä Nina on oppinut kilpirauhasen vajaatoiminnasta elämän varrella? Kaikki vajaatoiminta ei aina näy labroissa, varsinkin jos tuijotetaan orjallisesti viitearvoja. TSH voi olla normaali vaikka kärsisitkin vajaatoiminnasta. Läheskään kaikilla Thyroxin ei toimi riittävän hyvin tai se lakkaa ajanoloon toimimasta hyvin. Muitakin lääkityksiä on, kuten eläinperäiset (Armour Thyroid, Thyroid, Naturethroid), Thyroxinin yhdistäminen Liothyroniniin tai Thyboniin (aktiivista T3-hormonia) ja joskus jopa T3-monoterapia (pelkkä T3-hormonihoito).

Paraskaan lääkitys ei toimi ilman kokonaisvaltaista hoitoa. Kuntoon pitää saada muut terveysongelmat, ravintopuutokset, ruokavalio, suoliston kunto, ravintolisät, yrtit, henkisen aspektin huomioiminen yms. Laihduttaminen ei kannata. Paino normalisoituu sivubonuksena kun alkaa pitämään itsestään parempaa huolta. Joskus paino laskee vasta viimeisenä joskus jopa vasta vuosien kuluttua.

Sitten Nina puhui niistä ruoka-aineista, joihin vajaatoimintaisen kannattaa panostaa. Saat kuulla niistä kun tilaat Ninan luennoimaan!

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts