Tämänkertainen kirja-arvostelu on hieman poikkeuksellinen, sillä samalla kun kehun Seppo Konttisen kirjaa ”Kallis ruokakassi – kuka nostaa Suomessa ruuan hintaa” (Into-kustannus, 2017), kertaan hieman omia ajatuksiani maidosta – yksi Konttisen kirjan pääaiheista. Tämä on siis kirja-arvostelu 2.0.
Seppo Konttinen on entinen YLEn toimittaja – niitähän nykyään riittää – ja hänen tutkivan journalismin kokoelmansa on jaettu kahdeksaan osaan. Kirjan lukujen nimet ovat jo itsessään tyhjentäviä:
Sipilä syö pöydässäsi
Elintarvikeketju syö pöydässäsi
Valio syö pöydässäsi
Närpiöläinen syö pöydässäsi
Sikayrittäjä syö pöydässäsi
Maajussi syö pöydässäsi
Kauppias syö pöydässäsi
EU syö pöydässäsi
Konttisen kirja edustaa hyvin amerikkalais-vaikutteista tietokirjallisuutta, ja sisältää jonkun sitaatin jokaisen luvun alussa, sekä tietenkin kunnioitettavan määrän rahasummia, kappalemääriä, päivämääriä ja ihmisten nimiä.
Esimerkiksi kolmas luku ”Valio syö pöydässäsi” alkaa sitaatin ja alaotsikon jälkeen seuraavalla lauseella: ”Pääministeri Matti Vanhanen kävi ostoksilla Klaukkalan S-Marketissa maaliskuun alussa vuonna 2010”.
Liian usein ruokaa ja terveyttä käsittelevät kirjat ovatkin mielipidekirjoja verhoiltuna puoliakateemisen lässytyksen kaapuun – vain tosiasiat on jätetty pois. Konttinen taas on puhtaasti tutkivan journalismin airut, joka kertoo millaisia sähköpostiviestejä Valion silloinen myyntijohtaja Annikka Hurme lähetteli maaliskuussa 2010.
Valitettavasti Konttinen putoaa myös yhteen tutkivan journalismin sudenkuoppaan yrittäessään todistaa, että Keskustapuolue lypsää maataloustukiaisilla Suomen kansaa enemmän kuin lehmiä, mutta samaan aikaan vastustaa voin tuotantoa koska pitää sitä epäterveellisenä. Legendaarisen amerikkalaisen tutkivan journalistin I.F. Stonen tärkein motto kuitenkin oli, että kaikki hallitukset valehtelevat. Miksi Konttinen siis luottaa yhden alan virkamiehiin mutta ei toisen alan virkamiehiin? Oikea tapa olisi tietenkin epäillä kaikkien sanomisia ja tarkistaa itse kaikki. Miksi toimittajat eivät koskaan epäile ravitsemussuosituksia? Miksi vain Keskustapuolueen oletetaan valehtelevan?
Palatkaamme siis Valioon ja sen tekemisiin ja yrityskulttuuriin. Konttisen kirjan aikajänne on 234-sivuisena opuksena pakostakin hieman lyhyt, joten tässä näin tiivistetyssä blogissa sitä on syytä hieman pidentää.
VALIO VIE JA KULUTTAJA VIKISEE
Valion ensimmäinen kuluttajamaitomeijeri perustettiin Helsinkiin nykyiselle Kalevankadulle vuonna 1916, ja Valion ensimmäinen jäätelöbaari tuli Helsingin Lasipalatsiin vuonna 1936, samana vuonna kun tuo modernistinen – opiskelijatrion Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki suunnittelema – rakennus oli valmistunut Mannerheimintien varrelle. Sitä vastapäätä nykyään oleva Sokoksen tavaratalo valmistui vasta olympialaisia varten vuonna 1952. Olympialaiset liittyvät lasipalatsiinkin, sillä Suomelle oli jo myönnetty vuoden 1940 kesäkisat ja lasipalatsi rakennettiin juuri niiden kisavieraita varten, mutta sodat pilasivat urheilijoiden suunnitelmat.
Suomen ainoa kemian Nobel-voittaja – vuodelta 1945 – Artturi Ilmari Virtanen oli myös töissä Valiolla Kalevankadulla, ja vanha harmaapartainen ystäväni Birdie sanookin, että juuri tämä vahva tiedepanostus on ollut Valiolle sekä kirous että siunaus.
Nykyään Birdie viljelee termiä Nokia-efekti, joka tarkoittaa menestyksen ja teknologian siivittämää salailua ja ylimielisyyttä joka lopulta johtaa tuhoon. Kromatografia on tekniikka, joka on mahdollistanut toisaalta laktoosittoman maidon, mutta myös tuonut markkinoille Valio Arki rasvattoman maitojuoman, jossa proteiinin määrää on vähennetty.
EAN-koodi 6408430 000753 todistaa, että tätä rasvatonta ihmejuomaa myydään myös 20 litran novobox-pakkauksissa, joten todennäköisyys on suuri, että juot tätä pluttanaa myös työpaikallasi tai koulussasi.
Toinen kromatografian ihmelapsi on Valio Kiehu, jossa kaikki heraproteiini on poistettu, ja vain kaseiini on jäänyt jäljelle. Kärjistetysti voisi sanoa, että kyseessä on nestemäinen juusto, joka ei pala pohjaan koska rikkiä sisältävä hera-osuus on poissa ja vain fosforia sisältävä kaseiini on purkissa.
Tästä pääsemmekin aasinsillalla yhteen maailmankaikkeuden oudoimmista mysteereistä, eli miksi bodarit piereskelevät niin paljon. Yksi osa vastausta on juuri säkeittäin käytetty heraproteiini, jonka suuri rikkipitoisuus aiheuttaa samat ongelmat ilmanvaihdolle kuin jos söisi jatkuvasti sipulikeittoa.
MAITOSOTA ALKAA
Ennenkuin Venäjän tuontiboikotti koetteli Valion kekseliäisyyttä vuoden 2014 elokuussa, Valio ehti omatoimisesti kaivaa verta nenästään vuonna 2010. Seppo Konttinen kuvaa kirjassaan kuinka MTK:n johtoa oli jo etukäteen informoitu tulevasta hintasodasta vaikka Matti Vanhasen kuuluisaa kauppareissua Klaukkalan S-Markettiin ei ollut vielä tapahtunutkaan eikä maidon hintasota ollut reaalisesti alkanut. Arla Ingman oli kuitenkin saanut Valion puhkumaan ja puhisemaan kuin saduissa konsanaan. Todellisuudessa historiasta oli tuleva painajaisunta.
Koska olen joutunut kuuntelemaan Birdien Nokia-luentoja liiankin paljon, otan taas vertauksen entisen kännykkäjätin toilauksiin. Birdien mukaan Nokian kännykkäbisneksen tuhosi liialinen keskittyminen kustannustehokkuuteen ja kaiken kritiikin täydellinen sensurointi. Nokiassa oli lehtien mukaan kaikki hyvin vaikka koko juna oli kovaa vauhtia ajamassa rotkoon. Vaikka Nokia teki kuluttajatutkimuksia enemmän kuin kilpailijat yhteensä, kukaan Nokian johdossa ei ollut kiinnostunut trendeistä. Koko touhu kiteytyi numeroilla johtamiseksi. Koska Birdien listalla Nokian syntypukeiksi on myös yksi harvemmin mainittu nimi, mainittakoon tässä ohimennen myös Janne eli oikeasti Jean-Francois Baril. Baril oli olennainen osa Foxconn-kuvioita.
Valion syntipukiksi maitosodalle taas joutui toimitusjohtaja Pekka Laaksonen, joka joutui jäämään 58-vuotiaana eläkkeelle syksyllä vuonna 2014. Köyhä eläkeläinen Pekka Laaksonen joutui vuonna 2015 tyytymään saamaan tililleen eläke-euroja vain 824.878 kappaletta. Tämä oli palkkio siitä, että Valio joutui oikeuden päätöksellä kymmenien miljoonien korvausvastuuseen saalistushinnoittelusta. Lakiteknisiä kiekuroita arvostavat voivat oheisesta linkistä lukea Prosessioikeus-blogin artikkelin Valion lakisotkuista markkinaoikeudessa ja Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa.
https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/2016/12/21-kho-2016221-valiolle-maaaratty-70.html
Valio oli yrityksenä sitä mieltä, että Suomen maitomarkkinat kuuluvat Valiolle, eikä siinä kuluttajien valinnanvapaudella pitänyt olla mitään virkaa. Arla Ingman piti saada pois kaupoista ja äkkiä. Kun sentään Suomi oli toisessa maailmansodassa hienosti pärjännyt Venäjälle ja hävinnyt Karjalan ja Petsamon, niin kyllä pieni Valio pärjäisi ylivoimaiselle Arlalle hintasodassa. Valitettavasti todellinen maailma ei tottele ylimielisiä suuruuden kuvitelmia, vaan Arla on lisännyt markkinaosuuksiaan tasaiseen tahtiin.
Myös kerma-alalla Valio on monen mielestä pilannut maineensa käyttämällä karrageenia kuohukermassa, kun taas kilpailija Arla ei sitä käytä. Kuohukerma kun periaatteessa on melkein kaikille sopiva tuote koska sitä ei homogenoida ja laktoosiakin on vain puolet siitä mitä tavallisessa maidossa.
Jäätelön syöjiä Valio järkytti jo vuonna 2004, kun Valion Turengin jäätelötehdas myytiin Nestlélle. Markkinahuhujen mukaan Valio on kesällä 2017 palaamassa jäätelöbisnekseen, mutta koemaistelun ja koemainonnan tulokset eivät ole olleet kovin mairittelevia. Alkuperäinen idea oli kuulemma tiettävästi vähärasvainen premium-jäätelö. Kun esimerkiksi Unileverin Ben & Jerry’s Topped Salted Caramel Brownie jäätelö sisältää rasvaa 18g/100g ja Nestlen Aino vadelmasuklaa sisältää rasvaa 15g/100g, on niitä vastaan vaikea kilpailla jäätelöllä joka maistuu granitalta eli hileiseltä mehujäältä.
KULUTTAJA KUNNIAAN
Kun artikkelissani ”Parempi nauta, hyvempi atria” kehuin mitä hyvää syntyisi kun kuluttaja tietäisi enemmän myytävistä ruokatarvikkeista, niin jatketaan maidon kohdalla samaa linjaa.
Toisaalta lehmien rodunjalostus ja toisaalta meijeritekniikan kehitys ovat edenneet niin paljon, että pelkkä jaottelu siitä onko purkissa maitoa vai maitojuomaa ei riitä kertomaan mitä kaikkea eroja valkoisessa tehojuomassa voi olla.
Lehmiin liittyvä kysymys, joka silloin tällöin nousee esiin on A1 maidon ja A2 maidon eroavaisuudet. Koska jopa A2 maidon puolustajilla tämä tiedepuoli menee joskus persiilleen, niin kerrataan tässä Birdien muistisäännöt kemian ihmeelliseen maailmaan. Countrymusiikin elävä legenda Dolly Parton on tunnettu äänensä lisäksi myös hinkeistään, joten tästä tulee se maitokytkentä. Hän aloitti uransa ensilevyllään vuonna 1967 joten kyseessä on betakaseiinin peptidiketjun paikka numero 67. Dolly Partonin yksi suurimmista hiteistä oli nimeltään ”Jolene”, joten A2 betakaseiinissa paikalla 67 on proline eli suomeksi proliini. Tästä asiasta virallinen taho on hissukseen, joten A1 maidossa paikalla 67 on His eli histidiini. Tämän yhden ainoan aminohapon ero 229 aminohappoa sisältävässä ketjussa aikaansaa sen, että proteiini pilkkoutuu ruoansulatuksessa eri tavalla. Betakaseiinissa on muitakin variantteja kuin A1 ja A2, mutta nämä näyttävät olevan ainoat jotka vaikuttavat käytännössä ihmisten ruoansulatuksen toimivuuteen.
Mietitäänpä miten tämä liittyy markkinoihin ja viranomaisiin. Nykyisellään virallinen taho kieltää, että asialla olisi mitään merkitystä, joten siitä ei saa siksi puhua. Työpaikka voi häipyä takapuolen alta jos avaa suunsa väärässä paikassa.
Kuitenkin se, että A1 ja A2 pilkkoutuvat erilailla on absoluuttinen fakta. Se vaikuttaako se kuinka monen ihmisen terveyteen on taas tieteensisäinen ongelma. Viranomaisten rooli tässä pelissä pitäisi olla informaation läpinäkyvyyden turvaaminen, eli sääntöjen pitäisi pakottaa tuottajat ilmoittamaan mitä ihmeen maitoa sieltä tuutista tulee. Se mikä ei pitäisi olla viranomaisten tehtävä kävi ilmi kun Eduskunnan Kirjallinen KK 630/2007 vp käsitteli maidon terveysvaikutuksia ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi eduskunnassa 20.2.2008, että maidon proteiinit eivät vaikuta ihmisten terveyteen. Poliitikkojen asia EI OLE päättää tieteestä kuten Pohjois-Koreassa. Markkinavoimien tehtävä on ratkaista missä suhteessa A1 maitoa ja A2 maitoa tuotetaan pihatoissa ja navetoissa. Halukkaat voivat lukea Kokoomuksen Marja Tiuran kysymyksen ja Keskustan Sirkka-Liisa Anttilan vastauksen oheisesta eduskunnan virallisesta linkistä:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_630+2007.pdf
Suomen homerakentaminen on osoitus juuri siitä miten käy kun poliitikot päättävät tieteestä lobbarien puheita kuunnellen, ja laativat rakennusmääräyksiä jotka yksinkertaisesti eivät toimi Suomen ilmastossa. Tiiviit pullotalot jotka ovat homeessa ennen kuin asukas ehtii muuttaa asumaan ovat laboratoriotestien tuotetta, eivätkä ne ole syntyneet siksi, että markkinat vaatisivat itsestään homehtuvia kouluja, virastoja ja asuntoja joissa ihmiset sairastuvat ja jäävät sairauseläkkeelle.
Samoin maitoa, joka on terveellistä, löytyy kyllä markkinoilta, mutta esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa sellaista ei saa tarjota kasvaville lapsille.
PAINEET KASVAVAT
Se minkälaista maitoa tulee lehmästä on siis rodunjalostukseen ja ruokintaan liittyvä asia, mutta meijeritekniikka on nykyään yhtä suuressa roolissa. Helsingissä 2008 Valion työryhmä Matti Harju, Harri Kallioinen, Janne Sahlstein, Olli Tossavainen ja Paavo Tykkyläinen saivat Suomalaisen insinöörityön palkinnon kromatografian ponnisteluistaan ja meijereissä tapahtuu muutakin erikoista kuin heran ja laktoosin erottelu. Homogenointi on asia joka tuli aikoinaan käyttöön lähinnä 1960-luvun kapeasuisten lasipullojen takia, koska erottunut rasva nousi tulpaksi pullon kaulaan. Kun pahvitölkit tulivat myyntiin olisi myös homogenoinnista voitu aivan hyvin luopua, mutta päin vastoin homogenointipaineet ovat kasvaneet vuosi vuodelta.
Virallisen selityksen mukaan homogenointi pilkkoo vain rasvan, mutta todellisuudessa se myös hajottaa proteiineja vääristä paikoista ja tuhoaa vitamiinit ja entsyymit mitä maidossa on luontaisesti. Nykyään voidaan käyttää usean sadan baarin paineita maidon käsittelyssä, ja joskus sitä jopa kehutaan viskositeetin lisääjäksi eli positiiviseksi myyntiargumentiksi. Laitteistot ovat joko Gaulin-tyyppisiä mäntä-homogenisaattoreita tai Stansted-tyyppisiä läpivirtaus-homogenisaattoreita. Stansted laitteilla voidaan saadaa jopa kolmen tuhannen baarin paine. Se on vähän eri asia kuin polkupyörän pumpulla tunkea ilmaa maitoon.
Kun pastörointi tehdään korkealla paineella ohuessa läpivirtauskierukassa on lopputulos lähes sama kuin homogenointi, mutta ilman varsinaista siiviläosaa sitä ei tarvitse sanoa homogenoinniksi. Paras tapa kotioloissa analysoida maito onkin vain odotella ja katsoa kuinka paljon rasvaa nousee pintaan. Arla Luomu Homogenoimaton Täysmaito onkin valloittanut Valiolta markkinoita koska purkissa lukee selvästi, että sitä ei ole homogenoitu ja maito on oikeasti keltaista niin kuin kuuluukin. Ahkerat lukijat voivat kahlata läpi oheisen linkin Eviran riskiraportin raakamaidosta, sillä 134-sivuinen raportti sisältää paljon asiaa myös homogenoinnista.
Se mitä poliitikot nyt voisivat tehdä on siis vaatia parempia pakkausmerkintöjä. Moni kuluttaja haluaisi tietää sen lehmän rodun, onko se A1 maitoa vai A2 maitoa ja millä paineella sitä on meijerin putkistoissa juoksutettu. Lapsesi kyllä haluaa että hänen tietokoneensa näytönohjain on nVIDIA GeForce GTX 1080 Ti ja vaatteidenkin täytyy olla oikean merkkiset, mutta silti liian moni saa tyytyä siihen, että maitopurkissa lukeekin rasvaton maitojuoma. Etsi sieltä kaupasta se homogenoimaton täysmaito ja lähetä suosikkipoliitikollesi kirje jossa vaadit tarkempia pakkausmerkintöjä. Ruokolahden kesy leijona Kimmo Kalevi Tiilikainen odottaa postiasi.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja – Turpaduunari
1. Homerakentamisen suurimmaksi syyksi tutkimuksessa osoittautui rakenteisiin työmaalla jätetty vesi. Materiaaleja ja elementtejä varastoidaan korkeintaan näennäisesti suojattuina sateessa ja tuiskussa. Lisää kastellaan ennen vesikaton saamista päälle. Vettä on seinäelementtien eristevilloissa kahden betonilevyn välissä. Eräs vesivarasto on välipohjalaattojen ontelot.
2. Toinen syy on “hengittävien” eli vuotavien talojen ihannointi. Mollier-diagrammin mukaan jo 20-asteisessa ilmassa 50% suhteellisella kosteudella sisäilmakilossa on 7,2 grammaa vettä. Lämpimämmässä ja kosteammassa tätä enemmän. Tämän kosteuden hengittävyyskailottajat haluavat päästää eristeisiin. “Pullotalolla” eli kunnollisella kosteussululla suojaudutaan tätä vastaan. Oikeaa hengittävyyttä on että eristeiden ulkoilmapuolella kerrokset läpäisevät vesihöyryä.
3. Vettä saadaan rakenteisiin muillakin tavoilla. Kaakelisaumat ovat aina vettä läpäiseviä, otava kosteuseristys. Talossa esiintyy putkivuotoja. Sadevedenohjaus on väärin. Tasakatto jätetty huoltamatta. Jne.