Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

OPI PUHUMAAN PAREMMIN

HUOMIO! HUOMIO!

OPI PUHUMAAN PAREMMIN -kurssi 2/2017

Ammattipuhuja Christer Sundqvistin suosittu ”Opi puhumaan paremmin” -kurssi pienryhmälle pyörii nonstop-periaatteella. Uusi kurssi alkaa 15.11.2017.

Järjestän nyt toisen samanlaisen kurssin heti perään niille, jotka ovat jonotuslistalla (eivät mahtuneet mukaan kurssille numero 1/2017) ja uusille kurssilaisille.

Ilmoittaudu nyt siis kurssille nro 2/2017 (paikkoja on rajallisesti!).  Voi tulla ilman ilmoittautumista, mutta etusijalla ovat ilmoittautuneet.

Kurssin hinta on 10 euroa/kerta (yhteensä 5 opetusiltaa). Hintaan kuuluu pienimuotoinen tarjoilu, opetusmateriaali ja diplomi.

Alustava aikataulu: keskiviikkoisin klo 18-20 (15.11., 22.11., 29.11., 13.12., ja 20.12.2017)

Opetuspaikka: Pitäjänmäen kirjasto, Helsinki, ryhmätyötila (A-junalla pääsee Pitäjänmäen asemalle, josta lyhyt kävelymatka kirjastolle, Jousipolku 1)

Ilmoittautumiset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

TERVETULOA

Viimeisimmät artikkelit

Parempi nauta, hyvempi atria

Varoitus satunnaiselle lukijalle: tämä artikkeli sisältää Brasilian lihaskandaalin innoittamaa talousjournalismia sekä biokemiaan liittyvää nippelitiedettä. Kaikki vastuu tekstin ymmärtämisestä siirtyy lukijalle, kuin maataloustuki keskustan kannattajille – nopeasti ja yllättävillä perusteluilla.

Edesmennyt tutkivan journalismin ikoni Isidor Feinstein Stone (1907-1989) sanoi joskus, että lehdestä kannattaa aina ensin lukea pikku-uutiset sivulta 17. Tästä viisastuneena Turpaduunari avasi torstaina 23.3.2017 Helsingin Sanomat sivulta A17 ja kuinkas ollakaan, sivulta löytyi 22 riviä pitkä (eli lyhyt) uutinen otsikolla ”Evira: Suomesta ei löytynyt vaarallista tuontilihaa vielä”.

Pari päivää aikaisemmin samainen Helsingin Sanomat oli uutisoinut, että brasialaisista tarkastetuista ongelmalaitoksista oli tullitilastojen mukaan tuotu Suomeen alkuvuonna 2017 noin 20.000 kiloa lihaa, joten tapahtumaskenaarioita on nopeasti laskien kolme. Joko kaiken brasilialaisen lihan on maahantuonut Posti ja lihoja ei tule koskaan löytymään mistään. Toinen vaihtoehto on, että Atria ja HKScan ovat ajaneet kaiken lihan suoraan Espoon kaatopaikalle, mikä ei kuljetukset huomioonottaen ole mikään vuoden ympäristöteko sentään. Kolmas ja todennäköisin skenaario on kuitenkin se, että suomalaiset syövät tuon mädän lihan Pirkka ja Rainbow tuotemerkkien alla. Raha ei haise kunhan lisäaineita on tarpeeksi.

Halpuuttamisesta seonneet suomalaiset ovat unohtaneet, että jonkinlainen palikkaketju tarvittaisiin kertomaan miten se atria juoksee suuhumme, mitä siinä oikein on ja kuinka paljon energiaa on kulunut prosessissa.

Harmaapartainen talouskonsulttini Birdie on joskus lehtiinkin kirjoitellut rahatalouden ja reaalitalouden eroavuuksista ja lainalaisuuksista, joten muistutetaan tässä, että halpa hinta ei automaattisesti tarkoita sitä, että touhussa olisi välttämättä mitään luonnonvaroja säästävää järkeä. Kyllä se Charolais-nauta syö saman verran Brasiliassa kuin Suomessakin, joten miten se valtamerimatkailu tekee siitä lihasta halvempaa kuin naapuritilan itikoista eli elikoista joita voi tarkkailla kiikarilla omalta parvekkeelta.

Tarkasti ottaen Brasilian yleisin nautarotu on Zebu ja maassa käytetyt anaboliset antibiootit kyllä hieman muuttavat tilannetta, mutta joka tapauksessa pitkät matkat ja pitkät pakastusajat tulevat järjeviksi ainoastaan poliitikkojen säätämien tukiaisten ja verolakien ansiosta. Luonnonvarojen kannalta lyhyet matkat ja tuotteen nopeat kiertoajat ovat reaalitaloudellisesti järkevin vaihtoehto.

Lukijat jotka ovat kiinnostuneita maataloustukien haukkumisesta, voivat lukea vaikkapa YLE:n entisen taloustoimittajan Seppo Konttisen kirjoittaman kirjan ”Kallis ruokakassi – kuka nostaa Suomessa ruuan hintaa?”. Ansionsa saavat muun muassa Suomen EU-neuvottelijat, jotka ryssivät maataloustuen. Muuten kriittiseen I.F. Stone -tyyliin, eli kaikki virkamiehet valehtelevat linjaukseen, on kuitenkin lipsahtanut pieni ajatusvirhe, kun Konttinen näyttää kuvittelevan, että ravitsemusneuvontaa tekevät virkamiehet eivät valehtele vaikka muihin aloihin ei ole luottamista. Hiilihydraattien suosimisen taustalla kun on nimenomaan tuotteiden pitkä hyllyikä eli suuret voitot ja pieni hävikki. Jauhelihan hävikki on myyntiaikojen takia paljon kovempi kuin aamiaismuroilla. Joskus tulevaisuudessa aion kyllä kirjoittaa Seppo Konttisen kirjasta oikein kunnon arvostelunkin. Kiitos Into-kustannus kirjan lähettämisestä!

Lihan pakastaminen ei tietenkään myöskään paranna sen rakennetta eikä helpota hyvän lopputuotteen kokkaamista. Toisin kuin moni luulee, pakastaminen ei myöskään tapa kaikkia bakteereja.

Kyseinen bakteeri joka tässä JBS ja BRF -yhtiöitä koskevassa kohussa kummittelee on muutamista konteista löytynyt Salmonella bakteeri. Koska bakteerista on noin 2.500 erilaista serotyyppiä, keskustelu siitä kuinka vaarallinen on kyseinen löydetty kanta, voi jatkua pitkäänkin. Salmonellan infektioon voi joko kuolla tai se voi jäädä täysin oireettomaksi.

Kuten bakteeriperheen nimestä voi päätelläkin, tutkija, joka lasketaan pöpön löytäjäksi on nimeltään Salmon, tarkemmin sanottuna Daniel Elmer Salmon (1850-1914). Hän toimi Yhdysvaltain valtiollisen tuotantoeläintutkimuksen johtajana 20 vuotta. Salmonella-bakteeri on luokittelultaan Gram-negatiivinen, eli perinteinen penisilliini ei siihen tehoa. Gram-negatiiviseen soluseinään tehoavien antibioottien keksiminen olikin aikoinaan suuri edistysaskel lääketeollisuudelle.

Ystäväni nippelitieteiden dosetti Birdie piirteli minulle muutamia molekyylikaavioita, mutta lukijoitani kiinnostavat luultavasti enemmän hänen luettelemansa nimet. Omituiseen tapaansa Birdie aloittaa tarinansa jo vuonna 1999 aloittaneesta Holby City -nimisestä BBC:n tuottamasta tv-sarjasta, joka liittyy sairaalakuvioihin. Sarjan vetonauloina ovat olleet muunmuassa naiset joiden roolinimet olivat Beauchamp ja Naylor. Tässä vaiheessa kaikkien pitäisi siis tajuta, että Gram-negatiivisten antibioottien uraauurtavaa työtä tehtiin lääkeyhtiössä nimeltä Beecham ja yksi merkittävä tutkija oli nimeltään Nayler. Tv-sarjoihin todellakin tribuutti-mielessä usein ängetään alan kuuluisuuksien nimiä.

Olennaisin oivallus oli 6-APA rakenteen helpompi syntetisointi Englannissa Brockham Parkissa sijaitsevassa Beechamin tutkimuskeskuksessa 1950-luvulla. Alan kovia nimiä olivat esimerkiksi George Newbolt Robinson, John Herbert Nayler, Frank Peter Doyle ja Ralph Batchelor. Tuloksena syntyi esimerkiksi vuonna 1972 lanseerattu Amoxil nimellä myyty amoksisilliini, jonka klavulaanihapolla ryyditetty tablettiversio Augmentin tuli myyntiin 1981. Yhteinen nimitys tämän lajityypin antibiooteille on beetalaktaamirakenteiset penisilliinit ja niiden ATC-koodi on J01C.

Pelkkä amoksisilliini on Suomessa tänäkin päivänä eniten käytetty antibiootti ja vuonna 2016 sitä käytti 339.762 potilasta ja amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistettä käytti 139.513 potilasta. Myös kefalosporiinit ovat beetalaktaamirakenteisia ja niiden ATC-koodi on J01D. Näistä Suomessa on yleisin ensimmäisen sukupolven kefalosporiini kefaleksiini, jolla oli vuonna 2016 käyttäjiä 296.386 potilasta.

Osoituksena siitä, että julkisuuden kohut sentään hieman vaikuttavat lääkkeiden käyttöön, voidaan todeta, että kun vaarallisina pidettyjä fluorokinoloneja sai vuonna 2011 Suomessa 147.485 potilasta, niin viime vuonna potilasmäärä oli enää 93.789, liikaa toki siinäkin. Tämän innoittamana voi siis Brasilian lihaskandaalistakin koitua jotakin positiivista tulevaisuudessa.

Toki pessimisti voi huomauttaa, että statiinien eli kolesterolilääkkeiden kulutus ei ole romahtanut kaikesta negatiivisesta julkisuuden kohusta huolimatta. Vuonna 2011 statiineja käytti 658.660 suomalaista ja vuonna 2016 lukema oli 670.394 onnetonta, joista edes kaikki eivät saaneet KELA-korvauksia uuden alarajaleikkurin takia.

Palataksemme takaisin lähemmäs lehmien maailmaa, on tärkeää muistaa kuinka tärkeä ala lihabisnes on Brasilialle, ja miten kohu voi muuttaa maailman eläintuotantoa. Erilaisten talouslukujen heittely yrityksistä on monesti kirjavaa ja ilmoitetaan vaihtelevissa valuutoissa, mutta Financial Timesin mukaan JBS keräsi liikevaihtoa yrityksen kotipaikan valuutassa eli Brasilian realeissa 162,91 miljardia vuonna 2015. Tätä kirjoitettaessa olevan vaihtokurssin mukaan se tekisi 48,8 miljardia Euroa, mutta kansallisvaltioiden ideahan onkin, että valuuttakurssit muuttuvat kauppatasapainon mukaan. Ainoastaan Euroopassa jotkut hoopot ovat keksineet, että kaikkien pitäisi käyttää samaa rahaa Kreikassa ja Eirassa.

Mutta joka tapauksessa JBS on siis valtavan iso yritys. Vertailun vuoksi Atria-konserni tahkosi liikevaihtoa 1,34 miljardia Euroa vuonna 2015. Päässä laskien JBS on siis noin 35 kertaa suurempi yritys kuin Atria.

Mutta kun se Atria olisi tässä lähellä ja BRF ja JBS siellä kaukana toisella puolella maapalloa. Tuotantoketjun seuranta on kotimaassa sekä helpompaa että luotettavampaa kuin valtamerimatkailua harrastavien ruhojen seuranta. Mutta toki touhussa olisi parannettavaa. Suuri osa nytkin kerätystä tiedosta on sellaista, että sitä ei kukaan koskaan lue. Avoimessa seurannassa kannattaisi kerätä sellaista tietoa jota kuluttaja haluaa tietää ja kuluttaja toimisi markkinoiden tarkkailijana eli auditoijana. Kuluttaja olisi se viides valtiomahti sen neljäntenä pidetyn riippumattoman lehdistön jälkeen. Suomessa kun ei taida enää olla mitään riippumatonta mediaa kun jopa JSN on sanonut, että YLE kuuntelee liikaa Sipilää. Tosin sitä ennen JSN oli tuominnut Suomen Kuvalehden siitä, että se oli kehdannut sanoa, että YLE kuuntelee liikaa Sipilää.

Seikka, että Brasilian lihaskandaalissa operaatio ”Carne Fraca” eli ”Heikko Liha” poliisipäällikkö Mauricio Moscardi Grillo pidätytti nimenomaan valtion virkamiehiä, joiden pitäisi valvoa ruokaturvallisuutta, olisi syytä herättää vaatimaan yleisemminkin ottaen avoimeen markkinavalvontaan perustuvaa järjestelmää, eikä nykyisenlaista salamyhkäistä virkamiesvalvontaa. Suomessakin eläinaktivistien kuvaamat videot ovat osoittaneet, että virkamies ei ehdi eikä aina haluakaan ehtiä joka paikkaan valvomaan. Selkeitä viranomaisohjeita kaipaavat voivat lukea oheisen linkin jossa Euroopan Unionin virallinen lehti 14.12.2013 selventää lihan alkuperän merkintämääräyksiä, tosin tässä paperissa sian, lampaan, ja vuohenlihan sekä siipikarjan osalta.

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1337&rid=6

Tässä esimerkki viranomaisen tekstistä, jota ei kyllä klikannut auki Erkkikään:

”On tarpeen löytää oikea tasapaino kuluttajille tiedottamisen tarpeen ja toimijoille ja kansallisille viranomaisille aiheutuvien, viime kädessä tuotteen loppuhintaan vaikuttavien lisäkustannusten välillä. Vaikutusten arvioinnissa ja komission toimeksiannosta toteutetussa selvityksessä tarkasteltiin useita vaihtoehtoja alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamiseksi suhteessa eläinten elinkaaren merkityksellisimpiin vaiheisiin. Tulokset osoittavat, että kuluttajat edellyttävät ennen kaikkea tietoa eläimen kasvatuspaikasta. Lisäksi velvoite ilmoittaa tiedot eläimen syntymäpaikasta edellyttäisi uusien maatilatason jäljitettävyysjärjestelmien luomista, mistä aiheutuisi vastaavasti kustannuksia, kun taas teurastuspaikan merkitseminen voidaan toteuttaa kohtuullisin kustannuksin, ja se antaa kuluttajalle arvokasta tietoa. Maantieteellisen tason osalta saatiin näyttöä siitä, että kuluttajien kannalta merkityksellisintä olisi ilmoittaa jäsenvaltio tai kolmas maa.

Asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 elintarvikkeen ”alkuperämaan” käsite määritellään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 23–26 artiklan mukaisesti. Eläintuotteiden osalta kyseisellä käsitteellä viitataan maahan, jossa tuote on kokonaan tuotettu, mikä lihaan sovellettuna tarkoittaa maata, jossa eläin syntyi, kasvatettiin ja teurastettiin. Jos elintarvikkeen tuotannossa on ollut mukana monta maata, käsitteellä viitataan maahan, jossa tuotteille on suoritettu viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely. Sen sijaan käsitteen soveltaminen tilanteisiin, joissa liha on saatu eläimistä, jotka ovat syntyneet, kasvatettu ja teurastettu eri maissa, ei antaisi kuluttajille riittävästi tietoa lihan alkuperästä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että kaikissa tällaisissa tilanteissa etikettiin merkitään maininta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jossa eläintä on kasvatettu sellaisen ajanjakson ajan, joka vastaa huomattavaa osaa kunkin lajin tavanomaisesta kasvatussyklistä, sekä tieto jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jossa eläin on teurastettu. Käsite ”alkuperä” olisi varattava käytettäväksi lihasta, joka on saatu yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa syntyneestä, kasvatetusta ja teurastetusta ja sen myötä kokonaan tuotetusta eläimestä.”

Laajemmat lähiruokakaupat olisivat yksi ratkaisu kuluttajien luottamuksen palauttamiseen. Kalapuolella Four Seasons Fish Siuntiossa ja Maxin Kala Espoon Kauklahdessa ovat merkkejä valoisasta kehityksestä kauppahallien ulkopuolellakin.

Toisaalta markkinahuhujen mukaan yrityksissä kiertää rahoitusta ja ostopäätöksiä keräämässä jo nyt netttinörttejä kauppaamassa ratkaisua ruokaketjun tiedontaltioinnin seurattavuutta ja tietoturvallisuutta parantavien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Ideana on luoda järjestelmä, jota kuluttaja voi tarkkailla, ja jossa on vaikea tai mielellään mahdoton väärentää tietoja jälkikäteen.

Kuluttajankin kannattaisi aktiivisesti vaatia parempia tietoja myytävistä tuotteista, kuten vaikkapa eläinten rotutietoja, teurastuspäiviä, kuljetusmatkoja, antibioottien käyttöä ynnä muuta. Tiskiltä tai pakkauksesta löytyvä QR-koodi eli ruutukoodi voisi olla yksi tapa tuoda yksityiskohtainen tietomäärä sitä haluavien kuluttajien näkyville.

Toimiva markkinatalous vaatii kuluttajan aktiivisuutta!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Parempi nauta, hyvempi atria”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.