Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tervetuloa mukaan rakentamaan yhdessä monisatasivuista terveyskirjaa!

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjan.

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua! (huhtikuun loppu 2018)
Osa 7 Muista levätä! (toukokuun loppu 2018)
Osa 8 Ajattele positiivisesti! (kesäkuun loppu 2018)
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa! (heinäkuun loppu 2018)
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J (elokuun loppu 2018)
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M (syyskuun loppu 2018)
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R (lokakuun loppu 2018)
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö (marraskuun loppu 2018)
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet (joulukuun loppu 2018)
Osa 15 Elämänhalu (tammikuun loppu 2019)
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta (helmikuun loppu 2019)
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä (maaliskuun loppu 2019)
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J (huhtikuun loppu 2019)
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R (toukokuun loppu 2019)
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö (kesäkuun loppu 2019)
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä (heinäkuun loppu 2019)
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin (elokuu-lokakuu 2019)

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä? Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä milloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Juoksemisen iloa

Kirsi Valasti on kirjoittanut mainion juoksukirjan Fitra -kustannukselle. Omaehtoista kokemusta on runsaasti jaossa ja kehotus ottaa juoksu ystäväksi ei ainakaan jätä minua kylmäksi. Mainio ystävä!

Johdannon jälkeen Kirsi tiputtelee asiatietoa juoksusta:

”Juoksun hyödyt ovat rajattomat. Moni kamppailee painonhallinnan kanssa. Juoksun myötä kalorit kuluvat tehokkaasti ja rasva- ja sokeriaineenvaihdunta paranee. Juoksuharjoittelu nostaa ”hyvän” kolesterolin (HDL) ja laskee ”huonon” kolesterolin (LDL) määrää veressä. Juoksu rytmittää päivän ruokailuja, koska täydellä vatsalla on hyvin epämiellyttävää juosta. Lenkin jälkeen virkistynyt olo vie pois esimerkiksi väsymyksestä tai tyytymättömyydestä johtuvan tunnesyömisen. Juoksu vahvistaa luustoa jalkoihin kohdistuneen iskutuksen vuoksi. Nivelet ja jänteet pysyvät elastisina ja vahvoina.

Juokseminen vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Vahva sydän jaksaa pumpata tehokkaasti verta ja siten happea lihasten käyttöön. Juoksu parantaa lihaskuntoa. Kun juoksuasento on oikea, voimistuvat samalla myös asentoa ylläpitävät lihakset ja ryhti säilyy hyvänä. Hyvä ryhti tuo terveen tukirangan ja sujuvan hengityksen. Juoksu parantaa unen laatua, ja nukahtaminen helpottuu. Juoksuharjoittelu voi lisätä unen tarvetta. Kun terveen väsymyksen kautta saa kokemuksen hyvästä unesta ja pirteänä heräämisestä, alkaa huolehtia myös yhä paremmin riittävästä unen määrästä. Hyvä kunto, terveellinen ravinto ja riittävä uni pitävät vastustuskyvyn ja mielialan hyvänä.”

Monien muiden tavoin Kirsi kehottaa aloittamaan juoksuharjoittelunsa varovasti rasitusta vähitellen nostaen. Mottona on: ”Älä lopeta, niin ei tarvitse aloittaa uudestaan”.

”Kun aloitat juoksuharrastuksen tai lähdet juoksemaan uudestaan pidemmän tauon jälkeen, jalat on ensin totutettava juoksun iskutukseen. Hengitys- ja verenkiertojärjestelmä on saatava toimimaan. Jos kunto ei vielä ole hyvä esimerkiksi muiden lajien harrastamisen ansioista, liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisten kilometrien kautta. Rauhalliset juoksukilometrit eivät tarkoita kuitenkaan pelkkää hidasta ja ryhditöntä hölkkää. Juoksu ei ole koskaan löysää – ei edes ensimmäisten juoksuaskeleiden aikana.

Rauhallisen alun jälkeen voi turvallisemmin ottaa mukaan reippaampaa juoksua muistaen kuitenkin, että rasitus kasaantuu vähitellen salakavalasti. Palautumiselle on annettava riittävästi aikaa. Erityisesti alussa moni yliannostelee juoksuharjoituksiaan varsinkin silloin, kun treeni tuntuu kulkevan mukavasti ja kehitystä tapahtuu. Yksittäisen harjoituksen ei ole tarpeen olla sellainen, että se ottaa kehosta kaiken irti, sillä kovista harjoituksista palautuminen kestää todella pitkään. Eniten hyödyttää tunne ”vielä menisi” mutta malttaa antaa harjoituksen jäädä siihen. Tällöin pelko seuraavaa kovaa harjoitusta kohtaan ei myöskään nouse liian kovaksi, vaan into lähteä tekemään on vain kasvanut. Pelko kasvaa helposti, jos kova treenipäivä tarkoittaa aina maksimitehojen ottamista. Myös liian pitkän matkan juokseminen vauhtikestävyysalueella omaan kuntotasoon nähden kuormittaa todella paljon. Juoksuohjelmat kannattaakin suhteuttaa omaan lähtötilanteeseen, eikä noudattaa orjallisesti jonkun toisen ohjeita.

Juoksun hyviä puolia on helppo hyödyntää arjessa. Voit juosta lapsen harrastuksen aikana, ja harjoituksen pituus määrittyy silloin harrastuksen mukaan. Jos aikaa on vähän, juostaan se aika kiihdyttäen tai ottaen mukaan tehokkaita lyhyitä intervalleja. Jos päivästä tulee tiukka, voi tehdä juoksuharjoituksen heti aamulla, jotta on virkeä aamusta lähtien. Kiireisen päivän jälkeen voi toisaalta juosta rauhallisesti raikasta ilmaa saaden tai sitten pitää lepopäivän. Juoksutossut on helppo ottaa mukaan matkoille ja lähteä ovesta suoraan saamaan hien pintaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa juokseminen. Ikä tai kehonmuoto ei ole este juoksemiselle. Juoksu on yksilölaji sanan kaikissa merkityksissä, ja yksilöllisyyden kunnioittaminen on myös hyvän juoksun takana.

Täysin juoksua korvaavaa lajia ei ole, vaikka muillakin kestävyyslajeilla saa hyvin pidettyä kunto-ominaisuudet riittävinä. Jalkojen iskutuksen siedon nivelille, jänteille ja lihaksille saa vain juosten. Juoksun kaltaista ilmassaolovaihetta ei ole pyöräilyssä tai uinnissa. Juoksun tuomat edut, kuten hyvä kestävyys, hapenottokyky ja nilkkavoima hyödyttävät useimmissa urheilulajeissa. On tärkeää ymmärtää, millä teholla juostu harjoitus on kevyt ja millä teholla harjoituksesta tulee raskas. On hyvä myös hahmottaa, mitä ominaisuutta minkäkin tyyppinen harjoitus kehittää. Juoksun mahdollisuudet olla apuna ja ystävänä liikuntaharrastuksessasi ovat uskomattomat. Täytyy vain tuntea hiukan teoriaa, hiukan omaa kehoa ja antaa mennä.”

Juoksujalkineiden ja -varusteiden hankintaan saadaan runsaasti vinkkejä. Käytännöllisyys menee muotivirtausten edellä ja aina ei ole vanhassa vara parempi. Uudet materiaalit saattavat tossuissa ja juoksuasusteissa tuoda paljonkin helpotusta juoksijan arkeen.

Juoksu on rankka laji ja vaatii hyvää peruskuntoa. Peruskunnon kehittelystä ei saa tehdä tylsää, sillä tämä treenin kivijalka pitää saada mahdollisimman vahvaksi ja näin ollen suurin osa kilometreistä ovatkin tätä ominaisuuttaa kehittäviä. Vauhtikestävyyden ja maksimikestävyyden aika koittaa ennen pitkää, varsinkin jos harjoituspohjaa on riittävästi.

Kirsi esittelee hyviä peruskestävyysharjoitteita aloittelijalle:

  • Palauttavat lenkit 20–60 min rauhallisesti.
  • Vauhtileikittelyt, jossa lenkin lomassa 3–6 × 30 sekuntia rennosti, jonka jälkeen juoksu jatkuu normaalilla kevyellä teholla seuraavaan rentoon osioon asti.
  • Määräintervallit voi tehdä juoksemalla 5–10 min kevyesti + 10–15 × 1 min kevyesti hyvällä askeleella / 30 sekunnin palautus ja uudestaan takaisin (+ 5–10 min kevyttä). Tehon pitää olla kevyttä eli harjoitus pysyy peruskestävyysharjoituksena.
  • Pitkä lenkki on 60–120 min kestävä hyvin rauhallinen lenkki. Jos syke alkaa nousta liiaksi, voi alkuvaiheessa kävellä ylämäet tai määritellä uudelleen juosten toteutettavan pitkän lenkin pituuden.

Vauhtikestävyydellä haetaan kykyä kestää kovempa juoksuvauhtia. Tässä saa olla tarkkana, ettei rasitu liikaa. Maksimikestävyydellä isketään sitten oikein kunnolla kovuuden ytimeen! Tämä ei ole kuntoilijalle sopivaa rääkkiä. Mutta se, joka haluaa kehittyä kilpailullisempaan suuntaan, löytää tästä oivan treenimuodon. Nopeuskestävyydellä edistetään juoksutekniikkaa. Nopeutta (hyvää askelta) tarvitsee niin aloittelija kuin kilpailija.

Kirjan hyvää treeniviestiä tasapainottaa voimakas palautumisen korostaminen. Harjoittelussa pitää säilyttää järki. Ei todellakaan mennä urku auki joka treenissä ja joka päivä ei edes treenata. Huiputkin huilaa!

Kirsi jakaa ohjeita myös naisjuoksijoille kuukautisista, raskaudesta, synnytyksen jälkeisestä juoksemisesta ja mitä vaihdevuosissa pitää ottaa huomioon.

Hyvin viisaalta vaikuttaa neuvo juoksun aikana pitää kasvot ja silmät ihan rentoina. Tämä rentous heijastuu siitä sitten koko kroppaan! Tätä on meikäläinenkin kokeillut ja hyväksi todennut. Ja tehokkaasta hengitystekniikasta on paljon hyötyä:

”Tehokkaaseen hengitykseen harjaantuu. Juoksussa hengittäminen tapahtuu aina suun kautta. Nenän kautta otetaan osin myös happea, mutta pelkkä nenän kautta hengittäminen ei riitä. Juoksussa syke nousee kävelyä korkeammaksi, joten happeakin tarvitaan enemmän lihastyöhön. Kun juoksuvauhti alkaa tuntua, hengitystä syvennetään ja pallean käyttö tehostuu. Kun vauhti kiihtyy yhä kovemmaksi, syvyyden lisäksi hengitys nopeutuu. Hengityskeskus aivojen ydinjatkeessa säätelee hengitystä rasitustason mukaan. Vaikka hengitys on osin tiedostamatonta, sen tehokkaaseen käyttöön harjaantuu. Tärkein sisäänhengityslihas on pallea. Pallean käyttö näkyy vatsan pullistumisena. Vaikka keskivartalossa pitää olla jämäkkyys juostessa, vatsalihasten liiallisella jännittämisellä ei saa estää pallean toimintaa ja tehokasta hengitystä. Sisäänhengitykseen osallistuvat myös kaulan ja rintakehän yläosan lihakset. Uloshengitykseen osallistuvat vatsalihakset ja sisemmät kylkivälilihakset. Jos ryhti on huono, on hengitys usein myös pinnallisempaa.”

Kirsin upeaa askellusta katsoessa, huomaa hyvän lantionhallinnan. Lantio onkin hyvin tärkeässä roolissa kun etsitään hyvää juoksuasentoa. Juoksutekniikan virheitä löytää usein nilkan ja päkiän alueelta. Kirsi kehottaakin vahvistamaan näitä ahkeran juoksemisen lisäksi. Kirjassa on runsaasti juoksuaskelta kehittäviä harjoitteita.

Voiman hankinta on tärkeää myös juoksijalle sekä juoksuasennon korjaamiseksi että lihaskunnon ylläpitämiseksi. Kirsi suosittelee kuntopiiriä, mäkijuoksua, hyppelyä ja loikkia.

Juosta voi missä tahansa: poluilla, soratiellä, asvaltilla, kadulla, mukulakivillä, rannalla, matolla, hallissa… Kirsi on niitä venyttelyihmisiä. On nimittäin sellaisiakin juoksijoita, jotka eivät ikinä venyttele! Erityisesti juoksun jälkeisellä venyttelyllä on suuri terveysmerkitys Kirsin mukaan. Kirjassa esitettävät dynaamiset liikkuvuusharjoitteet vaikuttavat järkeviltä.

Juoksutapahtumaan valmistautuminen sujuu kivasti Kirsin ohjeilla: pukeutuminen, ruokailu ja juominen, viimeistelyharjoittelu.

Runfulness-osio muistuttaa siitä, että kirjassa on runsaasti rentoon mieleen kohdistuvaa ohjeistusta.

”Runfulness on kehon ja mielen yhteistyötä juosten. Se antaa tietoa kehostamme, elämästämme ja keinoja miten tätä informaatiota voidaan käyttää lisäämään hyvinvointiamme. Runfulness on juoksun avulla eli tekemisen kautta tietoista läsnäoloa, mutta samalla siihen kytkeytyy meditatiivinen tila. Runfulness on ajatusten, tunteiden ja kehon tarkastelua juuri sillä hetkellä ilman syyttelyä, pelkoa tai epävarmuutta. Se on rauhaa kuunnella itseä, kuunnella ajatuksiaan, tunteitaan ja kehon tuntemuksiaan. Se on mielen täyttymistä levollisuudella. Runfulness on hiljaisuutta juoksemalla.

Itsen tiedostamista ja kunnioittamista. Runfulness antaa mahdollisuuden saada erilaisia näkökulmia. Se tuo luovuutta ja oivaltavuutta laajentaen omaa tietoisuutta. Runfulnessissa mieltä tyhjentämällä ja täyttämällä lisätään hiljaisuutta, tietoisuutta itsestä, itsensä hyväksymistä ja arvostamista. Sen tavoitteena ei ole saada itsestä irti kaikkea mahdollista ja ylittää itseään fyysisesti. Se ei ole kilpailusuoritus, jonka tulosta yritetään parantaa kerta kerralla. Runfulnessissa opitaan sen sijaan tunnistamaan entistä paremmin omat rajat ja kunnioittamaan niitä. Sen tavoitteellisuus koskee tunnetta ”minä riitän juuri sellaisena kuin olen ja
samalla voin haluta oppia ja kehittyä”. Tunteiden, ajatusten ja tuntemusten hyväksyminen ei ole passiivista luovuttamista. Itsesyytökset tai tilanteen syyttely kapeuttaa ja jumittaa paikoilleen. Hyväksyminen vapauttaa näkemään paremmin tarvittavat muutokset ja viemään ne toiminnan tasolla kohti sellaista, joka tekee hyvää ja jota oikeasti tarvitsee. Joskus joudumme kokemaan pettymyksen ja surun valintojemme suhteen ja muutosten tuoma uudenlainen tulevaisuus pelottaa. Tunteita ei tarvitse tukahduttaa tai kehon merkkejä mitätöidä. Se auttaa saamaan selville, mitkä asiat itse asiassa painavat mieltä, missä ajatuksemme eniten ovat, mikä on niiden sävy ja tunne. Kun nämä ajatukset ja tunteet huomioidaan, havaitaan samalla, ettei niitä tarvitse pelätä ja sen vuoksi vältellä. Näiden avulla ymmärtää, miten sisäinen puhe on vain ajatuksia, joiden mukaan ei tarvitse alkaa tuntea
tai toimia. Mietin joskus, voiko juoksun aikana nukahtaa, koska en muistanut yhtään miten olin juossut ne muutamat kilometrit ennen kuin havahduin. Onneksi nämä tapahtuivat hyvin aikaisin aamulla ennen töihin lähtöä kevyenliikenteenväylällä, eikä liikennettä juurikaan ollut. Meditatiivinen harjoitus vie parhaimmillaan tällaiseen tilaan, joka on juuri ennen nukahtamista. Meditatiivisen tilan voi nähdä itsehypnoottisena tilana ja itsehypnoottinen tila on meditatiivinen tila. Runfulnessin harjoituksilla voidaan päästä tähän tilaan juosten ja toteuttaen ne turvallisessa ympäristössä.

Tietoinen läsnäolo Runfulnesissa tuodaan sisäiseen tai ulkoiseen keskittyen. Sisäistä keskittymistä on viedä huomio tietoisesti juoksun aikana ilmeneviin kehon tuntemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin. Ulkoista havainnointia on pitää huomio ympäristössä, esimerkiksi siinä, mitä näkee tai kuulee. Käsillä olevan hetken tietoisuuteen voi yhdistää näkökulman vaihtamisen. Tämä avartaa tietoisuutta itsestä, laajentaa näkemystä ja kokemusta itsestä pystyvänä ja riittävänä. 

Huomioidaan koko keho ja hengitys. Juoksussa kehon tuntemuksiin kiinnitetään kyllä huomiota, mutta usein ne tuntemukset mitä mieli lähtee tarkastelemaan ovat negatiivisia kehon tuntemuksia: nyt ei kulje tai reidet ovat raskaat. Tällöin ajatukset lähtevät menemään lenkin vaikeuteen tai jopa siihen, ettei juoksu ole ”mun juttu”. Silloin kehosta tulevat viestit ovat jo sävytettyjä. Havainnointi on siirretty myös valikoivasti vain niihin kehon osien tuntemuksiin, jotka antavat negatiivisia aistimuksia. Ne, jotka toimivat hyvin tai neutraalisti, kuten vaikka käsien rytmi tai hengitys, jätetään huomiotta. Kun juoksun kulku on todella kevyttä ja nautinnollista, keho ja sen tuntemukset tulevat helposti tietoisuuteen ja ajatukset lähtevät rakentamaan myönteisiä mielikuvia. Sisäisestä puheesta tulee rohkaisevaa ja kannustavaa. Keskittyminen ja läsnäolo ovat miellyttävien ja positiivisten kehon tuntemusten osalta helppo pitää tässä hetkessä. Tätä voin käyttää apukeinona, kun tuntuu että mieli täyttyy kymmenistä ajatuksista ja käsillä oleva hetki tuntuu kaikkoavan karkuun. Kun huomio pysyy siinä hyvässä, positiiviset kokemukset ja mielihyvän tunne voimistuvat entisestään. Tämä vahvistaa hyvän olon hermoratoja, jolloin näitä tunteita on taas helpompi ja helpompi saada.”

Kirjassa on eritasoisille juoksijoille tarkoitettuja ohjelmia, jotka toki voisivat olla yksinkertaisempia. Ehkä kirjailija tuntee tarvetta tämän suhteen liiaksi osoittaa ammattitaitoaan. Pienempikin olisi riittänyt.

Turpaduunari suosittelee!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Juoksemisen iloa”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

© 2018 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.